Ilmalämpöpumpun SI-järjestelmän kokoluokka?

haraldh

haraldh

Vakionaama
Joidenkin ilmalämpöpumppujen kohdalla kerrotaan sen kyvystä BTU-luvulla (esim Gree) kun taas joiden toisten kohdalla on käytössä "SI-järjestelmän mukainen kokoluokka" (esim Mitsubishi). Nämä menevät kai suurin piirtein näin;

09 k BTU = 25 kokoluokka
12 k BTU = 35 kokoluokka
18 k BTU = 50 kokoluokka

Olen koittanut kovasti duckduckgoilla mikä tuon kokoluokan oikea yksikkö on, ei se nyt kai vain voi olla "kokoluokka"? Tämä asia on ehkä käsitelty tässä foorumissa aikaisemmin.

Tuon "kokoluokka" termin löysin tuolta;

kylmacenter.fi

Testissä eri ilmalämpöpumppumallit: tulokset ja suositukset | KylmäCenter Oy

Testaa parhaat ilmalämpöpumput! Lue tuloksemme ja suosituksemme eri malleista energiansäästöön ja ympäristöystävällisyyteen.
kylmacenter.fi kylmacenter.fi

Uutuutena listassa on uutuusmalli Fujitsulta. Fujitsu Nordin Master tuotteet joita saa kokoluokissa 25 (09), 25, (12) ja 42 (1:cool:. Suluissa valmistajan BTU-standardilla ilmoittama kokoluokka ja ilman sulkuja Suomessa tutumpi SI-järjestelmä mukainen luokittelu.
Klikkaa laajentaaksesi..
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
haraldh sanoi:
Kyllä, ja se oikea yksikkö on?
Klikkaa laajentaaksesi..
kW eli 25 = 2,5 kW

Valmistajat taitavat usein käyttää lämmityskäyttöön tarkoitetuissa pumpuissa mallimerkinnässä noita SI-yksiköön viiittaavia merkintöjä.
Monasti jäähdytyslaitteissa taidetaan käyttää (vielä) "vanhoja" mallimerkintöjä esim. 9/12 (=9000/12000 BTU).
 
Viimeksi muokattu:
A

Arisoft

Hyperaktiivi
haraldh sanoi:
Kyllä, British Thermal Unit. On yleisesti käytössä englanninkielisissä maissa, etenkin kuvaamaan jäähdytystehoa. Tai no, energiaa.

en.wikipedia.org

British thermal unit - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
Klikkaa laajentaaksesi..

Teho "muuttuu" energiaksi vasta kun tehoa on käytetty jonkin aikaa. Sekunnissa energiaa voidaan mitata wattisekunteina (Joule) ja tunnissa wattitunteina tai tutummin kilowattitunteina. Jos aikaa ei ole niin energia on tasan nolla, koska nolla kertaa jotain on nolla.
 
haraldh

haraldh

Vakionaama
No, onhan meillä Gree, Midea, Samsung, Cooper & Hunter ja muitakin merkkejä joita myydään täällä tuolla BTU-kokoluokkamerkinnällä.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Kovin hämäriä ovat noiden speksit. On nimellisteho, mutta sitten myös selvästi suurempi maksimiteho. Ja lisäksi ilmoitellaan miten suureen tilaan noi sopivat, mutta arvot vaikuttavat hyvin epäloogisilta.

Vaikkapa Bosch 3000i 3,5 kW mallin maksimijäähdytysteho 4,3 kW ja 5,3 kW 5,9 kW. 3,5 kW mallille sanotaan pieniin tiloihin maks 60 m2 ja 5,3 kW suuriin tiloihin 50-120 m2. Miksi nimellistehon kasvu 50% ja maksimin 40% kasvattaa pinta-alaa 100%?

Onko toi pienempi turhan tehoton 178 m2 rivariin, jossa pääongelma vajaan 100 m2 yläkerta? Alakerta on puoliksi maan alla. Kaukolämpö, joten puhtaasti jäähdytykseen. 26 vuotta asuttu täällä ilman jäähdytystä, mutta alkaa mennä vaikeaksi.
 
T

Ton1A

Vakionaama
12000 BTU/h on aika tarkkaan 3.5 kW. Jos puhutaan tehosta, yksikkö on nimenomaan BTU/h, eli brittiläistä termistä yksikköä tunnissa.

1 BTU on noin 1055 J (joule). Se kuvaa tarkasti sitä energiamäärää, joka tarvitaan nostamaan yhden naulan (noin 0,454 kg) vettä lämpötilaa yhdellä Fahrenheit-asteella.

