Jäähdytyksen toiminta 24/7 käytössä

[Espejot]

Kai sitä vois valojakin pitää päällä kesät talvet kun on toimiva systeemi ja niihin on investoinut mutta nämä on henkilökohtaisia kokemukuksia ja jokainen kokee asiat eri tavalla.

Eri asiasta ehkä kyse nyt. Mutta oletteko tosiaan olleet verhot kiinni pimeassä koko kesän?

Me ei olla oltu kun on toimiva jäähdytys

Verhot kiinni mutta kun ei ole pimennysverhot niin ei ole pimeetä.

Edit: Tarkenetaan että meillä on lamelliverhot. Ei ole siis rullaverhoja tai sälekaihtimia. Lähtökohtana oli että olohuoneen verhot saa yhdestä säätimestä kiinni tai auki - tai jotakin siltä väliltä. Nyt on alkanut kiinnostamaan screen verhot.

Juu, en itsekään maksamut isoista ikkunoista, että en sitten kesällä näkisi niistä vihreitä maisemia.

Ei se näkymä meillä ole kummoinen että siitä viitsis yhtään mitään maksaa. Pareman ja halvemman näkymän saa kun printtaa taulun.

 

[Lappanen]

Halvempi ja energiatehokkaampi ratkaisu onkin tehdä talo ilman ikkunoita

Lamelliverhot olisin itsekin halunnut olohuoneeseen, mutta hallitus määräsi rullaverhot. Puolipimentävät, telkkaria tai nukkumista häiritsevä valo blokkaantuu muttei tule sysipimeää.

 

[siwer]

Kyllähän se kylmäkone kuivaa mutta lakkaa myös kuivaamasta sitten kun on jo melko kuivaa, siis ihan fysiikan lakien mukaisesti, oli käyttömoodi sitten nimeltään jäähdytys tai kuivaus. Voi ne näkkärit siltikin pehmentyä jos sisäilman kastepiste on +13 vrt. jos talvella on vaikka -5 jolloin näkkärit pysyy varmasti kuivana pakettien ulkopuolellakin.

Konehan reguloi kastepistettä, ja silloin kun on niitä tukalia trooppisia kosteita helteitä ja sisään tuodun ulkoilman kastepiste on 20 niin jokainen ILP jokaisella asetuksella varmasti kuivaa mutta sitten kun ollaan jo siedettävässä 15 asteessa (joko sään muututtua, tai koneen kuivattua ilmaa ikkunoiden ollessa kiinni) niin riippuu paljonkin esim. puhallinnopeusasetuksesta kondensoiko se vieläkin, ja kuinka paljon. Pienemmällä puhallinnopeudella (kompura saa silti käydä isolla teholla) saadaan kuivattua kastepistettä ja RH:ta alemmas, mutta kyllä se raja tulee vastaan, ei noilla asuntoa kuivaksi aavikoksi saa ja hyvä niin, mukavuuteen riittää hyvin sellainen 12-13 asteen kastepiste. Liiallinen kuivuuskin on mukavuusongelma mutta en usko että Suomen kesäoloissa kukaan ILPillä jäähdyttäessä siihen vahingossa päätyy.

http://www.dpcalc.org/ tämän värkin kanssa kannattaa leikkiä jokunen tovi ihan rauhassa niin alkaa hahmottua miten lämpötila, kastepiste ja suhteellinen kosteus liittyvät yhteen.

 

[oem]

Ainakin vanha suositus ilmanvaihdolle on että asunnon tilavuuden verran ilmaa vaihtuu kahdessa ja puolessa tunnissa ulkoilmaan.
Ulkoilman sisältämä vesimäärä tulee sisälle ja sisäilman sisältämä vesi poistuu ulos. Käy sitä sitten kuivaamaan tai kostuttamaan.
Suhteellinen kosteus samalla vesimäärällä muuttuu lämpötilan mukaan mutta tietääkö kosteusmittari sen kun on asetettu näyttämään oikein
esim +20 asteessa. Oman kokemuksen mukaan mekaanisia kosteusmittareita sai olla kalibroimassa vähintään kerran vuodessa ja suositeltavaa tehdä se ensimmäisen kerran uutena.
Ilman sisältämää vesimäärää voi säätää tilapäisesti tai tehdä se kokoaikaisena 24/7 mutta kannattaako.

