Ei kai sitä ole hyväksyttävänä pidettykään. Aina välillä kuulee juttua, että joissain huolloissa noin tehtäisiin. Ja siis ihan teoreettista pähkäilyä toimisiko toikin.mitä? En ole koskaan kuullut että _vain_ säiliössä oleva vaihdettaisiin
Jarrunesteestä keskustelua
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
On se tyhjää parempi, ja kosteus ainakin teoriassa diffuusion kautta leviää sinne nesteeseen tasaisesti.
Helppo homma imaista paineilmakannulla säiliö tyhjäksi ja sitteen imee samalla kannulla vuorotellen joka ilmausruuvista samalla säiliötä täytellen. Kaikissa ei kannata mäntää mennä painelemaan, Kiassa oli aika työ saada kaikki vikavalot jarrupalojenkin vaihdon jälkeen sammumaan.
Jos ei samat nesteet ole yli 10:ä vuotta olleet niin ei minulla ainakaan ole tullut vastaan että väri olisi muuttunut.
Vesi taitaa olla tiheämpää kuin jarruneste, eli se menee alaspäin säiliöstä hiljalleen.
Ei se vesi siellä koko lailla hapettomassa tilassa syövytä. Kokemuksen mukaankin jarrusylinterit syöpyvät tiivisteiden ulkopuolelta.
Vesi sekoittuu jarrunesteeseen, sehän on vesiliukoista glykolia. Paitsi silikonineste mutta se on harvinaista.
Olet oikeassa, kyllä se vesipitoinen jarruneste vain pikku hiljaa leviää putkistoissa joka puolelle kun jarruja käytetään. Silikonipohjainen Dot5 on harvinainen vielä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tuon prätkän ABS-yksikön säiliöt meinasi olla tuollaisia, siellä oli koho vastassa heti korkin alla, mutta ohut letku ja pääsi kohon ohi imemeään ne wanhat nesteet sieltä säiliön pohjalta pois.
No niitä "hyviä" tapojahan on useita. Itse olen havainnut helpoimmaksi tuon paineilmatoimisen imurin, jolla nesteiden vaihto onnistuu yksinkin. Siinä imiessä tarkkailee säiliön pintaa ja lisää nestetä tarvittaessa, kunnes imuriin tulee tuota uutta nestettä läpi.
Kaikissa tuo kytkinneste ei edes ole ilmasta kosteutta imevää jarrunestettä, vaan huomattavasti pitkäikäisempää hydenestettä, joka ei sitä kosteutta ilmasta ime käytännössä lainkaan ja siksi se myös kestää pidempään käyttöä siellä kytkimessä ilman vaihtotarvetta.
No lähinnä vain se paine välittyy jarruputkissa, sitä nestettä itsessään ei kovin paljoa liiku toisin kuin kytkimessä.
Kyllä ne sylinterit ihan kokemuksestakin syöpyy myös sieltä sisältä jos siellä se vesitippa pääsee liian pitkään maleksimaan ja sitten meneekin se koko sylinteri uusiksi.
Kyllä se on hyvä vaihtaa, jotta kytkin toimii jatkossakin moitteetta. Toimimaton kytkikin on kyllä turvallisuusriski jos pahaan paikkaan sattuu.
Se vain näyttää siltä kun jarrupalat kuluvat ja syöpynyt kohta siirtyy tiivisteiden sisäpuolelle.
Kerran minulta on kytkin hajonnut autosta pahimpaan ruuhka-aikaan liikennevaloissa. Onhan se kiusallista, mutta harvassa ovat vaaratilanteet jotka kytkimen hajoamisesta aiheutuvat. Manuaalivaihteisen auton vaihteen saa hätätapauksessa kytkettyä myös ilman kytkimen käyttöä, myös silloin kun auto on liikkeellä. Minäkin ajoin tuon auton lopulta kotipihaan ilman kytkintä, useampien liikennevalojen läpi. Kytkinkin tuli lopulta kuntoon ihan itse korjaten. Kytkimen hajoamista ei oikein voi verrata siihen, että polkaiset jarrua, mutta mitään ei tapahdu.
Kerran minulta sammui autosta moottori ohitustilanteessa, sitä pidin vaarallisena. Siinä olisi voinut käydä huonosti, jos ohitettavana olisi ollut joku pidempi ajoneuvo. Noin muuten teknisten vikojen aiheuttamia vaaratilanteita ei ole juurikaan osunut kohdalle.
Syöpynyt kohta siirtyy tiivisteiden sisäpuolelle vasta sitten, kun asennetaan uudet jarrupalat (ja mahdollisesti jarrulevyt).
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No tuossa omassa syöpymätapauksessa kyseessä oli rumpujarrut. Se työsylinteri oli sisäpuolelta varsin rupinen ja näin ne nesteet pääsi sieltä karkuun takavanteelle ja siitä edelleen pihamaalle. Ei mitä, uusi sylinteri tilalle, uutta nestettä systeemiin, ilmaus ja homma pelasi jälleen, eikä enää uusiutunut sinä aikana mitä tuo auto minulla vielä muutaman vuoden oli.
Koittakaa nyt päättää kumpi on sisä- ja kumpi ulkopuoli ja kumpaan suuntaan mäntä siellä sylinterissä liikkuu kun palat kuluu
Tuossa tapauksessa veikkaanpa että ruoste on omia aikojaan edennyt tiivisteelle ja ainakin tiivistepinnan verran vielä pidemmälle. Se riittää vuodon syntymiseen. Rumpujarrujen jarrusylinterit ovat usein halpoja osia. Omaan sähkikseen tuollainen maksaa Motonetin katteilla 9,99€.
Mutta itsellä ongelma on tullut vasta siinä kohtaa kun laitetaan uusia jarrupaloja paikalleen. Silloinhan jarrumäntä painetaan takaisin sisään. Jarrukenkiä en ole koskaan vaihtanut kulumisen vuoksi.
Aikanaan kun itse vaihtelin, kun oli helppo ja halpa homma, niin kahden vuoden päästä jarruneste oli täysin tummaa valoa läpäisemätöntä.
Kerran tuli vastaan tummaa nestettä traktorin kytkimestä, mutta se olikin ollut siellä yli 20v. Syksyllä vaihdoin 18v ducatoon johon ei ollut vaihdettu joko kertaakaan tai 2v huollossa ehkä, silti ei pystynyt erottamaan uudesta nesteestä.
Rumpujarrun teho nimenomaan ei ole huonompi, vaan luontaisesti huomattavasti isompi, jonka takia raskaassa kalustossa käytettiin rumpujarruja pitkään.. Tai käytetään vieläkin, vaikka levyjarrutkin ovat käytössä. Periaatteessa rumpunjarrun suurin heikkous on siinä että vaatii jousivoimaa pitämään jarru pois päältä, jos jousi katkeaa, pelkkä painovoima ja jarrukengän massa riittää lukitsemaan renkaan, varsinkin jos on poikittainen rakenne.
Rumpujarruista on kyllä olemassa erilaisia toteutuksia, ja jotkut patentit jossa mahdollisimman halvalla on yritetty saada toteutettua sinne rumpuun käyttö- ja käsijarru sekä automaattisäätö, on kyllä melkoisia aivopierujakin olemassa.
Siis sen rumpujarrun voi kyllä toteuttaa huonostikin, mutta itse rakenne ei siihen pakota. Suurin etu on se että rakenne saadaan suljetuksi, jolloin sinne jarruihin ei mene paskaa, joka saa ne jumiutumaan.
Miten saat sen imuletkun pujotettua sinne 2. piirin säiliöön? Ehkä mulle on sitten sattunut aina eteen laitteita jossa se seinä on aina siellä sivussa täyttöaukosa, mutta en mä ole järkevällä vaivalla imettyä jarrunestesäiliötä tyhjäksi kuin vanhoissa yksipiirijarrullisissa autoissa.
Toki sen yhdenkin piirin tyhjääminen jotain jelppaa, mutta vähän sitten hankalaa koittaa miettiä että minkä nipan pitää antaa valua niin pitkään että myös säiliö tyhjenee.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Nojoo vähän riippuen säilön rakenteesta niin ei sieltä tosiaan aina ihan kaikkea saa pois, mutta toisaalta eipä ole iso vaiva työntää sitten vähän isompi määrä läpi ilmausnipoista että varmasti kaikki vaihtuu.
Kahdessa uudemmassa autossa on sitten toki lisäriesana vielä ABS-yksikkö, se kai tyypillisesti tarvitsisi tietokoneella käskyttämistä että sieltä saa nesteet kunnolla vaihtumaan, mutta enpä ole vielä jaksanut vaivaantua..
Kahdessa uudemmassa autossa on sitten toki lisäriesana vielä ABS-yksikkö, se kai tyypillisesti tarvitsisi tietokoneella käskyttämistä että sieltä saa nesteet kunnolla vaihtumaan, mutta enpä ole vielä jaksanut vaivaantua..
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minulle on sitten varmaankin sattunut taas juuri toisenlaisia, eli koko allasjärjestely on paljastunut kun avaa tehostajan säiliön kannen. Tämmöisen voi helposti imaista kuivaksi. Siitähän se sitten uusi lähtee vaihtumaan. Jos koko kärry on ilmassa, voi puristella myös pyörien sylinterit sisään. Eihän sinne silloin juuri mitään vanhaa jää.
