jmajan Bosch 7001i 12 kW pohjavesilämmitysprojekti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jmaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mikki sanoi:
Entäs pikkuruinen varaaja allaskaappiin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Minne? Sinne vessaan, keittiöön vai molempiin. Vessa on vielä kokeilematta, mutta tuleehan sielläkin sitten 15-20 s viive. Kai tuo aika paljon sähköä veisi, kun viive on niin suuri, ettei tuonne usein tulisi lämmintä vettä. Sen sijaan putki täyttyisi turhaan lämpimästä. Parempi olisi ollut vetää pelkkä kylmä keittiöön ja lämmittää vain paikallisesti?

Tuossa juuri editoin edelliseen viestiini. Eihän se kierron häviöt pahalta kuulosta. Tuohan on siis kuitenkin lämpimässä katossa eikä betonissa tms. suurella dT:llä. Kiertopumppu ei kai vie kuin 2-4 W? Ja häivöt menevät hyvin harvoin harakoille, kun tuo on pääosin uimma-allashuoneessa, joka on tarkoitus pitää +25 C eli vaatii lämmitystä lähes aina.
 
Mulla on käyttövedenkierrolle putket olemassa mutta ilman käyttöä. Samoin pumppu, ellei ole jumissa jo. Kierto menee vain pesutiloihin ja toiseen vessaan. Siellä odottelu ei ole haitannut. Ajattelin joskus että laitan liike-/läsnäolotunnistimen perään noi. Näin jälkikäteen ajatellen valoista saisi myös hyvän ohjauksen eikä sen tarvisi kuin pyöräyttää muutamia minuutteja kerrallaan viivereleellä kun valot kytketään päälle.

Laittaisin sen putken ainakin varuiksi.
 
Ei tuo kierto pahasta ole, tuohon kun on tottunut ja joskus kun tuo oli pois päältä niin sai kyllä kauan juoksuttaa kuumaa että sitä alkoi talon toisesta päästä tulemaan, ehkä 20-25 sekunttia. Eikä se juurikaan lisää kuuman kulutusta kun sai säädöt kohdilleen. Tuon pumppu on kytketty mlp:n ohjaukseen jolla saa minuutin askelilla määrättyä päällä- ja pois ajat. Taitaa nyt olla 4 min päällä ja 6 min pois klo 6-23 ja klo 00.30-1 koko ajan päällä kun legionellatappo tuolloin loppusuoralla niin ajaa kuumaa myös kiertoon.
 
Nyt sain vihdoin napattua ensimmäisen käyntijakson talteen käyrinä. Tuossa herätti ihmetystä keruu sisään, joka ensin lämpenee ja sitten kompuran seistessä tipahtaa alas ja samaksi kuin keruu ulos. Nyt sain senkin kiinni eli keruupumppu sammuu nopeasti kompuran sammuttua, mutta käynnistyy hetkeksi pari minuuttia myöhemmin. Eli ehdottomasti en halua käyttää keruupumppua porakaivopumpun käynnistyssignaalina. Eivät ole vieläkään Boschilta vastanneet, mikä olisi heistä sopiva paikka tuolle. No tarve tulee vasta keväällä, kun kompura seisoo pidempiä aikoja.

Mikähän idea on käyttää keruupumppua noin? Pitääkö kompura jäähdyttää kylmemmäksi kuin mitä lämmönjako sen tekisi? Samalla hukataan lämpöä.

1637248545566.png
 
jmaja sanoi:
Kauan joutuu odottomaan? Tuo 15 s olisi vielä ollut ehkä OK, mutta 25 s tuntuu jo varsin pitkältä. Tuossa siis kierto olisi ainoalle jakotukille eli auttaisi kaikkia vesipisteitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
En oo tainnut koskaan katsoa kellosta. Se riippuu myös siitä koska vettä on viimeksi käytetty. Pisimpään tarvii odottaa aamulla kun kaikki putket & vesi on jo aivan jäähtyneet. Luulisin että keittiössä tuo häiritsisi.
 
Taidan vaan vetää tuon putken tuonne kiertoa varten varoiksi ja jättää kytkemättä. Voihan se olla, että "ongelma" katoaa, kun kattolämmitys ja -levyt ovat paikoillaan sekä myös vessoissa hanat. Kun ne ottaa samasta jakotukista, niin ehkä tulee tarpeeksi lämmintä tarpeeksi nopeasti.

pökö sanoi:
En ole aikaa katsonut mutta meillä aamun eka hukkaanvalutus on noin 3 litraa jotta tulee kuumaa, siis kauimmaisesta hanasta keittiöstä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo 25 s on siis n. 5 litraa.
 
On noitten kiertojen kanssa sekin nähty että kun kierto menee vierekkäin kylmän kanssa, niin keittiössä ei tarvi odottaa kuumaa vettä, mutta kun haluat kylmää vettä niin sitä saa odottaa. Kun se kylmäputki on koko matkalta lämmennyt…

Muttajuu. Kuinka usein sitä lämmintä vetttä sitten päivän mittaa tarviikaan. Mä ehdin käteni vessassa pestä ennenkuin lämmintä tulee. Onhan se kuitenkin taskulämmintä. Keittiössäkin enimmäkseen kyllä kaipaa vaan kylmää kahveen keittoon jne.

Niin ja tuohon nopeuteen sitten vielä että millainen hana? Meneekö täysin kuumalle? Eihän sitä kuuman tarpeessa kannata molemmista puolista päästää.
 
Minä lisäsin useampi vuosi sitten kiertoputken niin, että pumppu painaa 15 litran varaajan lävitse vettä lähelle lämpimän käyttöveden runkoputken päätä (viimeinen harvemmin käytetyt pari metriä jäivät yksikseen, kun eristetyn kiertoputken lisääminen oli kovin hankalaa tuolta osuudelta). Vesi imetään pääputken alkupään läheltä, eli kierto on vastasuuntaan. Sähköä tuo vie n. 1MWh:n vuodessa (keskimääräinen lämmitysteho luokkaa 100W), eli ei todellakaan ilmaista.

Ennen tuossakin sai laskea lähes 5 litraa ennen kuin sai kuumaa vettä esim. keittiöstä, mutta nyt vain desilitroja (keittiön hana on huonoin tapaus pisimmän yhdysputken takia ja on laskettava luokkaa 4 desilitraa). Varaajan termostaatti on säädetty suunnilleen tuoreen lämpimän käyttöveden lämpötilaan (luokkaa 57...58 astetta). Kiertopumppu pyörii pienimmällä asetuksella ja kuluttaa n. 3W, eli käytännössä kaikki kulutus tulee veden pitämisestä lämpimänä. Tuo on lisännyt lämpimän käyttöveden kulutusta, kun sitä saa tarvittaessa helposti, niin tulee käytetyksi etenkin keittiössä.
 
Viimeksi muokattu:
Lappanen sanoi:
Tuon pumppu on kytketty mlp:n ohjaukseen jolla saa minuutin askelilla määrättyä päällä- ja pois ajat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei taida Boschissa olla tuollaista hienoutta. On kyllä lähtö juuri ko. pumpulle, mutta ilmeisesti siinä vaan on aina sähköt päällä.

Putken vedin eilen. Saa nähdä tuleeko koskaan kytkettyä.
 
Laitoin eilen hiukan suuremman paineen käyttöveden paineenalentimeen ja käyttövesiasetuksen säästö->normaali. Nyt aamun ensimmäiset vedet tulivat keittiöstä niin, että 18 s päästä alkoi lämpenemään, 20 s päästä oli jo "kuumaa" ja ehkä 25 s kohdalla lopullinen lämpö. Tietysti tuossa oli apuna myös alun kovempi paine, kun lienee 10 bar käyttövesijakon jäljiltä. Pitää kokeilla uudestaan, jonkin ajan kuluttua.
 
Näyttää tuo purkupaikan ympäristö menevän jäähän jo näillä -5 - -9 C pakkasilla. Tulee siitä heikomman jään viuhka ja aivan purun kohdalla on vain hyvin ohut jää. Vielä laiturin toisella puolella n. 6 m päässä kepillä saa helposti jään puhki, mutta laituriin päässä voi jo seistä jäällä eikä tuolla haravan katkenneella varrella ole toivoakaan reikää tehdä. Laiturin pää ehkä 8 m purkupaikasta ja hiukan sivussa viuhkasta.

Mereen menee kuitenkin nollaan laskettuna 14 kW teho tuota pohjavettä, joten hiukan yllättävää, ettei pidä tuon paremmin sulana. Putki on n. metrin syvyyvessä ja puhaltaa vaakaan. Sulin alue käytännössä suoraan päällä ja siitä metri pari puhallussuuhtaan.
 
Ensimmäisen kerran putsasin pohjavesisuodattimen. Oli aivan punaruskeassa "pölyssä", joka ei lähtenyt huuhtelemalla, mutta lähti helposti harjalla rätillä. Rautaa? Ei ollut vielä reilun kuukauden aikana painehäviö muuttunut, joten ei sinänsä ollut tarvetta vielä putsata. Mitenköhän paljon tuota menee suodattimen läpi lämmönvaihtimeen ja mitä se sille tekee?
 
Minulla tuommoista kertyy vesisuodattimeen ja näköjään myös vesipumppuun kun suodatin on vasta sen jälkeen. Suodatin pitää puhdistaa pari - kolme kertaa vuodessa. Arvelisin olevan hapettunutta rautaa/mangaania. Makuvikaa vedessä ei kuitenkaan ole. Oletan itselläni johtuvan veden hapettumisesta kaivossa."

Kuivana tuo on juuri "punaruskeaa pölyä",
 
Ihan semmoinen pestävä sihti, 10" panos. Pesussa siitä irtoaa hiukan semmoista ruostevettä. Ruostetta ei ole näkynyt suodattimen jälkeen ja pumppu toimii ilmeisesti separaattorina että se jotenkin irrottaa sitä ja siinä sivussa ehkä aikaan suurempia hiukkasia, koska kaivossakaan ruostetta ei missään näy. Ruoste näkyy kertyvän hanakasti pumppuun.
 
Juuri tuommoinen vastaava. Siinä on semmoinen hienon hieno muovinen sihti pinnassa. Noita on kahdenlaisia, semmoisia missä se muovi muodostaa lokerikon ja sihti on ikään kuin kiinni ja semmoisia missä tuo sihti on sylinterimäisenä tötterönä rungon päällä. Näissä sileissä on ainakin enemmän pinta-alaa ja ne ovat helpommin pestäviä. Pääsääntöisesti ihan vedellä olen vain huuhdellut.

Minulla määrät on sitten pienet. Yhdellä puhdistuksella menee muutama kymmenen kuutiota.
 
pelzi_ sanoi:
Pieni kerros sitä ruostetta kertyy kaikille pinnoille, mutta tuskin se pahemmin merkitsee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vanhoista PE40-putkista, joilla tuosta kaivosta on otettu käyttövesi 1976-2001, on lähtenyt irti isompia palasia. Ei siis vain pieni kerros.

Ajan kanssa selviää alkaako joskus näkymään levarin lämmönsiirrossa. Ehkä tuon voi sitten jotenkin pestä, mutta tuskin pelkkä vastavirtahuuhtelu mitään auttaa. Helppohan tuo on myös vaihtaa. Maksaa n. 500 €.

Vesianalyysissä rautaa oli vain 0,1 mg/l ja managania 0,08 mg/l. Jotenkin vaikutti siltä, että tuo punaruskea tuli tuossa viikko pari sitten aika nopeasti. Useamman viikon ja aiemmissa testeistä ei ole tuollaista väriä tullut ja plexiastia on pysynyt läpinäkyvänä. Nyt siis ei enää nähnyt tuon läpi.
 
Tuli mitattua tänään vedenpinta kaivossa. On 12 m kaivonrenkaasta eli puolen metrin tarkkuudella sama kuin 10.11. (eli viikon ajon jälkeen) mitattu 11,5 m. En ole vielä saanut laitettua porakaivopumpun ohjausta eli on käynyt kokoajan, vaikka MLP on välillä pysähdellyt.
 
Kun nyt tuntuu kestävän saada aikaiseksi tuota lämmönjakoa, tein vähän testiä ja laitoin jonkinlaisen lämpökäyrän nykytilannetta ajatellen (siis 30 m2 lattialla lämmitetään yli 80 m2, loput sähköllä). COP on ollut surkea kuumasta menolämmöstä johtuen. Paranee kyllä merkittävästi, kun laskee menolämpöä. Nythän on lämmintä, niin laitoin menolämmön 34-35:ksi. Tosin minimiteho on nyt selvästi liikaa eli käytönnössä nousee hetkessä lähelle 40 C. Kokeilin myös hitaammalla virtauksella ja korkealla menolämmöllä. Tällä tuntuu kyllä menolämpö määräävän lähes täysin COPin eli paluun laskeminen ei havaittavasti COPiin vaikuta, toisin kuin @pökö mittauksissa.

Alla käyrät. COP on laskettu integroimalla Boschin ilmoittama hetkellinen teho aina yhden Boschin ilmoittaman sähkö kWh:n ajalta. Hetkellinen teho on 0,1 kW ja kulutettu sähkö 1 kWh tarkkuudella. COP2:ssa on huomioitu myös porakaivopumpun kulutus, tosin olettamalla, että se käy vain kompuran käydessä, vaikka toistaiseksi käy jatkuvasti.

Siis COP tuolla hiukan alle 4, kun menolämpö 45-47 C ja paluulämpö 37-42 ei vaikuttanut juuri mitään. Tosin tuossa jälkimmäisessä myös teho kasvoi hieman eli 4->5 kW suunnilleen. COP2 nousee hieman paremmaksi kun teho kasvaa, sillä porakaivopumpun sähköntarve ei riipu tehosta eli minimi riittää kaikilla tehoilla.

Menolämmö tiputus parantaa COPia huimasti. Tuossa toisessa kuvasarjassa pykälittäin 47->35. Lopussa COP on lähes 5 ja COP2 lähes 2, vaikka kompuran käydessä menolämpö on käytännössä 37-40 C. Saa nähdä sitten kun on enemmän lämmönjakoa ja menolämpö ei karkaa minimiteholla.

l.png

l2.png

l.png

l2.png
 
jmaja sanoi:
Kun nyt tuntuu kestävän saada aikaiseksi tuota lämmönjakoa, tein vähän testiä ja laitoin jonkinlaisen lämpökäyrän nykytilannetta ajatellen (siis 30 m2 lattialla lämmitetään yli 80 m2, loput sähköllä). COP on ollut surkea kuumasta menolämmöstä johtuen. Paranee kyllä merkittävästi, kun laskee menolämpöä. Nythän on lämmintä, niin laitoin menolämmön 34-35:ksi. Tosin minimiteho on nyt selvästi liikaa eli käytönnössä nousee hetkessä lähelle 40 C. Kokeilin myös hitaammalla virtauksella ja korkealla menolämmöllä. Tällä tuntuu kyllä menolämpö määräävän lähes täysin COPin eli paluun laskeminen ei havaittavasti COPiin vaikuta, toisin kuin @pökö mittauksissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ehkäpä minulla tuossa erona on että MLP imee varaajan pohjalta kuuman käyttöveden kylmentämää vettä varaajan pohjalta koko käyntijakson kun kierto on minimillä? Minimikierto pumpun 1 nopeudella on n. 580 l/min mutta se on silti reippaasti yli MLP:n 480 l/min nimellisvirtauksen, eli toiminta-alueella ollaan kyllä.
 
Tänään tuli tarkistettua kaivo. Vedenpinta 11,7 m renkaan yläreunasta. Aiemmat mittaukset 11,5 ja 12, joten siinä se pysyy. Pohjavesisuodatin on taas punaruskeana. Sitä ennen oleva painemittari näytti -0,5 bar normaalin -0,6 bar sijaan, joten taitaa olla jo 0,1 bar luokkaa painehäviö tuossa. Ei vielä juuri tunnu virtaamassa, joten annetaan olla ja seurataan. Reilu kuukausi sitten viimeksi putsattu. Tuo siis saattaa olla huoltoa vaativa kohde, mutta eihän se ole kuin 10 min juttu pestä.
 
Tammikuu oli 3,5 C lämpimämpi kuin joulukuu, mutta sähköä meni reilusti vähemmän. Pääsyy lienee hiukan paremmin tiivistetty yläpohja. Vieläkin siis pahasti remppa kesken, tullut muita hommia väliin.
Tammikuussa meni kokonaisuudessaan sähköä 2551 kWh. Boschin mielestä se on kuluttunut 579+25 kWh ja tuottanut 2501+76 kWh
Joulukuussa meni 3056 kWh ja viime vuoden tammikuussa (asteen kylmempi) 3614 kWh.

Loppu lähes 2000 kWh menee suorasähköllä. Lämpöä tehdään siis edelleen reilusti enemmän kuin viime tammikuussa (~5100 kWh vs. 3600 kwh).

Pohjavesisuodatin on vieläkin putsaamatta sitten 11.12.2021. Nyt painemittari näyttää -0,3 bar eli painehäviötä on jo 0,3 bar ylimääräistä. Ei vielä näy mitenkään keruun lämpötiloissa. Tammikuun kylmin hetkellinen keruun tulo on ollut 7,2 C.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään tuli putsattua pohjavessuodatin. Viimeksi putsattu 11.12. eli reilut 2 kk sitten. Painemittari näytti -0,2 bar ja viimeisen 33 vrk ajalta pohjavesikierron energiamittari 1,77 m3/h keskimäärin eli yli 10% vähemmän kuin alussa. Putsaaminen ei enää ollut yhtä helppoa kuin viimeksi. Kirkkaaseen suodatinkulhoon jäy alueita, joista punaruskea aines ei enää lähtetenyt rätillä tai tiskiharjalla. Kynnellä vielä olisi lähtenyt. Myös suodatinpatruuna jäi punaruskeaksi. Molemmista toki lähti paljon pois. Puhdistuksen jälkeen painemittari näyttää -0,4 bar eli ei palautunut alun -0,6 bariin.

Onko sitten kyse edelleen suodattimesta vai jostain muusta? Pumpun tai lämmönvaihtimen likaantuminen voisi myös tuon aiheuttaa, samoin veden alempi pinta kaivossa. Pitää tarkistaa kaivon pinta joku päivä. Jos siitä ei syytä löydy, pitää ostaa uusi suodatinpatruuna. Vai onko joku aine, jolla tuon saa puhtaaksi. Sitruunahappo?
 
