Hitachi SX Premium mittauksia
- Keskustelun aloittaja Boosman
- Aloitettu
K
Kim73
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Hitachi sx25 premium
tänään
Ulkolämpötila -19,5
Imuilma +26,3
Puhallus +41,1
Lämpötilapyyntö +30
Puhallusnopeus täysillä
Ulkoyksikön kenno oli kyllä aika kuurassa testin aikana
Minulta löytyy koneelta suomi käyttöohjeet ko. laitteeseen jos joku niitä tarvitsee.
Hitachi sx25 premium
tänään
Ulkolämpötila -19,5
Imuilma +26,3
Puhallus +41,1
Lämpötilapyyntö +30
Puhallusnopeus täysillä
Ulkoyksikön kenno oli kyllä aika kuurassa testin aikana
Minulta löytyy koneelta suomi käyttöohjeet ko. laitteeseen jos joku niitä tarvitsee.
M
Marfez
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
No huhhuh... itse yritin 14 asteen pakkasella +32 pyynnöllä ja sain vaivaiset 36 astetta pihalle minimipuhalluksella (SX Premium 25). Yläkerran pumppu Fujitsu puhkui keposesti +44, 23,6 asteen imuilmalla (pyynti +30). Alakerrassa imuilma ei lämmennyt 24 yli.
Nyt 19 asteen pakkasella en saa pysymään 50 neliön alakertaa 21 asteessa vaikka pyynti on 24. Onko vika ilpissa vai kämpässä? Kyllä tämä ennen kattolämmityksellä lämpimänä pysyi!
Kim73 sanoi:
No huhhuh... itse yritin 14 asteen pakkasella +32 pyynnöllä ja sain vaivaiset 36 astetta pihalle minimipuhalluksella (SX Premium 25). Yläkerran pumppu Fujitsu puhkui keposesti +44, 23,6 asteen imuilmalla (pyynti +30). Alakerrassa imuilma ei lämmennyt 24 yli.
Nyt 19 asteen pakkasella en saa pysymään 50 neliön alakertaa 21 asteessa vaikka pyynti on 24. Onko vika ilpissa vai kämpässä? Kyllä tämä ennen kattolämmityksellä lämpimänä pysyi!
N
nikke75
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Nyt laite pöhissyt reilu viikon ja kovia pakkasia riittänyt. Hemmotestiä en ole vielä suorittanut.
Laite puhaltaa lämmintä vielä ihan mukavasti -20 pakkasessa. Minulla on ollut virrankulutus mittari sähköyhtiöltä lainassa ja ihmetellyt miten pienillä ottotehoilla pumppu pyörii.
-20 ulkona, pyynti +23, puhallus 3 ja ottoteho 650-750W. Ekoina päivinä pakkasta oli hieman ja silloin otot n.400W samoilla sisäyksikön säädöillä.
Sammuuko laite muuten automaattisesti jossain pakkaslukemissa? Täytyy mittailla noita lämpötiloja kunhan saa kunnon mittarin ensin hankittua.
Laitoin Kim 73 privaa sulle jos pystyisit lähettämään suomenkielisen manuaalin
Nyt laite pöhissyt reilu viikon ja kovia pakkasia riittänyt. Hemmotestiä en ole vielä suorittanut.
Laite puhaltaa lämmintä vielä ihan mukavasti -20 pakkasessa. Minulla on ollut virrankulutus mittari sähköyhtiöltä lainassa ja ihmetellyt miten pienillä ottotehoilla pumppu pyörii.
-20 ulkona, pyynti +23, puhallus 3 ja ottoteho 650-750W. Ekoina päivinä pakkasta oli hieman ja silloin otot n.400W samoilla sisäyksikön säädöillä.
Sammuuko laite muuten automaattisesti jossain pakkaslukemissa? Täytyy mittailla noita lämpötiloja kunhan saa kunnon mittarin ensin hankittua.
Laitoin Kim 73 privaa sulle jos pystyisit lähettämään suomenkielisen manuaalin
J
JänkäJoonas
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Yö pakkasia!
Aamulla 06.00 pakkasta -27 astetta. Laitoin pumppuun täydet tehot ja mittailin arvoja nyt aamupäivällä kun pakkanen oli - 17 astetta.
-Ottoteho 1600W max
-Ulos +51 (puhallus man max)
-Sisään +27
Miten muilla ras-25 sx25 käyttäjilla onko mittaus dataa pakkaskeleistä?
Yö pakkasia!
Aamulla 06.00 pakkasta -27 astetta. Laitoin pumppuun täydet tehot ja mittailin arvoja nyt aamupäivällä kun pakkanen oli - 17 astetta.