 

[pamppu]

Netatmon mukaan:
Ulkona 27.7, 48%, kastepiste 15.7
Yläkerrassa ilpin edessä 22.5, 54%, kastepiste 12,7
Makkarissa alhaalla 23.8, 51%, kastepiste 13

Eli n. 3 grammaa kuutiossa on ulkoilmassa enemmän tällä hetkellä.
Ilmanvaihto on normaalilla. Sisältä poistetaan siis kaikki siellä tuotettu kosteus (ihmiset, eläimet, akvaariot ja 3 grammaa ilmanvaihdon mukana.
Eli 3 desilitraa vettä per vaihdettu 100m3 ilmaa..

Se on sitten ihan toinen tarina kuinka luotettavia nuo Netatmon luvut on. Parempiakaan mulla ei ole…

 

[siwer]

Ilman sisältämää vesimäärää voi säätää tilapäisesti tai tehdä se kokoaikaisena 24/7 mutta kannattaako.

Tämä "kannattaako" on outo kysymys, voidaan täsmälleen samalla tavalla kysyä kannattaako taloa talvella lämmittää.

Sekä mukavuus- että terveysturvallisuuskysymys, etenkin vanhuksilla.

Suomalaiset ovat hanakoita talvella pitämään riittävää mukavuuslämpöä, esim. 22-24 astetta "maksoi mitä maksoi" mutta sitten jos kesäaikaiseen jäähdytykseen tarvitsisi laittaa 5% lisää kustannusta vuoden lämmityskustannusten päälle niin ei käy, ennemmin kuollaan helteeseen. Jos se on siitä muutaman prosentin lisäkustannuksesta kiinni niin talvella voisi tyytyä puoli astetta viileämpään niin kesällä ei tarvitsisi läkähtyä.

Kosteus vs. lämpötila sekoittaa pakkaa, kyse on loppujenlopuksi yhdestä asiasta, tukaluusindeksistä johon kastepiste on hyvä mittari. Koska ilma on liian kosteaa, sitä pitää kuivata. Yksi jäähdytyskone hoitaa asian ihan automaattisesti, ei tarvitse miettiä kumpaa se tekee, jos on aivan liian kosteaa niin se lähinnä kuivaa, jos on kuivempaa niin se lähinnä jäähdyttää.

Ilmanvaihdon pysäyttäminen säästäisi täsmälleen samasta syystä energiaa sekä kesällä että talvella, mutta sitä ei taas voi muista syistä tehdä (CO2, rakennusaineiden päästöt, pierut ym.) Joten sisään tuodaan talvella kylmää/kuivaa ilmaa (joka pitää lämmittää, ehkä myös vähän kostuttaa) ja kesällä kuumaa/kosteaa ilmaa (joka pitää jäähdyttää/kuivata). Kyllä, siihen kuluu energiaa ja rahaa. Lämmitys on yleensä suurin kustannus kiinteistöissä jos lainanlyhennystä ei lasketa. Jäähdytys pitää ajatella jatkumoksi, samasta asiasta kyse: kelvollisten elinolosuhteiden ylläpitäminen.

Vähän etelämmässä asia on selkeämpi, kaikille on itsestäänselvää että rakennuksissa tarvitaan sekä lämmitystä että jäähdytystä. Suomessa yhä pesii ajatus että lämmitys on välttämätöntä mutta jäähdytys joku ihmeellinen haihatus. Ja sitten kärsitään.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Melkein koko päivän ollut asetuksena jäähdytys 23c autopuhallus. Huoneissa vähintäänkin riittävän viileää, ei ole katkokäyntiä ollut näillä asetuksilla ja puhallusilman alin jossakin 11-10c paikkeilla. Ei kondenssia tippaakaan paljun pohjalle. Ulkolämpötila pyörinyt iltapäivästä 26-27 paikkeilla.

Nyt illasta kokeilin vielä kuivaustoimintoa samalla 23c pyynnillä, alkuvaiheessa puhalluslämpö laski n. 7-8c paikkeille, mutta sittemmin noussut 11c paikkeille. Ei kondenssia edelleenkään. Kai se on uskottava että kuiva sisilma on, ja/tai jäähdytystarve suhteellisen vähäinen.

Ja toisaalta se kirein helle lienee vasta tulossa lähipäivinä... Ja heinä elokuun kosteammat hellekelit?

 

[jarkko_h]

Juu, en itsekään maksamut isoista ikkunoista, että en sitten kesällä näkisi niistä vihreitä maisemia.

Täällä isot ikkunat ja toimiva jäähdytys. Laitan silti sälekaihtimet raolleen kun aurinko kilottaa ikkunasta suoraan sisään. Sälekaihtimien kanssa ulos näkyy, mutta pahin auringon häikäisy jää pois. Alakerrassa on markiisit.

Nykyajan ns arkkitehtien suunnittelimissa akvaariotaloissa ei välttämättä ole edes räystästä. Tämän seurauksena aurinko paistaa sisälle päivän kuumimpana hetkenä lähes zeniitistä. Talosuunnittelun aiheuttamia virheitä voi kyllä korjata markiiisilla ja verhoilla. Suomesta toki löytyy myös arkkitehtejä, jotka osaavat ottaa huomioon räystäillä myös auringon kulmat (ja vaakana satavan talvisen rännän).

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Kappas, nyt alkoi tippasemaan kondenssia putkesta paljun pohjalle! On sitten tämäkin ihme nähty... Ilmeisesti jonkinlainen "turboviive" tässäkin.

 

[jarkko_h]

Täällä eilen lorisi Toshiba Premiumin kondenssiletkusta noin 2 litraa ja tänään ei lainkaan. Pyynti 24 C ja puhallus 1 asennossa.

On kyllä luksusta kun koko asunto miellyttävän viileä ja kosteus passeli.

 

[Lappanen]

Täällä isot ikkunat ja toimiva jäähdytys. Laitan silti sälekaihtimet raolleen kun aurinko kilottaa ikkunasta suoraan sisään. Sälekaihtimien kanssa ulos näkyy, mutta pahin auringon häikäisy jää pois. Alakerrassa on markiisit.

Nykyajan ns arkkitehtien suunnittelimissa akvaariotaloissa ei välttämättä ole edes räystästä. Tämän seurauksena aurinko paistaa sisälle päivän kuumimpana hetkenä lähes zeniitistä. Talosuunnittelun aiheuttamia virheitä voi kyllä korjata markiiisilla ja verhoilla. Suomesta toki löytyy myös arkkitehtejä, jotka osaavat ottaa huomioon räystäillä myös auringon kulmat (ja vaakana satavan talvisen rännän).

Meillä UV-blokkauskalvot ikkunoissa ja ne toimii todistetusti kun terassin oven lasi-ikkunassa kalvoa ei ole ja vain sen edessä tulee kuuma kun aurinko paistaa sisään. Mutta verhot auttavat silti ainakin nyt +30C helteillä.

Arkkitehti halusi meille riviin 6kpl 3mx3m ikkunat, mutta itse ei sellaisia akvaariolaseja haluttu joten ne pieneni vajaalla metrillä kanttiinsa ettei lumi hautaa alakarmeja ja katonrajaankin saatiin seinää. Räystäätkin tulee 80 cm yli ulkoseinästä, mutta kun ne on jossain 8 metrin korkeudessa alakerran lattiatasosta niin eipä ne paljoa aurinkoa tai räntäsadetta pidätä. Yläkerran terassikin vähän blokkaa lappeen alla, mutta sekin 3 metrin korkeudessa ja 2,2 metrin ulostulolla seinästä. Markiisin laitan yhden ikkunan päälle kun niillä kohdin grillaillaan ja oleskellaan terassilla, hallituksen vastustuksesta huolimatta, mutta siihen voi mennä pari vuotta oikeaa hetkeä odotellessa..

 

[pamppu]

Netatmon mukaan:
Ulkona 27.7, 48%, kastepiste 15.7
Yläkerrassa ilpin edessä 22.5, 54%, kastepiste 12,7
Makkarissa alhaalla 23.8, 51%, kastepiste 13

Otetaas näihin päivälukemiin vertailuarvot näin illalla kun ulkona lämpötila on hivenen laskenut ja jäähdytys on painanut koko päivän täysillä töitä. Yöllähän jäähytarve on pienempi, joten esim kosteus osin nousee takas ulkoilmaa vastaavaksi.

Nyt:

Ulkona 24.7, 55%, kastepiste 15
Yläkerta 23, 47%, 11.1
Makkari 23.7, 48%, 12

Eli päivän jäähdytys on pitänyt lämpötilat about ennallaan, mutta kastepiste on hivenen pudonnut, absoluuttinen kosteus on vähentynyt. On tosin ulkonakin hivenen laskenut.

Ja näin se RH-luku huijaa, kun ulkoilman 55% tuntuis enemmältä kuin päivän 48%, mutta absoluuttinen vesimäärä on silti pienempi… Ja näin se jäähdytys pakostakin kuivaa ilmaa, vaikka puhallus on täysillä ja kuivaus ei varsinaisesti ole tavoitteena, se vaan tapahtuu.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Täällä eilen lorisi Toshiba Premiumin kondenssiletkusta noin 2 litraa ja tänään ei lainkaan. Pyynti 24 C ja puhallus 1 asennossa.

On kyllä luksusta kun koko asunto miellyttävän viileä ja kosteus passeli.

En ole mitta-astiaa laittanut, mutta sellaista 2-3 tipan sekuntivauhtia tulee, hetkittäin tuli ihan "yhtenä vanana".
Putki testattu nyt myös käytännön tilanteessa. Kuivausasetus ollut päällä jo muutaman tunnin.

 

[Xas]

En ole mitta-astiaa laittanut, mutta sellaista 2-3 tipan sekuntivauhtia tulee, hetkittäin tuli ihan "yhtenä vanana".
Putki testattu nyt myös käytännön tilanteessa. Kuivausasetus ollut päällä jo muutaman tunnin.

viilentäessä pyyntilämpötila 24 puhallus high eilen tuli ilpistä koko päivän litrakaupalla vettä muttei tänään sitten litraakaan vaikka mittari aamulla näytti kosteampia lukemia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täällä oli tullut 6 litraa nyt tänään, auto asetus ja puhalluslämpötila noin 9 astetta.
Tuo puhallus täysillä ei taida olla oikea tapa, se vain viilentää, ei kuivata.

 

[Xas]

Täällä oli tullut 6 litraa nyt tänään, auto asetus ja puhalluslämpötila noin 9 astetta.
Tuo puhallus täysillä ei taida olla oikea tapa, se vain viilentää, ei kuivata.

Juu, näin olen itsekkin ymmärtänyt. Pumppu veti ihme katkokäyntiä täydeltä nopeukselta nollaan eilen, se selittää varmaankin kondenssiveden määrän. Sen pitää olla aika kovalla kun puhaltaa pienehkön porraskäytävän yli 1,5 metrin korkeudella yläkerrassa, medium kuitenkin usein riittää

 

[Kellarinlämmittäjä]

Joku huonetuuletin voisi olla avuksi levittämään sitä kylmää. Näin se ILP saisi keskittyä siihen ilmastointiin.

 

[Xas]

Joku huonetuuletin voisi olla avuksi levittämään sitä kylmää. Näin se ILP saisi keskittyä siihen ilmastointiin.

Hyvin toimii nytkin. 4. Nopeudella 24 asteen pyynti viilensi yläkerran 2 huonetta 24 asteeseen ja käytävän 22 asteeseen. Ääni ei huoneissa häiritse ja käytävällä ei oleskella joten omasta mielestä ihan onnistunut ratkaisu. Sisäyksiköstä on vaakasuunnassa tosiaankin vaan 1,3 metrin matka toiselle puolelle portaikkoa niin ei ole mitään haittaa asennuspaikasta

edit: sen verran vielä lisättävää että suuntasin siivekkeitä vielä pikkasen alaspäin niin ei tarvitse alakerran pumpun olla päällä katkokäynnillä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Näkyy kulutus olevan siinä 7-8 kWh tämmöisinä hellepäivinä. Veden määrä on ollut hienoissa kasvussa 1,2 l / kulutettu kWh.

Muutamia havaintoja: Pyynnillä on varsin suuri merkitys sekä kulutukseen että sisäilmaan. 24 °C pyynti päivällä menettelee mutta yöllä ei. Kulutus putoaa mutta kun jäähdytys lakkaa illasta, kosteus hiipii sisälle. 22 °C pyynnillä taas jyystää isolla teholla. Vaikuttaisi, että 23 °C pyynti on hyvä. Tuolla se pystyy kuivaamaan ilman ja pitää lämpötilan erittäin siedettävänä. Päivällä kosteus hiukan putoaa ja lähtee loppuillasta nousemaan, kun jäähdytystarve vähenee.

Hyvä puoli että vaimokin on tuon jo unohtanut eikä enää räplää telkkaria katsoessaan.

 

[Ylialokas]

Näkyy kulutus olevan siinä 7-8 kWh tämmöisinä hellepäivinä. Veden määrä on ollut hienoissa kasvussa 1,2 l / kulutettu kWh.

Aika kova kulutus? Mulla 2kpl Mitsun LN25 ja 7 päivän keskiarvolla n. 2kwh per pumppu.

Aika kova kulutus? Mulla 2kpl Mitsun LN25 ja 7 päivän keskiarvolla n. 2kwh per pumppu.
Pyynti toisella 21-astetta ja toisella 22-astetta. Puhallus 2-3.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Aika kova kulutus? Mulla 2kpl Mitsun LN25 ja 7 päivän keskiarvolla n. 2kwh per pumppu.
Pyynti toisella 21-astetta ja toisella 22-astetta. Puhallus 2-3.

Nämä riippuu niin paljon kiiteistön koosta, eristyksestä, ikkoiden koosta/sijainnista/pinta-alasta, verhojen yms käytöstä päivällä, ulkolämpötilasta ja tavoitteena olevasta sisälämpötilasta. Sekä kuinka suurta osaa talosta pyritään jäähdyttämään...

En saanut kesäkuun aikana oikein eroa jäähdytyksen osalta aikaan ennen pumppua Toshiba premiumilla, menee siihen normaalin huojunnan 260-350kwh sisään koko talon kulutus... Ehkä muutamana päivänä kesä ja heinäkuussa on ollut arviolta sellaista 2-6kwh ylimääräistä kulutusta, jonka pumppu selittäisi.

 

[pelzi_]

Kyse on nimenomaan Suomen vähäisestä jäähdytystarpeesta. Lyhyesti ratkaisu on laittaa koneen tuuletinnopeus minimille, ja käyttää sitä erillistä lattiatuuletinta viileyden levittämiseen kämppään.

Tämä siis jos on käytössä on inverter-jäähdytin.

Jos on-off -kone on ylisuuri, se ei poista kunnolla kosteutta, ja ainoa ratkaisu on virittää se niin että puhallin sammuu tyystin kun kompura sammuu, tai sitten lisätä jäähdytystarvetta esim. avaamalla kaikki verhot, kosteaa ulkoilmaa ei kuitenkaan kannata suoraan sisään päästää.

Vanha keino on myös käyttää on-off -konetta esim. 4-6h täysillä jatkuvasti töistä tultua ja sammuttaa yöksi, näin se toimii ihan hyvin mutta 24/7 päällä ollessaan katkokäy ja tekee kellarimaisen ilmaston. Nyt etätyöaikana tää ei oikein toimi.

 

[Tulihäntä]

Aika kova kulutus? Mulla 2kpl Mitsun LN25 ja 7 päivän keskiarvolla n. 2kwh per pumppu.
Pyynti toisella 21-astetta ja toisella 22-astetta. Puhallus 2-3.

Jos noi on melcloudin lukuja, niin niillä voi pyyhkiä vaikka varpusparven jälkeistä pyrstöä. Ne on yhtä luotettavat kun veikkauksen sovelluksen itse valitsemat lottonumerot.

 

[Ylialokas]

Jos noi on melcloudin lukuja, niin niillä voi pyyhkiä vaikka varpusparven jälkeistä pyrstöä. Ne on yhtä luotettavat kun veikkauksen sovelluksen itse valitsemat lottonumerot.

Ei ne ole Melcloudista. Ihan erillinen kulutusmittari.

 

[Lappanen]

Paljonko tuollainen sisäyksikkö ottaa tehoa 2-3 puhalluksella?

 

[janti]

Paljonko tuollainen sisäyksikkö ottaa tehoa 2-3 puhalluksella?

20-30 W

 

[Lappanen]

20-30 W

Tuossa edellisessä kuvassa on sitten 30 päivän aikana keskimäärin yhdelle ilpille ilmoitettu ottoteho ~53W joten ulkoyksinkön ottoteho ollut samaten 20-30W. Noinko vähällä ulkoyksikkö jaksaa viilentää

 

[janti]

Tuossa edellisessä kuvassa on sitten 30 päivän aikana keskimäärin yhdelle ilpille ilmoitettu ottoteho ~53W joten ulkoyksinkön ottoteho ollut samaten 20-30W. Noinko vähällä ulkoyksikkö jaksaa viilentää

No se kompura on ollut käynnissä vain muutaman tunnin kerrallaan ilmeisesti.

Tuon laitteen minimi otto voisi olla noin 100 W kompressori minimillä.

 

[Ylialokas]

No se kompura on ollut käynnissä vain muutaman tunnin kerrallaan ilmeisesti.

Tuon laitteen minimi otto voisi olla noin 100 W kompressori minimillä.

Juurikin näin. Ei siellä propelli kokoaikaa pyöri. Öisin ehkä ei lainkaan.

Siksi ILPiä ei kannata sammuttaa lainkaan. On todella energiatehokasta ylläpitää saavutettu lämpötila, kuin 1-3x päivässä yrittää saavuttaa sitä. Sähköä menee todella vähän kun ottaa vielä huomioon, millaisia ulkolämpötiloja on ollut. Nytki pihalla 32-astetta. Sisällä 22-astetta.

 

[siwer]

Niin, ei ihmiset talvellakaan sammuta lämmitystä aina välillä puoleksi päiväksi, vaan luottavat siihen että lämmityslaitteisto osaa huolehtia tasaisesta lämmöstä itse. Ei se remputus sinänsä kulutusta lisääkään mutta vaikea sillä on säästöille päästä ellei sitten käytännössä tingi niin paljon mukavuudesta että vähän niinkuin "karkkipäivän" tapaan on yksi "tänään on viileämpää" -päivä viikossa.

 

[Janos]

Juu kyllä ne menee pienellä kun antaa olla kokoajan päällä, samalla tavallahan lämmitys on aina päällä.
Tässä 120m2 okt FD25 7 päivän kulutus, pyynti 23 ja puhallus autolla. Päivisin oikeastaan joka päivä ollut ulkona 25-31 lämmintä ja öisin max 20 astetta

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Kesällä jäähdytys on luonnollisesti päällä vain sellaisilla kausilla kun jäähdytystä tarvitaan.
Niin kummalliselta kuin se monen pumppukeisarin mielestä voi kuulostaakin, on tilanteita, jolloin ei tarvita viilennystä, ja ideaalissa tilanteessa ei tarvita viilennystä, eikä lämmitystä.

 

[Ylialokas]

Kesällä jäähdytys on luonnollisesti päällä vain sellaisilla kausilla kun jäähdytystä tarvitaan.
Niin kummalliselta kuin se monen pumppukeisarin mielestä voi kuulostaakin, on tilanteita, jolloin ei tarvita viilennystä, ja ideaalissa tilanteessa ei tarvita viilennystä, eikä lämmitystä.

Jos viilennystä ei tarvita, pumppu käyttää vain tuuletinta. Sen kulutus katoaa kyllä taustakohinana muun kulutuksen mukana.

Olishan se oiva, jos olisi yötäpäivää 22-astetta sisällä ja ulkona. Jossain ehkä on.

Pumppu on viilennyskäytössä n. 4kk. 2-4kk pois päältä ja loput ajat lämmityksellä.
Noin niinku karkeesti.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Joo mutta kun ei ole viilennystarvetta, eikä lämmitystäkään tarvita, niin minkä tähden sitä pyörittäisi päivästä toiseen?
Napista pois päältä niin on hiljaista eikä laakeritkaan kulu ihan turhan takia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ihmisellä on kyllä nämä vaatimukset luomakunnassa ihan omassa luokassaan. Missään maapalolla uloilman lämpötila ei ole lähellekään optimaalinen. Vähintään päivisin on liian kuuma. Suomessa pitää mennä jo jonnekin järven tai meren syvänteeseen, että lämpötila asteen tarkkuudella pysyy samana. Siellä se kosteuskaan ei vaihtele. Mahtaisiko jossain jokin paratiisisaari sijaita meren keskellä ?

 

[janti]

Meillä jäähdytys on ollut aina tarvittaessa päällä pyynti 24-25 C ja puhallus AUTO. Kulutus keskimäärin 1,15 kWh/vrk (12 Wh/m²)

 

[Tom1]

Jos viilennystä ei tarvita, pumppu käyttää vain tuuletinta. Sen kulutus katoaa kyllä taustakohinana muun kulutuksen mukana.

Olishan se oiva, jos olisi yötäpäivää 22-astetta sisällä ja ulkona. Jossain ehkä on.

Pumppu on viilennyskäytössä n. 4kk. 2-4kk pois päältä ja loput ajat lämmityksellä.
Noin niinku karkeesti.

Joo mutta kun ei ole viilennystarvetta, eikä lämmitystäkään tarvita, niin minkä tähden sitä pyörittäisi päivästä toiseen?
Napista pois päältä niin on hiljaista eikä laakeritkaan kulu ihan turhan takia.

Ja osa pumpuista kuten Daikinit sammuttaa tuulettimen kun haluttu lämpötila on saavutettu. Tosin askarruttaa paljonko käynnistely ja sammuttelu kuluttaa laakereita. Tuota ei tosin tapahdu kun laittaa pyynnin tarpeeksi alas, päivisin yleensä 19/20C, illalla enemmän ja sitten tuppaa tulemaan joko liian viileä tai lämmin sohvalla oleskellessa kun pumppu on suoraan yläpuolella. Öisin pistän automaatille ja 21C.

 

[siwer]

Tosin askarruttaa paljonko käynnistely ja sammuttelu kuluttaa laakereita.

No ei varmasti ainakaan enempää kuin puhaltimen turha pyöriminen.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

No ei varmasti ainakaan enempää kuin puhaltimen turha pyöriminen.

Juurikin näin.

 

[pelzi_]

Puhaltimen pysäytys johtaa helposti homeen hajuun kennossa, mutta valvomatta käytössä on pieni vesivahingon riski. Siksi on paras vaan nostaa lämpötila-asetusta jos on poissa alle päivän, kuten yleensä lämmityksen kanssakin ihmiset tekevät.

Pidempään poistuessa sammutan kyllä koko laitteen, kunhan se on kuivunut, paitsi lämmityskaudella. Turhaa se on pienikin turha kulutus.

Puhallin ei yleensä kokonaan pysähdy mm. siksi että huonelämpötilan mittaus häiriintyy kylmästä kennosta samassa kotelossa termistorin kanssa, jos ilma ei liiku. Jotkin koneet näyttää sammuttavan puhaltimen ajastimella tietyksi ajaksi ja sitten se käynnistyy ja aika varmasti lämpötilaa aletaan mitata vasta kun se on hetken käynyt, jotkut mallit sitten sammuttaa jopa uudestaan puhaltimen käynnistymättä jos tarvetta ei vielä ollut.

Kustannuksiin vaikutus on olematon, mutta sammuttamalla välissä kosteudenpoisto lisääntyy ja töistä tullessa voi viilentää itseään kylmässä ilmassa täydellä puhalluksella. Kaupungissa on-off -koneen kanssa sammutus (tai siis lämpötila-asetuksen nosto) päiväksi on välttämätöntä jos ulkolämpötila on alle 26, jo yllä selitetyistä mukavuussyistä. Mieluummin sammuttelen kun alan vaihtaa toimivaa konetta pienempään tai invertteriin.