Minulla oli kertynyt tukevasti ruostetta vesipumppuun. En osaa sanoa onko se aika vai kuutiot mikä vaikuttaa. Se "ruoste" siellä pumpun sisällä oli semmoista murenevaa raskaan oloista punaruskeaa kökköä, mihin mikään huuhtelu ei tepsi. Vesi ei ole kuitenkaan "ruosteista". Ei värjää paikkoja eikä maistu raudalle. Vaikea sanoa onko tuo rautaa vai mangaania. Ihmeesti sitä kertyy. Kaivo on matala, lähdeperäinen. Kaivossa ei näy merkkiäkään raudasta.
 
jmaja sanoi:
Onko sitten kyse edelleen suodattimesta vai jostain muusta? Pumpun tai lämmönvaihtimen likaantuminen voisi myös tuon aiheuttaa, samoin veden alempi pinta kaivossa. Pitää tarkistaa kaivon pinta joku päivä. Jos siitä ei syytä löydy, pitää ostaa uusi suodatinpatruuna. Vai onko joku aine, jolla tuon saa puhtaaksi. Sitruunahappo?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ääni tälle. Ostat toisen suodattimen niin työkin käy sukkelaan, ei tarvitse tuotannon seisoa.

Ruosteet lähtee happamalla. Kustannustehokas halpa kokeiltava on rainbow kalkinpoistoaine, johon en nyt taas kännykällä kykene linkkiä laittamaan kiitos umpisurkean foorumisoftan editorin. Kaikkialle muualle paste kyllä onnistuu mutta tähän editoriin ei kirveelläkään. Hinta kuitenkin alle 2 euroa per pullo, ph 1. Uita siinä riittävän kauan, vaikka yön yli.
 
Jule sanoi:
Miksi se pohjavesi ei voi kulkea suoraan lämpöpumpun läpi, vaan siinä pitää olla tuo lämmönvaihdin välissä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Monta pientä syytä. Likaantuminen, jäätyminen, vaihdettavuus, takuu, maaviina IV-patterille jne. On olemassa MLP, jotka on suunniteltu suoraan pohjavedelle. Niitä tehdään ainakin Ruotsissa. Mutta luvatut arvot eivät pärjää tavallisille.

Ehkä tuo jäätyminen on akuutein? Nyt tuossa pienessä maaviinapiirissä ja ulkoisessa lämmönvaihtimessa on sen verran lämpökapasiteettia, ettei mikään jäädy, vaikka pohjavesi ei kiertäisi. Ilman ulkoista lämmönvaihdinta ja vesikierrolla lämmönvaihdin jäätyisi varmasti tuolloin.
 
Ruoste lähtee sitruunahappo liuoksella. liuos n. 10 %, pari päivää huuhtelu, jos tarvitsee nopeamman vaikutuksen, niin lisätään väkevyyttä.
 
Tuli asennettua sähkömittari MLP:lle. Ensimmäiset 4 vrk mennyt sen mukaan 62,8 kWh ja Boschin mielestä 59 kWh. Tarkemmin katsottuna yhden vaiheen kulutus on ollut selvästi kahta muuta suurempi: L1 19,6, L2 24,9 ja L3 18,3 kWh. Kaikki ohjaukset ja kiertopumput otetaan yhdestä vaiheesta, varmaankin L2. Miksiköhän L3 ja L1 eivät ole identtiset? Niistä menee vain invertterille tai vastuksille (ei käytetty).

Tuossa L2:ssa on n. 6 kWh ylimääräistä eli ilmeisesti sen verran on vienyt pumput ja ohjaus. Siis n. 60 W keskimäärin. N. 4 kWh virhe on mittaus vs. ilmoitus. Jättääkö kiertopumput huomioimatta vai jättääkö pois jaksot, jolloin ei käy? Vai onko vain epätarkka?

Tuohan ilmoittaa kolme lukua sähkölle eli kokonais, lämmitys ja käyttövesi. Kokonais on täsmällisesti kahden muun summa. Samat vielä tosin vastuksille.
 
jmaja sanoi:
Tuli asennettua sähkömittari MLP:lle. Ensimmäiset 4 vrk mennyt sen mukaan 62,8 kWh ja Boschin mielestä 59 kWh. Tarkemmin katsottuna yhden vaiheen kulutus on ollut selvästi kahta muuta suurempi: L1 19,6, L2 24,9 ja L3 18,3 kWh. Kaikki ohjaukset ja kiertopumput otetaan yhdestä vaiheesta, varmaankin L2. Miksiköhän L3 ja L1 eivät ole identtiset? Niistä menee vain invertterille tai vastuksille (ei käytetty).