12000 BTU * 1055 J/BTU / 3600 s on noin 3500 J/s, 3500 W tai 3.5 kW
 
K

kotte

Hyperaktiivi
haraldh sanoi:
No, onhan meillä Gree, Midea, Samsung, Cooper & Hunter ja muitakin merkkejä joita myydään täällä tuolla BTU-kokoluokkamerkinnällä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mainosmiehet eivät missään ole siirtyneet SI-aikaan, vaan käyttävät ihan mitä tahansa nauloja, mitä valmistajan jonkinkielisestä materiaalista saattuu löytymään (latinalaisin aakkosin kirjoitettuna). Varsin tavallisesti suurin markkina on USA ja tuolla markkinoinnin suhteellinen merkitys on suurin, joten sinnehän materiaalikin ensiksi laaditaan ja muualle sitten, jos ehditään tai viitsitään.
 
H

HotZone

Vakionaama
Meilläkin käytetään vielä joitain vanhoja mittayksiköitä puhekielessä vaikka fysiikassa ei.

Hevosvoima => kW (teho)
Bar => KPA (rengaspaine)
tuuma => mm (renkaan halkaisija autossa, konepyörillä ja fillareissa), kauittimen halkaisija, rautanaulan pituus, laudan/lankun leveys/paksuus

Kuinka moni arvon palstalaisista puhuu rengaspaineet edelleen bar:eissa?
 
T

Ton1A

Vakionaama
Kalori ja BTU mittaavat samaa asiaa. Toki naulat ja Fahrenheit-asteet ovat selviä kaikille?

Kalori on lämpömäärä, joka kasvattaa yhden vesigramman lämpötilaa yhdellä celsiusasteella normaalipaineessa. Kalorin suuruus riippuu siten hieman veden alkulämpötilasta. Eräässä kalorin määritelmässä gramma vettä lämmitetään 14.5 °C:sta 15.5 °C:seen. Tällöin 1 kalori on 4.1855 joulea.

BTU eli brittiläinen terminen yksikkö (British thermal unit) on perinteinen brittiläinen energian yksikkö, joka vastaa 1055.06 joulea. Määritelmän mukaan se vastaa energiamäärää, joka tarvitaan lämmittämään yhden fahrenheit-asteen verran naula vettä.
 
B

BBF

Vakionaama
HotZone sanoi:
Kuinka moni arvon palstalaisista puhuu rengaspaineet edelleen bar:eissa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Varmaan kaikki koska se sopii siihen parhaiten ja on sitäpaitsi SI-yksikön kerrannainen ja hyväksytty siihen rinnalle. Pa on hankala koska on niin pieni paine että vaatii käytännössä aina kertoimen (1 bar = 100kPa). Naulat ja Fahrenheitit ja BTU :t taas on ihan hirveitä ja hevosvoimatkin voisi jo jäädä. Tuumat taas on tietyssä käytössä niin vakiintuneita että olkoot.
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Ainakin naulapakkauksissa on siirrytty millimetreihin. Puutavarassa kakkosnelonen taitaa puhekielessä säilyä pitkään, vai miten istuisi viiskytkaksatanen tai viiskymppi?
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Naapurin isäntä poikkes vajaalla auton renkaalla. "Laita siihen ny kilopaskaa" pyysi miekkonen. No laitoinhan minä ihan taulukon mukaan ja reippaasti ylikin ettei tule sanomista. Sama se on suorankulman kanssa, varmuudeksi aina pikkasen yli.
Onhan tässä opiskeltavaa, painemittarissakin lukee vielä kg/ sm2 mutta helposti muuttuu pascaleiksi kun laskutikulla laskee.
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Kaytännön kannalta on sama, onko mittarin asteikko kilopondeina neliösentille vai bareina, poikkeavat vain pari prosenttia, Paskal-yksikkö on vaikeampi käyttäjän hahmottaa. Kumpikin sopii luonnostaan renkaan täyttäjälle. Huoltoasemat saisivat mittareissaan käyttää baria.
 
T

tj86430

Vakionaama
bar on tavallaan helppo hahmottaa, koska jokainen(?) tietää mitä yhden ilmakehän paine tarkoittaa käytännössä. Kilopondia neliösentillekin on vielä jotenkin looginen, mutta kun noita kilopondeja ei muuten enää käytetä missään. Pascal olisi yhtä helppo tai vaikea, jos vain muistaisi aina sen määritelmän (newtonia neliömetrille). PSIn ongelma on, että paunat ja neliötuumat eivät oikein istu suomalaiseen ajatusmaailmaan.
 
B

BBF

Vakionaama
Bar (ja mbar) on ainoa järkevä paineen yksikkö, eikä Suomessa ole mitään syytä käyttää jotain jenkkien PSI :tä. Yhtä vähän kun paunaakaan.
 
T

Ton1A

Vakionaama
Mä kyllä liputan kovasti sen puolesta, että käytetään SI-järjestelmän yksiköitä, tai siitä johdettuja yksiköitä. Esim. yksi Pascal on useimpiin tarkoituksiin epäkäytännöllisen vähän, 1 bar taas on tasan 100 000 Pa ja yksikkönä paljon käyttökelpoisempi kun esim. henkilöauton rengaspaineet ovat tyypillisesti suuruusluokkaa 2-3 bar.

Vanhat yksiköt ovat kyllä hauskoja, kuten:

Tynnyrinala on vanha pinta-alamitta, joka on ollut käytössä Pohjoismaissa. Alkujaan tynnyrinala oli peltoala, jolle kylvettiin tynnyrillinen viljaa. Vuonna 1633 tynnyrinala määriteltiin maanmittaustarpeiden vuoksi 13 263 neliökyynäräksi, mutta vuoteen 1688 mennessä mitta oli vakiintunut 56 000 neliöjalaksi, joka vastasi 14 000 neliökyynärää eli noin 0,49 hehtaaria (4 940 m²). Arkisemmissa yhteyksissä tynnyrinala määriteltiin siten, että se oli 32 kapanalaa.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
tj86430 sanoi:
bar on tavallaan helppo hahmottaa, koska jokainen(?) tietää mitä yhden ilmakehän paine tarkoittaa käytännössä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Vai niin...

Ilmanpaineen olemassaolon ja mittaamisen perusteet löysi italialainen fyysikko Evangelista Torricelli vuonna 1643. Hän osoitti kokeellisesti, että ilmalla on paino, ja keksi ensimmäisen toimivan ilmapuntarin eli barometrin.

Epäilen suuresti tuota jokainen(?) joukkoa siitä lähtökohdasta että tarvittiin fyysikko osoittamaan kokeellisesti että ilmalla on paine. Miten tuo ilmakehän 1 bar paine käytännössä on havaittavissa niin että sitä voi käyttää verrokkina esim. renkaan täyttämisessä.
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Renkaissa käytettävät ilmanpaineet voidaan bareina ilmoittaa kahdella numerolla, joista toinen om desimaali. Renkaan täyttäjälle se on luontevaa toisin kuin 220 kPa. Bar on myös SIn perusyksikön kerrannainen.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Ton1A sanoi:
Mä kyllä liputan kovasti sen puolesta, että käytetään SI-järjestelmän yksiköitä, tai siitä johdettuja yksiköitä. Esim. yksi Pascal on useimpiin tarkoituksiin epäkäytännöllisen vähän, 1 bar taas on tasan 100 000 Pa ja yksikkönä paljon käyttökelpoisempi kun esim. henkilöauton rengaspaineet ovat tyypillisesti suuruusluokkaa 2-3 bar.
Klikkaa laajentaaksesi..
Harmi, ettei voi yhdistää eri etuliitteitä (vai voiko?). 1 bar on täsmälleen 1 hkPa (hehtokilopascal).
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Sama kävi mielessä itselläkin mutta etuliitteiden yhdistäminen oli kielletty käyttösäännöissä.
Klikkaa laajentaaksesi..
SI-järjestelmää edeltävässä mittajärjestelmässä (jossa massan mittana käytettiin grammaa), muodostui pascalia vastaavia hankalan suuria lukuja käytännön tarkoitusten kannalta. SI-järjestelmässä siirryttiin grammoista kilogrammoihin -- ja jouduttiin toisessa kohdassa allikkoon, vaikka päästiinkin aikaisemmasta ojasta. No, hiukkausfysiikassa on vielä hurjempia skaaloja (mutta niinpa alan taitajat ovat ottaneet erivapauksia käyttää elektronivoltteja ja vastaavia).
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Mun on vaikea ymmärtää mikä ongelma olisi ilmoittaa rengaspaineet 230 kPa.

Onhan nyt monia muitakin mittoja sadoissa yksiköissä. Vaikkapa lankun leveys 148 mm tai ihmisen pituus ja hiukan tukevamman paino. Harvempi näkee edes ongelmaa auton painon ilmoittamisena vaikkapa 1850 kg tai pituuden 4780 mm.
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Muuten: Renkaan painemittaus ilmoittaa ylipaineen kulloisenkin ilmanpaineen päälle, eli mittarin näyttäessä 1,5 baria renkaasa on tosiasiassa noin 2,5 barin paine. Sama koskee yleensäkin painemittauksia. Rengasta pullistaakin vain se mitattu ylipaine, kun ulkopuolella on vastasa ilmanpaine. Kokonaispaineella on kuitenkin muulla tavalla merkitystä.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom