Aloitetaan nyt tämä, kun vihdoin pumppu käy. Suorasähkötalo tuli ostettua kesällä 2020 ja kaupat oli jo oikeastaan sovittu vuotta aiemmin, joten siitä asti on tätä viritelty. Lämmitys oli sähköpattereilla ja sähkökaapeleilla märkätiloissa. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyttiin MLP:hen. Haettiin energia-avustusta ja itse suunnittelin kaikki. Porakaivo tilattiin erikseen 230 m 125 mm reikä, 50 mm kollektori, 3 m talon seinästä ja "teknisestä tilasta" alle 5 m. Poraus oli 10.2.2020, mutta jouduttiin lopettamaan 113 m metrin kohdalle hyvin runsaan vedentulon takia. Vettä tuli naapurin MLP-kaivosta 40 m päästä ja valui hänen etuovelle. Eivät suostuneet toista kaivoa poraamaan riskien takia. Kaivosta ja porauksesta enemmän: https://lampopumput.info/foorumi/threads/maalämpökaivon-poraus.30774/
Muutaman viikon selvittelyn jälkeen totesin, etten uskalla toista kaivoa porauttaa (toinen poraaja olisi suostunut) ja tuli idea käyttää hyväksi runsasta vedentuloa. Ostin porakaivopumpun ja aloin testaamaan vedentuloa vanhasta 36 m 110 mm käyttövesiporakaivosta. Sain myös vinkkejä GTK:lta. Osoittautui, että edes 1 l/s pumppauksella pinta kaivossa ei juuri laske. Aloin mitoittamaan pohjavesilämmitystä. 0,4 l/s olisi jo riittävä virtaama. Valitettavasti vedenpinta kaivossa on n. 10 m teknisen tilan ja maanpinnan alapuolella, joten tarvitaan porakaivopumppu. Niitä taas ei oikein ole hyvin tarjolla pienellä nostokorkeudella ja teholla. Lopulta löytyi Orlando SP1806+Submotor 0.37kW 3-vaiheisena. Tuokin vie lähes yli 700 W 50 Hz:lla (370 W on siis akseliteho), mutta sitä saa ajaa taajuusmuuttajalla (TAMU) 30 Hz, jolloin kulutus n. 200 W. Tuolla uudella pumpulla tein 23-30.3.2020 viikon pumppaustestin. Pinta porakaivossa laski parissa päivässä 1,5 m ja jäi siihen:
GTK:n mukaan tämä oli varma osoitus siitä, ettei vesi tule loppumaan. Kaivosta tuleva vesi oli n. 7,5 C ja pohjavesilämmityksessä mukavaa on se, ettei se jäähdy lisää käytöstä eli kovimmilla pakkasillakin saa tuota.
Sitten ostettiin MLP (Bosch Compress 7001i lwm 3-12 kW) ja siihen ulkoinen levylämmönvaihdin (SWEP B86Hx80/1P, hinta n. 500 €) sekä ilmoitettiin poraajalle, että saavat tulpata kaivon (ei veloitusta pieleen menneestä porauksesta). Lämmönvaihdin mitoitettiin 0,6 l/s virtaamille molemmin puolin. Porakaivopumpulla tuo tulee "väkisin", koska alle 30 Hz ei saa ajaa. Liittyy jotenkin pumpun tiivisteinen kellumiseen virtauksessa. Levylämmönvaihtimen mitoituslaskenta liitteenä. 9,3 kW otetaaan pohjavedestä, jolloin 7 C pohjavedestä (oikeasti siis 7,5 C tai enemmänkin) tulee 3,3 C vettä mereen ja maaviinapuolella lämpötilat 6,04 ja 2,2 C. Painehäviöt levarissa 7,5 ja 9,9 kPa eli varsin olemattomat kollektoriin verrattuna.
Pohjavesi tulee porakaivolta (n. 10 m teknisestä tilasta) vanhaa ejektronipumpun PEL40 putkea tekniseen tilaan, josta kaivettiin takaisin kaivolle uusi PEM40 putki, joka työnnettiin kaivolta eteenpäin lähtevään salaojaputkeen. Siitä se tulee pinnalle kalliotiputuksen kohdalla n. 3 m matkalle ja sitten taas maahan kaivettuna mereen. Putkea on yhteensä n. 110 m eli ensin 20 m kaivossa, sitten 10 m vanhaa putkea ja lopuksi 90 m uutta mereen. Putki on kaivettu n. 0,7 m syvyyteen ja on talon läheltä sekä kallio päällä olevalta osuudelta eristetty 13 mm solukumilla, joka on työnnetty 80 mm peltosalaojaputken sisään. Putki on koko matkan teknisestä tilasta mereen viettävä, joten sen saa tyhjäksi jäätymisen välttämiseksi esim. sähkökatkon ajaksi. Muuten virtaama pitää tuon helposti sulana. Putken poisto on pari metriä rannasta reilun metrin syvyydessä suunnattuna kohti laituria. Ehkä tuohon tulee samalla talviuntipaikka ja laituri talvehtii paremmin. Saa nähdä riittääkö tuo pitämään sulana.
Teknisestä tilasta mereen oleva melko tarkasti 10 m alamäki tekee paineesta mielenkiintoisen. Aloin tuota miettimään ja ostin painemittarin, joka näyttää -1 - +3 bar. Porakaivopumpun käynnistyessä tyhjällä putkella paine teknisessä tilassa ennen suodatinta ja levaria paine ensin nousee. 50 Hz:llä jonnekin 0,5 bar paikkeille. Sitten kun alamäkeen tulee yhtenäinen patsas, alkaa paine laskea. 50 Hz:llä nollan paikkeille ja 30 Hz:llä -0,6 - -0,5 bar. Pumpun sammutuksen jälkeen on lähes tyhjiö eli jopa alle -0,9 bar. Jos tyhjään putkeen käynnistää 30 Hz:llä, yhtenäistä patsasta ei tahdo ollenkaan tulla. Siis paine ei laske noin paljon alipaineen puolelle, virtaama jää alhaisemmaksi ja sähköä menee enemmän. Pitää siis kehitellä ohjaus joka ajaa minuutin pari 40 tai 50 Hz ja sitten tiputtaa 30 Hz:iin.
Teknisessä tilassa pohjavesipiirissä on kaivolta tulevasta PEL40 putkesta lähtien:
90-asteen mutka (PEM-liittimet: https://duggmbh.de/wassertechnik-303/pe-verschraubungen-kunststoff/ )
PE40 putki
90 asteen mutka
1" T-kappale, jossa painemittari
10" muovinen suodatin https://duggmbh.de/wassertechnik-30...trone-60-m-anschluss-1-zoll-33-7-mm-2965.html
1" palloventtiili lämpötilamittausyhteellä
90-asteen mutka
PE40 putki
Levylämmönvaihdin
energiamittari
90 asteen mutka
PE putki
PE T-kappale 1" kierteellä, johon tulee magneettiventtiiili (NO) putken tyhjennykseen ja vesiautomaatin otto kasteluvedelle
Putki merta kohti, saunan kohdalla rannassa on ensin T-liitos, josta vesipiste saunalle ja sitten sulkuventtiili, jolla vesi meree suljetaan eli vesi tulee saunalle.
"Keruupiiri" on täysin normaali, mutta päättyy levariin ja on tehty pääosin PE40 putkesta. Maaviinaseosta meni keruupiiriin n. 15 l ja paisuntasäiliönä on söpö 2 l kalvopaisari. Paine nyt 1,3 bar, paisarin esipaineen tiputin 0,8 bariin. Ulkoisen levarin molempien puolien tilavuus on n. 3 l. Joskus myöhemmin tulee hieman lisätilavuutta, kun keruupiiriin liitetään IV-esilämmitys/jäähdytys ja kattojäähdytys. Noille on varaus valmiina eli levarilta MLP:lle tulevassa linjassa takaisku ja sen molemmin puolin T-haarat + palloventtiilit.
Koko lämmitysjärjestelmä tulee olemaan aika lailla "Pelle Peloton" tasoa. Ainoat "normaalit" ovat märkätilojen lattiaan roilottu 30 m2 n. 190 m neljän piirin lattialämmitys (ainoa nyt käytössä oleva) sekä tuleva vinttitilojen (22 m) lattialämmitys lämmönluovutuslevyillä.
Lopputalo on tarkoitus lämmittää vesikiertoisella kattolämmityksellä, joka on kuin lattialämmitys lämmönluovutuslevyllä kattoon käännettynä. Pintamateriaaliksi tulee kuitukipsilevy Fermacell, joka johtaa Gyprocia paremmin lämpöä ja on lujaa sekä hyvin ääntä eristävää. Tuota tulee n. 135 m2 ja siitä n. 105 m2 on tarkoitus myös käyttää jäähdtykseen kuten myös vintin lattialämmityksiä.
Sitten on vielä uima-allas, joka on tarkoitus lämmittää ilman uima-allaslisäkorttia ja erillstä piiriä. Lämmitys otetaan magneettiventtiilillä tavallisesta lämmityspiiristä levariin, jossa uima-allasvettä virtaa 0,5 l/s. Siis vain pieni osa uima-altaan kierrätyspumpun virtaamasta eli suurin osa menee ohi levarista. Tuo kierrätyspumpun virtaama on luokka 2 l/s. Tuolla pitäisi saada 3,8 kW teho 28 C menovedellä 23 C altaaseen. Teho kasvaa nopeasti menoveden lämmetessä tai altaan kylmetessä. Vanha sähkölämmitin oli 4,5 kW. Tarkoitus on laittaa yksinkertainen termari ohjaamaan allaslämmityksen magneettiventtiiliä, joka aukeaa kun altaan kiertopumppu käy ja altaasta tuleva vesi on alle ohjearvon.
3.11.2021 MLP pärähti ensimmäistä kertaa käyntiin ja tekee käyttövettä sekä lämmittää tuota 30 m2 lattiaa. Asennus on vielä pahasti puolivalmis. Eristeitä puuttuu ja sähköt on itse otettu vanhasta uima-altaan sähkölämmittimille tarkoitetusta kaapelista. Tuossa sähkössä oli vielä se hyvin omituista, että taulussa ja sähkökuvissa lukee 3x16 A, johdot ovat 2,5 mm2, mutta sulakepohjista yksi oli 16 A ja loput kaksi 10 A. Lisäksi tuon ohjaus oli kontaktorilla, jota ohjataan uima-altaan kiertopumpun katkaisijalla. Piti laittaa uima-altaan 3V pumpulle yksi sulake, jotta kontaktorin sai kiinni käynnistysnapista. Ei kai se uima-allaspumppu ole moksiskaan saadessaan yhden vaiheen? Kompuran maksimivirraksi on sanottu 8 A, joten kaipa nuo 10 A sulakkeet kestävät, kun lisävastukset on estetty kompuran käydessä ja yksistään rajoitettu 6 kW:hen.
Muutaman viikon selvittelyn jälkeen totesin, etten uskalla toista kaivoa porauttaa (toinen poraaja olisi suostunut) ja tuli idea käyttää hyväksi runsasta vedentuloa. Ostin porakaivopumpun ja aloin testaamaan vedentuloa vanhasta 36 m 110 mm käyttövesiporakaivosta. Sain myös vinkkejä GTK:lta. Osoittautui, että edes 1 l/s pumppauksella pinta kaivossa ei juuri laske. Aloin mitoittamaan pohjavesilämmitystä. 0,4 l/s olisi jo riittävä virtaama. Valitettavasti vedenpinta kaivossa on n. 10 m teknisen tilan ja maanpinnan alapuolella, joten tarvitaan porakaivopumppu. Niitä taas ei oikein ole hyvin tarjolla pienellä nostokorkeudella ja teholla. Lopulta löytyi Orlando SP1806+Submotor 0.37kW 3-vaiheisena. Tuokin vie lähes yli 700 W 50 Hz:lla (370 W on siis akseliteho), mutta sitä saa ajaa taajuusmuuttajalla (TAMU) 30 Hz, jolloin kulutus n. 200 W. Tuolla uudella pumpulla tein 23-30.3.2020 viikon pumppaustestin. Pinta porakaivossa laski parissa päivässä 1,5 m ja jäi siihen:
GTK:n mukaan tämä oli varma osoitus siitä, ettei vesi tule loppumaan. Kaivosta tuleva vesi oli n. 7,5 C ja pohjavesilämmityksessä mukavaa on se, ettei se jäähdy lisää käytöstä eli kovimmilla pakkasillakin saa tuota.
Sitten ostettiin MLP (Bosch Compress 7001i lwm 3-12 kW) ja siihen ulkoinen levylämmönvaihdin (SWEP B86Hx80/1P, hinta n. 500 €) sekä ilmoitettiin poraajalle, että saavat tulpata kaivon (ei veloitusta pieleen menneestä porauksesta). Lämmönvaihdin mitoitettiin 0,6 l/s virtaamille molemmin puolin. Porakaivopumpulla tuo tulee "väkisin", koska alle 30 Hz ei saa ajaa. Liittyy jotenkin pumpun tiivisteinen kellumiseen virtauksessa. Levylämmönvaihtimen mitoituslaskenta liitteenä. 9,3 kW otetaaan pohjavedestä, jolloin 7 C pohjavedestä (oikeasti siis 7,5 C tai enemmänkin) tulee 3,3 C vettä mereen ja maaviinapuolella lämpötilat 6,04 ja 2,2 C. Painehäviöt levarissa 7,5 ja 9,9 kPa eli varsin olemattomat kollektoriin verrattuna.
Pohjavesi tulee porakaivolta (n. 10 m teknisestä tilasta) vanhaa ejektronipumpun PEL40 putkea tekniseen tilaan, josta kaivettiin takaisin kaivolle uusi PEM40 putki, joka työnnettiin kaivolta eteenpäin lähtevään salaojaputkeen. Siitä se tulee pinnalle kalliotiputuksen kohdalla n. 3 m matkalle ja sitten taas maahan kaivettuna mereen. Putkea on yhteensä n. 110 m eli ensin 20 m kaivossa, sitten 10 m vanhaa putkea ja lopuksi 90 m uutta mereen. Putki on kaivettu n. 0,7 m syvyyteen ja on talon läheltä sekä kallio päällä olevalta osuudelta eristetty 13 mm solukumilla, joka on työnnetty 80 mm peltosalaojaputken sisään. Putki on koko matkan teknisestä tilasta mereen viettävä, joten sen saa tyhjäksi jäätymisen välttämiseksi esim. sähkökatkon ajaksi. Muuten virtaama pitää tuon helposti sulana. Putken poisto on pari metriä rannasta reilun metrin syvyydessä suunnattuna kohti laituria. Ehkä tuohon tulee samalla talviuntipaikka ja laituri talvehtii paremmin. Saa nähdä riittääkö tuo pitämään sulana.
Teknisestä tilasta mereen oleva melko tarkasti 10 m alamäki tekee paineesta mielenkiintoisen. Aloin tuota miettimään ja ostin painemittarin, joka näyttää -1 - +3 bar. Porakaivopumpun käynnistyessä tyhjällä putkella paine teknisessä tilassa ennen suodatinta ja levaria paine ensin nousee. 50 Hz:llä jonnekin 0,5 bar paikkeille. Sitten kun alamäkeen tulee yhtenäinen patsas, alkaa paine laskea. 50 Hz:llä nollan paikkeille ja 30 Hz:llä -0,6 - -0,5 bar. Pumpun sammutuksen jälkeen on lähes tyhjiö eli jopa alle -0,9 bar. Jos tyhjään putkeen käynnistää 30 Hz:llä, yhtenäistä patsasta ei tahdo ollenkaan tulla. Siis paine ei laske noin paljon alipaineen puolelle, virtaama jää alhaisemmaksi ja sähköä menee enemmän. Pitää siis kehitellä ohjaus joka ajaa minuutin pari 40 tai 50 Hz ja sitten tiputtaa 30 Hz:iin.
Teknisessä tilassa pohjavesipiirissä on kaivolta tulevasta PEL40 putkesta lähtien:
90-asteen mutka (PEM-liittimet: https://duggmbh.de/wassertechnik-303/pe-verschraubungen-kunststoff/ )
PE40 putki
90 asteen mutka
1" T-kappale, jossa painemittari
10" muovinen suodatin https://duggmbh.de/wassertechnik-30...trone-60-m-anschluss-1-zoll-33-7-mm-2965.html
1" palloventtiili lämpötilamittausyhteellä
90-asteen mutka
PE40 putki
Levylämmönvaihdin
energiamittari
90 asteen mutka
PE putki
PE T-kappale 1" kierteellä, johon tulee magneettiventtiiili (NO) putken tyhjennykseen ja vesiautomaatin otto kasteluvedelle
Putki merta kohti, saunan kohdalla rannassa on ensin T-liitos, josta vesipiste saunalle ja sitten sulkuventtiili, jolla vesi meree suljetaan eli vesi tulee saunalle.
"Keruupiiri" on täysin normaali, mutta päättyy levariin ja on tehty pääosin PE40 putkesta. Maaviinaseosta meni keruupiiriin n. 15 l ja paisuntasäiliönä on söpö 2 l kalvopaisari. Paine nyt 1,3 bar, paisarin esipaineen tiputin 0,8 bariin. Ulkoisen levarin molempien puolien tilavuus on n. 3 l. Joskus myöhemmin tulee hieman lisätilavuutta, kun keruupiiriin liitetään IV-esilämmitys/jäähdytys ja kattojäähdytys. Noille on varaus valmiina eli levarilta MLP:lle tulevassa linjassa takaisku ja sen molemmin puolin T-haarat + palloventtiilit.
Koko lämmitysjärjestelmä tulee olemaan aika lailla "Pelle Peloton" tasoa. Ainoat "normaalit" ovat märkätilojen lattiaan roilottu 30 m2 n. 190 m neljän piirin lattialämmitys (ainoa nyt käytössä oleva) sekä tuleva vinttitilojen (22 m) lattialämmitys lämmönluovutuslevyillä.
Lopputalo on tarkoitus lämmittää vesikiertoisella kattolämmityksellä, joka on kuin lattialämmitys lämmönluovutuslevyllä kattoon käännettynä. Pintamateriaaliksi tulee kuitukipsilevy Fermacell, joka johtaa Gyprocia paremmin lämpöä ja on lujaa sekä hyvin ääntä eristävää. Tuota tulee n. 135 m2 ja siitä n. 105 m2 on tarkoitus myös käyttää jäähdtykseen kuten myös vintin lattialämmityksiä.
Sitten on vielä uima-allas, joka on tarkoitus lämmittää ilman uima-allaslisäkorttia ja erillstä piiriä. Lämmitys otetaan magneettiventtiilillä tavallisesta lämmityspiiristä levariin, jossa uima-allasvettä virtaa 0,5 l/s. Siis vain pieni osa uima-altaan kierrätyspumpun virtaamasta eli suurin osa menee ohi levarista. Tuo kierrätyspumpun virtaama on luokka 2 l/s. Tuolla pitäisi saada 3,8 kW teho 28 C menovedellä 23 C altaaseen. Teho kasvaa nopeasti menoveden lämmetessä tai altaan kylmetessä. Vanha sähkölämmitin oli 4,5 kW. Tarkoitus on laittaa yksinkertainen termari ohjaamaan allaslämmityksen magneettiventtiiliä, joka aukeaa kun altaan kiertopumppu käy ja altaasta tuleva vesi on alle ohjearvon.
3.11.2021 MLP pärähti ensimmäistä kertaa käyntiin ja tekee käyttövettä sekä lämmittää tuota 30 m2 lattiaa. Asennus on vielä pahasti puolivalmis. Eristeitä puuttuu ja sähköt on itse otettu vanhasta uima-altaan sähkölämmittimille tarkoitetusta kaapelista. Tuossa sähkössä oli vielä se hyvin omituista, että taulussa ja sähkökuvissa lukee 3x16 A, johdot ovat 2,5 mm2, mutta sulakepohjista yksi oli 16 A ja loput kaksi 10 A. Lisäksi tuon ohjaus oli kontaktorilla, jota ohjataan uima-altaan kiertopumpun katkaisijalla. Piti laittaa uima-altaan 3V pumpulle yksi sulake, jotta kontaktorin sai kiinni käynnistysnapista. Ei kai se uima-allaspumppu ole moksiskaan saadessaan yhden vaiheen? Kompuran maksimivirraksi on sanottu 8 A, joten kaipa nuo 10 A sulakkeet kestävät, kun lisävastukset on estetty kompuran käydessä ja yksistään rajoitettu 6 kW:hen.
