Kannattiko aurinkopaneelien hankkiminen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Olen ymmärtänyt että aika monessa maassa on todella pienet liittymät eli sähköauton lataukset ei onnistu kun liittymä ei kestä montaa kilowattia kuormitusta...

Joo, sähköverkot ja määräykset ovat toteutettu loppujenlopuksi hyvin kirjavilla systeemeillä, ja niiden harmonisointi on hidasta.

Tosin joissain maissa ongelma on se että liittymä pitää olla aina mitoitettu maksimikuorman mukaan, eli dynaamisesta lataustehonhallinnasta ei ole mitään hyötyä.

Sen takia se P1-mittari on HAN-liittimessä. Homewizardin pilvi tsekkaa onko kulutusta ja antaa luvan purkaa vain jos on. Turha piskuisesta akusta on purkaa nollahinnalla verkkoon.

No periaatteessa tuon siirtoketjun ylikuormittumisriskin pystyisi estämään tuollaisella systeemillä, jos sen konffaa oikein ja sallitaan invertterin maksimi tehonsyöttö vain silloin kun asiakkaan oma kulutus on riittävän pientä. Eli periaatteessa tuo voitaisiin sallia itseasennettavaksi tuon systeemin kanssa, mutta vain verkkoon myytävälle sähkölle, omakäyttö pitäisi olla ammattiasentajan takana.
 
No periaatteessa tuon siirtoketjun ylikuormittumisriskin pystyisi estämään tuollaisella systeemillä, jos sen konffaa oikein ja sallitaan invertterin maksimi tehonsyöttö vain silloin kun asiakkaan oma kulutus on riittävän pientä. Eli periaatteessa tuo voitaisiin sallia itseasennettavaksi tuon systeemin kanssa, mutta vain verkkoon myytävälle sähkölle, omakäyttö pitäisi olla ammattiasentajan takana.
No huh huijaa. Muu Eurooppa voisi käyttää töpseliakkuja mutta Suomi ei. Sama olisi erota EU:sta silloin, voitaisiin autojen ja viinantuontiakin rajoittaa vanhaan malliin. Suomalainen virkamies kyllä osaa kansalaisiaan kyykyttää mutta EU ikävästi vaan tuonut tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja standardoinnin.
 
No huh huijaa. Muu Eurooppa voisi käyttää töpseliakkuja mutta Suomi ei. Sama olisi erota EU:sta silloin, voitaisiin autojen ja viinantuontiakin rajoittaa vanhaan malliin. Suomalainen virkamies kyllä osaa kansalaisiaan kyykyttää mutta EU ikävästi vaan tuonut tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja standardoinnin.
Mulle noin perskohtaisesti on ihan sama sallitaanko nuo vai ei, koitin nyt vaan selittää perusteluja sille miksi nuo laitteet muodostavat riskin, jos ne yhdistetään suomalaiseen poikkeuksellisen salliviin sähkömääräyksiin.

Huomattavasti enemmään mua henkilökohtaisesti harmittaisi jos täälläkin kiellettäisiin esimerkiksi sähköasennuksissa meikäläisittäin tavallisen kaapelin käyttö, vaan edellytettäisiin käyttämään metalliputkia tai armeerattuja kaapeleita, tai esimerkiksi kiellettäisiin kaapelivedot eristemateriaalien läpi..

Jonkun viinan tuonnin tai auton verotuksen kritisointi on vähän eri asia, kun kyse on kuitenkin vaan poliittisesta päätöksestä, mutta tekniset rajoitukset, jotka perustuvat fysiikan lakeihin on vaikea reaalimaailmassa kumota.
 
Mulle noin perskohtaisesti on ihan sama sallitaanko nuo vai ei, koitin nyt vaan selittää perusteluja sille miksi nuo laitteet muodostavat riskin, jos ne yhdistetään suomalaiseen poikkeuksellisen salliviin sähkömääräyksiin.
Ja onhan tuo nyt silleen merkillistä miksi ihmeessä pitäisi mukamas sallia sen akun syöttää sinne seinän pistorasiaan virtaa missään tilanteessa. Huomattavasti helpompaa on että tuossa akkupurkissa itsessään on se pistorasia, jonka perään asiakas itse sitten laittaa sähkölaitteita mitä haluaa. Juu, mitään käyttövesivaraajaa tuohon ei välttämättä ihan helpolla saa, mutta esim. ILP voisi ehkä jo onnistuakin.

Itselle tulee mieleen näin ekana tilanne että kaveri hommaa kaksi noita akkuja ja kytkee ne pistorasiaan samaan vaiheeseen. No verkkovirrasta se synkkaus ja homma starttaa, mutta mitäs sitten kun se verkkovirta katoaakin? Silloinhan se toinen purkki näkee sen toisen luoman "verkkovirran" ja päinvastoin, jolloin ne eivät siis pudottaisikaan itseään pois verkosta -ko 🤔
 
Itselle tulee mieleen näin ekana tilanne että kaveri hommaa kaksi noita akkuja ja kytkee ne pistorasiaan samaan vaiheeseen. No verkkovirrasta se synkkaus ja homma starttaa, mutta mitäs sitten kun se verkkovirta katoaakin? Silloinhan se toinen purkki näkee sen toisen luoman "verkkovirran" ja päinvastoin, jolloin ne eivät siis pudottaisikaan itseään pois verkosta -ko 🤔

Vaikka laitteita olisi kaksi, eivät ne pysty syöttämään virtaa koko läänille. Sammuvat ihan välittömästi ylikuormaan.

Jos taas kodin pääkytkin vetäistään off-asentoon, niin kuormaa ei ole liikaa. Tuossa tilanteessakin ne pudottavat itsensä pois havaitessaan, että verkko ei ota vastaa niiden tuottamaa tehoa ja jännite nousee liian suureksi.

Jos jotenkin onnistuisit saamaan sellaisen tilanteen aikaan että siellä pyörisi joku moottori, joka pystyy ylläpitämään verkon jännitettä niin silloin katkaisu vie hieman enemmän aikaa mutta vääjäämättä moottorin kierrosluku alkaa nousemaan tai laskemaan tilanteen mukaan ja siitä seuraa lopulta katkaisu kun taajuus ei pysy tarkasti 50 Hertsissä.
 
Yllättävän paljon heikentää tuottoa. Itselläni oli käsitys, että pelkällä valoisuudella / pilvettömällä kelillä pääsee pitkälle. Omalla lähiseudulla näkee siis aivan järjettömiin paikkoihin asennettuja paneeleita, ilmeisesti hyvä myyjä ollut paikalla.
Joo itsekin ajattelin että varjon vaikutus olisi pienempi. Maaliskuun parhaana päivänä yhden puun varjo pudotti päiväkohtasta tuottoa sen 15-20 %.

Jos on varjoja niin mikroinvertterin hyöty korostuu. Ohessa kuva jossa näkyy paneelikohtaiset hetkelliset tuotot. Jos kyseessä olisi tavallinen string-invertteri niin kaikki paneelit tuottaisivat huonoimman paneelin mukaan.
 

Liitetiedostot

  • IMG_4096.jpeg
    IMG_4096.jpeg
    49 KB · Lukukerrat: 51
Viimeksi muokattu:
Eikö diodit ”pelastakaan maailmaa” varjojen osuessa paneeliin? Half-cutissa varjon vaikutus vielä pienempi?
Jotain diodin kynnysjännitteen verran ainakin häviää?

Vai onko mppt:n säädön ”hyvyydelläkin” merkitystä?
 
Jos on varjoja niin mikroinvertterin hyöty korostuu. Ohessa kuva jossa näkyy paneelikohtaiset hetkelliset tuotot. Jos kyseessä olisi tavallinen string-invertteri niin kaikki paneelit tuottaisivat huonoimman paneelin mukaan.
Ei tuo pidä paikkaansa, varjostettu osuus ohitetaan diodien kautta ja MPPT hoitaa loput. Erot mikron ja ketjuinvertterin välillä ovat lopulta pieniä, kun kyseessä on normaalin rajoissa oleva asennuspaikka.

Mikroissa suurimmat plussat ovat korkean tasajännitteen puuttuminen turvallisuusmielessä, ja käynnistysjännitekynnyksen puuttuminen jolloin pienet kentät toimivat paremmin. Tuossa esimerkissäsi ei ketjuinvertteri olisi päällä laisinkaan.

Erot jää pieneksi jos vain tuottoa katsoo, muilla asioilla kannattaa valinta ratkaista.
 
Ei tuo pidä paikkaansa, varjostettu osuus ohitetaan diodien kautta ja MPPT hoitaa loput. Erot mikron ja ketjuinvertterin välillä ovat lopulta pieniä, kun kyseessä on normaalin rajoissa oleva asennuspaikka.

Hyvä tarkennus.

Paneelien toimittaja (valmistaja) esitti arvion että mikroinvertterijärjestelmän hyötysuhde voisi olla vuositasolla normitilanteessa 2-3 % korkeampi verrattuna string-invertterijärjestelmään.

Jos paikka ei ole optimaalinen niin ero kasvaa.

Mikroissa suurimmat plussat ovat korkean tasajännitteen puuttuminen turvallisuusmielessä, ja käynnistysjännitekynnyksen puuttuminen jolloin pienet kentät toimivat paremmin. Tuossa esimerkissäsi ei ketjuinvertteri olisi päällä laisinkaan.

Erot jää pieneksi jos vain tuottoa katsoo, muilla asioilla kannattaa valinta ratkaista.
Tuosta paloturvallisuusasista (matala tasajännite)
sekä matalammasta käynnistymisjänniteestä olen täysin samaa mieltä.

On täysin mahdollista että paneelien jännite ei riittäisi kuvan tilanteessa käynnistämään string-invertteriä.

Tämän takia paneelijärjestelmän ja string-invertterin mitoitukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
 
Takaisin
Ylös Bottom