Kellarinlämmittäjän VILP tulokset
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #42
Tässä saattaa ollakin jotain perää. Vaikka keväällä tuo päiväpumppaus antaa varsin mojovat mahdollisuudet tulosten parantamiseen, silti syksyn tasaisessa lämmössä kuukausiCOPit tulee paremmaksi samalla keskilämpötilalla. Syksyllä tuppaa olemaan paitsi kosteampaa, pienemmät päivä ja yö vaihtelut ja ylipäätänsä pouta ilmat, jolloin aurinko päivällä lämmittää, ovat perin harvinaisia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #43
CTC:n manuskasta:
1) Veden lämpötilan ollessa 35 °C. +7 @ 20 kierr./s / –7 °C @ 90 kierr./s EN 14511 -standardin mukaan.
2) Nopeudella 120 kierr./s (tehdasasetus maks. 90 kierr./s). Sis. latauspumpun Grundfos UPM GEO 25-85.
Kohta 1) viittaa tuohon +7°C suorituskykyyn
kohta 2) taas viittaa suorituskykyyn -7 °C:ssa
Varsin kehittynyt olisi kyllä sellainen mittaustapa, missä puhallinta ei laskettaisi mukaan. Latauskiertopumppu on juuri tuo testimenetelmään sisältyväksi kerrotun tyyppinen joka lienee myös suositus latauskiertopumpuksi.
Sulpun selkokielinen selostus näistä mittaustapaeroista:
Jotta asia ei olisi liian helppo, käytössä on kahdet standardit, EN 255 ja EN 14511. EN 255 on Suomen standardisoimisliitto SFS ry:n mukaan jo käytöstä poistunut standardi, jonka on korvannut EN 14511. Vanhaan standardiin viitataan kuitenkin maalämpöpumppujen markkinoinnissa edelleen yleisesti. Yksi syy lienee tottumus. Sekään tuskin haittaa, että COP-luku on vanhalla standardilla hieman korkeampi kuin uudella. Tämä johtuu siitä, että standardissa EN 14511 lämpöpumpun sähkönkulutukseen lasketaan mukaan myös kiertovesipumpun kulutus, standardissa EN 255 taas ei.
Kylmäaineen lämpötilaliukumaan merkitystä olen joskus pohtinut. R407C kylmäaineella on lauhtumisliukuma (tiettävästi noin 5 astetta). Pienellä teholla lämpenemä koneella on jonkin verran tätä pienempi (Δt ~3 astetta). Lämpötilaeroa voisi kasvattaa pienentämällä latauskierron määrää, mutta en ole varma, saisiko sitten pidettyä tuottolämpötilan entisellään, jos lämmityskierron virtaama on suurempi kuin latauskierron virtaama. Tälle Δt:lle en ole nähnyt esitetyn vaatimuksia ja tuo Δt 5 astetta latauskierrossa ylittyy vai joskus talvella.
Mittauksilla joissa on tehty jotain hassua ihmisten hämäämiseksi on pitkät perinteet - autojen moottoritehojakin annettiin SAE-heppoina. Se kun mitataan ilman apulaitekuormaa.
Ostin aikoinaan ihan omalla rahalla tuon 14511 -stardardin kun siihen joka paikassa vedottiin ja se saattaa jopa olla edelleen jemmattuna modejen käyttöön täällä foorumilla jollei kadonnut alustan vaihdossa. Niistä tulee päivitettyjä versioita aina silloin tällöin - eli tarkka numero on tyyppiä 14511-N
Se ei ole mitenkään erityisen kätevä standardi, niinpä jos lukee valmistajien kuvauksia niissä tuppaa lukemaan että 14511 mukaan - paitsi...
Senpä takia kai CTC on tuon latauspumpun erikseen maininnut - joista niille plussaa.
Ostin aikoinaan ihan omalla rahalla tuon 14511 -stardardin kun siihen joka paikassa vedottiin ja se saattaa jopa olla edelleen jemmattuna modejen käyttöön täällä foorumilla jollei kadonnut alustan vaihdossa. Niistä tulee päivitettyjä versioita aina silloin tällöin - eli tarkka numero on tyyppiä 14511-N
Se ei ole mitenkään erityisen kätevä standardi, niinpä jos lukee valmistajien kuvauksia niissä tuppaa lukemaan että 14511 mukaan - paitsi...