-Ottoteho 1600W max
-Ulos +51 (puhallus man max)
-Sisään +27
Miten muilla ras-25 sx25 käyttäjilla onko mittaus dataa pakkaskeleistä?
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Minulla on 18SX8 päässyt jopa 110W ottotehoon pienessä 35 m2 tilassa, suuremmassa 120 m2 tilassa n. 370W muutama aste + lämpötilassa.
Ei tässä mitään heittoja ole, vain faktaa; sama ulkolämpötila ja jopa sama ulkoilman ilman kosteus. Aurinkoakaan ei ole näkynyt mittauspäivinä. Lisäksi Hitachi 35 m2 tilassa on pohjoisseinällä, että näin tämä vertailu on tehty!
Minulla on 18SX8 päässyt jopa 110W ottotehoon pienessä 35 m2 tilassa, suuremmassa 120 m2 tilassa n. 370W muutama aste + lämpötilassa.
Ei tässä mitään heittoja ole, vain faktaa; sama ulkolämpötila ja jopa sama ulkoilman ilman kosteus. Aurinkoakaan ei ole näkynyt mittauspäivinä. Lisäksi Hitachi 35 m2 tilassa on pohjoisseinällä, että näin tämä vertailu on tehty!
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Terve Mulderi, laita puhallin vaan minimikierroksille. Ihan pienimmillä kierroksilla et saa lämpöä tarpeeksi huoneisiin, siksi laite lähtee hetkeksi korkeammille kierroksille lämmöntarpeen tyydyttämiseksi. Siksi automaattikierrosluku puhaltimelle on oikeastaan paras. Nuo ajastetut toiminnot ovat suhteellisen monimutkaisiella tavalla selostettu ainakin suomeksi käännetyssä ohjeessa enkä ole niitä käyttänyt. Lämmitystarvetta ei vielä tietenkään ole nimeksikään, paitsi yöllä. Pienellä lämmön tarpeella olen huomannut, että laite toimii on-off eli invertteri asettaa sopivan tehon tarpeeseen nähden (minulla se on nyt n. 400W 120 m² tilassa ja 100 W pienemmässä tilassa) ja kompressori käy vain 50% ajasta. tämä tietää n. 200 W / 50W keskimääräistä sähkön kulutusta. Lämpötilan pyynti on minulla näillä säillä asetettu 23 °C ja huoneitten lämpötila on silloin 22 °C hyvin tasaisesti. Talvella kovilla pakkasilla, yli -15 °C, laitan pyyntilämpötilan 26 - 28 °C. Mukava kuulla myös uusien käyttäjien kokemuksia.
Terve Mulderi, laita puhallin vaan minimikierroksille. Ihan pienimmillä kierroksilla et saa lämpöä tarpeeksi huoneisiin, siksi laite lähtee hetkeksi korkeammille kierroksille lämmöntarpeen tyydyttämiseksi. Siksi automaattikierrosluku puhaltimelle on oikeastaan paras. Nuo ajastetut toiminnot ovat suhteellisen monimutkaisiella tavalla selostettu ainakin suomeksi käännetyssä ohjeessa enkä ole niitä käyttänyt. Lämmitystarvetta ei vielä tietenkään ole nimeksikään, paitsi yöllä. Pienellä lämmön tarpeella olen huomannut, että laite toimii on-off eli invertteri asettaa sopivan tehon tarpeeseen nähden (minulla se on nyt n. 400W 120 m² tilassa ja 100 W pienemmässä tilassa) ja kompressori käy vain 50% ajasta. tämä tietää n. 200 W / 50W keskimääräistä sähkön kulutusta. Lämpötilan pyynti on minulla näillä säillä asetettu 23 °C ja huoneitten lämpötila on silloin 22 °C hyvin tasaisesti. Talvella kovilla pakkasilla, yli -15 °C, laitan pyyntilämpötilan 26 - 28 °C. Mukava kuulla myös uusien käyttäjien kokemuksia.
M
MJH
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Hitachi Sx 25:n ja 18:n puhallusmaarat (m3) / h eri nopeuksilla? Kayttaisin tietoa koti COP:n laskemiseen.
Hitachi Sx 25:n ja 18:n puhallusmaarat (m3) / h eri nopeuksilla? Kayttaisin tietoa koti COP:n laskemiseen.
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Näillä tiedoilla + ilman ominaisuuksien taulukoilla tein oman Exel taulukon koti-COP arviointia varten. Ilman lämpötila heittää ulostuloaukossa jonkin verran mittauskohdasta riippuen. Tulolämpötilana käytin pyyntilämpötilaa (voi olla oikein tai väärin, mutta tavoitetarkkuudesta voi vähän tinkiä). Voin lähettää oman Exelin yksityspostina mikäli haluat (ei yleiseen levitykseen).
MJH sanoi:
Näillä tiedoilla + ilman ominaisuuksien taulukoilla tein oman Exel taulukon koti-COP arviointia varten. Ilman lämpötila heittää ulostuloaukossa jonkin verran mittauskohdasta riippuen. Tulolämpötilana käytin pyyntilämpötilaa (voi olla oikein tai väärin, mutta tavoitetarkkuudesta voi vähän tinkiä). Voin lähettää oman Exelin yksityspostina mikäli haluat (ei yleiseen levitykseen).
Liitteet
J
jammu
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Tervehdys Hitachilaiset...
Tossa juurikin hieman tutustun uuten hankintaan eli 25SX8 Premiumiin ja askarruttaa jotta onko muut mittailleet max lämpötiloja sisäyksikon puhallukselle??
Eilen koklailin ja verrattuna vanhan talomme Sanyoon niin jäätiin arvoista aika reilusti.
En tiedä jotta onko tossa joku rajaus max lämmölle mut siksipä hieman tässä utelen josko teillä olisi kokemuksia...
Koitin noista aikaisemmista turinoista ettiä muttei sattunu silmään näist Premiumisteista, eli eilen:
-ulkona n.+3
-pyynti +32
-imu~ +20
-suuaukolta +49,4 (puh.nop. 3/4)
-watteja 1464.
-pete-
Tervehdys Hitachilaiset...
Tossa juurikin hieman tutustun uuten hankintaan eli 25SX8 Premiumiin ja askarruttaa jotta onko muut mittailleet max lämpötiloja sisäyksikon puhallukselle??
Eilen koklailin ja verrattuna vanhan talomme Sanyoon niin jäätiin arvoista aika reilusti.
En tiedä jotta onko tossa joku rajaus max lämmölle mut siksipä hieman tässä utelen josko teillä olisi kokemuksia...
Koitin noista aikaisemmista turinoista ettiä muttei sattunu silmään näist Premiumisteista, eli eilen:
-ulkona n.+3
-pyynti +32
-imu~ +20
-suuaukolta +49,4 (puh.nop. 3/4)
-watteja 1464.
-pete-
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Näillä keleillä laita pyynti 23 ast C ja puhallus automaatille. Kun sisälämpötila on tasaantunut n. 22 ast C (aikaa voi kulua puolikin vuorokausi jos lähtölämpötila on ollut matala) sitten putoaa tehot arviolta 450W tasolle ja kompura voi jopa pysäthyä välillä ellei sinulla ole harva lato mitä lämmität. Puhallusaukon lämpötila 35 - 45 ast C tehoista riippuen. Puhalluksen maksimilämpötilat tulevat sitten -10 ja -15 ast ulkolämpötiloissa, vähän yli 50 ast C.
jammu sanoi:Tervehdys Hitachilaiset...
Tossa juurikin hieman tutustun uuten hankintaan eli 25SX8 Premiumiin ja askarruttaa jotta onko muut mittailleet max lämpötiloja sisäyksikon puhallukselle??
Eilen koklailin ja verrattuna vanhan talomme Sanyoon niin jäätiin arvoista aika reilusti.
En tiedä jotta onko tossa joku rajaus max lämmölle mut siksipä hieman tässä utelen josko teillä olisi kokemuksia...
Koitin noista aikaisemmista turinoista ettiä muttei sattunu silmään näist Premiumisteista, eli eilen:
-ulkona n.+3
-pyynti +32
-imu~ +20
-suuaukolta +49,4 (puh.nop. 3/4)
-watteja 1464.
-pete-
Näillä keleillä laita pyynti 23 ast C ja puhallus automaatille. Kun sisälämpötila on tasaantunut n. 22 ast C (aikaa voi kulua puolikin vuorokausi jos lähtölämpötila on ollut matala) sitten putoaa tehot arviolta 450W tasolle ja kompura voi jopa pysäthyä välillä ellei sinulla ole harva lato mitä lämmität.
Puhallusaukon lämpötila 35 - 45 ast C tehoista riippuen. Puhalluksen maksimilämpötilat tulevat sitten -10 ja -15 ast ulkolämpötiloissa, vähän yli 50 ast C.
J
jammu
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Kiitos näistä...
Täytynee ootella pakkasia, paikka johon tuli tuo Hitachi laitettua on uusi Kastellin talo eli melkonen "pullo" on. Viel puuttuu koneelliset iv:t yms. mut antaa nyt uuen ilpin pöhistä siel.
Äsken kävin kurkkaa ni sisäl lämpöö reilu +20 ja watteja otteli ~340 ulkon taitanee olla -1,5´c mut jatketaan tarkkailua...
-pete-
Kiitos näistä...
Täytynee ootella pakkasia, paikka johon tuli tuo Hitachi laitettua on uusi Kastellin talo eli melkonen "pullo" on. Viel puuttuu koneelliset iv:t yms. mut antaa nyt uuen ilpin pöhistä siel.
Äsken kävin kurkkaa ni sisäl lämpöö reilu +20 ja watteja otteli ~340 ulkon taitanee olla -1,5´c mut jatketaan tarkkailua...
-pete-
RAFU sanoi:Näillä keleillä laita pyynti 23 ast C ja puhallus automaatille. Kun sisälämpötila on tasaantunut n. 22 ast C (aikaa voi kulua puolikin vuorokausi jos lähtölämpötila on ollut matala) sitten putoaa tehot arviolta 450W tasolle ja kompura voi jopa pysähyä välillä ellei sinulla ole harva lato mitä lämmität.
K
Kokkare
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
.
.
H
hype
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Oliko kenno edes huurussa, siis valkoinen?
Kokkare sanoi:
Oliko kenno edes huurussa, siis valkoinen?
K
Kokkare
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
.
.
K
Kokkare
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
.
.
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Tuosta on vielä huono sanoa mitään. Kun saat sen kulutusmittarin hommattua, niin voi hieman enemmän arvioida. Kuuluuko tuohon 16000 kWh/v ne alkuvuoden kovat pakkaset, vai onko ne vuodelta 2009?
Kesäkulutukseen ja kokonaiskulutukseen nähden näillä keleillä olettaisi hieman pienempää kuukausikulutusta. Huolettaa hieman myös tuo vähäinen vesi. Voisit myös hieman kertoilla asunnon perustietoja.
Tuosta on vielä huono sanoa mitään. Kun saat sen kulutusmittarin hommattua, niin voi hieman enemmän arvioida. Kuuluuko tuohon 16000 kWh/v ne alkuvuoden kovat pakkaset, vai onko ne vuodelta 2009?
Kesäkulutukseen ja kokonaiskulutukseen nähden näillä keleillä olettaisi hieman pienempää kuukausikulutusta. Huolettaa hieman myös tuo vähäinen vesi. Voisit myös hieman kertoilla asunnon perustietoja.
K
Kokkare
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
.
.
K
Kokkare
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
.
.
F
felon
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Onko kennoissa huurua kuinka paljon? Ei toi viellä kummemmin tee vettä näillä keleillä minullakaan (jokunen tippa tulee). Sitten ,kun mennään reilummin pakkaselle ja lämmitystarve kasvaa alkaa vettä tuleen. Jotkut sanoo ,että mitä enempi vettä niin sen enempi tehnyt duunia. Siinäkin toinen puoli tietenkin totta mutta kaikki koneet tekee vähän erimäärän vettä sinänsä vaikka lämmitys tarve olis sama. Tuo on osoittautunut laitteena keskimääräistä pienemmäksi veden/jään tuottajaksi talvenkin aikana. Kyllä sitä vettä kuitenkin sieltä tulee kunhan kelit vähän kylmenee ,jos pumppu tekee oikeasti töitä!Kokkare sanoi:
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
En tiedä lieneekö pumpuissa niinkään eroja, mutta tämä aika vuodesta on sitä kovinta vedeneritysaikaa. Tulee helposti toistakymmentä litraa. Kun pakkaset alkaa, veden/jään tulo pysyttelee vähän aikaa kovana, mutta vähenee pakkasten kiristyessä. Kovilla pakkasilla sitten sitä tulee lopulta vähän. Keväällä ilmojen kuivuttua lähes loppuu.
Parhaiten näkee noilta sääsivuilta. Kun kastepiste on vähemmän kuin 3 astetta verrattuna ulkolämpöön, vettä tulee. Kun ero nousee yli 5, niin alkaa vähenemään. Siis kun kenno on lämpimämpi kuin kastepiste, vettä ei tule.
En tiedä lieneekö pumpuissa niinkään eroja, mutta tämä aika vuodesta on sitä kovinta vedeneritysaikaa. Tulee helposti toistakymmentä litraa. Kun pakkaset alkaa, veden/jään tulo pysyttelee vähän aikaa kovana, mutta vähenee pakkasten kiristyessä. Kovilla pakkasilla sitten sitä tulee lopulta vähän. Keväällä ilmojen kuivuttua lähes loppuu.
Parhaiten näkee noilta sääsivuilta. Kun kastepiste on vähemmän kuin 3 astetta verrattuna ulkolämpöön, vettä tulee. Kun ero nousee yli 5, niin alkaa vähenemään. Siis kun kenno on lämpimämpi kuin kastepiste, vettä ei tule.
F
felon
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Nyt käytännössä sitä ei kuitenkaan pahemmin tule ja talvella sitä jonkin verran tulee! Tallissa oleva pumppu tekee huomattavasti enemmän vettä nyt allensa. Saas nähdä virittelin ohjurin kesällä sinne kuinka mahtaa talvella pelata. Vielä toimii hienosti!jarip sanoi:
K
Kokkare
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
.
.
K
Kokkare
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
[.
[.
F
felon
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Se riippuu ihan lämmitys tarpeestasi. Eli talostasi ja sinusta. Miten paljon sinne lämpöä haluat.Kokkare sanoi:
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Meillä menee n. 13 - 14 kWh nollakeleissä. Riippuu tietysti tuuleeko kovasti (nostaa) tai paisteleeko aurinko (laskee). Tuon ilmankosteuden määrä saattaa olla hyvinkin riippuvainen asuinpaikasta. Täällä merenrannalla se voi olla suurempi kuin sisämaassa.
Mietin myös tuota pumppukohtaista eroa. Kun kosteus syntyy siitä että kenno on alle kastepisteen, niin siihenhän voi vaikuttaa moni asia. Kaksirivinen kenno jäähtyy ehkä? enemmän ja ulkoyksikön puhaltimen nopeus saattaa vaikuttaa myös jonkin verran. Jos puhallin pyörii kiivaasti, se pienentää ulkoilman ja kennon lämpötilaeroa. Useinhan kenno huurtuu alussa sulatuksen jäljiltä aika vähän, mutta sitten prosessi kiihtyy loppuvaiheessa kun kuura haittaa ilmankulkua. Se sitten aiheuttaa kennon lämpötilan laskua, joka lopulta käynnistää itse sulatuksen. Silloin kenno onkin jo melko tukossa kun on paljon kylmempi kuin alussa.
Jos nollakeleillä tai pikkupakkasilla pumppu menee sulatukselle, toki sen joku aiheuttaa. Tuskin se kuivaa kennoa alkaa sulattamaan turhaa? Kennolämpötilan on pitänyt mennä alle anturiarvon ja se johtuu juuri siitä että ulkoilma ei kykene pitämään kennoa yli kastepistelämpötilan kun siinä on kuuraa haittana. Monet pumput tekevät kovemmilla pakkasilla sitten ns. turhia sulatuksia lähes kellontarkkuudella, jolla lienee muu merkitys kuin huurtunut kenno.
Itse käytän ämpäriä pumpun alla ja siitä näkee selvästi että sulatuksen jälkeinen vesimäärä on lähes vakiö. Sen huomaa kun puolijäässä olevassa astiassa on "välikattoja" Yleensä kerroksen väli on n. 1,5 cm. Plussakeleillä ilman sulatuksia vettä tulee luonnollisesti jatkuvalla tipalla vaihtuvia määriä. Kovilla pakkasilla kellosulatuksella kerrosväli on sitten pienempi, kun kenno ei ole oikeasti tukossa.
Meillä menee n. 13 - 14 kWh nollakeleissä. Riippuu tietysti tuuleeko kovasti (nostaa) tai paisteleeko aurinko (laskee). Tuon ilmankosteuden määrä saattaa olla hyvinkin riippuvainen asuinpaikasta. Täällä merenrannalla se voi olla suurempi kuin sisämaassa.
Mietin myös tuota pumppukohtaista eroa. Kun kosteus syntyy siitä että kenno on alle kastepisteen, niin siihenhän voi vaikuttaa moni asia. Kaksirivinen kenno jäähtyy ehkä? enemmän ja ulkoyksikön puhaltimen nopeus saattaa vaikuttaa myös jonkin verran. Jos puhallin pyörii kiivaasti, se pienentää ulkoilman ja kennon lämpötilaeroa. Useinhan kenno huurtuu alussa sulatuksen jäljiltä aika vähän, mutta sitten prosessi kiihtyy loppuvaiheessa kun kuura haittaa ilmankulkua. Se sitten aiheuttaa kennon lämpötilan laskua, joka lopulta käynnistää itse sulatuksen. Silloin kenno onkin jo melko tukossa kun on paljon kylmempi kuin alussa.
Jos nollakeleillä tai pikkupakkasilla pumppu menee sulatukselle, toki sen joku aiheuttaa. Tuskin se kuivaa kennoa alkaa sulattamaan turhaa? Kennolämpötilan on pitänyt mennä alle anturiarvon ja se johtuu juuri siitä että ulkoilma ei kykene pitämään kennoa yli kastepistelämpötilan kun siinä on kuuraa haittana. Monet pumput tekevät kovemmilla pakkasilla sitten ns. turhia sulatuksia lähes kellontarkkuudella, jolla lienee muu merkitys kuin huurtunut kenno.
Itse käytän ämpäriä pumpun alla ja siitä näkee selvästi että sulatuksen jälkeinen vesimäärä on lähes vakiö. Sen huomaa kun puolijäässä olevassa astiassa on "välikattoja" Yleensä kerroksen väli on n. 1,5 cm. Plussakeleillä ilman sulatuksia vettä tulee luonnollisesti jatkuvalla tipalla vaihtuvia määriä. Kovilla pakkasilla kellosulatuksella kerrosväli on sitten pienempi, kun kenno ei ole oikeasti tukossa.
F
felon
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Vettä saattaa tulla muulloinkin kuin sulatuksien aikana tasisesti vähitellen .Kuullut olen en kyllä nähnyt, mutta joku väitti tosissaan jossain pumpun tehneen n. 2.5 kuutiota jäätä talven aikana. Merkkiä en muista ja olisko ollut joku varasto/talli rakennus kyseessä. Tuntuu olevan lämmitystarve suuri ja jotenkin ali mitoitettu pumppu ,jos jäätä tulee tuolla tavalla.Kokkare sanoi:
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Vettä ei tule tipoittain, jos kenno vetää huuruun. Onhan se nollassa ja alle jo mahdotontakin, kun kenno on kylmempi kuin ulkoilma. Yleensä huurtuminen alkaa hieman nollan yläpuolella, kun kenno on alle nollan. Tuo teoria alitehoisesta pumpusta ja vedestä on osittain väärä. Eniten vettä muodostuu juuri pikkutehoilla näin syksyllä. Pumppu saattaa ottaa jotakin 0,5 kW verkosta ja vettä tulee yhtenä lirinä plussakeleillä.
Eniten tähän vaikuttaa talon lämmöntarve. Jos kulutus on pieni, niin pumppu käy pienemällä ja vettä tulee vähemmän. Horompi talo sitten huudattaa pumppua suuremmalla ja vettä alkaa tulemaan. Yleensä vesimäärä ja pumpun kulutus kulkee käsi kädessä. Näissä taloissa, joissa ei ole astiaa alla ja jäätä ei näy muodostuvan, pumppu on ollut vajaakäytöllä (apulämmittimenä) tai talon kulutus on vain kovin pieni (tai hurjaa puunpolttoa)
Alitehoisuus tulee sitten vastaan vasta pakkasilla, jolloin se joutuu huhkimaan täysillä, kun parempi pumppu käy vähemmällä. Jos pumpusta loppuu paukut jo pikkupakkasilla, tilanne voi toki olla erilainen. Toisaalta matala COP saattaa vähentää vedentuloa, joten vähäinen vesi saattaa olla merkki kehnosta COP:sta osateholla vaikka pumppu ottaakin virtaa reippaasti. Onko kukaan pannut koti-COP tuloksia näytille?
Vettä ei tule tipoittain, jos kenno vetää huuruun. Onhan se nollassa ja alle jo mahdotontakin, kun kenno on kylmempi kuin ulkoilma. Yleensä huurtuminen alkaa hieman nollan yläpuolella, kun kenno on alle nollan. Tuo teoria alitehoisesta pumpusta ja vedestä on osittain väärä. Eniten vettä muodostuu juuri pikkutehoilla näin syksyllä. Pumppu saattaa ottaa jotakin 0,5 kW verkosta ja vettä tulee yhtenä lirinä plussakeleillä.
Eniten tähän vaikuttaa talon lämmöntarve. Jos kulutus on pieni, niin pumppu käy pienemällä ja vettä tulee vähemmän. Horompi talo sitten huudattaa pumppua suuremmalla ja vettä alkaa tulemaan. Yleensä vesimäärä ja pumpun kulutus kulkee käsi kädessä. Näissä taloissa, joissa ei ole astiaa alla ja jäätä ei näy muodostuvan, pumppu on ollut vajaakäytöllä (apulämmittimenä) tai talon kulutus on vain kovin pieni (tai hurjaa puunpolttoa)
Alitehoisuus tulee sitten vastaan vasta pakkasilla, jolloin se joutuu huhkimaan täysillä, kun parempi pumppu käy vähemmällä. Jos pumpusta loppuu paukut jo pikkupakkasilla, tilanne voi toki olla erilainen. Toisaalta matala COP saattaa vähentää vedentuloa, joten vähäinen vesi saattaa olla merkki kehnosta COP:sta osateholla vaikka pumppu ottaakin virtaa reippaasti. Onko kukaan pannut koti-COP tuloksia näytille?
F
felon
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Tuota tarkoitinkin ,että vettä saattaa tulla tasaisesti muulloinkin kun sulatuksen aikana (siis >0 asteessa) Puhuttiin kuitenkin vuosituotosta. Tuollaisen talli/varastorakennuksen lämmöntarvehan voi olla isompi kuin talossa onko harva jne: alimitoitus tulee helposti tuossa silloin eteen. Kone on kokoajan sulatuksilla ja siitä tulee jääpalakone. Näin itse ainakin sitä ajattelen.jarip sanoi:
K
Kokkare
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
.
.
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Ahaa, nyt alkaa valkenemaan. Jos pumppu huilii nollakeleillä ja talossa on normilämmöt, se on joko erittäin hyvin eristetty tai lämpö tulee muualta. Hitachin minimiteho on 0,6 kW, joten ei se kovin helpolla katkolle mene. Jos tarve on tuotakin pienempi, vettä ei tietenkään tule kuin nimeksi. Sittenhän tuo selviää, kun saat sen kulutusmittarin.Kokkare sanoi:
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Samaa ja eri mieltä. Toki sulatus käynnistyy antureiden perusteella, mutta mikä muuttaa anturin lämpötilaa? Alussahan sulatuksen jälkeen kenno on puhdas ja ilma virtaa sen läpi. Pumppu jäähdyttää kennoa heti, mutta se ei vielä laukaise sulatusta. Kun kennoon alkaa muodostumaan huurretta, ilman määrä vähenee. Tämä aiheuttaa kennolämpötilan laskua ja kun se menee tarpeeksi alas (lue -> ulkoilma ei enää lämmitä kennoa) sulatus menee päälle.
Siis lopulta se huurre on "syyllinen" sulatukseen, kun estää kennon lämmityksen ulkoilmalla. Tuonhan näkee hyvin nyt syksyn pikkupakkasilla. Kenno huurtuu helposti ja sulatuksia on varsin usein. Keväällä taas kuivilla ilmoilla huurretta ei ilmaannu, eikä ilmavirta esty ja anturi ei laukaise sulatusta vaikka lämpötila on sama. Ainakin Pana saattaa ajaa päivätolkulla ilman sulatuksia keväällä, vaikka on pikkupakkasiakin. Oma pumppu ei koskaan tee ns turhaa sulatusta ja vettä tulee vakiomäärä. Sitten nuo yli -12 pakkaset panevat sen kellosulatukselle, mutta se on asia erikseen eikä liity kennon lämpötiloihin tai huurteisiin.
Ehkä näissä vekottimissa on silti eroja. Olen hieman ihmetellyt noiden mitsujen tasatahtia menevää sulatusta jo pikkupakkasilla (ekis, puuhis, janti yms loggaukset) Täällä Pana ajaa erimittaisia jaksoja, jotka ajautuvat sulatukseen tarpeen mukaan. Välillä on montakin tuntia yhtä soittoa jopa syyskeleillä. Lieneekö Hitachissa samanlainen kelloon? perustuva sulatussykli?
repomies sanoi:
Samaa ja eri mieltä. Toki sulatus käynnistyy antureiden perusteella, mutta mikä muuttaa anturin lämpötilaa? Alussahan sulatuksen jälkeen kenno on puhdas ja ilma virtaa sen läpi. Pumppu jäähdyttää kennoa heti, mutta se ei vielä laukaise sulatusta. Kun kennoon alkaa muodostumaan huurretta, ilman määrä vähenee. Tämä aiheuttaa kennolämpötilan laskua ja kun se menee tarpeeksi alas (lue -> ulkoilma ei enää lämmitä kennoa) sulatus menee päälle.
Siis lopulta se huurre on "syyllinen" sulatukseen, kun estää kennon lämmityksen ulkoilmalla. Tuonhan näkee hyvin nyt syksyn pikkupakkasilla. Kenno huurtuu helposti ja sulatuksia on varsin usein. Keväällä taas kuivilla ilmoilla huurretta ei ilmaannu, eikä ilmavirta esty ja anturi ei laukaise sulatusta vaikka lämpötila on sama. Ainakin Pana saattaa ajaa päivätolkulla ilman sulatuksia keväällä, vaikka on pikkupakkasiakin. Oma pumppu ei koskaan tee ns turhaa sulatusta ja vettä tulee vakiomäärä. Sitten nuo yli -12 pakkaset panevat sen kellosulatukselle, mutta se on asia erikseen eikä liity kennon lämpötiloihin tai huurteisiin.
Ehkä näissä vekottimissa on silti eroja. Olen hieman ihmetellyt noiden mitsujen tasatahtia menevää sulatusta jo pikkupakkasilla (ekis, puuhis, janti yms loggaukset) Täällä Pana ajaa erimittaisia jaksoja, jotka ajautuvat sulatukseen tarpeen mukaan. Välillä on montakin tuntia yhtä soittoa jopa syyskeleillä. Lieneekö Hitachissa samanlainen kelloon? perustuva sulatussykli?
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Olisi kiva jos näillekin pumpuille löytyisi yhtä hyvin kirjoitettu huoltomanuaali kuin Panalle, siinähän nuo sulatukset on dokumentoitu varsin hyvin.
Fujitsu/Fujikin osaa säätää sulatusväliään, eilen se pisteli aamuyöllä neljän tunnin sulatusvälillä vaikka oli ihan hyvin pakkasta.
jarip sanoi:
Olisi kiva jos näillekin pumpuille löytyisi yhtä hyvin kirjoitettu huoltomanuaali kuin Panalle, siinähän nuo sulatukset on dokumentoitu varsin hyvin.
Fujitsu/Fujikin osaa säätää sulatusväliään, eilen se pisteli aamuyöllä neljän tunnin sulatusvälillä vaikka oli ihan hyvin pakkasta.
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Ei se silti pelkkään kelloon perustu, vaan kelloon ja lämpötilaan. Sinänsä selityksesi oli ihan hyvä, mutta lisätään vähän..
Useissa laitteissa on joku ulkolämpötila jonka yläpuolella sulatuksia ei vaan tehdä. Sitten voi olla joku kennoanturin lämpötila (ulkolämpötilan ollessa riittävän alhainen) jolloin sulatetaan, mikäli edellisestä sulatuksesta on kulunut riittävän kauan. Käytännössä aina on olemassa joku minimiaika, jota tiuhempaan ei sulateta ikinä.
Sulatuksen päättyminen päätellään yleensä joko kellon tai kennolämpötilan mukaan. Monesti käytetään molempia, eli sulatetaan max tietty aika, kuitenkin vain siihen asti että kenno on tietyn lämpöinen. Joissain fiksuissa pumpuissa tätä sulatuksen kestoa käytetään seuraavan sulatusvälin määrittämiseen; eli jos sulatus kestää hyvin vähän aikaa, seuraava sulatusväli on pidempi. Vastaavasti jos sulatus kestää kauan, seuraava sulatusväli on lyhyempi.
Käytännössä sulatus perustuu aina lämpötila-antureihin. Algoritmi voi kuitenkin olla monimutkainenkin kuten yltä selviää. Joskus sulatuslogiikka on kuvailtu service-manuaalissa.
jarip sanoi:
Ei se silti pelkkään kelloon perustu, vaan kelloon ja lämpötilaan. Sinänsä selityksesi oli ihan hyvä, mutta lisätään vähän..
Useissa laitteissa on joku ulkolämpötila jonka yläpuolella sulatuksia ei vaan tehdä. Sitten voi olla joku kennoanturin lämpötila (ulkolämpötilan ollessa riittävän alhainen) jolloin sulatetaan, mikäli edellisestä sulatuksesta on kulunut riittävän kauan. Käytännössä aina on olemassa joku minimiaika, jota tiuhempaan ei sulateta ikinä.
Sulatuksen päättyminen päätellään yleensä joko kellon tai kennolämpötilan mukaan. Monesti käytetään molempia, eli sulatetaan max tietty aika, kuitenkin vain siihen asti että kenno on tietyn lämpöinen. Joissain fiksuissa pumpuissa tätä sulatuksen kestoa käytetään seuraavan sulatusvälin määrittämiseen; eli jos sulatus kestää hyvin vähän aikaa, seuraava sulatusväli on pidempi. Vastaavasti jos sulatus kestää kauan, seuraava sulatusväli on lyhyempi.
Käytännössä sulatus perustuu aina lämpötila-antureihin. Algoritmi voi kuitenkin olla monimutkainenkin kuten yltä selviää. Joskus sulatuslogiikka on kuvailtu service-manuaalissa.
Vs: Hitachi SX Premium mittauksia
Ei minulla kyllä noin pitkäksi venähdä pakkasella. Oliskohan sulla vetänyt shuntin kiinni kun ulkolämpötila oli nousussa, ja Fujitsu on vedellyt pikkutehoilla? Olen ollut huomaavinani että ulkolämpötilan noustessa sulatusväli kyllä pitenee, mutta ei nyt sentään usean tunnin mittaiseksi - ainakaan lumipyryssä.
Toni sanoi:
Ei minulla kyllä noin pitkäksi venähdä pakkasella. Oliskohan sulla vetänyt shuntin kiinni kun ulkolämpötila oli nousussa, ja Fujitsu on vedellyt pikkutehoilla? Olen ollut huomaavinani että ulkolämpötilan noustessa sulatusväli kyllä pitenee, mutta ei nyt sentään usean tunnin mittaiseksi - ainakaan lumipyryssä.