Kattoremontti

jmaja

Hyperaktiivi
Huopakatteen laittaisin itsellekkin, jos toista taloa rakentaisin.
Tuossahan lienee huopakatto aluskatteena. En ole nähnyt varttikatteen alle, mutta alapuolelta näkyy täyslaudoitus, jonka laudanväleistä on pursunnut pikeä sieltä täältä. Kaipa siellä siis huopa on.

Tulisiko tuosta helposti hyvä huopakatto? Varttikatteen poiston jälkeen olisi tietysti tuhat naulanreikää ja yli 40-vuotias huopa, joka on ollut uudesta saakka varttikatteen alla suojassa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Uuden huovan voi laittaa vanhan huovan päälle. Ihan varteenotettava vaihtoehto tutkia, jos alla sattuu olemaan hyväkuntoinen huopa ja aluslaudoissa ei ole lahoa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Uuden huovan voi laittaa vanhan huovan päälle. Ihan varteenotettava vaihtoehto tutkia, jos alla sattuu olemaan hyväkuntoinen huopa ja aluslaudoissa ei ole lahoa.
Meneekö huopa miksikään aluskatteena? Tuo on tosiaan ollut uudesta saakka varttikatteen alla.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Siis tuossa on täysin alkuperäinen katto. Alhaalta näkyy kattotuolien (150×50 k800 jaolla) päällä täyslaudoitus, jonka väleistä paikoin pursuaa pikeä. Ylhäältä näkyy mineriittilevyt. Rakenne ei ole kuvien mukainen. Kuvissa on kattotuolit 100x50 k600, pintana aaltohuopa tai vaihtoehtoisesti mineriitti. Täyslaudoitusta tai aluskatetta kuvissa ei näy.

Talossa on paljon muutakin kuvista poikkeavaa. Kuulemma suunnitelmia muutettiin monesti rakennusaikana. Itse olin vasta kouluun menossa tuolloin joten en muista. Oikeasti tietävät ovat jo kuolleet.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Hmm... Umpipaudoitus ja bitumi pursuaa lautojen raosta.

Eiköhän tuo ole sitten ihan kuumabitumilla sivelty. Jos pääset tarkistamaan aluslaudoituksen kauttaaltaan ettei ole pehmeä, niin hyvällä tuurilla katto on ihan terve.

Eipä tule mieleen miksei tuo voisi pelittää sellaisenaan uuden huovan alla. Ne naulanreiät ei varmaan mikään ongelma ole, kun se pintamateriaali on vedenpitävä ja alusmateriaalin pääfunktio on tarjota hyvä asennuspohja.
 

VesA

In Memoriam
Huopakatto on aluskatteena voi olla ongelmallinen - paloviranomaiset eivät oikein tykkää siitä.. ainakin perinnepikihuopa kun syttyessään palaa siellä välissä rajusti ja levittää paloa kaikkiin suuntiin. Jos se on ihan pellissä kiinni varmaan kelpaa, mutta tähän voi siis olla asuinpaikasta riippuva tulkinta jos menee kysymään.

Meillä on 65v vanhaa huopaa ( kaikesta päätellen aluskatteena, ei vanhana kattona ) - uusi aluskate - tiili. Tiilikatto puineen on vaihdettu, huopien päällä oli se edellinen tiilikatto, mutta vanha katto aluskatteineen ei ollut enää ihan vedenpitävä.
 

Aki

Aktiivinen jäsen
Paras pohja huopakatolle on ponttilaudoitus tai pontattu alus vaneri. Itse olen käyttänyt molempia. Pontattu Wisa katevaneri on hyvä ja helppo tapa tehdä kantava pohja huovalle.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Täyslaudoitus ei ole pontattua. Näkee lähes joka paikasta ja on hyvässä kunnossa lukuun ottamatta lämpimän vinttitilan päällistä osaa, jossa myös kattotuolit ovat lahonneet. Tuo on kuitenkin vain muutaman neliön alue 300 m2 katosta. Tuo vinttitila on alle 10 m2 ja ongelmia on vain osalla sen yläpuolista kattoa.

Pitää vielä kurkkia mineriitin alle.

Mitä nopeasti netistä löysin hintoja, ei se huopakaton laitto halpaa ole ja tässähän päälle tulee vielä mineriitin purku.
 

lmfmis

Vakionaama
Meneekö huopa miksikään aluskatteena? Tuo on tosiaan ollut uudesta saakka varttikatteen alla.

Huopaa jäytää UV valo ja tiilikatteen tms alla huopa on edelleen hyvässä vedossa

TOSIN huopa ja sen asennus oli aikanaan vähän huolimatonta eli tarkastus on paikallaan.

Oma huopa aluskate (70v) on sinänsä hyvässä kunnossa, mutta hutiloidun asennuksen takia laitan kyllä päälle uuden kun katon uusin.

Voisihan siitä toki tehdä huopakatonkin...nyt siis tiili. Tuuketusrako pitää silloin olla tiptop. Ja muutenkin
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuuletusrako tiptop missä? Tuossa on 1:2,3 kaltevuus. Keskellä on seisomakorkeus ulkoseinän kohdalla 30 cm. Tuon pienen vinttirakennelman kohdalla on reilun metrin matkalla/lape pienempi rako.
 

savonhumu

Aktiivinen jäsen
Aika monta kattoa tehneenä voisin sanoa että en suostu asentamaan kenellekkään tutulle tai sukulaiselle tiilikuvioista peltikattoa. materiaali antaa nykyisin viiliksen että tehtaalla maalataan pelti molemminpuolin ja sitten vetästään pelti välistä pois, sen verran paperia ne on nykyisin :D Tämä ei ole pelkkä mielipide vaan kokemus siitä että pelti menee ruttuun jo varovaisesta kävelystä asennuksen aikana niin miten se muka kestäis 25-50 vuotta siellä kohtuudella. Lisäksi tuo aumakaton muoto on sen laatuinen että tiilikaisen muovaaminen siihen siististi on kohtuullisen työlästä puuhaa. tiilikaisella kävely on vähän samanlaista kun kävelis heikoilla jäillä..

Lukkopontin ja konesauman etu on ruuvinreiätön katto ja pienempi melu. L-malliselle aumakatolle voisin harkita myöskin huopakattoa sen muovailtavuuden takia. Tuossa on aika monta kohtaa joita pitää rakentaa huolella että tulee tiivis. Osaava konesaumamies tekee varmasti hyvän katon myös ja kyllä lukkopontillakin hyvän saa kun malttaa tehdä kunnolla!

Tiilikatto aumakattoon on aika paha ratkaisu myöskin varsinkin jos on murrettu auma eli on pienet koristepäätykolmiot päätylappeiden päällä. Tällöin reunapellitys muuttuukin auman harjatiileksi 45-asteen käännöksellä ja tuo kohta on melkoista näpertelyä että saa pitäväksi ja siististi.. lisäksi kaikki jiirit vaihdattaa kiviä joka kevät kun se lumenpaine ja liikunta tahtoo hajottaa niitä jiirin tiiliä.. L-mallisessa talossa on aika pitkä jiiri siinä lappeiden käännöksessä niin jättäisin tiilikaton pois luvusta jo sen takia!
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kuulostaa siltä, että tuo mineriitti on ollut tuohon erinomainen, kun on ollut ongelmaton 43 vuotta.

Eikös nuo kaikki peltikatot ole 0,5 tai 0,6 mm peltiä riippumatta onko kyseessä konesauma, lukkosauma vai profiili?

Ei tuossa ole mitään pieniä kolmioita. Aumapäätyjen kolmiot ovat räystäsleveydeltä n. 10 m ja korkeudelta 5,5 m. Yhden kulman kohdalta katto laskee hiukan alemmaksi, jolloin tuo 5,5 m kasvaa 1,6 metrillä. Tuon alta menee katettu sisäänkäynti.
 

remykv

Vakionaama
Aika monta kattoa tehneenä voisin sanoa että en suostu asentamaan kenellekkään tutulle tai sukulaiselle tiilikuvioista peltikattoa. materiaali antaa nykyisin viiliksen että tehtaalla maalataan pelti molemminpuolin ja sitten vetästään pelti välistä pois, sen verran paperia ne on nykyisin :D Tämä ei ole pelkkä mielipide vaan kokemus siitä että pelti menee ruttuun jo varovaisesta kävelystä asennuksen aikana niin miten se muka kestäis 25-50 vuotta siellä kohtuudella. Lisäksi tuo aumakaton muoto on sen laatuinen että tiilikaisen muovaaminen siihen siististi on kohtuullisen työlästä puuhaa. tiilikaisella kävely on vähän samanlaista kun kävelis heikoilla jäillä..

Lukkopontin ja konesauman etu on ruuvinreiätön katto ja pienempi melu. L-malliselle aumakatolle voisin harkita myöskin huopakattoa sen muovailtavuuden takia. Tuossa on aika monta kohtaa joita pitää rakentaa huolella että tulee tiivis. Osaava konesaumamies tekee varmasti hyvän katon myös ja kyllä lukkopontillakin hyvän saa kun malttaa tehdä kunnolla!

Tiilikatto aumakattoon on aika paha ratkaisu myöskin varsinkin jos on murrettu auma eli on pienet koristepäätykolmiot päätylappeiden päällä. Tällöin reunapellitys muuttuukin auman harjatiileksi 45-asteen käännöksellä ja tuo kohta on melkoista näpertelyä että saa pitäväksi ja siististi.. lisäksi kaikki jiirit vaihdattaa kiviä joka kevät kun se lumenpaine ja liikunta tahtoo hajottaa niitä jiirin tiiliä.. L-mallisessa talossa on aika pitkä jiiri siinä lappeiden käännöksessä niin jättäisin tiilikaton pois luvusta jo sen takia!
Muutamia kattoja tehneenä voin sanoa että tiilikuvioisenkin saa tehtyä polkematta kattoa ruttuun
 

Toad

Jäsen
Mikäs on huopakaton hintataso nykyään, tehtynä?

Kuudessa vuodessa on voinut hinnat muuttua mutta sen verran osaan sanoa että 2013 on edellinen omistaja tähän taloon katon vaihdattanut. 2-kertainen huopa 199m2, 18200€, josta työn osuus 8300€, Kanta-Häme. Oli kuulemma katontekijät vielä sanoneet että turhaa työtä tekivät, ettei ollut vanhassa mitään vikaa. Ymmärtääkseni oli alkuperäinen katto vuodelta -67.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eli huopakatto samat satasen neliö kuin tuo profiilipelti + mineriitin poisto? Tässä vielä kuva katosta, josta näkee selvemmin tuon selittämäni muodon.
 

Liitteet

  • Katto.jpg
    Katto.jpg
    172,1 KB · Katsottu: 518

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ilmeisesti mitään vastaavaa kuin mineriitti ei enää saa?

Asbestin poisjättäminen on ilmeiseti vaikeuttanut tuotteen valmistusta ja vienyt siltä parhaat ominaisuudet.
Miten mahtaa mineraalivillat olla tulevaisuudessa kovassa huudossa. Kun asbestista päästään pikku hiljaa eroon, päästäänkö vaihtamaan villojakin?
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Kyllä siihen lukkoponttiinkin saa jälkensä kävellessä näkyviin siinä missä tiilikuviopeltiinkin, tämä on todettu aiemminkin eräillä työmailla ja lähempimänä omassa naapurissa. Ei ole nykypellit kuten ennen..
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eikös nuo kaikki peltikatot ole 0,5 tai 0,6 mm peltiä riippumatta onko kyseessä konesauma, lukkosauma vai profiili?

Tuollaisia vaihtoehtoja oli ainakin silloin kun valitsin omaa peltiä katolla. Lukkoponttiin päädyin ja 0,6mm vahvuudella.

Tuosta lommolle tms menemisestä kun oli puhetta niin siihen vaikuttanee myös ruodejako lukkopontin tapauksessa. Mulla on k200 22mm laudalla ja kaverilla taisi tulla K300 25/28mm laudalla tms....
 

jmaja

Hyperaktiivi
Joo tuosta varttikatteesta tuli joskus 80-luvulla asbestiton versio, joka ei kestänyt. Sukulaiselta meni vaihtokuntoon sellainen 25 vuodessa. Ilmeisesti monelta meni nopeamminkin.

Miten tuo aaltohuopa, joka on ollut alkuperäisissä kuvissa ensimmäinen vaihtoehto? Kuvissa mainitaan Onduline ja sitä näytetään myyvän edelleen. Ilmeisesti ulkonäkö olisi hyvin lähellä nykyistä.
 

tihee

Jäsen
Meillä on yksi jotain -85 mallia oleva varttikatto, eikä siinä mitään ongelmia ole. Osa sen tieltä otetutuista 60-luvun levyistä palvelee vielä halkokatoksen kattona. Kohde tosin pohjoisessa joten katto joutuu ehkä vähän vähemmän vuosittaisia sulamis-jäätymissyklejä kokemaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Meillä on yksi jotain -85 mallia oleva varttikatto, eikä siinä mitään ongelmia ole. Osa sen tieltä otetutuista 60-luvun levyistä palvelee vielä halkokatoksen kattona. Kohde tosin pohjoisessa joten katto joutuu ehkä vähän vähemmän vuosittaisia sulamis-jäätymissyklejä kokemaan.
Onko sitä jotenkin huollettu? Tuossa minun tapauksessa alkuperäisestä tiilenpunaisesta väristä ei ole enää tietoakaan kuin yhdessä nurkassa, joka on toisen lappeen alla suojassa. Pinta on huokoinen ja halkeilee, mutta levyt vielä ehjiä.

-85 lienee vielä samaa asbestitavaraa, jota sai vielä 90-luvun alussakin. 80-luvun lopussa oli jo olemassa myös asbestiton versio. Onhan tuo 9 vuotta uudempikin.
 

tihee

Jäsen
On sitä kyllä putsattu ja maalattukin. Kaverilla meni jalka läpi ysärin alun varttikatteesta ja toinen kaveri putsautti ja maalautti 70-luvun varttikatteen ja on hyvinkin tyytyväinen. Näissä kyllä taitaa olla eroja. Tuo 1. kaverin katto oli kyllä mäntyjen katveessa ja se valitteli sen törkyisyyttä jo ostaessaan taloa. Sammal syö kyllä itsensä ainakin betoniin melko tehokkaasti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pitäisköhän tuo huoltovaihtoehto vielä selvittää? Menee sekin asbestityöksi. Lisäksi pitää kaksi kattoikkunaa poistaa tai vaihtaa ja kattoa avata tuolta lahoalueelta muutaman m2 alueelta, jotta saa huonokuntoiset laudoitukset vaihdettua.

Miten tuon mineriitin kuntoa voi itse arvioida? Nuo uutta peltiä tarjoavat tietysti sanovat katon olevan vaihtokunnossa.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
On niin mielenkiintoista keskustelua, että piti oikein rekisteröityä. Suunnittelen itse uuden peltikaton laittamista varttikatteen päälle. Olen nähnyt tällaisen toteutuksen käytännössä, mutta en tiedä sen yksityiskohtia.
Homma olisi helppo toteuttaa laittamalla 48x48 mm puut varttikatteen uriin ja tekemällä päälle uusi ruodelaudoitus. Liitekuvassa esimerkki. Koolaukset eivät tietenkään tulisi joka uraan, vaan kattotuolien kohdalle (tai mahd lähelle) 900 mm jaolla. Ratkaisussa jäisi koko asbestipurkuvaihe pois ja katto olisi säältä suojassa koko ajan. Ainut ongelma on noiden koolauspuiden kiinnitys, sillä ruuvatahan ne pitäisi nykyisten levyjen läpi. Eräs kattofirman edustaja pelotteli että menee pahimmillaan maamassat vaihtoon, jos tulevaisuudessa esim. uusi omistaja löytää asbestijäämiä jostain. No, kattofirmalla on tietysti omat intressinsä. Voisihan puut ehkä liimatakin, mutta mikähän sellainen aine on, että tietäisi niiden olevan 20 vuoden päästäkin kiinni? Tai sitten voisi miettiä kiinnitystä noihin nykyisiin naulanreikiin, mutta vähän hankalalta sekin tuntuu. Mitäs mietteitä tällainen herättää?
Katto.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Voisihan puut ehkä liimatakin, mutta mikähän sellainen aine on, että tietäisi niiden olevan 20 vuoden päästäkin kiinni? Tai sitten voisi miettiä kiinnitystä noihin nykyisiin naulanreikiin, mutta vähän hankalalta sekin tuntuu. Mitäs mietteitä tällainen herättää?

Uretaaniliima ottaisi kohtuu varmasti.
Mutta elä hyvä mies tuommoista mieti. Levyt pois ja siitä se lähtee oikeille urille.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Minulla oli tuo 50v vanha peltikatto. Siihen tui maalauksen jälkeisenä kesänä sellainen 15cm pituinen hiushalkeama yhteen peltiin. Halkeama oli harjan kohdalla. Tuo on paikattu liimaamalla bitumisuikale päälle. Tuota en kyllä osaa sen kummemmin selittää, mutta se on varmaa, että ennen maalausta sitä ei ollut. Tuulen vaikutukseen en usko, koska tuuli ei meillä pääse pellin alle. Eikös sellainen pommin varma katto olisi umpilaudoitus, jonka päälle aluskatteeksi alushuopa ja sen päälle konesauma pelti. Vai meneekö jo liioitteluksi
Tuollainen pisti silmään tuolla aiemmin. En tiedä halkeilusta sen enempää, mutta tuulen ei tarvitse päästä pellin alle kattoa kuormittaakseen. Tuulen vaikutus kattoon on tyypillisesti enemmän imua kuin puristusta. Jos joku todisteita kaipaa, niin tuulikuormastandardista (EN 1991-1-4) voi katsoa ulkopuolisen paineen kertoimia, esimerkiksi taulukko 7.4b tyypilliselle harjakatolle. Kertoimet ovat aina negatiivisia.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Tuollainen pisti silmään tuolla aiemmin. En tiedä halkeilusta sen enempää, mutta tuulen ei tarvitse päästä pellin alle kattoa kuormittaakseen. Tuulen vaikutus kattoon on tyypillisesti enemmän imua kuin puristusta. Jos joku todisteita kaipaa, niin tuulikuormastandardista (EN 1991-1-4) voi katsoa ulkopuolisen paineen kertoimia, esimerkiksi 7.4b tyypilliselle harjakatolle. Kertoimet ovat aina negatiivisia.
Tästä oli kova vääntö jossain kun oli puhe aurinkopaneeleista, joku laittoin niin että 'lepäävät' vaan katon päällä oliko se nyt joidenkin puiden päällä eikä kuulemma muuta tarvitse. :eek:
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuota Ondulinea tutkiessa löytyi tällainen ohje varttikatteen päälle asentamisesta. Varmasti sama onnistuu muillakin katemateriaaleilla, mutta ei kai se katteen poisto niin kallista ole ja samalla näkee aluskatteen kunnon.
 

Matias

Aktiivinen jäsen
Tai sitten voisi miettiä kiinnitystä noihin nykyisiin naulanreikiin, mutta vähän hankalalta sekin tuntuu.

Meillä ajelin kulmahiomakoneella naulakannat pois ja laittelin ruuvit tilalle jokaiseen räystäänlevyn allon harjaan.
Naulankannat alkoi nousta levyistä räystäällä.
Naulanreikä varttilevyssä on aika väljä joten naulan saa käännettyä sivuun reiänkohdalta.

Sikäli hyvä ajatus laittaa ruodelaudat naulanreikien kohdille kun siinä on aina puu varttilevyn alla kohdalla ,tosin laittaisin pelkät ruoteet levyn harjanpäälle ja eikä laisinkaan koolausta.

Meillä on yli 30v ollut tuplavarttikatto ja ainakin vielä levyt on pysyneet ehjinä,värit ehkä hiukan haalistuneet.

Varmaan jotain tuollaista suunnitellaan meillekin jos katon uusiminen tulee ajankohtaiseksi
 

Liitteet

  • Varttikate ruuveilla.jpg
    Varttikate ruuveilla.jpg
    157,5 KB · Katsottu: 753
Viimeksi muokattu:

Karga

Aktiivinen jäsen
Kiitoksia kommenteista.
Uretaaniliima ottaisi kohtuu varmasti.
Mutta elä hyvä mies tuommoista mieti. Levyt pois ja siitä se lähtee oikeille urille.
Todellakin mietin. "Levyt pois" on hieman isompi ja kalliimpi operaatio kuin kirjoittaa se tähän. En näe lähtökohtaisesti mitään ongelmaa jättää se vanha sinne. Ehkä pieni omapainon kasvu. Vanha kate vaimentaa varmasti ääntäkin. Aluskate on kunnossa, sen näkee altapäin. Piilotetaanhan putkieristeitäkin uusien kerrosten alle ihan ammattilaisten toimesta.
Tuota Ondulinea tutkiessa löytyi tällainen ohje varttikatteen päälle asentamisesta. Varmasti sama onnistuu muillakin katemateriaaleilla, mutta ei kai se katteen poisto niin kallista ole ja samalla näkee aluskatteen kunnon.
Erityiskiitos. Siinähän se on ratkaistu ja tehty. En ole purkukustannuksia selvittänyt, mutta tuleehan se tästäkin ketjusta ilmi että kyllä näistä teetetyistä töistä veloittaa osataan. En kyllä tekisi tuota koloamista, ennemmin täyttäisin vaikka urskalla ne kohdat mitkä jäisi ilmaan.
Sikäli hyvä ajatus laittaa ruodelaudat naulanreikien kohdille kun siinä on aina puu varttilevyn alla kohdalla ,tosin laittaisin pelkät ruoteet levyn harjanpäälle ja eikä laisinkaan koolausta.
Tuossa on vaan se ongelma, että naulajako ei varmasti sovi uuden pellin ruodejakoon. Osa varmasti sattuu, mutta kaikki ei.
 
Back
Ylös Bottom