Jarrunesteestä keskustelua

jmaja

Hyperaktiivi
Sen isomman sylinterinhän voi laittaa myös rumpujarruun
Voiko? Sylinterin kokohan vaikuttaa mahdolliseen liikerataan. Isompi sylinteri pienempi liikerata ja suurempi hydraulinen voimasuhde. Sama juttu useamman sylinterin kanssa. Jarrupolkimen painalluksella siirtyy vain tietty määrä nestettä. Toki myös pääsylinteriin voi laittaa suuremman sylinterin, mutta silloin tarvitaan enemmän voimaa.

Tehostus tietysti sekoittaa tuota ja eihän sähköautoissa yleensä edes poljin aluksi vaikuta kuin regenerointiin. Miten tuo muuten toteutetaan?
 

Jule

Vakionaama
Taitaapi rumpu olla kehnopi ajovakautuksien ja luistonestojen kanssa(hitaampi reagoimaan). Mebbiläisethän "loistivat" jarrtutusmatkoissa tuossa taannoin.Liekö ollut rakenteellinen vai ohjelmistosta johtuva juttu.

Ei se rummun hallinta sen suurempaa ongelmaa tuota, mutta ongelmaksi tulee sen rummun kuumeneminen, jos ajonvakautus sitä kovin aktiivisesti joutuu käyttämään.

Jos siellä rummussa on märkää, se jarruvoima toki vaihtelee asennon mukaan, mutta ihan vastaavasti tekee kyllä levyjarrukin, levyjarru toki puhdistuu nopeammin, vastaavasti rumpujarrun rakenne on mahdollista toteuttaa niin että se alunperinkään kastu (ellei nyt johonkin jokeen aja).

Voiko? Sylinterin kokohan vaikuttaa mahdolliseen liikerataan. Isompi sylinteri pienempi liikerata ja suurempi hydraulinen voimasuhde. Sama juttu useamman sylinterin kanssa. Jarrupolkimen painalluksella siirtyy vain tietty määrä nestettä. Toki myös pääsylinteriin voi laittaa suuremman sylinterin, mutta silloin tarvitaan enemmän voimaa.

Tehostus tietysti sekoittaa tuota ja eihän sähköautoissa yleensä edes poljin aluksi vaikuta kuin regenerointiin. Miten tuo muuten toteutetaan?

Tuolla sylinterin halkaisijallahan on joissain autoissa esim toteutettu farkkumallin hieman sedania suurempi jarruvoima taka-akselille.. Ja varmasti myös aikanaan kun on ollut samanlaiset rummut ympäri auton, etujarrujen suurempi voima. Se sylinterin halkaisija on kuitenkin helpoin tapa hienosäätää sitä jarrun tuottamaa voimaa suhteessa toiseen samalla nestepaineella toimivaan jarruun. Toki myös paineenalennusventtiilejä käytetään, varsinkin jos halutaan epälineaarinen jarruvoima akseleiden välille (kuten esim vanhemmissa volvoissa oli).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuolla sylinterin halkaisijallahan on joissain autoissa esim toteutettu farkkumallin hieman sedania suurempi jarruvoima taka-akselille..
Tuossahan säädetään voimasuhdetta eli suhteessa enemmän taakse. Tietysti vaikuttaa myös kokonaissuhteeseen. Mutta takajarruilla on kuitenkin paljon etujarruja pienempi osuus jarruvoimasta ja siten myös siirtyneestä jarrunesteestä.

Tietysti jarrutehostimella ja ABS:n aktiivisen paineentuoton kautta koko homma hämärtyy. Ehkä pian koko jarrupoljin on vain elektroninen, kuten on käynyt kaasupolkimelle.
 

Jule

Vakionaama
. Ehkä pian koko jarrupoljin on vain elektroninen, kuten on käynyt kaasupolkimelle.

Onhan noita erilaisia jarruvoimaa ohjaavia kytkimiä kokeiltu useampaankin otteeseen henkilöautoissa, eikä ne ole koskaan olleet mikään menestys. Sitikan systeemit kuuluisimpia, mutta myös mersulla ollut.

Kuorma-autojen paineilmajarruthan on tuollaiset käytännön syistä, mutta eihän niissä nyt mitään varsinaista jarrutuntumaa ole, poljinta painetaan yksinomaan palautusjousta vasten.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sitikan systeemit kuuluisimpia
Eikös toi toiminut aivan kuin jarrupoljinkin. Ei siis ollut sen enempää anturi/kytkin kuin jarrupoljin. Ero vain mekaanisessa toteutuksessa ja tehostuksen lähteessä. Alkaa olla 40 v, kun olen tuollaista sitikkaa ajanut.
 

Jule

Vakionaama
Eikös toi toiminut aivan kuin jarrupoljinkin. Ei siis ollut sen enempää anturi/kytkin kuin jarrupoljin. Ero vain mekaanisessa toteutuksessa ja tehostuksen lähteessä. Alkaa olla 40 v, kun olen tuollaista sitikkaa ajanut.
Siis niissä vanhoissa DS:ssä oli sellainen kumitutti lattiassa.

id-ds-pedal-rubber-of-brake-round-mushroom-citroen.jpg
 

jmaja

Hyperaktiivi
Siis niissä vanhoissa DS:ssä oli sellainen kumitutti lattiassa.
Joo oli niitä 80-luvun malleissakin. Se painoi jotain hydraulisysteemiä kuten jarrupoljinkin. Oli siinä liikerata ja tuntuma sekä varmasti toimi ilman tehostusta, vaikka jousituksen paine olisi menetetty.
 

BBF

Vakionaama
Näköjään rumpujarrut on todella tehny paluuta ainakin joihinkin sähköautoihin, taka-akselille (yllätys kyllä minulle). Syynä on se että sähköautoissa varsinkin takajarrut joutuu hyvin vähälle työlle regeneroinnin takia ja levyjarrut helposti ruostuu ja jumii käytön puutteessa kun taas rummut on paremmin suojassa. Väittävät jopa ettei niitä tarvitse auton käyttöaikana ehkä kertaakaan avata. Toinen syy on että levyjarru, varsinkin se ruostunut aina laahaa jonkun verran ja tuhlaa vähän energiaa, rumpujarru ei koska siellä on ne palautusjouset. Sähköautoissa sekin merkitsee. Kolmas syy on että levyjarrut päästää ilmaan hiukkasia jarrupaloista joihin aletaan kiinnittää huomiota kun muita päästöjä ei juuri ole. Rumpujarruissa ne hiukkaset jää rummun sisään. Eikä sähköautojen hintakilpailussa rumpujen vähän halvempi hintakaan tietysti haittaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Syynä on se että sähköautoissa varsinkin takajarrut joutuu hyvin vähälle työlle regeneroinnin takia ja levyjarrut helposti ruostuu ja jumii käytön puutteessa
Onhan toi ollut todella yleinen ongelma polttistenkin levyllisissä takajarruissa. Kaikista typerin keksintö on levyjarru, jonka sisällä on rumpukäsijarru.
 

repomies

Hyperaktiivi
levyjarrut helposti ruostuu ja jumii käytön puutteessa kun taas rummut on paremmin suojassa. Väittävät jopa ettei niitä tarvitse auton käyttöaikana ehkä kertaakaan avata.
Väittäähän aina sopii, mutta eipä mene kauan kun vaggilaisen takarumpua hakataan talvipakkasilla jollain haloilla, kun kengät ovat jäätyneet rumpuun kiinni. Jos niitä ei putsailla ja mekanismia vähän rasvailla, niin vähintäänkin ne alkavat vinkua aika raivostuttavasti jarrukenkien liikkuessa.

Jäätymisongelma tuntuu korreloivan auton talvipesujen kanssa, vaikea sanoa miten iso osuus jarrurummun sisällä olevalla kulumisen tuottamalla mustalla jauholla on.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tuossahan säädetään voimasuhdetta eli suhteessa enemmän taakse. Tietysti vaikuttaa myös kokonaissuhteeseen. Mutta takajarruilla on kuitenkin paljon etujarruja pienempi osuus jarruvoimasta ja siten myös siirtyneestä jarrunesteestä.
Niin hullulta kuin tämä tuntuukin niin joissakin vanhoissa rumpujarruautoissa jarrujen takapainoisuutta korjattiin pienemmäksi laittamalla takarumpuihin isompimäntäiset sylinterit jotta kengät liikkuu vähemmän jarrutuksessa.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Kaikista typerin keksintö on levyjarru, jonka sisällä on rumpukäsijarru.
Älä nyt yhtään ala, mulla on kaikissa kolmessa eri merkkisessä käppäri just tuolla tavalla toteutettu. Yhdessä toimii todella hyvin, yhdessä ihan ok ja yhdessä saa aina jumpata leimalle. Luulisi ettei tuotakaan nyt voi niin monella eri tapaa tehdä että tuollaista vaihtelua on, mutta kyllä se insinööri vaan osaa..
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Itsellä sähkömoottori painaa palat kiinni, se on kyllä toiminu ja vaatii normijarruun lisäksi vain sen moottorin. Toteutuksia on monia.
No sähkömoottorit sitä on jo noissa omankin autoni takasatuloissa, mutta näissä taas saattaa tulla ne omat juttunsa eteen kun paloja alkaa tuonne joskus vaihtelemaan kun nuo moottorit pitäisi ensin ajaa huoltosoftalla "auki"
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Sähköä ja jarruja ei kyllä pitäisi millään tasolla sotkea toisiinsa, niin hyvin toimiva pomminvarma systeemi tuollainen hydraulinen systeemi on että sähkö on siinä vaan haitaksi, ja varasysteemi toimii sitten ihan riittävän hyvin vaijerilla. Tässä kohtaa jos jossain pätee vanha viisaus if it ain't broken, don't fix it.
 

BBF

Vakionaama
No sähkömoottorit sitä on jo noissa omankin autoni takasatuloissa, mutta näissä taas saattaa tulla ne omat juttunsa eteen kun paloja alkaa tuonne joskus vaihtelemaan kun nuo moottorit pitäisi ensin ajaa huoltosoftalla "auki"
Ei tartte ainakaan itsellä, voi ihan käsin pyörittää sen auki.
 

BBF

Vakionaama
Sähköä ja jarruja ei kyllä pitäisi millään tasolla sotkea toisiinsa, niin hyvin toimiva pomminvarma systeemi tuollainen hydraulinen systeemi on että sähkö on siinä vaan haitaksi
Sähkö on vaan käsijarrulle, ja on siinä etuja, säästää ison kahvan kabiinista ja venyvät vaijerit sekä liasta jumittelevat vivustot sinne jarruille.
 

pökö

Kaivo jäässä
Sähkö on vaan käsijarrulle, ja on siinä etuja, säästää ison kahvan kabiinista ja venyvät vaijerit sekä liasta jumittelevat vivustot sinne jarruille.
Ja saa tilalle kalliisti korjattavan sähkökäsijarrun. Ihan murheettomiahan noi sähköiset ei ole ollu
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Onhan noita brake-by-wire ratkaisuja jo ns. ajojarruissakin paljon, muun muassa Alfa Romeo Giulian jarrupoljintuntuma on tiettävästi aika onnistuneesti pilattu tuollaisella. Sääli, on muuten niitä harvoja nykyautoja joka voisi edes jollain tasolla kiinnostaa kun ei ole edes kauhean ruma.
 

Karvakuono

Aktiivinen jäsen
Onhan noita brake-by-wire ratkaisuja jo ns. ajojarruissakin paljon, muun muassa Alfa Romeo Giulian jarrupoljintuntuma on tiettävästi aika onnistuneesti pilattu tuollaisella. Sääli, on muuten niitä harvoja nykyautoja joka voisi edes jollain tasolla kiinnostaa kun ei ole edes kauhean ruma.
Vuokra-autona oli tällainen Giulia (vm 24 tai 25) diesel, en ainakaan siinä jarrutuntumassa mitään häiritsevää huomannut. Tyylikkään näköinen peli oli kyllä.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ja saa tilalle kalliisti korjattavan sähkökäsijarrun. Ihan murheettomiahan noi sähköiset ei ole ollu
Kaikenlaista vikaa tuppaa aina löytymään, ei mikään tee autuaaksi autossa. Ellei sitten bussikortti. Sähköinen käsijarru ei risannut kertaakaan V70:ssa 210.000 - 410.000 km välillä eikä ole tiettävästi sen jälkeenkään. Mutta se nykäistiin aina päälle kesät talvet, kun pysähdyttiin. Skodillacin (uusien) vaijereiden kanssa oli joku pulma eikä saatu käsijarrua toimimaan mitenkään. Paitsi kun iski kiukku ja otin asfalttitiellä reilu 80 km/h viisariin ja temmoin kiukuissani kapulasta. Muutaman kerran tuon tehtyäni, niin alkoi tottelemaan. Tuolla autollakin käsijarru oli käytössä periaatteessa joka päivä, mutta auto oli myös välillä nuorisolla ajossa.

PS. Jarrunesteet vaihdoin eka kerran reilussa 400.000 km:ssä, kun alkoi näyttää siltä, että V70 saa uuden omistajan.
PSS. Vanhempaa autokorjaamon pitäjää avustin jonkun katiskan jarrunesteen vaihdossa. Hän pyysi, etten painaisi poljinta pohjaan asti, kun jossain vekottimessa saattaa pääsylinteri pulpahtaa ulos.
 

klapikalle

Aktiivinen jäsen
Näköjään rumpujarrut on todella tehny paluuta ainakin joihinkin sähköautoihin, taka-akselille (yllätys kyllä minulle). Syynä on se että sähköautoissa varsinkin takajarrut joutuu hyvin vähälle työlle regeneroinnin takia ja levyjarrut helposti ruostuu ja jumii käytön puutteessa kun taas rummut on paremmin suojassa. Väittävät jopa ettei niitä tarvitse auton käyttöaikana ehkä kertaakaan avata. Toinen syy on että levyjarru, varsinkin se ruostunut aina laahaa jonkun verran ja tuhlaa vähän energiaa, rumpujarru ei koska siellä on ne palautusjouset. Sähköautoissa sekin merkitsee. Kolmas syy on että levyjarrut päästää ilmaan hiukkasia jarrupaloista joihin aletaan kiinnittää huomiota kun muita päästöjä ei juuri ole. Rumpujarruissa ne hiukkaset jää rummun sisään. Eikä sähköautojen hintakilpailussa rumpujen vähän halvempi hintakaan tietysti haittaa.
minun autossa on rumpujarrut takana. auto on 28 vuotias ja 270tkm ajettu. Taka jarruissa on alkuperäiset osat jarruhinoja myöten, muutama kerta avattu puhdistusta varten tänä aikana.

kuorma-autoissa rumpujarrut ovat edelleen yleisiä. kuorma-autoissa jarrujen remontti väli on satojatuhansia kilometrejä.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Onhan noita brake-by-wire ratkaisuja jo ns. ajojarruissakin paljon, muun muassa Alfa Romeo Giulian jarrupoljintuntuma on tiettävästi aika onnistuneesti pilattu tuollaisella.
No aikalailla samaan menee kyllä nuo BMW prätkänikin jarrut, joissa kuski kyllä käskyttää sitä jarrukahvaa, mutta se vain ohjaa sähköservoa, joka hoitaa varsinaisesti sen jarrupalojen liikuttelun. Ja kyllä, ihan samalla tavalla täysin tunnottomaksi porukka myös tuota moittii, itsellä ei vielä kokemusta kun tämä pyörä tuli taloon vasta tänä talvena ja vielä ei ole omaa ajokokemusta tuolla vekottimella lainkaan.
PSS. Vanhempaa autokorjaamon pitäjää avustin jonkun katiskan jarrunesteen vaihdossa. Hän pyysi, etten painaisi poljinta pohjaan asti, kun jossain vekottimessa saattaa pääsylinteri pulpahtaa ulos.
Juuri tuon vuoksi se imulaite siellä satulan nipassa on näpsä, ei tartte kenenkään polkea eikä pelätä että männät pullahtaisi vaikka yksinkin tuota nysväisi. Itse asiassa ne männät kannattaa painaa ihan ekana sisään, niin tulee ne wanhat nesteet kuplineen sieltäkin pois ja tuolla imulaitteella ne männät myös pysyy sisällä koko nestevaihdon ajan ilman mitään erillistä pitoakin.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Millainen systeemi tämä on?
Fyysinen yhteys polkimen ja jarrujen välillä on katkaistu, eli samaan tapaan kuin sähköisessä kaasupolkimessa poljin on käytännössä enää vain potentiometri. On kai niissä monesti lisänä joku failsafe mikä toimii sitten enemmän perinteiseen tapaan.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Juuri tuon vuoksi se imulaite siellä satulan nipassa on näpsä, ei tartte kenenkään polkea eikä pelätä että männät pullahtaisi vaikka yksinkin tuota nysväisi. Itse asiassa ne männät kannattaa painaa ihan ekana sisään, niin tulee ne wanhat nesteet kuplineen sieltäkin pois ja tuolla imulaitteella ne männät myös pysyy sisällä koko nestevaihdon ajan ilman mitään erillistä pitoakin.
Tuo imusysteemi on nykyaikaa. Tämä ikänsä autokorjaamoa pitänyt kaveri taitaa olla kohta 80 v, vaikka näyttää kuuskymppiseltä. Vanhan liiton kaveri, joka vaihtoi jarrunesteet lenkkiavaimella nippaa kääntelemällä ja apukaveri polkemassa ja vastailemassa ohjaamossa huutelujen tahtiin. Jarrusatulassa männät pysyivät, kun levy oli vastassa, mutta pääsylinteri rintapellin takana saattoi jossakin automalleissa olla vaarassa. Ei sillä, itse painelin aikaisemmin jarrupolkimen jarrunesteen vaihdossa tai ilmatessa surutta pohjaan eikä grande katastrofista ollut merkkiäkään, mutta ilmeisesti tämä veijari oli saanut muutamien tunteja tehdä töitä pääsylinterin kanssa joskus.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Vanhan liiton kaveri, joka vaihtoi jarrunesteet lenkkiavaimella nippaa kääntelemällä ja apukaveri polkemassa ja vastailemassa ohjaamossa huutelujen tahtiin.
Noin mäkin ennen tein. Nykyään laitan nippaan letkun, letku pulloon niin, että jää nesteen alle. Sitten voi yksin hoitaa homman ilman muita laitteita. Nippahan pitää sulkea vain siksi, ettei ime ilmaa poljinta päästettäessä. Ei ime, kun letku on täynnä nestettä.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Noin mäkin ennen tein. Nykyään laitan nippaan letkun, letku pulloon niin, että jää nesteen alle. Sitten voi yksin hoitaa homman ilman muita laitteita. Nippahan pitää sulkea vain siksi, ettei ime ilmaa poljinta päästettäessä. Ei ime, kun letku on täynnä nestettä.
Miten estät sen ettei se vedä uutta ja vanhaa sekaisin pullosta? Ei se ehkä kyllä vedä, en tiedä. Kuitenkin jos itse vaihtaisin niin haluaisin lähtökohdaksi, että sylinteriin päätyy vain uutta.
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
Oma VW Passat kävi viime tiistaina vuosihuollossa, johon kuului myös jarrunesteenvaihto. Etukäteen olin saanut siitä jo hinnan 35,00€. Sama hinta oli lopullisessa laskussa erillisenä rivinä. Tuskin jarrunesteitä korjaamoissa enää tuolla vanhan liiton menetelmällä vaihdetaan. Siinähän olisi kaksi äijää työssäkin? Löysin tallaisen tavan vaihtoon. Eli yläkautta liittämällä paineilmalaite jarrunestesäiliöön. Siitä ei ole hajuakaan miten omaani nyt vaihdettiin.

Ammattimaisessa jarruhuollossa jarrunesteen vaihto tehdään paineilmalaitteilla, jotka varmistavat täydellisen ilmanpoiston järjestelmästä. Prosessi alkaa jarrunesteen kunnon tarkistuksella, jossa mitataan sen kiehumispiste ja vesipitoisuus.
Vaihto aloitetaan liittämällä paineilmalaite jarrunestesäiliöön. Tämän jälkeen avataan jarrupiirin ilmausruuvit yksi kerrallaan, aloittaen yleensä jarrupiirin kauimmaisesta pisteestä. Vanha jarruneste poistetaan järjestelmästä ja samalla puhalletaan mahdolliset ilmakuplat pois.
 

Jule

Vakionaama
minun autossa on rumpujarrut takana. auto on 28 vuotias ja 270tkm ajettu. Taka jarruissa on alkuperäiset osat jarruhinoja myöten, muutama kerta avattu puhdistusta varten tänä aikana.

kuorma-autoissa rumpujarrut ovat edelleen yleisiä. kuorma-autoissa jarrujen remontti väli on satojatuhansia kilometrejä.
Äiti ajeli Astralla 200tkm, eikä takarumpuihin tuona aikana koskettu. Noita rumpujarruja on vaan vähemmän ollut pitkiä aikoja, niin että voisi sanoa paljonko ne ovat kestäneet, mutta levyjarrullisia on saanut rakennella, ja taka-akselilla muutamaan autoon useammankin kerran. Edessä kestävät paremmin.

Isäukko laski Sisulla 1,5 miljoonaa. Ensimmäisenä loppui vetoakselilta pinnat, kesti jotain vajaan 700tkm, viimeiset tehtaalla asennetut jarrut laitettiin jossain miljoonan paikkeilla 2. akselille. Ongelmia tuli kun jarrukilvet alkoivat ruostuivat vuotaa, mutta niin pitkään kun sinne jarruihin ei päässyt vettä ne toimi ongelmitta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mikä estää ettei nipasta tule vanhaa takaisin (kun yksin tekee)?
Jarrupolkimen painallukset pumppaavat jarrunestettä säiliöstä nipaan. Aina poljinta nostetteassa paine häviää ja voi sieltä tilkka takaisin tulla. Mitä se haittaa? Tuskin tulee koko letkullista pullossa olevasta nesteestä puhumattakaan. Olen lopettanut, kun letkussa näkyy puhdasta nestettä.
 
Back
Ylös Bottom