Höpön löpöt, samankokoinen levyjarru on selvästi tehokkaampi kuin rumpu. Vai oliko autoissa ennen tehokkaammat jarrut kuin nyt?
Kaksipiirijarrut on autoissa ollu jo ainakin 60-luvulta saakka. Ne säiliöt on samaa tilavuutta tai sitten omilla korkeillaan, pitäähän sinne saada lisättyä nestettä.
Jarruputki kai yleensä on 4,75 mm 0,8 mm seinällä eli 3,15 mm sisähalkaisija. 3 m pituuteen menee 0,2 dl jarrunestettä.
Jarrusatulan mäntä taas saattaa olla vaikkapa 38 mm halkaisijaltaan. Samainen 0,2 dl tulee jo 2 cm liikkeestä. Eli jarruja herkistellessä menee jo satulan jarrunestettä putken läpi säiliöön eli tulee uutta nestettä. Kaipa se mäntä liikkuu muutaman millin jarrutuksesta vapautukseen, jolloin siis neste liikkuu kymmeniä cm jarruputkessa. Eiköhän siinä jarruneste sekoitu ajan kanssa?
Ei se nyt vaan hemmetti ole. Aikanaan kun autoissa oli yleisesti rumpujarrut ympäriinsä, niissä ei ollut jarrutehostimia, mutta jos nyt vertaillaan vaan sen jarrurakenteen tuottamaa jarrutustehoa samalla jarruletkusta tulevalla paineella, niin rumpujarru on selkeästi tehokkaampi, pitkälti tietysti sen rakenteen ansiosta joka automaattisesti tehostaa sitä, mutta myös siksi että sitä sitä kitkapintaa on enemmän.
Jarrutehostinhan on tehnyt tuon jarrurakenteen tehon itsessään epäolennaiseksi, kun riittävä jarruvoima saadaan aikaan millä tahansa rakenteella, mutta ei se silti muuta sitä että jumpujarru on aina tehokkaampi kuin vastaavan kokoinen levyjarru.
Aloin jo miettimään olenko mä nähnyt ihan uniani, joten menin pihalle tutkimaan. Tuolla on nyt kolme autoa, joihin avaimet hallussa..
Ekassa autossa voisi ehkä saada jollain sopivalla koukkupäisellä työkalilla imuletkun ujutettua tuon väliseinän yli tun toisen piirin säiliöön.. Mitenkään helppoa ei kuitenkaan olisi:
Seuraavassa autossa jarrunestesäiliö on jokseenkin mulkun mallinen (oikeesti), ja jo tuon säiliön täyttäminen on vaikeaa. Kameran kuvassa tuo väliseinä näkyy huonosti, fikkarilla valoa näyttämällä ja silmällä katsomalla tuo väliseinä on nähtävissä. Kun fikkari valaisee 1. säiliötä 2. säiliöön ei juuri valoa tule, ja toisinpäin. Väliseinän yläreuna vaikuttaisi olevan tuossa säiliön puolikkaiden saumassa. Multa jäisi taaempi säiliö tyhjäämättä:
3. Auton jarrunestesäiliö on muovien sisällä. Luukun avaamalla näkyy vain korkki, enkä nyt alkanut sitä sen enempää purkamaan.. Voi olla että siinä saisi imettyä jarrunestesäiliön tyhjäksi (tai sittten ei).
Tämä mun huikea kolmen auton otanta antaa nyt tulokseksi sen että selkeästi suurimmassa osassa autoista tuon jarrunestesäiliön tyhjentäminen ei tapahdu kovin helposti.
Tekoäly osaa kertoa myös levy vs rumpujarruista... kai sille on syynsä miksi rumpujarrut on lähes hävinneet henkilöautoista ja kaksipyöräisistä vaikka ovat halvempia.
Disc brakes offer superior stopping power, better heat dissipation, and improved performance in wet conditions compared to drum brakes, making them ideal for high-performance and modern vehicles. Drum brakes are generally more affordable, durable, and suited for the rear wheels of smaller, light-duty vehicles.
Disc brakes offer superior stopping power, better heat dissipation, and improved performance in wet conditions compared to drum brakes, making them ideal for high-performance and modern vehicles. Drum brakes are generally more affordable, durable, and suited for the rear wheels of smaller, light-duty vehicles.
Jarruletkusta tuleva painehan ei vielä jarruvoimaa määrää, vaan olennainen on työsylinterin pinta-ala. Samoin ainakaan teorian tasolla kitkapinnan määrällä ei ole merkitystä voimaan, koska jos pinta-alaa vähennetään, kasvaa pintapaine samassa suhteessa.
pökö
Kaivo jäässä
Aika pienet männät on rumpujarrun työsylinterissä vs levyjarru
Niin kun koolla ja painolla ei ole juuri väliä ja käyttö tapahtuu paineilmalla.