Tuossa L2:ssa on n. 6 kWh ylimääräistä eli ilmeisesti sen verran on vienyt pumput ja ohjaus. Siis n. 60 W keskimäärin. N. 4 kWh virhe on mittaus vs. ilmoitus. Jättääkö kiertopumput huomioimatta vai jättääkö pois jaksot, jolloin ei käy? Vai onko vain epätarkka?

Tuohan ilmoittaa kolme lukua sähkölle eli kokonais, lämmitys ja käyttövesi. Kokonais on täsmällisesti kahden muun summa. Samat vielä tosin vastuksille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla oman mlp:n logiikan ja kiertopumppujen kulutus on jotakuinkin samaa luokkaa. Ei se ainakaan 10W enempää heitä suuntaan tai toiseen.

Coppihan voidaan ilmoittaa monella tavalla, joko kiertovesipumppujen kanssa tai ilman. Lisäksi joissain järjestelmissä voi olla vielä ulkoisia pumppuja jotka vääristävät tilannetta esim mlp:n mittaukseen nähden jos punnitaan koko lämmitysjärjestelmää.
Onko tuo koneen syömä sähköteho koneen kertomana mitattu jostain vai vain koneen ilmoille heittämä luku softan puolesta? Jos vähennät kiertovesipumppujen kulutuksen niin pitääkö se sitten paikkansa? Eikös nuo invertterit vispaa vettä myös levossa jolloin kiertovesipumpun ja logiikan kulutuksen näkee heti? Toki nopeus pitäisi olla myös sama.
 
fraatti sanoi:
Onko tuo koneen syömä sähköteho koneen kertomana mitattu jostain vai vain koneen ilmoille heittämä luku softan puolesta? Jos vähennät kiertovesipumppujen kulutuksen niin pitääkö se sitten paikkansa? Eikös nuo invertterit vispaa vettä myös levossa jolloin kiertovesipumpun ja logiikan kulutuksen näkee heti? Toki nopeus pitäisi olla myös sama.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis koko MLP:n syöttö on juuri asennetun sähkömittarin takana. Bosch kertoo itse mittaamistaan tai arvioimistaan tiedoista lämmitykseen ja käyttöveteen käytetyn sähkön. Ei tietääkseni ota kantaa mitä tuo sisältää. Lämmönjaon kiertopumppu pyörii aina ja keruupumppu vain kompuran käydessä. Kompura ei käy koko aikaa vaikka invertteri onkin. 4 kW minimiteho on liikaa, varsinkin kun perässä on vain 30 m2 lattialämmitystä.

Voishan sen sähkömittarista katsoa paljonko kuluu käyntihaksojen välissä. Pitäisi kellottaa kWh-lukemia. Sähkömittari näyttää tehon vain 0,1 kW tarkkuudella. Energian se näyttää 0,01 kWh.
 
Tänään sain toimimaan myös porakaivopumpun ohjauksen eli nyt käy vain kompuran käydessä. Yhteen invertterille menevään vaiheeseen laitettu CR9321-NPN suoraan TAMUn 24 V ja digitaalitulon väliin. Hyvin ehtii saamaan virtauksen lämmönvaihtimeen ja sammuu heti kompuran sammuttua. Yhden CR9321:n sain rikottua kun testailin sitä labrapowerilla. Onneksi ostin kaksi.

Samalla tuli sitten ongelmia kaivon veden kanssa. Suodatin meni hetkessä tukkoon punaruskeasta töhnästä. Kaivosta tuleva vesi oli aivan punaista. Useamman pesukerran ja muutaman sangollisen ohilaskun jälkeen ehkä rauhottui. Pitää keksiä joku isompi suodatin varmaan.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom