Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

[Kellarinlämmittäjä]

Tuossakin määrityksessä saattaa olla se vika että mainittu lämpötila ei ole jatkunut pitkään. Talon varaavuuden takia tulee helposti liian pieniä teholukuja kun mittaa "kovimmilla pakkasilla", ne kun harvoin kestävät kauan.

Tuo taisi olla tuon vuoden toinen ja viimeinen "pakkasjakso", välissä muutama päivä noin -10 astetta. Mittaukset näytti tehdyn tuon toisen pakkasjakson kolmantena iltana. Pakkasia olisi ollut vielä yksi päivä tarjolla mutta tuon jälkeen ei parempaa mahdollisuutta ole ollutkaan.

Muistiin panoista näkee, että 15.1.-22.1.2016 on mennyt lämmityksen säiliön pinnasta (-9 cm) katsottuna ja 90% hyötysuhteella laskettuna 270 kWh päivässä. Tuolloin "ILP pois, pakkasta noin 25 astetta" mutta tuosta käyrästä voi arvioida myös itse paljonko silloin on ollut pakkasta. Hyvin nuo käyttämiäni mallinnuksia vastaavat ja malli on tietty vähän näiden mukaan viritettykin.

 

[metsänhoitaja]

En yleistäisi. Onhan noita "OKT luokan koneita" runsaasti, mistä irtoaa tupla tehot -15 °C:ssa ja käyvät useita asteita kylmempäänkin. Jos niitä kylmäpään tehoja tarvitaan, kannattaa valita semmoinen mistä niitä irtoaa.

En toki tarkoittanutkaan yleistää. Tarkoitin että jeesaahan se kun huipputehontarve on vain 10.9kw sen sijaan että se olisi luokkaa +16kw mitä laskennallisesti pitäisi olla. Kaikkihan se on ilmavesilämpöpumpullakin, ja varsinkin sillä, kotiinpäin mitä pienempi kohteen huipputehontarve on. Viehän se laskennallista vähemmän noissa -5c - +5c lämpötiloissakin mitä kuitenkin on melkoisen runsaasti vuoden mittaan. Eihän talosi vie 0c lämpötilassakaan kun noin 4kw joka on todella pieni lukema 36000kwh vuosikulutusta vasten peilaten.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eihän talosi vie 0c lämpötilassakaan kun noin 4kw joka on todella pieni lukema 36000kwh vuosikulutusta vasten peilaten.

Niin, mikä nyt on tuo 36 000 kW. Nollassa menee 5,5 kW ja toisaalta vuodessa lämmön tarve on sinä 40 000 kWh paikkeilla (vesi ja lämmitys)

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hienoja nämä käsitteet

Niinpä

Joku laskee vain jonkun "vuotuisen lämmitystarpeen" ja astepäiväluvun pohjalta, minä olen käyttänyt "normivuotta" joka on Sitran tutkimuksessa valittu kuvaamaan kaikkein keskimääräisintä vuoden säätä kuvaaksi vuodeksi (= vuosi 2012). En nyt halua kehua menetelmääni, mutta se perustuu tämmöisen normivuoden energiatarpeen kattamiseen. Siinä ollut hiukan kuumaa ja kylmää molempia.

Eihän joku öljykattilan mitoittaja ole tarvinnut kuin kaksi rajapyykkiä, normi ja sen yli. Sitten kolmantena tulevat asunto OY:t. Tuommoinen normin ylärajalta oleva OKT kattila ja poltinkin kuin minulla voi antaa 40 kW jos on tarpeen ja se normi 20 kW riittää 99,9% kohteista, myös minulle. Sitten kun mennään sähköön ja varsinkin "yösähköön" pitää vähän pohtia, ehkä näissä lämpöpumppuhommissa myös. On siinä eroa haluaako imeä sen sähkön / 24 h vai 8 tunnissa 22-06 välisenä aikana tai tyypillisenä pörssisähkön noin 4 tunnin ale-aikana.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sinulla taitaa mennä 2000 litraa öljyä

No ei todellakaan.

Energiatodistukseen on kirjattu sähkö yli 20 000 kWh ja siis kertoimella enemmän (minulla ei ole mennyt koskaan näin paljon) + öljyä 46 000 kWh vuosi. Tuohon aikaan kerroin öljylle oli 1. Viesti oli että öljyn kulutus olisi ollut haarukassa 5000 -6000 l vuodessa jos ei ole muuta lämmitystä.

 

[metsänhoitaja]

No ei todellakaan.

Energiatodistukseen on kirjattu sähkö yli 20 000 kWh (minulla ei ole mennyt koskaan näin paljon) + öljyä 46 000 kWh vuosi. Tuohon aikaan kerroin öljylle oli 1. Viesti oli että öljyn kulutus olisi ollut haarukassa 5000 -6000 l vuodessa jos ei ole muuta lämmitystä.

Siis tuolle Siwerille vastasin…..

 

[siwer]

Jos tarkoitat tuota minun kaavaa niin se on opiskeluajoilta tampereen teknillisestä korkeakoulusta joka nykyään tunnetaan tampereen teknillisenä yliopistona.

Ei vaan nykyään tunnetaan Tampereen yliopistona. Olin siellä aika pitkään töissä ja nykyään käyn vierailevana opettajana silloin tällöin.

Eikä tuo tietenkään anna kun suuruusluokka-arvion

Juuri näin.

Sinulla taitaa mennä 2000 litraa öljyä, tarkoittaisi 8kw tehontarvetta. Tuolla Sonin kaavalla siis 8.8kw joten aika lähelle nämä osuu.

Mutta kun ei osu lähellekään todellisuutta. Kuten yllä esitin, polttimen käyntijaksoista määritetty on n. 4.5kW. Okei, pidempi yhtäjaksoinen pakkasjakso nostaisi tuon varmaan vähän ylemmäs mutta tuskin lähellekään 8kW:ia.

Olen jokseenkin varma että sen kaavan bias on juuri siihen suuntaan että antaa keskimäärin hieman liian isoja tuloksia mikä on lämmitysjärjestelmän mitoittamista varten juuri oikein, ettei käy niin että yksi kohde kymmenestä olisi sitten liian kylmä.

Kuten Sinä ymmärrät, tarkoituskin on antaa suuruusluokka-arvio. Yllä näitä yksinkertaisia kaavoja on muiden kuin Sinun toimestasi kuitenkin yritetty vääntää jonkinlaiseksi todistusaineistoksi siitä, että Kellarinlämmittäjän luvuissa on jotain mätää kun ne eivät täsmää kaavaan. Tämä on näiden kaavojen väärinkäyttöä. Jälleen kerran, todellisuus voittaa aina teorian.

 

[siwer]

(päättyvät ult -15 oC). Näiden valossa näyttää siltä että Kellarinlämmittäjä joutuu astettain pudottamaan huonelämpötilaa + 22 oC :sta alaspäin joissain osaa rakennuksesta kun ulkolämpötila viilenee - 13 .. -15 oC::ta kylmempään suuntaan.
Sisälämpötilan tiedon puute on tekijä johon kiinnitin huomiota kun varsin kattavasta kuvatarjonnasta ei löydy siitä yhtäkään luotettavaa tietoa. Mieleestäni sisälämpötilan stabiilisuus on tärkeimmmistä tiedoista kun tarkastellaan lämmöntuottoyksikön ja lämmönsäädön suorituskykyä lämmityskautena.

Tosiasia on se että hyvätkään COP:t arvot eivät lämmitä taloa ja kyseisen laitteen paukut eivät vain yksinkerrtisesti riitä siihen mitä K.. l esittää noin -15 oC ylittävistä suoritusarvoista ja valitettavasti hyvä mielikään ei lämmitä taloa.

...

En ymmärrä miten sinulta on voinut jäädä missaamatta se että Kellarinlämmittäjä käyttää öljyä tukilämmityksessä kun CTC:n teho ei riitä tai se kieltäytyy kokonaan toimimasta. Tuottohan on ihan tunnetusti 0W sopivissa oloissa. Tämähän on ihan avoimesti kerrottu. Kuten myös se että jossain yksittäisessä tilanteessa on kokeiltu kellarin rakenteiden varaavuuden hyödyntämistä ettei öljylle tarvitse mennä lyhyen kireän pakkasjakson aikana. Kyllä tämä keskustelu pitkälti tuntuu sellaiselta "oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi" -tyyppiseltä.

Toki jos osan annetusta tiedosta jättää huomiotta, saa aikaan kaikenlaisia raflaavia salaliittoteorioita tulosten vääristelystä.

Pumppaus-COPit ovat kieltämättä liian optimistisia jos ne poimii raporteista sellaisenaan ja odottaa saavansa samat missä tahansa kohteessa "heittämällä". Mutta en usko että Kellarinlämmittäjän raporttien perusteella kukaan tekee hankintapäätöksiä lukematta niitä raportteja huolella. Ne jotka kaivaa vaan jonkun kivan luvun, ottavat sen kyllä myyjän esitteestä, jossa luku on vielä paaaaljon raflaavampi (esim. SCOP = yli 4).

 

[Pelus]

Toisaalta. Olen tutkaillut Kellarinlämmittäjän esittämät grafiikat ja datat (päättyvät ult -16 oC ) ja lämmityslaitteen valmistajan esittämät speksit (päättyvät ult -15 oC). Näiden valossa näyttää siltä että Kellarinlämmittäjä joutuu astettain pudottamaan huonelämpötilaa + 22 oC :sta alaspäin joissain osaa rakennuksesta kun ulkolämpötila viilenee - 13 .. -15 oC::ta kylmempään suuntaan.

No mutta! Jos olet kaikki grafiikat tutkaillut niin, niin miten kumminkin olet voinut päästä siihen tulokseen että Kellarinlämmittäjä joutuu pudottamaan huonelämpötilaansa? Näin maallikkona tuo kuva kertoo minulle että kylmän kanssa ei ole tarvinnut taistella sisätiloissa. Tuossahan on avoimesti kerrottu miten lämmitysjärjestelmä toimii aivan oikeassa elämässä, eikö se riitä?

Tässä on nyt edellisen 12 täyden kuukauden toteuma. Toivottavasti kuva ja esitystapa on nyt myös paremmin ymmärrettävä. Täytyy korjata käyttökertomuukseenkin vuosipiirakat tämän mallin mukaan.

 

[pökö]

niin miten kumminkin olet voinut päästä siihen tulokseen että Kellarinlämmittäjä joutuu pudottamaan huonelämpötilaansa

Onhan se jo kerrottu että lämmitystä on pakkasella katkottu, ei huonelämpö ainakaan nouse silloin

 

[SON]

Mielenkiintoisia kommentteja
Joku edellä esitti että Kellarinlämmittäjä käyttää lisänä öljylämmitystä. Saattaa hyvin näin ollakin. Mutta siinä taulussa jossa oli esillä tuo vuotuinen (v 2020) 36000 KWh tuotto, sanottiin jossain kohtaa että muuta lämmönlahdettä ei käytetty kuin VILP. Jos lämmöntuottolaitteiston teho on alle rakennuksen tarvitseman teho tarpeen ja jos ei käytetä lisälämmitystä, väistämätön seuraus on se että sisälämpötila laskee koko talossa. Tai sitten on osaa taloa pidettävä lämpimämpänä ja osaa taloa kylmenpänä. Tästä johtuen olisi ollut ensiarvoisen tärkeää tietää miten sisälämpötilat muttuvat.

Jos kellarinlämmitäjän esittämää ulkolämpötilasta riippuvaa tehokäyrää jatketaan arviona eteenpäin (ylöspäin) -16 oC aina vaikkapa -25 oC ja sen päälle piirretään laitevalmistajan ilmoittama ulkolämpötilan laskusta riippuva laskeva tehontuottokäyrä ja jatkettaisiin sitäkin arviona aina -25 oC, huomattaisiin että käyrät leikkavat josain -13.. -15 oC ulkolämpötilan kiepeillä.

Jospa kellarinlämmitäjä laatisi uuden kuvan tuolla perusteella niin selitän sitten mitä tuo tarkoittaa.

 

[sulo_s]

Täälä puhutaan vain talon tarpeesta, muttei käyttäjien käytössä tulevista tai muusta saadusta lämpöenergiasta.

Esim. meillä on nyt lähes kuukauden aikana tehty mehua keittämällä eli keittiössä on ollut turkkilaista saunaa vastaava lämpö, vilppiparha huokailee ulkona, kun ei pääse töihin.
Vastaavia käyttäjän/asujan aiheuttamia lämmön saantilähteitä riittää.
(ps. onneksi nuorin tyttäremme lähti katseleen elokuvia omilleen, se "projektorilla" seinän kuvittaminen tuo lämpöä)

Huonossakin saunassa saa riehumalla hien

 

[Pelus]

Ei se nyt riitä, sillä numerot eivät valehtele.

Eli väität, että Kellarinlämmittäjän mittauksen kautta laatima kuva lämmityslaitteiston käyttäytymisestä olisi jotenkin manipuloitu? Mikäspäs siihen sitten olisi motiivina? Kyllä nyt menee salaliittoteorian puolelle ja tukevasti. Onko tämä, mielestäni oivallisen kuvaajan jakaminen, nyt mallia "väärin sammutettu"? Tietääköhän Kellarinlämmittäjäkään että talossa ei tuolla lämmittämisellä voi tarjeta?

 

[Pelus]

Joku edellä esitti että Kellarinlämmittäjä käyttää lisänä öljylämmitystä. Saattaa hyvin näin ollakin.

Jos kerran olet grafiikat tutkaillut ei pitäisi tulla yllätyksenä, tuossahan jo lainaamassanikin kuvassa se öljyn käyttö tukilämmitykseen selkeästi ilmoitetaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kellarinlämmittäjä käyttää lisänä öljylämmitystä. Saattaa hyvin näin ollakin. Mutta siinä taulussa jossa oli esillä tuo vuotuinen (v 2020) 36000 KWh tuotto, sanottiin jossain kohtaa että muuta lämmönlahdettä ei käytetty kuin VILP.

2020 talvi oli lämmin eikä öljykattilaa tarvittu. Tämä nyt tuskin lienee sen suurempi yllätys. Kaikkina muina vuosina öljykattilaa on käytetty ja ihan tarpeeseen.

Lienee myös paikallaan kerrata, kuinka tuo öljylämityksen tarve on laskettu.

• Aika: Öljylämmitysajan näen kohtuullisen tarkasti verkkoyhtiön sähkönkulutuskuvaajasta jälkeen päin, koska pudotus kulutuksessa on siinä määrin suuri. Ajan kirjaaminen käsin on aika toivotonta, koska poltin voi lähteä käyntii ja pysähtyä ulkolämpötilan ohjaamana. Lisäksi kuuma kattila antaa vielä kauan lämmintä ennen kuin Setä käynnistyy.
• Energia: Mallinnus laskee ajan ja vuorokauden keskilämpötilan mukaisen lämmöntarpeen ja tätä vastaavan kulutuksen (90% hyötysuhteella).
• Tarkastus: Kuukauden lopussa säädän tarvittaessa öljylämmitysaikaa hiukan pidemmäksi jotta havaitsemani menekki ja laskelma täsmäävät. Korjaus tarve on ollut yleensä pieni. Jos kuukauden aikana öljylämmitystä on ollut hyvin vähän, olen tehnyt tasauksen sitten seuraavassa kuussa siis käytännössä talven lopussa. Muovisäiliöstä näkee kohtuullisen hyvin pinnan. Lukematarkkuus on kuitenkin vain cm luokkaa. Jos yhden kerran yrittää fuskata, se on sitten seuraavassa pinnna tarkastuksessa edessä. Kattilan koekäytöt sisältyvät myös raportoituun kulutukseen kun ei se sinne säiliöön mistään takaisin tule.

 

[Lappanen]

Jos kerran olet grafiikat tutkaillut ei pitäisi tulla yllätyksenä, tuossahan jo lainaamassanikin kuvassa se öljyn käyttö tukilämmitykseen selkeästi ilmoitetaan.

Lainaamassasi kuvassa ajanjakso oli 10/2020-9/2021, ei 01/2020-12/2020.

Edellisestä lainauksestasi jäi puuttumaan tämä pätkä perästä: "Mutta siinä taulussa jossa oli esillä tuo vuotuinen (v 2020)"

 

[siwer]

Luulisi että ihmiset kyllä lämpöpumppufoorumilla muistaisivat että talvi 2020 oli poikkeuksellisen hyvä ilmasta pumppaaville lämpöpumpuille. MLP:lle tietysti joka vuosi on suunnilleen yhtä hyvä mutta etenkin VILPillä patteritalossa vuosittaiset erot ovat mittavat.

 

[Hempuli]

@Kellarinlämmittäjä käyttökertomuksessa on nyt käynyt niin, että meidän keskinäinen retostelumme luvuista, kaavioista, kaavoista ja olosuhteista peittää alleen käyttökertomuksen yhdestä savolaisesta vilp-kombosta. Harmillista uusille pumppaajille, jotka hakevat perustietoa vilpin käyttäytymisestä eri lämpötiloissa. Itsekin hain tietoa muutama vuosi sitten ja tämä lanka oli yksi parhaista tietolähteistä visualisointeineen.

 

[siwer]

@Kellarinlämmittäjä käyttökertomuksessa on nyt käynyt niin, että meidän keskinäinen retostelumme luvuista, kaavioista, kaavoista ja olosuhteista peittää alleen käyttökertomuksen yhdestä savolaisesta vilp-kombosta. Harmillista uusille pumppaajille, jotka hakevat perustietoa vilpin käyttäytymisestä eri lämpötiloissa. Itsekin hain tietoa muutama vuosi sitten ja tämä lanka oli yksi parhaista tietolähteistä visualisointeineen.

Ongelma on sosiaalinen, ja jatkuu pysyvästi tulehtuneena kun juurisyyhyn, koulukiusaamisjengin käytökseen, ei puututa. Ei sillä että siihen olisi helppoa tai välttämättä järkevää puuttua, joten ihmiset sitten kärsivällisesti jatkavat keskustelua, mikä on hyödytöntä. Tilanne ei myöskään eskaloidu ylläpidon Lännen nopeimman lailla muokatessa törkeydet pois. Tämä on toki ymmärrettävää, mutta eskaloitumista yleensä myös seuraisi katarsis. Tilanne siis jatkuu samana ja luultavasti paras keino olisi vaan antaa mölinöiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toisaalta. Olen tutkaillut Kellarinlämmittäjän esittämät grafiikat ja datat (päättyvät ult -16 oC ) ja lämmityslaitteen valmistajan esittämät speksit (päättyvät ult -15 oC).

Jos puhutaan Setän antotehosta, semmoisia vuorokausia ei ole ollut, että lämpötila pysyisi tasaisesti -20 °C:ssa jotta siitä saisi tehopisteen. Lämpötilana olen käyttänyt ilmatieteen laitoksen vrk keskiarvoja. Tuotto ei luonnollisesti myöskään kohdistu täsmällisesti k.o. vrk:n ajalle, kun enhän minä keskellä yötä mittareita käy lukemassa.

Tuottotietoja on toki olemassa päiviltä, joina keskilämpötila on alle toimintarajan. Nämä olen poistanut käyriltä, koska olisi perin harhaanjohtaa näyttää tuottoa olosuhteissa missä laite ei tunnetusti suostu toimimaan. Lisäksi nuo käyräsovitukset menisivät aivan pieleen.

COP käyrä jatkuu -18 °C saakka. Tässäkin on syytä huomata, että jos vuorokauden keskilämpötila on -18 °C, tuotantoa on tietty tehty sekä kylmemmässä että lämpimämmässä. Kone on saattanut seisoa esim. osan siitä vuorokaudesta jolloin pakkasta on ollut keskimäärin -18 °C. Mitä lähempänä toimintarajaa ollaan, sitä suuremmaksi virhe tästä seisokki ajasta tulee kun sitä huonoa COPia -22 kylmessä ei kerry lainkaan ja tulee vain sitä parempaa COPia lämpimämmässä, missä kone vielä käy. Tätä tuskin olisit kuviin halunnut. Näitä asioita olen moneen otteeseen käyttökertomuksessa yrittänyt tuoda esille vastuuvaraumalla että tuotanto saattaa olla tehty lämpimämmissä olosuhteissa kuin mihin vuorokauden keskilämpötila viittaa. Tämä pätee myös tavallisiin ilmoihin ja tähän on aktiivisesti pyritty.

Tässä on kaikki pisteet mukana, 1/vrk. Pakkasen kiristyessä sähkön kulutus alkaa ropisemaan alas, kun alkaa tulla seisokki tunteja. Setän sähkön kulutus onkin ainut mitattu asia tässä kuvassa. Aikaisemmin tämä oli käyttökertomuksessakin mutta joskus kun päivitin niin tälle ei jäänyt enää sinne sijaa.

 

[Adamooppeli]

Arvioin laskemalla tuon kaavan mukaan kellarilämmittäjän talon 400 m2, (34000 kWh) todellisen lämmitystehon tarpeen (Apl 4000), silloin kun sisälämpötilan ei sallita putovan +23 C alle. Otin käyrästä vielä pois eri pisteistä -15 % tehoa.

Kellarilämmittäjän oma ilmoitus lämmitysteho / kaavalla laskettu lämmitystehon tarve / kaavalla laskettu lämmitystehon -15 % / ero pienimmän- ja suurimman välillä

0 C = ~ 5.5 kW / ~ 8 kW / ~ 7.2 kW / ~ 45 %
-10 C ~ 7.5 kW / ~ 11.75 kW / ~ 10.5 kW / ~ 60 %
- 20 C ~ 9.6 kW / ~ 15.7 kW / ~ 14 kW / ~ 60 %
- 30 C ~ 11.75 kW / ~ 18.5 kW / ~ 16.5 kW / ~ 60 %

 

[Kellarinlämmittäjä]

Minun mielestä tähän on kertynyt niin kätevästi tyhmyyttä tiivistettyssä muodossa olisi eduksi jos sitä ei piilotettaisi mihinkään maton alle vaan se saisi jäädä näkyville.

 

[Espejot]

....silloin kun sisälämpötilan ei sallita putovan +23 C alle.

Yleinen oleskeluvyöhykkeiden mitoituslämpötila on +21C.

 

[Adamooppeli]

Yleinen oleskeluvyöhykkeiden mitoituslämpötila on +21C.

Osan tykkää olla villasukat jalassa +18 C lämmössä. Tuo +23 C on kellarilämmittäjän itse ilmoittama sisälämpötila.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kellarilämmittäjän oma ilmoitus lämmitysteho / kaavalla laskettu lämmitystehon tarve / kaavalla laskettu lämmitystehon -15 % / ero pienimmän- ja suurimman välillä

0 C = ~ 5.5 kW / ~ 8 kW / ~ 7.2 kW / ~ 45 %

Aloitetaanpas nyt tästä helpoimmasta kohdasta.
Olet siis "laskenut" minun tarvitsevan minimissään 7,2 kW tai ehkä jopa 8 kW lämmitystehoa @0°C. Eroa siis noin 45 % minun mittausten ja sinun "laskelmasi" välillä. Tämä on herkullinen piste, koska näitä nollakelejä on paljon ja pitkiä aikoja varsinkin alkutalvesta.

En nyt kyllä ymmärrä ollenkaan, miten voit yleensä "laskea" tuon lämmitystehon, kun et tiedä rakennuksesta mitään. Eipä silti että itsekään osaisin sitä rakennuksen tiedoilla laskea. Minä olen kuitenkin itse kahdella joskin samanlaisella mittarilla mitannut taloni lämmitystarpeen ja päätynyt tuohon 5,5 kW tulokseen. Miten ihmeessä tästä asiasta voi olla epäselvää. Tämä on vähän sama kuin päättelisit että 2 pyöräinen ajopeli ei voi pysyä pystyssä ja silti niitä vilisee tuolla kadulla läpi koko kesän.

Ehkä minulla on liian rankka sulatusvähennys Pollun lukemasta ?

Eikös alhaiset sisälämpötilat (arviosi siis oli 18 °C ?) olisi myös myrkkyä VILPille, kun lämmityskausi lyhenisi ja lämmitys painottuisi enemmän kylmille keleille?

 

[siwer]

Samalla kaavalla päästiin minun talossani 8.8kW lämmitystehotarpeeseen -21 asteessa ja nollakeleillä 4.4kW.

Kuitenkin olen -21 kelissä mitannut 20kW polttimen käyntijaksoksi vajaan neljänneksen, ja kuitenkin olen pitänyt nollakeleillä tätä kämppää samoissa asumislämmöissä LIDLin 1kW tehoisella lämpöpuhaltimella, puoliteholla olevalla auton sisätilan lämmittimellä (nimikyltti 1kW täysillä, +21:ssä puoliteholla ei voi olla paljon yli 400W koska PTC:n teho laskee lämpimässä), ja 300W "ei saa peittää" -lämmittimellä, joista tulee noin 1700W, mikä vastaa öljypolttimen käyntijaksoista tehtyä mittausta (2.0kW @ -5) sangen hyvin.

Edelliset omistajat ovat lämmittäneet taloa öljyn sijasta sähköllä talvisin esim. poissaollessaan tai muutenkin, ja taloon oli asennettu vain 5kW vastuksia. Koviakin pakkasia on varmasti joskus ollut. Jos tarve olisi 9kW, tämä olisi varmaan aiheuttanut muitakin kommentteja kuin kuulemani "kovilla pakkasilla se vastus (5kW) käy sitten melkein koko ajan".

Lähestyi asiaa mistä näkökulmasta tahansa, kaikki muu täsmää paitsi tuo kaava.

Koska kaavalle ei ole edelleenkään annettu mitään lähdettä tai perustetta, luulen että se on ihan validi mitoitusnyrkkisääntö, mutta sen kaavan käyttötarkoitus on vaan ymmärretty täysin väärin. Se onko kyseessä tahallinen sumutus vai viaton Dunning-Kruger-ilmiö, saa jäädä itse kunkin arvailtavaksi.

Olisikohan nyt tästä kaavasta jauhettu tarpeeksi?

 

[pökö]

Poltinta mittaillessa pitää tietää paljonko suuttimen läpi oikeasti menee ja paljon muutakin. Harrastin tuota yli 10 vuotta, se on kuin veteen piirretty viiva.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo +23 C on kellarilämmittäjän itse ilmoittama sisälämpötila.

[ poistettu asiaan liittyymätöntä kohinaa / Espejot ]

Ei tuota nyt ihan hatusta tähän hätään ole ravistettu. Kun tuota iv-konetta pari vuotta sitten mittailin niin silloin on jäänyt historiaan tuommoisia mittaustuloksia.

Muh Ilmava 120 VKL

Tuli juuri puhdistettua jäteilmapuhallin ja sen kunto oli aika hirveä. Edellisen kerran puhdistelin puhaltimen noin 5 vuotta sitten pensselillä ja paineilmalla paikoillaan. Nyt otin puhaltimen irti. Irtoillessaan tuo pöly alkoi ravistaa, varsinkin jos käytti minimiä suuremmalla nopeudella...

lampopumput.info

 

[Kellarinlämmittäjä]

Poltinta mittaillessa pitää tietää paljonko suuttimen läpi oikeasti menee

En tarkoita että se olisi absoluuttinen totuus. En todellakaan tiedä paljonko suuttimen läpi menee ja mikä kattilan hyötysuhde on. Poltin kuitenkin öljylämmitysaikaan säädettiin oikein mittarin kanssa. Toisaalta on tuota yritetty heti alkuaikoina verrata Setän tehoihin ja vastuksen tehoihin. Pitäisikö nekin tähän kaivaa? Ovat kyllä jo foorumilla mutta pitää vähän miettiä missä narussa.

 

[Adamooppeli]

En tarkoita että se olisi absoluuttinen totuus. En todellakaan tiedä paljonko suuttimen läpi menee ja mikä kattilan hyötysuhde on. Poltin kuitenkin öljylämmitysaikaan säädettiin oikein mittarin kanssa. Toisaalta on tuota yritetty heti alkuaikoina verrata Setän tehoihin ja vastuksen tehoihin. Pitäisikö nekin tähän kaivaa? Ovat kyllä jo foorumilla mutta pitää vähän miettiä missä narussa.

Millaisia käyntiaikoja poltin kävi pakkasilla, ennen vilppiä ?

 

[Espejot]

En tarkoita että se olisi absoluuttinen totuus. En todellakaan tiedä paljonko suuttimen läpi menee ja mikä kattilan hyötysuhde on. Poltin kuitenkin öljylämmitysaikaan säädettiin oikein mittarin kanssa. Toisaalta on tuota yritetty heti alkuaikoina verrata Setän tehoihin ja vastuksen tehoihin. Pitäisikö nekin tähän kaivaa? Ovat kyllä jo foorumilla mutta pitää vähän miettiä missä narussa.

En nyt tiedä mitä ne öljyn tiedot auttavat... menee vaan sekavaksi kun yritetään mennä takapuoli edellä puuhun ja laskea nykyistä kulutusta hataran tiedon avulla. Jos muille riittää energiamittari + sähkömittarin yhdistelmä niin uskon että se riittää sinullekin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Millaisia käyntiaikoja poltin kävi pakkasilla, ennen vilppiä ?

Käyntiaika 13,87 min
Tauko 12,23 min
Yhteensä 26,10 min
Käyntiaikasuhde 53,1%

Nuo ajat ovat siis minuuttia ja minuutin desimaaleja. Mitattu siis 27 ... 27,5 °C pakkasella. Tulokset olivat toistettavia.

 

[pelzi_]

Kuten toisessa ketjussa taannoin selostettiin, vanhanaikainen sähköpatteri ei ikinä käy 100% ajasta koska niiden pitää välillä sammua että saadaan mitattua huoneen lämpötila.

Siispä huipputehoa tuppaa olemaan suoralla sähköllä paljon enemmän kuin olisi pakko, silloin myös huone lämpenee nopeasti jos on ollut alennettu lämpötila.

Öljyllä sitten tehoa on yleensä vielä enemmän.

 

[Adamooppeli]

Käyntiaika 13,87 min
Tauko 12,23 min
Yhteensä 26,10 min
Käyntiaikasuhde 53,1%

Nuo ajat ovat siis minuuttia ja minuutin desimaaleja. Mitattu siis 27 ... 27,5 °C pakkasella. Tulokset olivat toistettavia.

Hyvin erikoinen, on tämä sinun vastaus (9.56 kW). Toki sopii hyvin tyyliisi, jutut muuttuu aina sopivasti tilanteen mukaan.
Törmäsi vanhan vilppiketjuu, siellä totesti itse öljypolttimen käyvän pakkasella lähes tauotta ?

Kellarilämmittäjä. Kirjoitit näin 25.11.2015.
"Minkä tehoinen lämpöpumppu tähän tarpeeseen pitäisi raadin mielestä olla ? Öljypolttimessa on 0,6 gal suutin ja kovalla pakkasella se on
pyörinyt melkein tauotta. (0,6 US gal/h = 2,27 l/h => 23 kW brutto => ~18 kW hyötyteho polttimen käydessä)"

Jos häviöt jo huomioituna Pn=18 kW käydessää lämpötehoa tuottavan öljypoltin käy lähes tauotta. Tästä voidaan tehdä selkeä johtopäätös että polttimen keskimäärinen lämpöteho oli pakkasella käyntisuhde huomoituna haarukassa 15 kW - 17 kW.
Tässä tuli nyt taas eroa + 70 % (16.25 kW) . Tällä kertaa kellarinlämmittäjän itse kertomana.

Tämäkään asia ei nyt yhtään täsmää ? Mitä ihmeen hutunkeittoa tämä koko sinun juttusi on ollut vuodesta 2016 lähtien ?

 

[Kellarinlämmittäjä]

No tuo ei perustunut mittaukseen, vaan siihen mitä ensimmäisenä talvena vähän kuulostelin ja marraskuussa sitten muistelin. Kun sitten myöhemmin pakkasten aikaan mittasin, ehtihän tuo taukoakin pitämään. Pitää erottaa mittaustulokset jostakin alustavista pohdinnoista ja korvakuulohavainnoista.

Uudessa kodissa oli varmaan paljon muutakin tehtävää kuin kellottaa öljypolttimen käyntiä ensimmäisenä ja ehkä ainoana pakkaspäivänä. Tuolloin ensimmäisenä talvena ei ollut vielä mitään ajatustakaan mistään lämpöpumppulämmityksestä. Ne nousi vasta myöhemmin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onhan se jo kerrottu että lämmitystä on pakkasella katkottu, ei huonelämpö ainakaan nouse silloin

Jos saivarellaan, saattaa jopa noustakin väliaikaisesti. Kun lattiat ovat lämpimät ja lämmitys siirtyy lämpöpattereille, pienemmästä lämmitystehosta huolimatta ilmaan siirtyy enemmän lämmintä. Tätähän on hyödynnetty eri muodoissaan jatkuvasti ensimäisen käyttövuoden jälkeen, niin parantamaan COPia päiväpumppauksella kuin myös käänteisesti välttämään lämmitystä kalleimpaan aikaan. Maaliskuussa sitten kokeilin kahtena pakkasyönä sähköllä. Tästä on kuvaus edellä maaliskuun 2021 kohdalla.

Tuo öljylämmityksen ohjaus on ollut aikaisempina vuosina vähän suurpiirteistäkin eli se on lähtenyt käyntiin termostaatilla jo ennen -20 astetta ja pudonnut pois vasta jossakin -15 tai -16 paikkeilla (mekaaninen termostaatti). Kaikkea uutta pitää aina kokeilla ja siksi sitä meni joskus niinkin paljon kuin meni. Nyt kun suitset olivat tiukemmalla, Setä joutui yrittämään loppuun saakka. Lienee yleisintä, että VILP koneet tai "Oumanni" polttelevat vastusta tarkasti tarpeen mukaan eikä niin että jos yöllä saattaa olla pakkasta, isäntä kääntää suorasähkölle jo kaiken varalta.

 

[siwer]

Itse huomasin saman korvakuulobiaksen, kun oli korva tottunut öljypolttimen lyhyisiin 10% sykleihin ja sitten kunnon pakkasella se tuntui käyvän "puolet ajasta". Kun kellotti, olikin alle 25%.

Tämä ongelma noissa "manulle illallinen" fiilispohjalta-luvuissa on. Paras mitata ja kirjata mittaukset myös heti ylös, sekä olosuhteet niiden aikana. Mutta teki kummin päin vain, niin valitusta tulee. Ja aina löytyy jostain viiden vuoden takaa joku viesti jossa on arvannut jotain väärin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pannaanpa linkki tuonne omaan muinaiseen suunnittelunaruun, minkä avauksesta tuo on repäisty niin ei jää irralliseksi.

Voisiko VILP olla ratkaisu minulle? 50 MWh/a

Kellari on edelleen öljylämmityksen perässä. Asiani ei ole edistynyt. :'( Nykytilanne: Jos lämmittäisin koko taloni öljyllä, arvelisin kulutuksen olevan noin 6000 l/a eli hyötylämpöä ilmeisesti ~50 MWh/a. Kellarikerroksen lämmitys vie tästä arviolta 20 000 kWh. Sen lämmittäminen vie talvella...

lampopumput.info

 

[Kellarinlämmittäjä]

Myöskin grafiikassa rullaava 12kk (1 vuoden) esitystapa kertoisi paljon enemmän kuin kuukaudet erikseen.

Kokeillaanpa tämmöistä laktoositonta vaihtoehtoa, jos piimineet piirakat aiheuttivat närästystä. Ihan varta vasten sinulle leivottu. Ehkä tällä voisi muutenkin vähän tiivistää käyttökertomusta.

 

[siwer]

Toi on aika hyvä, poistaa sen yleisen typerän ongelman että kuluvan vuoden vajaat palkit ovat vertailukelvottomia ja hämääviä, mutta silti tarjoaa sitä tuoretta dataa. Ehkä tammi-helmikuussa vähän hölmö.