Ei kai paineella ole kiertoon merkitystä.
Ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus Nibe F2040-12
- Keskustelun aloittaja Nina34
- Aloitettu
Ilmaa putkistoon saattaa jäädä ja se voi ahdistaa kiertoa joissakin radiaattoreissa pitkäänkin. Putkistoja ei aina ole rakennettu helpon ja varman ilmauksen mahdollistamiseksi ja jokin vanha avopaisuntainen öljylämmityslaitteisto ilmaantuu tyypillisesti nopeammin itsestään kuin kalvopaisuntainen ilma-vesipumppulaitteisto (tosin avopaisuntoja tuskin enää 70-luvulla rakennettiin?). Epäilemättä lämmönlähteen vaihto edellytti lämmönjakoverkon tyhjentåmistä jokseenkin kokonaan, minkä kaikkialle pääsi ilmaa.
- Keskustelun aloittaja
- #83
Tässä kuvia,olisiko näistä apua?
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #85
Tässä meidän, pitäisikö näitä muuttaa?
Liitteet
pökö
Kaivo jäässä
Onko patterit ny kylmiä vai lämpimiä?
Meno 40 ja paluu 37 tarkoitaa että vesi liikkuu ainskin jossain
Osaatko kertoa talosta tarkemmin? Rakennusvuosi? Aika paljon muuttui 70-luvun öljykriisistä. Millainen runkorakenne ja eristykset? 3- vai 2-lasiset ikkunat.
Pääsetkö näkemään Carunan tai sähköyhtiösi sivuilta sähkönkulutusta tarkemmin? Miten kulutus riippuu ulkolämpötilasta? Katso vuorokausikulutukset vaikkapa päiviltä joissa lämpötila on ollut muutaman päivän n. +10C, 0C ja -10 C.
Entä millainen määrä ja millaisia pattereita talossa on. Jos olet oikein innokas, mittaa pattereiden korkeus ja leveys sekä kerro tyypeittäin (lehtien lukumäärä ja onko lämmönsiirtokennostoa) kuinka monta m2 eri pattereita on.
Noista sitten pääsee jo käsiksi miten paljon talon pitäisi energiaa vaatia, miten paljon sähköä se ottaa ja mikä pitäisi olla sopiva lämpökäyrä sekä käyttääkö VILP vastuksia.
- Keskustelun aloittaja
- #89
Nyt lämpiää patterit
- Keskustelun aloittaja
- #90
Minä ymmärsin että vilp avustaa jäspiä
Lepponen
Jäsen
Kts. lainauksessa boldattu kohta. En ole varma, mutta lulisin. Itsellä VVM S320
Ensikisi kannatta varmaan kokeilla tuota asteminuttisäätöä ettei vastukset lähde niin aikaisin mukaan, eli asteminuuttiasetuksista kohta: Käynnistä energialähde, prio 2 kohtaan 700GM noin aluksi. myöhemmin arvoa voi muutaa kun kokemusta tuosta kertyy.
Mites ne käyttövesiasetukset jos kerran VILPpillä avustetaan Jäspin varaajaa?
Tässä on ilmeisesti oletettu, että ongelma on vastusten käytössä, mutta asiaa ei ole yritetty tarkistaa. Ei huono arvaus, mutta kannattaisi käydä katsomassa mitä se laite kertoo Info-valikon alla asiasta. Siellä on ilmeisesti ainakin lisälämmön "aikakerroin" (joka mulla VVM S320:ssä ei nimestä huolimatta ole kerroin vaan tunteja, tiedä sitten mitä se on 310:ssä...) Sitä ja muita kumulatiivisia arvoja kannattaa seurata. Ottaa vaikka valokuvan aina kuukauden vaihtuessa, niin pystyy sitten laskemaan muutokset sen kuukauden aikana. Ongelman selvityksen aikana mielellään useamminkin, vaikka kerran vuorokaudessa.
Ilmeisesti tuo VVM 310 osaa myös logata tietoja USB:lle, joten kannattaisi lykätä siihen USB-tikku kiinni ja laittaa tietojen loggaus ("rekisteröinti") päälle. Olisi jatkossa helpompi tutkia, mitä se laite on milloinkin tehnyt.
Tässä ketjussa on myös päättömiä väitteitä kuten että se pumppu ei kykenisi "kunnolla" tekemään käyrän nr. 9 mukaisia lämpöjä ja että sen takia "vastukset on taatusti päällä ja paljon". Jos vastuksia käytetään vaikka ei ole paljon pakkasta, joko se pumppu on alimitoitettu, on huonot asetukset tai jotain muuta pielessä. Mutta kyllä sen pitäisi tuon käyrän mukaista vettä tehdä sinne -20C asti mihin se ylipäätään toimii, en näe syytä epäillä valmistajan antamia tietoja tuolta osin. Tuossa pumpussa, päinvastoin kuin mun F2120:ssä, on valmistajan mukaan kyllä niin päin että pienemmällä menoveden lämpötilalla saa vähän enemmän lämmitystehoa ulos, mutta on kyllä harvinaisen alitehoinen vehje jos jo marraskuussa Espoossa ollaan oltu niin rajoilla että tuolla on merkitystä.
Mulla on kanssa öljylämmityksen aikaiset patterit ja aloitin myös käyrällä nr. 9 (uudempi VVM, mutta käyrä näyttäisi olevan ihan sama). Olen pystynyt vaihtamaan käyrään 8 (offset +1 yleensä) mutta ei se lähtötilanne nyt mitenkään massiivisen kaukana ollut. Onneksi kukaan ei mulle ehdottanut, sisälämpötilan ollessa 19C, että vaihda 9C viileämpään (@0C) omaan käyrään ja lähde muuttelemaan siitä...
jmajalla oli hyviä kysymyksiä. Ja käyttöveden lämmityksen asetukset olisi hyvä katsoa. Ja olisi hyvä jos sen öljynkulutuksen saisi selville. Lisäksi, ulkoyksikön malli on jo mainittu (F2040) mutta siitä on useita eri tehoisia versioita, joten mikähän mahtaa olla kyseessä?
Ja kun talo on kysyjälle "uusi" ja siinä on painovoimainen ilmanvaihto, niin onko ilmanvaihdon säätäminen ulkolämpötilan mukaan tuttua puuhaa? Riippuu varmaan talosta, mutta kovalla pakkasella voi käydä melkoinen puhuri jos kaikki räppänät on yhtä paljon auki kuin kesällä.
Edellisessä viestissä ohjeistettu vastusten mukaantulo-asteminuutti-raja on varmaankin oikein hyvä muutos, mahdollisesti saa/joutuu säätämään vielä tuotakin alemmaksi (suurempi luku).
En estäisi vastusten käyttöä täysin. Jos ulkoyksikkö hajoaa kun ollaan poissa kotoa niin lopputulos voi olla ikävä jos vastukset ei hoida lämmitystä.
Ilmeisesti tuo VVM 310 osaa myös logata tietoja USB:lle, joten kannattaisi lykätä siihen USB-tikku kiinni ja laittaa tietojen loggaus ("rekisteröinti") päälle. Olisi jatkossa helpompi tutkia, mitä se laite on milloinkin tehnyt.
Tässä ketjussa on myös päättömiä väitteitä kuten että se pumppu ei kykenisi "kunnolla" tekemään käyrän nr. 9 mukaisia lämpöjä ja että sen takia "vastukset on taatusti päällä ja paljon". Jos vastuksia käytetään vaikka ei ole paljon pakkasta, joko se pumppu on alimitoitettu, on huonot asetukset tai jotain muuta pielessä. Mutta kyllä sen pitäisi tuon käyrän mukaista vettä tehdä sinne -20C asti mihin se ylipäätään toimii, en näe syytä epäillä valmistajan antamia tietoja tuolta osin. Tuossa pumpussa, päinvastoin kuin mun F2120:ssä, on valmistajan mukaan kyllä niin päin että pienemmällä menoveden lämpötilalla saa vähän enemmän lämmitystehoa ulos, mutta on kyllä harvinaisen alitehoinen vehje jos jo marraskuussa Espoossa ollaan oltu niin rajoilla että tuolla on merkitystä.
Mulla on kanssa öljylämmityksen aikaiset patterit ja aloitin myös käyrällä nr. 9 (uudempi VVM, mutta käyrä näyttäisi olevan ihan sama). Olen pystynyt vaihtamaan käyrään 8 (offset +1 yleensä) mutta ei se lähtötilanne nyt mitenkään massiivisen kaukana ollut. Onneksi kukaan ei mulle ehdottanut, sisälämpötilan ollessa 19C, että vaihda 9C viileämpään (@0C) omaan käyrään ja lähde muuttelemaan siitä...
jmajalla oli hyviä kysymyksiä. Ja käyttöveden lämmityksen asetukset olisi hyvä katsoa. Ja olisi hyvä jos sen öljynkulutuksen saisi selville. Lisäksi, ulkoyksikön malli on jo mainittu (F2040) mutta siitä on useita eri tehoisia versioita, joten mikähän mahtaa olla kyseessä?
Ja kun talo on kysyjälle "uusi" ja siinä on painovoimainen ilmanvaihto, niin onko ilmanvaihdon säätäminen ulkolämpötilan mukaan tuttua puuhaa? Riippuu varmaan talosta, mutta kovalla pakkasella voi käydä melkoinen puhuri jos kaikki räppänät on yhtä paljon auki kuin kesällä.
Edellisessä viestissä ohjeistettu vastusten mukaantulo-asteminuutti-raja on varmaankin oikein hyvä muutos, mahdollisesti saa/joutuu säätämään vielä tuotakin alemmaksi (suurempi luku).
En estäisi vastusten käyttöä täysin. Jos ulkoyksikkö hajoaa kun ollaan poissa kotoa niin lopputulos voi olla ikävä jos vastukset ei hoida lämmitystä.
- Keskustelun aloittaja
- #94
Tässä liitteenä kuvia käyttöveden asetuksista ja kierron nopeudesta.
Osaisiko joku auttaa onko nämä oikein?
Liitteet
Lepponen
Jäsen
Valikko 5.1.3 - maks. poikkeama menolämp.
maks. ero kompr.
Säätöalue: 1 – 25 °C
Tehdasasetus: 10 °C
maks. ero lisäläm.
Säätöalue: 1 – 24 °C
Tehdasasetus: 7 °C
Tässä asetetaan suurin sallittu ero lasketun ja todellisen
menolämpötilan välillä kompressori- ja lisäyskäytössä.
Maks. ero lisäys ei saa koskaan olla suurempi kuin maks.
ero kompressori.
maks. ero kompr.
Jos todellinen menolämpötila ylittää lasketun meno-
lämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuutti-
lukemaksi 0. Jos tarvitaan vain lämmitystä, lämpöpum-
pun kompressori pysähtyy.
maks. ero lisäläm.
Jos "lisäys” on valittu ja aktivoitu valikossa 4.2 ja todel-
linen menolämpötila ylittää lasketun asetetulla arvolla,
sähkövastus pysäytetään.
Ja korkeat on käyttövesiasetukset, omassa VVM S320 ei taida edes luksus tilassa olla noin korkeat lämpötilat mitä tuossa säästötilassa, omat: Käynnistys 36°C ja pysäytys 40°C
maks. ero kompr.
Säätöalue: 1 – 25 °C
Tehdasasetus: 10 °C
maks. ero lisäläm.
Säätöalue: 1 – 24 °C
Tehdasasetus: 7 °C
Tässä asetetaan suurin sallittu ero lasketun ja todellisen
menolämpötilan välillä kompressori- ja lisäyskäytössä.
Maks. ero lisäys ei saa koskaan olla suurempi kuin maks.
ero kompressori.
maks. ero kompr.
Jos todellinen menolämpötila ylittää lasketun meno-
lämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuutti-
lukemaksi 0. Jos tarvitaan vain lämmitystä, lämpöpum-
pun kompressori pysähtyy.
maks. ero lisäläm.
Jos "lisäys” on valittu ja aktivoitu valikossa 4.2 ja todel-
linen menolämpötila ylittää lasketun asetetulla arvolla,
sähkövastus pysäytetään.
Ja korkeat on käyttövesiasetukset, omassa VVM S320 ei taida edes luksus tilassa olla noin korkeat lämpötilat mitä tuossa säästötilassa, omat: Käynnistys 36°C ja pysäytys 40°C
Viimeksi muokattu:
Nuo nimimerkki "Lepposen" arvot käyttövedessä olisivat varmaan erittäin käypää kamaa kun sinulla se erillinen Jäspin varaajakin siellä hoitamassa loppu kuumentamisen ja käyttäisit aina tuota säästö asetusta, ihan turha pahtaa edes 50 asteeseen pumpulla 24/7 käyttövettä. Antaa pumpun priorisoida talon lämmitykseen ja siinä sivussa vähän esilämmittää käyttövettä Jäspile. Ja sitten vaan se sähkövastus kuriin sieltä muiden käyttäjien ohjeilla/avuilla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse putosin kärryltä, mikä sai patterit lämpimiksi ja miksi ne eivät välillä lämmenneet. Osaisiko kukaan kiteyttää todennäköistä selitystä tälle, miksi torppa ei lämmennyt reippaasta sähkön kulutuksesta huolimatta ja pattereiden lämpötila jotenkin vaihteli?
pökö
Kaivo jäässä
Lämpökäyrän rukkaaminen
Lepponen
Jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #105
On asetettu säästö
- Keskustelun aloittaja
- #106
Hei, osaisiko joku neuvoa mistä löydän ne sähkövastukset?
Kulutus pieneni kun muutin säätöjä ohjeiden mukaan mitä täällä ryhmässä sain. Kiitos siitä! Päiväkulutus oli 40kwh (käyttösähkö mukana). Nyt ihmettelen kun ulkona oli joulupäivänä pakkasta niin päiväkulutus oli 94kwh. Ja emme edes olleet vuorokauteen kotona. Mietin ottaako sähkövastukset heti käyttöön kun ulkona muutama aste pakkasta
Kulutus pieneni kun muutin säätöjä ohjeiden mukaan mitä täällä ryhmässä sain. Kiitos siitä! Päiväkulutus oli 40kwh (käyttösähkö mukana). Nyt ihmettelen kun ulkona oli joulupäivänä pakkasta niin päiväkulutus oli 94kwh. Ja emme edes olleet vuorokauteen kotona. Mietin ottaako sähkövastukset heti käyttöön kun ulkona muutama aste pakkasta
kakesa
Aktiivinen jäsen
Jäsen Nobodyn kanssa samaa mieltä. Asteminuutteja säätämällä vois kokeilla tuota vastusten käynnistymistä säätää. Arvelisin että tuota "käynnistysero lisälämpö" arvoa säätämällä vois kokeilla kuinka pumppu käyttäytyy ja missä vaiheessa pumppu ottaa vastuksia apuun. Ylös vai alaspäin? Kokeilemalla vaan...
Suurin syy vastusten päälle menemiseen on se että pumpulta vaaditaan kuumempaa menovettä kuin se pystyy hyvällä tekemään. Tätä pumppua en tunne mutta Fujitsussa tepsi pumpun menovesipyynnin laskeminen tehdasasetuksesta +60----> nyt +45.
- Keskustelun aloittaja
- #110
2800kwh. Alkaa järki mennä tämän laitteen kanssa. Niben valtuuttama huolto kävi ennen joulua meillä,katsoi asetukset. Laittoi lämpökäyrän 7. Vastukset kuulemma ok ja kaikki muukin.
Kulutus vähän laski mutta silti vielä kovaa mielestäni. Sisällä 18-19 astetta eikä nouse siitä ollenkaan,ulkona lämmintä tai pakkasta sisällä 18-19.
Jos taloussähkö olisi 500kwh ja ilmeisesti sähköistä lattialämmitystä ei missään ole...ja Vilpillä 150m2 näin ollen lämmitettävää niin oikein mitoitetun/sädetyn koneen uskoisin vievän -22 joulukuussa n. 1300kwh tuollaisessa 70-luvun talon lämmityksessä. Kyllä tuossa sellainen 800-1000kwh liikaa on omaan järkeen jos siellä ei sähköautoakaan latailla. Meillä vilp vei paritalossa yhden asunnon lämmittämiseem 938kwh viime kuussa ja asunto vm. -76 ja pinta-ala 120m2, josta 10m2 kylppäri sähkölattialämmitys, joten lämmitettävää vilpille jää 110m2. Sisälämpötila 21c, alkuperäiset 1-levyiset patterit ja menovesi @ -15c on 44c, josta kone laskee käyrän. Sähkövastuksen käyttö estetty kokonaan paitsi illalla klo. 19-22 kun suihkuvettä tarvitaan reippaasti niin kuumentaa sisäyksikön ylätankin 70 asteiseksi vastuksella koko tuon illan. Muuten emme lämmintä vettä tarvitse.
Tässä tulee torstaista eteenpäin muutama kunnon testipäivä kun pakkanen kiristyy. Taitaa tuolla koneella sähkömittari valitettavasti juosta aika ikävästi. Taustatietoa kun ei ole, niin ei yhtään tiedä onko tuon talon lämmöntarve vaan sitten niin kova neliöihin nähden...jos siellä vaikka lähelle 4000L öljyä mennyt ennen vilppiä. Kyllä itseä kiinnostaisi kokeilla tuota pumppua niin, että blokkaisi sähkövastuksen joku vkonloppu pois kokonaan käytöstä kun perjantaina tulee töistä ja laittaisi sunnuntaina myöhään illalla takaisin päälle niin näkisi miten se pärjäilee ilman kun se erillinen lämminvesivaraaja (tulistin) teillä kuitenkin on. Tällainen sähkövastuksen pois kytkeminen edellyttää tietysti ettei matkoilla olla ja seuraillaan vähän koneen toimintaa tuo vkonloppu.
Mutta tämäkin melko turhaa jos tuo paljastuu 6kw koneeksi. Jos olisi 8kw tai 10kw kone niin potkua jo hieman erilailla löytyisi.
Mutta tämäkin melko turhaa jos tuo paljastuu 6kw koneeksi. Jos olisi 8kw tai 10kw kone niin potkua jo hieman erilailla löytyisi.
Aikaisemmin jo sanoin ettei sähkönkulutuksessa ole mielestäni mitään ihmeellistä. Eikö tuo ole normi kulutus tuon kokoisessa talossa.
Onko joku päässyt saman kokoisessa ja ikäisessä talossa pienempään kulutukseen ilmavesilämpöpumpulla.
Kyllä meillä olisi kulutus ollut n. 1800-2000kwh jos tähän vanhaan mörskään sen 40m2 lisää pinta-alaa laittaisi vilpille lisää lämmitettävää ja tuo olettamus sisältäisi taloussähkön, takkaa ei ole. 2800kwh noilla spekseillä tietämättä aiempaa öljynkulutusta kuulostaa vain suurelta.
Kyllä tuo paljonlaisesti on. Meillä joulukkuussa 1713kWh, josta lämmitykseen ja noin kahden asukkaan käyttöveteen 1208kWh. Kuukauden keskilämpö -4,9°C. Vm.-58 rintsikka purulaatikko 120m2 asuinpinta-alaa, josta n.25 m2 25m kanaaliputken päässä+n.25m2 kellaria. Huonelämmöt 21,5°C, kellarissa jotain 18-19 °C, pääosin patterilämmönjako menovesi @ -15 °C on 38 °C. Kanaaliputken päässä putket lattiassa, siellä huonelämpö noin 22,5°C.
Jos vilp paljastuu alitehoiseksi niin jonkinlainen hybridilämmitys ilpin kanssa voisi pudottaa kulutusta kun saisi otettua reippaanlaisesti kuormaa pois vilpiltä käyrää laskemalla, mutta talon pohjasta ei tietoa onko sokkeloa vai avointa tilaa ja onko mahdollista pitää ovia auki. No, lähti vähön sivuraiteille. Parempi selvittää ensin mikä kone niin tietää sitten paremmin mihin sen pitäisi pystyä.
Kyllähän näissä Nibeissä kuitenkin COP pysy ihan hyvänä vielä vähän korkeammallakin menovedellä:
Kyllähän näissä Nibeissä kuitenkin COP pysy ihan hyvänä vielä vähän korkeammallakin menovedellä:
Liitteet
Miksi tuon vilpin tarvitsisi ollenkaan lämmittää käyttövettä kun siellä on erillinen jäspi? Kun tehot ei meinaa riittää niin lukitsisi sen lämmittämään vain talon patterivettä. Oletan, että Nibe ei siis ota lämmintä vettä tankin yläosasta pattereille avustaakseen lämmityksessä kuten meidän CTC tekee jos paukut koneella ei riitä lämmittää tankin alaosaa patteriveden tarvitsemaan lämpötilaan.
Ja ottaisi Niben sisäyksiköstä sen sähkövastuksen pois kokonaan lämmittämästä käyttövettä myös. Laitetta en tunne, mutta oletan, että sisäyksikön alaosassa on toinen sähkövastus joka avustaa lämmityksessä jos tarvetta on.
Ja ottaisi Niben sisäyksiköstä sen sähkövastuksen pois kokonaan lämmittämästä käyttövettä myös. Laitetta en tunne, mutta oletan, että sisäyksikön alaosassa on toinen sähkövastus joka avustaa lämmityksessä jos tarvetta on.