Etupyörien rumpujarruissa käytettiin myös tuplasylinterejä, jolloin kumpikin kenkä on ns. itsetehostava etukenkä. Juurikin tuon itsetehostuksen takia rumpujarrut vielä menivät ilman tehostusta vanhoissa pikkuautoissa, toki olihan muinoin etulevyllisiäkin autoja ilman jarrutehostinta. Voimaa sai käyttää 
Tuo itsetehostus on myös rumpujarrun heikkous, kitkakerroin (märät jarrut) kun oleellisesti vaikuttaa itsetehostuksen voimakkuuteen.
Tuo itsetehostus on myös rumpujarrun heikkous, kitkakerroin (märät jarrut) kun oleellisesti vaikuttaa itsetehostuksen voimakkuuteen.
pökö
Kaivo jäässä
Paineilmalla rumpujarru avataan, ainakin seisontajarru. Mites "ajojarrut" toimii?
Viimeksi muokattu:
Niin on, huomioiden vielä että pinta-alaero on halkaisijaero potenssiin kaksi. Perinteisessä rumpujarrussa se mekanismi toki vaikuttaa vielä syntyvään voimaan.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Mekanismi? Männät painaa suoraan kenkiä
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tämän vuoksi pikkasen tuota prätkäänikin ihmettelen kun siinä on edessä 2x levyt ja molemmissa satuloissa 4 mäntää, kun eihän tuossa meidän autossakaan ole kuin 4 mäntää yhteensä kahdessa eturenkaassa.
Tämän vuoksi tuossa pyörässä on myös sähköinen jarrutehostin, joka huolehtii siitä että se kuljettajan käskyttämä jarrupaine löytyy 100% myös sieltä etusatuloille menevästä putkesta ja kahvaa painettaessa tuo tehostin käskyttää myös takajarruihin 50% suuruisen jarrupaineen. Polkimella käskytys on pelkkään takapiiriin ja 100% tuosta kuskin määrittämästä.
Joo, mutta koitin nyt jotenkin rajata tuota niin että voisi verrata vaan sen mekanismin voimaa. Sen isomman sylinterinhän voi laittaa myös rumpujarruun, käytännössä ei tosin ole tarvetta.
Onhan pienemmissä kuorkeissa myös nestetoimisia, mutta ylipainetehostimella.
Siellä on jousi joka painaa käsijarrun päälle, paineilmalla painetaan jousi lysyyn. Käyttöjarru toimii yhtälailla paineilmalla, mutta omalla erillisella palkeellaan.. Siis siellä akselilla jossa on käsijarru on jarrukellossa kaksi paljetta, toinen avaa k-ppärin, toinen painaa käyttöjarrua.
Varsinkin raskaammissa laitteissa on myös muunlaisia toteutuksia, yleisin lienee jarrukenkiä liikuttava pyörivä akseli jonka päässä on S muotoinen osa joka levittää kenkiä. Tuolla rakenteella voidaan myös lisätä vipuvartta, jolla saa lisää voimaa, tai vaan saadaan säädettyä sitä jarruvoimaa.
pökö
Kaivo jäässä
Juu on, pikkuautoissa mäntä painaa kenkää
Mutta kenkä puristuu rumpua vasten keskimäärin tuplavoimalla vipuvarsisuhteista johtuen.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Rumpujarrussa on myös merkittävä itsetehostusvaikutus, jota voi säätää suunnittelulla. Itsetehostus on huono asia hallittavuuden kannalta, ihan vastaavasti kuin auton yliohjautuminenkin. Rumpujarru tarvitsee itse asiassa aika vähän voimaa ja energiaa tehdäkseen sen jarrutustyön. Mekaanisen toiminnan ja hydraulisen toiminnan yhdistäminen on myös helppo toteuttaa. Näin ollen autoissa olikin pitkään edessä levyt ja takana rumpujarrut, joissa se käsijarru sijatsi. Levyjarrun voima tulee käytännössä suoraan suhteessa paineeseen. Rumpujarrussa kenkien kuluminen vaikuttaa myös jarrutusvoimaan. Jos levyjarru on suunnilleen kunnossa se pitää lähtökohtaisesti varsin hyvin tasan. Vaatimuksia olisi tietysti helppo tiukentaa niin että saataisiin riittävästi korjauskehoituksia näihinkin, eihän elämä liian helppoa saa koskaan olla. Katsastus ei edes tutki, miten etu- ja takajarrujen suhteellinen voima jakautuu. Riittää kun jarruvoima on riittävän lähelle tasan oikea / vasen ja "riittävä" katsastajan jalka-arvion mukaan.
Viimeksi muokattu: