Kaupalliset kotiakut

Mikki

Hyperaktiivi
Ja vielä yksi idea osuuskunnalle. Jos omalla kohdalla olisi vaikeaa tai mahdotonta kasvattaa osuuksien määrää, niin voisi kasvattaa tuottoa jättämällä tuottoa osuuskunnalle.

Se miten lisätuotto tulisi voisi olla niin että osuuskunnan haltuun jätetyllä rahalla tuettaisiin uusien osuuksien myyntiä. Esimerkiksi niin että olisi täydenrahan osuusmaksu 5000€ ja tuettu osuusmaksu 2500€. Tuetun osuuden omistaja saisi 80% tuotosta ja loput 20% jaettaisiin niille jotka tukivat osuusmaksun alennuksen.

Aika näppäkän paketin tämmöinen osuuskunta voisi mahdollistaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Yksi nk.riski alvi vapautuksessa on, että jos OSK lakkautetaan verot tulee maksettavaksi - näin on meitä peloteltu
Tämä taitaa olla pienin riski... suurin riski taitaa olla että saapuko laiva maaliin ehjänä lastin kanssa ja onko lastille ostajaa. Eli joku riskikartoitus voisi olla hyvinkin paikkaallaan. Lisäksi laivan ohjaaminen olisi hyvä olla tarpeeksi leveillä hartioilla. Meillä kuoli vähän aikaa sitten kylmäosaston johtaja ja osasto laukautettiin koska osaaminen oli yksien korvien välissä. Eli aika monta karia on olemassa ilman teknisiä haasteita.

Kuka luo uuden pallotteluketjun aiheelle?
 
Viimeksi muokattu:

anders

Vakionaama
Mutta kun eikö se pidä tietää heti myydessä paljonko on antaa? Ja sitten jos ei ole mitä myydä, tulee rankkua eli sakkoa.

Eli joo... Vähintään pitää tietää paljonko on annettavissa per akusto ja sitten jos sakkoa tulee, jakaa sakot niille jotka eivät olleet mukana sen mukaan mitä luvattiin.

Mutta itse näkisin asian enemmän niin että osuuskunta hallinnoi akkuja ja kaikki saa saman tuoton olipa joka operaation oma osuus mikä vain. Jos akku ei ole verkossa, niin ainoastaan silloin jää ilman tuottoa.

Niin, samaa periaatetta haen takaa, mutta niin, että kukin osallistuja voi osallistua x kpl 1 kW:n "osuuksilla", ja sitten jos ei pysty toimittamaan vaikka lupasi, niin nimi häpeälistalle ja joutuu ostamaan osuuskunnan kokoukseen pullapitkon.
 

-Teme-

Vakionaama
Niin, samaa periaatetta haen takaa, mutta niin, että kukin osallistuja voi osallistua x kpl 1 kW:n "osuuksilla", ja sitten jos ei pysty toimittamaan vaikka lupasi, niin nimi häpeälistalle ja joutuu ostamaan osuuskunnan kokoukseen pullapitkon.
aika ikävää jos kokous pidetään zoom/teams mötenä ja tämä yksi tyyppi mussuttaa pullaa kameran edessä ja muut kuolaten katsoo oman ruudun takaa :hattu:
 

Espejot

Hyperaktiivi
Huawei mainostaa turvallisutta ja BMS:ää... kennoja tarkkaillaan kahden kennon ryhmissä. Samasta aiheesta on keksitty useampi ominaisuus. Tehokasta. Mikäköhän toi "An Internal, Fire-fighter" oikein on?

Module+ Optimization, Always Performs at Its Best
The built-in optimizer independently manages each battery module. When a certain pack is aged or limited, others still work at their best, generating maximum energy. The usable energy can be increased by more than 10%* in the lifecycle.

Higher Stability, More Accuracy
Huawei Smart String Energy Storage System features 16 more stable LFP cells from top suppliers in each energy pack, they are managed by 8 sensors to significantly improve the safety management precision by 4X at cell level.

4-layer Protection, Redefines Power Storage Safety
Energy storage safety weighs more thanAn Internal, Fire-fighter anything. With 4-layer protection from cell level to electrical level, structural level and emergency protection level, HUAWEI redefines energy storage system safety.

Ready for Fully-covered Protection
Internal electrical isolation renders 0 voltage on ports, we've got you covered.
Over-current, over-voltage and over-temperature protection during operation. External short circuit is a never possible case with us.

An Internal, Fire-fighter
The built-in intelligent extinguish bag fitted in every battery pack can quickly eliminate safety risks if any in 15s, safeguarding you as an internal fire-fighter.



 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Miten tuo reservimarkkina käyttää akkua eli tuleeko tuosta mitätön vai hurja määrä syklejä eli vaikuttaako akun ikään? Pörssioptimointiin ei nyt kuitenkaan tule kovin paljoa syklejä eli suuruusluokkaa 100 vuodessa akun koosta ja pörssihinnasta riippuen.
 

roots

Hyperaktiivi
Kotiakut ei taida vaikuttaa E-lukuun, siis ne jotka on omankäytön töitä tekemässä... eikös aurinkopaneelit kumminkin vaikuta, vai eikö nekään?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kotiakut ei taida vaikuttaa E-lukuun, siis ne jotka on omankäytön töitä tekemässä... eikös aurinkopaneelit kumminkin vaikuta, vai eikö nekään?
Kotiakut ei vaikuta e-lukuun, paneelit vaikuttaa.
Miten tuo reservimarkkina käyttää akkua eli tuleeko tuosta mitätön vai hurja määrä syklejä eli vaikuttaako akun ikään? Pörssioptimointiin ei nyt kuitenkaan tule kovin paljoa syklejä eli suuruusluokkaa 100 vuodessa akun koosta ja pörssihinnasta riippuen.

Syklien iso määrä ei taida olla mikään ongelma, päinvastoin.
 
Viimeksi muokattu:

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Aiemmin Espejot mietiskeli että mitä viranomaiset näistä akuista ovat mieltä,lähetin listan instansseille postia ja nyt tuli Lähitappiolalta vastaus.

Ei ole vielä mitään erikseen akuista vakuutusehdoissa ,ainoastaan se että : Sähkötöitä saavat tehdä vain lain,asetusten ja viranomaismääräysten edellytykset täyttävät henkilöt ja yritykset.
ja että: Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että myös sähköasennukset tulee tehdä voimassa olevien rakentamismääräysten, ohjeiden, standardien yms. sekä hyvän rakentamistavan mukaisesti.
 

-Teme-

Vakionaama
Syklien iso määrä ei taida olla mikään ongelma, päinvastoin.
Kyllä ne syklit syövät akkua. Eteenkin pienikapasiteettiset akut joita puretaan ja ladataan lähellä maksimi tehoa ikääntyvät nopeammin kuin suuremmat akustot jossa teho suhteessa kapasiteettiin on matala.
10kWh akku vs 100kWh akusto, puretaan ja ladataan 10kW teholla. 10kWh akusta riittää potkua sen 1h ajan 1C teholla. Kun iso 100kWh akuston kohdistuu vain 0.1C lataus/purku suhde kapasiteettin.
10kWh akkua voidaan teoriassa ajaa 12 sykliä 1C teholla vuorokaudessa. Jolloin tuollaisen akun n.8000 sykliä tulee täyteen n.1,5vuodessa kun kapasiteetti heikkenee ja syklit nopeutuu.
100kWh akustossa pienempi kuormitus pidentää kennojen ikää, lisäksi syklejä tulee vain 6/5vrk jolloin muut asiat vaikuttavat akkujen ikään kuin syklit.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Syklien iso määrä ei taida olla mikään ongelma, päinvastoin.
Eihän nuo LFP-akutkaan ikuisia ole syklikestoltaan. En osaa hahmottaa tuleeko reservimarkkinoilla yksittäisiä vai satoja syklejä vuodessa. Jos satoja, akut voi olla aika loppu 10 vuodessa. Elisa Kotiakulle takuu salli kapasiteetin tippumisen 60:iin 10 v aikana eli varsin paljon.
 

haraldh

Vakionaama
Eikös se E-luku kuvaa talon teoreettisiä päästöja? Lasketaan teoreettisesti paljonko talon pitäisi kuluttaa suorasähkölämmitteisenä = E-luku. Jos sitten vaikka puolittaa sähkönkulutuksen asentamalla lämpöpumppuja se ei vaikuta E-lukuun ollenkaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eikös se E-luku kuvaa talon teoreettisiä päästöja? Lasketaan teoreettisesti paljonko talon pitäisi kuluttaa suorasähkölämmitteisenä = E-luku. Jos sitten vaikka puolittaa sähkönkulutuksen asentamalla lämpöpumppuja se ei vaikuta E-lukuun ollenkaan.
Ei. E-luku laskee puoleen, jos puolittaa sähkönkulutuksen. Nykyisillä E-lukuvaatimuksella uutta taloa ei (melkein) voi tehdä ilman lämpöpumppua ja toisaalta tuon meidän -76 talon sai A-luokkaan eli selvästi alle maksimin lämpöpumpulla.
 

haraldh

Vakionaama

Rakennuksen energialuokitus pohjautuu laskettuun energiatehokkuuden vertailulukuun eli E-lukuun (kWh/m2/vuosi).​

.....

Toteutunut kulutus​

Todistuksessa ilmoitetaan myös sivulla viisi rakennuksen toteutunut ostoenergiankulutus, jos tieto on saatavilla. Toteutunut energiankulutus kertoo rakennuksen todellisen kulutuksen, joka on toteutunut vallitsevissa olosuhteissa, tietyllä käyttömäärällä. Toteutuneeseen energiankulutukseen vaikuttavat erityisesti rakennuksen käyttäjät omalla toiminnallaan sekä käyttötottumuksillaan.

Olen saanut ymmärtää että sähkölasku ei vaikuta E-lukuun mitenkään.
 

jmaja

Hyperaktiivi



Olen saanut ymmärtää että sähkölasku ei vaikuta E-lukuun mitenkään.
Sähkölasku ei vaikuta mitään, mutta laskennallinen energiankulutus vaikuttaa ja eri energiamuodoille on omat kertoimensa. Siis lasketaan lämpöhäviöistä ja lämpöätuottavien laitteiden tiedoista paljon mitäkin energiaa vaaditaan ja sitten ne kerrotaan kertoimilla. Summasta tulee E-luku kWh/m2 vuodessa. Maasta tai ilmasta otettava energia ei vaikuta eli on kertoimella nolla.



Asetuksen mukai-
sesti rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimet ovat:
• kaukolämpö 0,5
• sähkö 1,2
• fossiiliset polttoaineet (esim. öljy) 1,0
• uusiutuvat polttoaineet (esim. puupelletti) 0,5
• kaukojäähdytys 0,28.
 

haraldh

Vakionaama
Puhutaan samasta asiasta mutta vähän vierestä. Sähkölämmitteisessä talossa (olkoon sitten suoralämpö tai millä vaan pumpulla, sähkölämmitteisiä kaikki) E-luku on laskennallinen eikä vähentynyt sähkönkulutus muuta E-lukua. Ja vaikka puuttuva energia otetaan auringosta tai puista niin E-luku on sama niin kauan kun talo on nimellisesti sähkölämmmiteinen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Puhutaan samasta asiasta mutta vähän vierestä. Sähkölämmitteisessä talossa (olkoon sitten suoralämpö tai millä vaan pumpulla, sähkölämmitteisiä kaikki) E-luku on laskennallinen eikä vähentynyt sähkönkulutus muuta E-lukua. Ja vaikka puuttuva energia otetaan auringosta tai puista niin E-luku on sama niin kauan kun talo on nimellisesti sähkölämmmiteinen.
Ei ole. Jos teetät laskelman, jossa huomioidaan takka, ILP tai varsinkin VILP tai MLP, E-luku laskee vähän tai hyvin paljon verrattuna siihen, ettei huomioida mitään muuta kuin suorasähkö. Mulla E-luku laski n. 300:sta alle 100:aan, kun laitettiin LTO ja MLP. Jälkimmäisen vaikutus selvästi suurempi. Vastaa hyvin toteutunuttakin eroa sähkönkulutuksessa eli tuo vei 28 000 kWh ja nyt vie n. 10 000 kWh
 

Lurkus

Vakionaama
Ei ole. Jos teetät laskelman, jossa huomioidaan takka, ILP tai varsinkin VILP tai MLP, E-luku laskee vähän tai hyvin paljon verrattuna siihen, ettei huomioida mitään muuta kuin suorasähkö. Mulla E-luku laski n. 300:sta alle 100:aan, kun laitettiin LTO ja MLP. Jälkimmäisen vaikutus selvästi suurempi. Vastaa hyvin toteutunuttakin eroa sähkönkulutuksessa eli tuo vei 28 000 kWh ja nyt vie n. 10 000 kWh
Minusta on outoa jos mlp vaikuttaa energian kulutukseen. Luulisi että jos rakennetaan muutan samanlainen talo suorasähkölla tai maalämmöllä niin energiankulutus on ihan sama. LTO taasen on ymmärrettävästi sellainen lisäys että se vähentää energian kulutusta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Minusta on outoa jos mlp vaikuttaa energian kulutukseen. Luulisi että jos rakennetaan muutan samanlainen talo suorasähkölla tai maalämmöllä niin energiankulutus on ihan sama. LTO taasen on ymmärrettävästi sellainen lisäys että se vähentää energian kulutusta.
E-luku ei kuvaa lämmitysenergian tarvetta, vaan sitä miten paljon käytetään tuossa edellisessä viestissäni mainittuja energialähteitä siis erilaisia ostettavia energioita kuten öljy, sähkö ja puut (vaikka olisivatkin omasta metsästä). Energiatodistuksessa kyllä lasketaan ensin lämmitysenergian tarve, mutta se ei ole E-luku.
 

Harrastelija

Vakionaama
Pitää muistaa erottaa säästynyt energia(kWh) ja säästyneet eurot. Eivät ole sama asia. Euroja voi säästyä vaikka kWh määrä pysyy samana.

MLP (ja muut pumput) ei varsinaisesti vähennä itse talon energiankulutusta. Esim tietty määrä kWh lämpöä tarvitaan talon lämmitykseen riippumatta siitä millä se lämpö on tehty. MLP kylläkin vähentää ostettavan energian määrää kun cop on yleensä jossain 3 luokassa.

Akun tapauksessa talon tarvitsema energiamäärä pysyy samana. Akku ei säästä kWh. Euroja voi kylläkin säästyä jos akkuja on täytetty halvan energian aikana tai paneeleilla ja akkuja puretaan kalliin sähkön aikana. Tai jos ajattelee pumpputermein että akkujen cop on 1 eli energiaa ei säästy (itse asiassa cop taitaa olla luokkaa 0.9 kun jotain häviöitäkin tuossa tulee).

Paneelit kylläkin säästää ostetun energian määrää.

Ostettu energia voi olla sähköä, kaukolämpöä, puita yms. Akun energia on aina tuotettu muilla tavoin.
 

roots

Hyperaktiivi
Eikö E-luku kuvaa just sen talon päästöjä?
Kun talo voi olla omavarainen 6kk vuodesta vihreällä energialla.
Juurikin näin, paneeleilla tuotettu sähkö joka kulutetaan taloon (vaikuttaa E-Lukuun), ylimäärää säilötään akkuun ja taas sieltä syötetään talon kulutukseen (=talon ostetun energian kulutus laskee)... niin on se kumma kun se akkuhyöty ei vaikuta E-Lukuun!? VIRHE tapahtunut kun tuota ei huomioida.
Jos sen sieltä akusta kierrättäis paneeli-inkun kautta kulutukseen niin vaikuttais E-Lukuun. ;D

Säännöt ei pysy ajassa muukana, joku päivä se tuonne tulee mukaan laskentaan se akku tai se pitäis piilottaa sen paneelisähkön hyötyluvun tms. taakse jos joku semmoinen noissa laskentayhtälöissä on.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Energiaktselmus tehtiin, otti akun tiedot ylös myös ja sanoi että niitäkin on mahdolista hyödyntää. Ainakin tähän mielikuvaan jäin.
Eihän nuo LFP-akutkaan ikuisia ole syklikestoltaan. En osaa hahmottaa tuleeko reservimarkkinoilla yksittäisiä vai satoja syklejä vuodessa. Jos satoja, akut voi olla aika loppu 10 vuodessa. Elisa Kotiakulle takuu salli kapasiteetin tippumisen 60:iin 10 v aikana eli varsin paljon.
Kymmenen vuotta on niin pitkä aika että tekniikakin kehittyy että en näkisi ongelmaa... luukutasin akkuja niin paljon kun mahdollista.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Juurikin näin, paneeleilla tuotettu sähkö joka kulutetaan taloon (vaikuttaa E-Lukuun), ylimäärää säilötään akkuun ja taas sieltä syötetään talon kulutukseen (=talon ostetun energian kulutus laskee)... niin on se kumma kun se akkuhyöty ei vaikuta E-Lukuun!? VIRHE tapahtunut kun tuota ei huomioida.
Kyllä tuo taitaa olla huomioitu. Siis omanvaraisenergian kuten aurinko- tai tuulivoiman voi tuossa ilmoittaa ja se vähennetään sähkönkulutuksesta, josta lasketaan E-luku. Pitää eritellä kuukausitasolla paljonko saadaan hyödynnettyä itse. Myytävä sähkö ei vaikuta. Akuilla voinee esittää laskelman, jossa aurinkosähköä voidaan käyttää enemmän kuin pelkillä paneeleilla. Ero ei liene kovin suuri tosin ellei paneelisto ole huomattavan suuri eli kevään lämmityskaudellakin saadaan akkuun jotain yötä varten.

Mutta pelkkä akku ilman omaa tuotantoa ei vaikuta E-lukuun.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä tuo taitaa olla huomioitu. Siis omanvaraisenergian kuten aurinko- tai tuulivoiman voi tuossa ilmoittaa ja se vähennetään sähkönkulutuksesta, josta lasketaan E-luku. Pitää eritellä kuukausitasolla paljonko saadaan hyödynnettyä itse. Myytävä sähkö ei vaikuta. Akuilla voinee esittää laskelman, jossa aurinkosähköä voidaan käyttää enemmän kuin pelkillä paneeleilla. Ero ei liene kovin suuri tosin ellei paneelisto ole huomattavan suuri eli kevään lämmityskaudellakin saadaan akkuun jotain yötä varten.

Mutta pelkkä akku ilman omaa tuotantoa ei vaikuta E-lukuun.
Voidaako toi todentaa jollain simulaattorilla vai miten?
 

par1

Jäsen
Minulle on esitelty tätä Emaldon 15 kWh:n akkujärjestelmää, josta 5 kWh jää reservimarkkinoiden käyttöön ja 10 kWh omaan. Tuo 5 kWh:n akku toimisi reservimarkkinoilla säätöakkuna ja tuottaisi n. 2000 €/vuosi (n.180 €/kk). Invertteri 10 kWh.

En näistä sähköistä ymmärrä, siksi kysynkin täältä, olenko ymmärtänyt oikein:

Esittelijän mukaan reservisähkömarkkinoilla maksetaan nimenomaan nopeudesta, ei volyymista.
Jos tuo 5 kWh akku puretaan joka päivä (365*5=1825 kWh) reservimarkkinoille, myyntihinnan pitäisi olla 2000 €/1825 kWh = 1,10 €/kWh. Yöpörssisähkön keskihinta on ollut 2024 1,18 snt/kWh. Jos akku puretaan monta kertaa päivässä, myyntihinta on tietysti toinen, mutta silloin on lataushintakin. Akun purkunopeus 10 kWh:n inverterillä on ilmeisesti 0,5 h?

Asiat, joita en oikein tässä yhtälössä ymmärrä:

-Esittelijän mukaan reservimarkkinan myyntihinta on ollut keskimäärin muistaakseni 27 snt tienoilla.
-Tekoäly taas ilmoittaa ” Vuonna 2024 sähkön reservimarkkinan keskihinta on ollut noin 8,6 snt/kWh
-Tekoälyn mukaan reservimarkkinasähköä ei kuitenkaan tarvita tunteja päivässä, kun se ilmoittaa
”Keskimäärin tasapainotus tapahtuu minuuteissa tai jopa sekunneissa.”

Kuullostaa hienota systeemiltä, mutta mun excelissä tämä myyntilogiikka ei oikein täsmää, vai enkö vaan ymmärrä?
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Olisi kuitenkin hyvä tietää onko reservimarkkinat hyvin oleellinen lisärasitus akulle.
Ei pitäisi olla kovin kummoinen lisärasitus. Reservituotteissa on hyvin vähän mitään mikä kuluttaisi merkittäviä määriä energiaa (ulkomuistista sanon mFRR ja joku toinen oli ainoat energiana korvattavat) ja siten toisi lisää syklejä. Purkunopeudessa tuskin ainakaan kovin paljoa yli 1C mennään eli ei mitään normaalista poikkeavaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä ne syklit syövät akkua. Eteenkin pienikapasiteettiset akut joita puretaan ja ladataan lähellä maksimi tehoa ikääntyvät nopeammin kuin suuremmat akustot jossa teho suhteessa kapasiteettiin on matala.
10kWh akku vs 100kWh akusto, puretaan ja ladataan 10kW teholla. 10kWh akusta riittää potkua sen 1h ajan 1C teholla. Kun iso 100kWh akuston kohdistuu vain 0.1C lataus/purku suhde kapasiteettin.
10kWh akkua voidaan teoriassa ajaa 12 sykliä 1C teholla vuorokaudessa. Jolloin tuollaisen akun n.8000 sykliä tulee täyteen n.1,5vuodessa kun kapasiteetti heikkenee ja syklit nopeutuu.
100kWh akustossa pienempi kuormitus pidentää kennojen ikää, lisäksi syklejä tulee vain 6/5vrk jolloin muut asiat vaikuttavat akkujen ikään kuin syklit.
Syö ne akkua mutta yleensä ongelma on että syklejä ei kerry vaan akut happanee muuten vaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Syö ne akkua mutta yleensä ongelma on että syklejä ei kerry vaan akut happanee muuten vaan.
Milloin ne sitten happanee? Itsellä on li-ion akkuinen partakone. En edes muista miten vanha se on, mutta on li-ion akkuisten alkupäästä eli varmaankin luokkaa 20 v. Lataan luokkaa kerran kuussa lähes 100% syklin ja ei tuolla edes voi ajaa kuin akulla. Uutena ilmoitti ajoaikaa jotain 48 min ja nyt 35 min eli kai tuosta akusta on lähes 30% lähtenyt kapasiteetista.

Jos vertaa kännykkään, joiden akut tuntuu kestävän n. 3 vuotta ja n. 1000 sykliä, kunnes kapasiteetti lienee alle puolet uudesta, ei tuo kalenteri-ikä hirveästi ole akkua syönyt. Lienee tuolla partakoneen akulla n. 400 sykliä.

Kotiakut toki ovat LFP:tä, jotka kestävät enemmän syklejä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Milloin ne sitten happanee? Itsellä on li-ion akkuinen partakone. En edes muista miten vanha se on, mutta on li-ion akkuisten alkupäästä eli varmaankin luokkaa 20 v. Lataan luokkaa kerran kuussa lähes 100% syklin ja ei tuolla edes voi ajaa kuin akulla. Uutena ilmoitti ajoaikaa jotain 48 min ja nyt 35 min eli kai tuosta akusta on lähes 30% lähtenyt kapasiteetista.

Jos vertaa kännykkään, joiden akut tuntuu kestävän n. 3 vuotta ja n. 1000 sykliä, kunnes kapasiteetti lienee alle puolet uudesta, ei tuo kalenteri-ikä hirveästi ole akkua syönyt. Lienee tuolla partakoneen akulla n. 400 sykliä.

Kotiakut toki ovat LFP:tä, jotka kestävät enemmän syklejä.
Se kai on ihan tiedossa oleva fakta että akut happanee vaikka niitä ei ladattasi kertaakaan. Minä pidän työkalujen akkuja puolilatingissa ja 16 vuotta vanhat Boschin akut on olleet aika finaalissa jo vuosia eikä niitä oole ihan älytömästi käytetty. Vanhoja Lifepo4 akkukennoja myydään alennuksella ja usein on mainita että myytävät kennnot alle 6kk vanhoja. Kotiakkujen kohdalla - tai työkaluakkujen - minä en ole huolisani syksleistä koska kymmenen vuoden kulttua tekniikka on varmasti kehitynyt ja hinnat tuleet alas. Minä ajasin akkujen kautta niin monta sykliä kun mahdolista mahdoilisiman lyhyessä ajassa... ei niitä ole tarkoitus museoida. Kaikki tietysti riippuu tarpeesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itselleni on tullut käsitys, että akut melkein tyypistä riippumatta eivät vanhene sykleistä, vaan iästä ja jopa nopeammin, jollei niitä välillä pureta ja ladata. Tulisiko syklienkin määrä siitä, miten nopeasti niitä yleensä ehtii kestoaikana ladata ja purkaa speksien puitteissa?

Tämä ei siis ole tietoa tai perustu minihinkään teoreettiseen oppiin tai varsinaiseen asiantuntemukseen, vaan käytännön tuntumaan.
 
Back
Ylös Bottom