Jolberious
Vakionaama
Kirjoittelin seuraavanlaisen jutun, lähinnä knowhow-tyyppinen. Useimmille itsestäänselvyys, mutta ei suinkaan kaikille:
Nyt kun talvi on jysähtänyt kunnolla päälle ja lämpöpumput aiheuttavat ihmetystä, käydäänpä yhdellä kuvalla näitä asioita vähän läpi.
Laitteissa on melkoisia eroja, vaikka teholuokka olisikin sama. Se 9/12 & 25/35-luokka kun kertoo jäähdytystehon, ei lämmitystehoa. 9 = 9000BTu, eli 2,5kW. 12 = 12 000BTu, eli 3,5kW jäähdytystehoa.
Lämmityspuolella erot näkyvät selkeästi, ja tässä tullaan siihen kompastuskiveen, pienehkö säästö hankintahinnassa saattaa näkyä lämmitystehon romahduksena.
Hyvin harva ILP toimii asunnon päälämmönlähteenä läpi vuoden, ilman pienintäkään avustusta missään kelissä. Eikä se myöskään ole tarkoitus.
MUT: Mitoitus-ulkolämpötila:
Eli, mihin ulkolämpötilaan asti halutaan, että laite kykenee täyttämään talon lämmöntarpeen, ilman lisälämmitystä. Tämä on JOKAISEN asiakkaan itse mietittävä.
-7? -10? -18? -30?
Tämä on se kriittinen kysymys, johon pätevä asentaja osaa ehdottaa laitetta, kun asiakas tietää oman talon lämmöntarpeensa halutussa lämpötilassa.
Kaaviossa:
Sininen viiva, lämmitystehon tarve vastaa n.150m2 OKT nykyaikaisilla eristeillä.
Tätä käyrää voi pyöritellä mielessään jos nykyaikaisten eristeiden sijasta onkin ns. purulaatikko (ts. rintamamiestalo), vain 75m2 OKT tai vaikkapa 300m2 tönö.
Oranssi viiva, Panasonic HZ35XKE ilp ja sen antotehot eri lämpötiloissa. Yksi markkinoiden tehokkaimmista lämmityspumpuista. Näitä sekä pykälää pienempää, HZ25XKE mallia on tullut itse asennettua varmaan 100kpl paremmalla puolella.
Harmaa viiva, ns. Hinnat alkaen malli, samaa teholuokkaa. Hintaero n.1000eur halvempi vrt Pana.
Kaaviosta huomataan, että:
- Halvalla pumpulla MUT on n.-8 astetta (lämmöntarve sekä antoteho kohtaavat).
- Panasonicilla MUT on n. -18astetta (lämmöntarve sekä antoteho kohtaavat).
-30 asteen kelissä näitä tehokkaampia laitteita tarvitaan 3kpl täyttämään lämmityksen tarve täysin. Tästä syystä ilppiä ei koskaan mitoiteta "täysitehoiseksi", se ei ole taloudellisesti järkevää, koska niitä -30asteen päiviä tällä alueella ei ole edes joka vuosi.
Pakkaa sekoittaa lisäksi COP, eli hyötysuhde. Mitä kovempi hyötysuhde laitteella on, sitä vähemmän se sähköä kuluttaa suhteessa antotehoon. COP laskee ulkolämpötilan mukaan. Panan tapauksessa -7 asteessa se on 5,12 ja -25 asteessa 2,2.
Halvemmissa laitteissa COP voi olla -7 3,2 ja -25 1.1
Tästä syystä se laadukas / suuren COP-luvun omaava laite säästää sähköä vrt pienemmän COP-luvun omaava kapistus. COP ei kuitenkaan onnelliseksi tee, sillä vain kilowatit lämmittävät.
Ilma-Vesi-lämpöpumpuissa nämä osatehomitoitukset ovat hyvin yleisiä, kuin myös ymmärtämättömyys antotehoista.
Esimerkkinä 12kW nimellistehon laite.
Toinen antaa -18asteessa 3,1kW lämmitystehoa, toinen antaa 12kW lämmitystehoa.
Mikäli lämpötehon tarve on -18 kelissä 11kW, toisessa laitteessa on vielä yhden kW edestä reserviä, kun taas toinen tarvitsee vähän vajaa 8kW vastuksia jo avuksi.
Nyt kun talvi on jysähtänyt kunnolla päälle ja lämpöpumput aiheuttavat ihmetystä, käydäänpä yhdellä kuvalla näitä asioita vähän läpi.
Laitteissa on melkoisia eroja, vaikka teholuokka olisikin sama. Se 9/12 & 25/35-luokka kun kertoo jäähdytystehon, ei lämmitystehoa. 9 = 9000BTu, eli 2,5kW. 12 = 12 000BTu, eli 3,5kW jäähdytystehoa.
Lämmityspuolella erot näkyvät selkeästi, ja tässä tullaan siihen kompastuskiveen, pienehkö säästö hankintahinnassa saattaa näkyä lämmitystehon romahduksena.
Hyvin harva ILP toimii asunnon päälämmönlähteenä läpi vuoden, ilman pienintäkään avustusta missään kelissä. Eikä se myöskään ole tarkoitus.
MUT: Mitoitus-ulkolämpötila:
Eli, mihin ulkolämpötilaan asti halutaan, että laite kykenee täyttämään talon lämmöntarpeen, ilman lisälämmitystä. Tämä on JOKAISEN asiakkaan itse mietittävä.
-7? -10? -18? -30?
Tämä on se kriittinen kysymys, johon pätevä asentaja osaa ehdottaa laitetta, kun asiakas tietää oman talon lämmöntarpeensa halutussa lämpötilassa.
Kaaviossa:
Sininen viiva, lämmitystehon tarve vastaa n.150m2 OKT nykyaikaisilla eristeillä.
Tätä käyrää voi pyöritellä mielessään jos nykyaikaisten eristeiden sijasta onkin ns. purulaatikko (ts. rintamamiestalo), vain 75m2 OKT tai vaikkapa 300m2 tönö.
Oranssi viiva, Panasonic HZ35XKE ilp ja sen antotehot eri lämpötiloissa. Yksi markkinoiden tehokkaimmista lämmityspumpuista. Näitä sekä pykälää pienempää, HZ25XKE mallia on tullut itse asennettua varmaan 100kpl paremmalla puolella.
Harmaa viiva, ns. Hinnat alkaen malli, samaa teholuokkaa. Hintaero n.1000eur halvempi vrt Pana.
Kaaviosta huomataan, että:
- Halvalla pumpulla MUT on n.-8 astetta (lämmöntarve sekä antoteho kohtaavat).
- Panasonicilla MUT on n. -18astetta (lämmöntarve sekä antoteho kohtaavat).
-30 asteen kelissä näitä tehokkaampia laitteita tarvitaan 3kpl täyttämään lämmityksen tarve täysin. Tästä syystä ilppiä ei koskaan mitoiteta "täysitehoiseksi", se ei ole taloudellisesti järkevää, koska niitä -30asteen päiviä tällä alueella ei ole edes joka vuosi.
Pakkaa sekoittaa lisäksi COP, eli hyötysuhde. Mitä kovempi hyötysuhde laitteella on, sitä vähemmän se sähköä kuluttaa suhteessa antotehoon. COP laskee ulkolämpötilan mukaan. Panan tapauksessa -7 asteessa se on 5,12 ja -25 asteessa 2,2.
Halvemmissa laitteissa COP voi olla -7 3,2 ja -25 1.1
Tästä syystä se laadukas / suuren COP-luvun omaava laite säästää sähköä vrt pienemmän COP-luvun omaava kapistus. COP ei kuitenkaan onnelliseksi tee, sillä vain kilowatit lämmittävät.
Ilma-Vesi-lämpöpumpuissa nämä osatehomitoitukset ovat hyvin yleisiä, kuin myös ymmärtämättömyys antotehoista.
Esimerkkinä 12kW nimellistehon laite.
Toinen antaa -18asteessa 3,1kW lämmitystehoa, toinen antaa 12kW lämmitystehoa.
Mikäli lämpötehon tarve on -18 kelissä 11kW, toisessa laitteessa on vielä yhden kW edestä reserviä, kun taas toinen tarvitsee vähän vajaa 8kW vastuksia jo avuksi.