Senpä takia kai CTC on tuon latauspumpun erikseen maininnut - joista niille plussaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #45
Viikon kuvatus:
Kaiken energian kulutus (Kaikki yhteensä kWh/kk), ilmaisenergia mukaan luettuna, kasvaa melko lineaarisesti ilmojen kylmetessä
Sähkön osuus sininen käyrä. Käyrän sovitus ei ole ihan täydellinen, mistä syystä poikkeaa hiukan primäärienergiasta silloinkin kun öljylämmitystä ei ole tarvittu.
Ilmaisenergianosuus on vihreän (Kaikki yhteensä) ja ruskean (Primäärienergia) välinen alue. Kylmimpinä kuukausina ilmaisenergian osuus alkaa täällä päin jo pienentyä ja primäärienergian kulutus kasvaa voimakkaasti
Kaiken energian kulutus (Kaikki yhteensä kWh/kk), ilmaisenergia mukaan luettuna, kasvaa melko lineaarisesti ilmojen kylmetessä
Sähkön osuus sininen käyrä. Käyrän sovitus ei ole ihan täydellinen, mistä syystä poikkeaa hiukan primäärienergiasta silloinkin kun öljylämmitystä ei ole tarvittu.
Ilmaisenergianosuus on vihreän (Kaikki yhteensä) ja ruskean (Primäärienergia) välinen alue. Kylmimpinä kuukausina ilmaisenergian osuus alkaa täällä päin jo pienentyä ja primäärienergian kulutus kasvaa voimakkaasti
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #46
Jatketaanpa, kun keskustelua ei syntynyt.
Tuohon edelliseen kuvatukseeni viitaten. Tässä nyt ensin tyypilliset lämmitystareluvut. Kuukauden lämmitystarveluku ei tietysti ole mikään tae etteikö pakkaspäiviä olisi, mutta tästä voi ilmeisesti päätellä, minne ja millaisin ehdoin ilmasta ottavaa voi suositella.
Joillakin laitteilla luvataan toiminta kylmemmässäkin, mutta tässä hahmotelmaa mihin tuolla Setällä voi päästäm jos sen teho on muuten riittävä kohteen lämmittämiseen ja lämpötilataso ei karkaa liian korkealle.
1 Vihreällä kuukaudet, jolloin on perin epätodennäköistä, että tukilämmitystä tarvittaisiin lainkaan (LTL<600 )
2 Vaalean ruskealla kuukaudet jolloin tukilämmitystä todennäköisesti tarvitaan mutta vain hyvin vähän ja satunnaisesti (LTL 600-700)
3 Ruskealla kuukaudet jolloin tukilämmitystä tarvitaan mutta osuus kuukausitasolla on vielä pienehkö (LTL 700-800)
4 Punaisella kuukaudet jolloin tukilämmituksen osuus on erittäin merkittävä (LTL 800-900)
5 Sinisellä kuukaudet, jolloin on lämmitettävä pääasiassa jollakin muulla tavalla (LTL > 900)
Tässä vielä sama vuodelle 2018, joka on ollut jonkin verran keskimääräistä lämpimämpi
Tuohon edelliseen kuvatukseeni viitaten. Tässä nyt ensin tyypilliset lämmitystareluvut. Kuukauden lämmitystarveluku ei tietysti ole mikään tae etteikö pakkaspäiviä olisi, mutta tästä voi ilmeisesti päätellä, minne ja millaisin ehdoin ilmasta ottavaa voi suositella.
Joillakin laitteilla luvataan toiminta kylmemmässäkin, mutta tässä hahmotelmaa mihin tuolla Setällä voi päästäm jos sen teho on muuten riittävä kohteen lämmittämiseen ja lämpötilataso ei karkaa liian korkealle.
1 Vihreällä kuukaudet, jolloin on perin epätodennäköistä, että tukilämmitystä tarvittaisiin lainkaan (LTL<600 )
2 Vaalean ruskealla kuukaudet jolloin tukilämmitystä todennäköisesti tarvitaan mutta vain hyvin vähän ja satunnaisesti (LTL 600-700)
3 Ruskealla kuukaudet jolloin tukilämmitystä tarvitaan mutta osuus kuukausitasolla on vielä pienehkö (LTL 700-800)
4 Punaisella kuukaudet jolloin tukilämmituksen osuus on erittäin merkittävä (LTL 800-900)
5 Sinisellä kuukaudet, jolloin on lämmitettävä pääasiassa jollakin muulla tavalla (LTL > 900)
Tässä vielä sama vuodelle 2018, joka on ollut jonkin verran keskimääräistä lämpimämpi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #47
Tässä on nyt ollut sopivasti pilvistä ja kosteaa, että on voinut katsoa, minkä verran yö ja päiväpumppauksella saa käytännössä eroja ja että onko toiminnan tehokkuus kosteudesta kiinni.
Näyttäisi aika selvästi, että päiväpumppauksella on mahdollista päästä vielä noin 10 °C:ssa melkein jatkuvaan käyntiin (ellei aurinko lämmitä) eli käyntijaksot ovat tuntien mittaisia. Yöllä sitten käy säännöllistä jaksoa noin 3 h syklissä. Jos päivällä on oleellisesti lämpimämpää (~5 °C >< 12 °C), COPit ovat noin pykälän verran paremmat kuin yöllä, keskimäärin vuorokaudessa vähän päälle neljän. Päiväpuolelle on lämmityksen ohjauksella saanut noin 2 x tuotannon yöhön verrattuna. Tässä on ollut nyt lämpimiäkin öitä ja myös katkovalla käynnillä COP on kutakuinkin sama kuin jatkuvamallakin käynnillä, jos ulkolämpötila on sama.
Sellaisen olen myös huomannut, että vaikka lämpötila on noin 10 °C:ssa ja kosteus on ~100%, COP on kuitenkin vain ~ 4,5. Ainakaan mittareiden lukemarkkuudesta tuo ei ole kiinni mutta voihan olla etteivät ole enää ikänsä vuoksi ihan terässään.
Kuukausi alkoi niin kylmissä merkeissä, että mahtaako saada COP4 puhki nyt toukokuussa.
Näyttäisi aika selvästi, että päiväpumppauksella on mahdollista päästä vielä noin 10 °C:ssa melkein jatkuvaan käyntiin (ellei aurinko lämmitä) eli käyntijaksot ovat tuntien mittaisia. Yöllä sitten käy säännöllistä jaksoa noin 3 h syklissä. Jos päivällä on oleellisesti lämpimämpää (~5 °C >< 12 °C), COPit ovat noin pykälän verran paremmat kuin yöllä, keskimäärin vuorokaudessa vähän päälle neljän. Päiväpuolelle on lämmityksen ohjauksella saanut noin 2 x tuotannon yöhön verrattuna. Tässä on ollut nyt lämpimiäkin öitä ja myös katkovalla käynnillä COP on kutakuinkin sama kuin jatkuvamallakin käynnillä, jos ulkolämpötila on sama.
Sellaisen olen myös huomannut, että vaikka lämpötila on noin 10 °C:ssa ja kosteus on ~100%, COP on kuitenkin vain ~ 4,5. Ainakaan mittareiden lukemarkkuudesta tuo ei ole kiinni mutta voihan olla etteivät ole enää ikänsä vuoksi ihan terässään.
Kuukausi alkoi niin kylmissä merkeissä, että mahtaako saada COP4 puhki nyt toukokuussa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #48
Syksyllä on ilma kosteaa. Tämä toki nostaa suhteessa yölämpötilojakin, mutta merkitystä on myös kosteuden tiivistymisen lämmitysvaikutuksella höyrystimellä.
Tämä. Tämän olen noteerannut omankin koneeni kanssa. Syksyllä vettä tulee koneesta kuin saavista kaatamalla ja cop on selvästi parempi kuin täsmälleen samassa lämpötilassa kevätkuivassa. Veden olomuodon muutoksesta irtoaa huomattavasti energiaa ja kenno pysyy lämpimämpänä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #51
Joo, varmaan se on kosteaakin, mutta on lämpötilanvaihtelussakin iso ero. Tässä oli välillä päivisin parikymmentä lämmintä ja yöllä käväisi nollan pinnassa. Sitten tuo aurinko lämmittää keväällä jo niin tehokkaasti, että päiväpumppauksestakaan ei tule mitään kun ei ole muuta kuin kellarin ja veden lämmitystä. Syksyn sateessa pääsee sentään oikeasti lämmittämäänkin ja pienen lämmityksen ehtii hoitaa päivisin.
Jotta saa COP5 puhki, keskilämpötilan pitää ollaa yli 15 astetta. Neljänä päivänä 6.6.-9.6 vuorokauden keskilämpöitila pysytteli päälle +20 asteessa ja COP tuolloin keskimäärin 5,6. Jos yöllä on kylmää, jää kauas viitosen COPista vaikka olisi päivällä kuinka lämmintä.
Jotta saa COP5 puhki, keskilämpötilan pitää ollaa yli 15 astetta. Neljänä päivänä 6.6.-9.6 vuorokauden keskilämpöitila pysytteli päälle +20 asteessa ja COP tuolloin keskimäärin 5,6. Jos yöllä on kylmää, jää kauas viitosen COPista vaikka olisi päivällä kuinka lämmintä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #52
Tässä on nyt prosenttuaalisesti kahden täyden Pollulla mitatun vuoden tulos. Tuo minun laskenta extrapoloi aina automaattisesti kuluvan kuukauden loppuun saakka, joten puuttuva viikko ei enää vaikuta. Tuo kuukauden kokonaiskulutus sisältää siis myös saadun ilmaisenergian.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #53
TULOSVAROITUS
Ellei joulukuu ole oleellisesti edellisvuotta lämpimämpi, tulos heikkenee hiukan melkein kaikilla mittareilla (COPit heikommat, öljyä enemmän, vain pumppaussähköä vähemmän). Tässä kuluvan vuoden loppu laskettuna 2018 syys-joulukuun arvoilla. Ei nyt kuitenkaan suuria muutoksia.
Pitäisi olla kesällä kotona lämmittämässä.
Ellei joulukuu ole oleellisesti edellisvuotta lämpimämpi, tulos heikkenee hiukan melkein kaikilla mittareilla (COPit heikommat, öljyä enemmän, vain pumppaussähköä vähemmän). Tässä kuluvan vuoden loppu laskettuna 2018 syys-joulukuun arvoilla. Ei nyt kuitenkaan suuria muutoksia.
Pitäisi olla kesällä kotona lämmittämässä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #54
Syyskuun alun lämpimät ja kosteat kelit ovat antaneet päiväpumppauksella päälle 5:n COP:ia. Ensimmäiset kuusi päivää syyskuussa Pollun mukaan COP 5,15 ja keskilämpötila 15 °C. Tästä on hyvä pudottauttua yöpakkasille ja sulatuksille.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #55
Tässä on nyt pientä ennustetta lokakuulle eli ektrapoloituna kuun loppuun. Nyt on ensimmäistä kertaa mitattuna nuo kiertovesipumppujen (+ lämmönsäätäjien) kulutus.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #56
Vaikuttaisi saavan jotain kiinni ilmasta, kun tuo yöllinen räntä ei ole ottanut sulaakseen koneen edessä päivän mittaan. Tokkohan näitä voisi hyödyntää johonkin jäähdytystarpeeseenkin ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #57
Lokakuu olikin sitten kylmä. Luvut: kulutus lokakuun aikana xx kWh; Osuus xx %.
Ilmaisenergian osuus 59 % kaikesta ostoenergiasta. Kuukauden kulutuksesta saa melko tarkan ennusteen jo alkukuusta, mutta talvella säätila saattaa muuttua nopeasti ja paljon.
Ilmaisenergian osuus 59 % kaikesta ostoenergiasta. Kuukauden kulutuksesta saa melko tarkan ennusteen jo alkukuusta, mutta talvella säätila saattaa muuttua nopeasti ja paljon.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #58
Aika pientä on syyspuolella lämmön tarpeen vaihtelu, mutta kevät säät taitaa olla oikullisempia. Tämä marraskuu on ollut aika kylmä mutta ei se nyt sitten sen kummemmin tässä näy.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #59
Ottoteho ei riipu kovinkaan paljon ulkolämpötilasta vaan enemmän kompressorin kierroksista. Yritin tähän piirtää mittaustuloksista käyriä eri lämpötila-alueille, mutta vähän laihaksi jäi tuo saalis.
Suunnittelija75
Aktiivinen jäsen
Ottoteho nousee, jos paine-ero kasvaa tai kierrosnopeus nousee. Paine-eron kasvattaminen heikentää hyötysuhdetta, kierrosnopeuden kasvattaminen ei niinkään.
Sähkömoottorin hyötysuhde heikkenee melko vähän kierrosnopeuden kasvaessa yli nimellisen, mutta se tipahtaa reippaasti (ei heti, jyrkkenevästi) kun mennään alle nimellisen. Kierrosten kasvattaminen ei siis lisää sinällään häviöitä, jos toimitaan alle nimellistaajuuden se paranee.
Sähkömoottorin hyötysuhde heikkenee melko vähän kierrosnopeuden kasvaessa yli nimellisen, mutta se tipahtaa reippaasti (ei heti, jyrkkenevästi) kun mennään alle nimellisen. Kierrosten kasvattaminen ei siis lisää sinällään häviöitä, jos toimitaan alle nimellistaajuuden se paranee.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #61
Lämpimissä olosuhteissa imupaineen nousu suunnilleen kompensoi tehon tuoton nousun. Sinällään yksinkertaista. Sähkötehon näkee käytännössä suoralta käyrältä, tuoton toiselta. Lämpömittariin voisi liimata COP asteikon.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #64
Ostoenergian kulutus nousee pakkasilla häijysti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #65
Ei nyt aivan putkeen mennyt, kun oli kovin kylmää marraskuuksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #66
Tässä tämmöistä cuvatusta, kuukaudet energiain tarpeen mukaan järjestettynä. Kuvassa on kaikki Pollulla mitatut kuukaudet ja näköjään myös tämä kuluva joulukuu on mukana ennusteena.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #67
Joulukuu oli hiukan marraskuuta helpompi vaikka keskilämpötila oli käytännössä sama. Pakkasjaksot olivat lyhyitä ja vain noin 15 astetta. Poltinta tarvittiin viimeksi pakkasen vuoksi 6.2.2019. Vastuksen kierteen korjauksen jälkeen kattila keitettiin 16.2.2019 ilman poistamisen vuoksi.
Pumppauksen vuosiCOPpi pysyi myös täpärästi kolmen päällä (3,02). Sitä kuritti jälleen pieni käyttö heinäkuussa, kun olitiin paljon poissa eikä pumppua uskaltanut jättää ukkosen vuoksi yksinään päälle.
Pumppauksen vuosiCOPpi pysyi myös täpärästi kolmen päällä (3,02). Sitä kuritti jälleen pieni käyttö heinäkuussa, kun olitiin paljon poissa eikä pumppua uskaltanut jättää ukkosen vuoksi yksinään päälle.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #68
Pitkään näytti, että olisi ollut mahdollista saada kolmosen pumppausCOP tammikuulle mutta kuun loppussa ei enää plussakelejä tullut. Muutenkin meni vähän pilalle puhaltimen korjauksen vuoksi.
pökö
Kaivo jäässä
Sait silti puhaltimen kuntoon ilman kustannuksia, siinä tuli kerralla kunnon COP. Hätäisempi olisi ostanut uuden kovalla rahalla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #70
No joo. Kun on olisi heti ymmärtänyt että siihen ei saa laakereita, niin olisi suosiolla rasvannut ne vanhat ja laittanut pyörimään. Jos tuollainen propeli kestää 3,5 vuotta, en nyt heti ole siihen uutta samanlaista ostamassa, joka taas kohta alkaa kurnuttaa samalla tavalla.
Tuo veden tulistus on jostain syystä myös rypsähtänyt. Kuumaa vettä on mennyt jonkin verran rappusten sulatteluun, mutta jotenkin tuntuu kuin tuo ei selittäisi kaikkea. Laitoin jo sekoitusventtiilin takaisin siihen missä se oli. Sulattelun takia se oli niin kuumalla kuin sen sai.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #71
Tammikuussa sähkö näytti olleen sen verran edullista, että tuo Excelini sarake kääntyi jo vihreäksi helmikuun ennusteen pohjalta. Ellei sähkön hinta rajusti muutu tai tule kovia pakkasia, kuluvan kuukauden aikana koittaisi sitten vihdonkin se suuri
TAKAISINMAKSUPÄIVÄ.
Ennen juhlapäivää on tietysti syytä tarkastaa perusteet. Oleellisimmat lähtökohdat ovat:
1) Sähkö on laskettu kunkin kuukauden toteutuneen marginaalihinnan mukaan, ilman kiinteitä maksuja
2) Öljy on laskettu 10 s/kWh hinnan mukaan hyötyenergialle ja se on sama koko aikana (8/2016 -). Öljy vertailukohtana on näillä hintasuhteilla kaikkina kuukkausina sähköä edullisempaa. Kattilan sisälle suuntautuvat häviöt tulevat asennuspaikalla ympäri vuoden täysimääräisesti hyödyksi.
3) Kannattavuuden laskentaan kuuluu veden tulistus sähköllä.
4) Korjauskuluina on 20 € osista, joita ei tarvittu. Virallisempi korjaus (uusi höyrystimen puhallin) olisi tosin saattanut maksaa tuhatkin euroa, mutta kun tuo nyt on itse paikoilleen laitettu niin kai sitä sitten itse pitää korjatakin. Oletuksena on ettei öljylämmitystä olisi tarvinnut korjailla.
5) Asennuskuukausi puuttuu laskusta kokonaan, kun sai aloittaa vielä jäähtyneestä kellarista lämmittämään eikä ilman Pollua tuota voi oikein tarkalleen arvioida. Kesäkuukausina Setä on tehnyt hiukan yli satasen säästön.
6) Ensimmäisen vuoden tulos on tuunattu vastaamaan myöhemmin Pollulla mitattua lämmön tarvetta.
TAKAISINMAKSUPÄIVÄ.
Ennen juhlapäivää on tietysti syytä tarkastaa perusteet. Oleellisimmat lähtökohdat ovat:
1) Sähkö on laskettu kunkin kuukauden toteutuneen marginaalihinnan mukaan, ilman kiinteitä maksuja
2) Öljy on laskettu 10 s/kWh hinnan mukaan hyötyenergialle ja se on sama koko aikana (8/2016 -). Öljy vertailukohtana on näillä hintasuhteilla kaikkina kuukkausina sähköä edullisempaa. Kattilan sisälle suuntautuvat häviöt tulevat asennuspaikalla ympäri vuoden täysimääräisesti hyödyksi.
3) Kannattavuuden laskentaan kuuluu veden tulistus sähköllä.
4) Korjauskuluina on 20 € osista, joita ei tarvittu. Virallisempi korjaus (uusi höyrystimen puhallin) olisi tosin saattanut maksaa tuhatkin euroa, mutta kun tuo nyt on itse paikoilleen laitettu niin kai sitä sitten itse pitää korjatakin. Oletuksena on ettei öljylämmitystä olisi tarvinnut korjailla.
5) Asennuskuukausi puuttuu laskusta kokonaan, kun sai aloittaa vielä jäähtyneestä kellarista lämmittämään eikä ilman Pollua tuota voi oikein tarkalleen arvioida. Kesäkuukausina Setä on tehnyt hiukan yli satasen säästön.
6) Ensimmäisen vuoden tulos on tuunattu vastaamaan myöhemmin Pollulla mitattua lämmön tarvetta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #72
Voitaneen julistaa takaisinmaksuaika täyttyneeksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #73
Hyvin alkanut kuukausi koki mahalaskun ilmojen kylmetessä. Pitkään sinnitteli COP kolmen pinnassa mutta 2,7 jäi lopulta jäljelle - helmicopiksi.
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Minkä kokoinen tuo sulatuskorjaus on tuossa sinun tapauksessasi?
Lasketko sen jollain hihavakio kertoimella tai sulatusten määrän perusteella vai millä tavalla?
Lasketko sen jollain hihavakio kertoimella tai sulatusten määrän perusteella vai millä tavalla?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #75
Kirjaan jokaiselta vuorokaudelta keskilämpötilan ja Excel tekee vähennyksen päiväkohtaisesti oheisen taulukon mukaan portaittain.
Nollan yläpuolella sulatusten määrä alkaa nopeasti laskea mutta kylmemmässä Setä sulattaa 21 kertaa / vrk. Suurin vähennys on siis tuo 13,65 kWh ja pienin +7°C:ssa 0,65 kWh/vrk. Käyntiajalle voin antaa myös ajan mutta oletuksena on 24 h käyntiaika ja tuon käyntiajan ja 24 h suhteessa tulee tuo vähennys. Jos vuorokauden keskilämpö on esim. 8 astetta, sulatusvähennystä ei tule, mutta on se toki mahdollista että jossakin vaiheessa on ollut alle viisi astetta ja sulatus tai pari on voinut tulla. Vastaavasti toisin päin. Jos keskilämpötila on nollan alapuolella, tulee täysi vähennys mutta päivällä voi jäädä sulatuksia pois kun on riittävän lämmintä. Keskimäärin olettaisin olevan +/- nolla.
Nollan yläpuolella sulatusten määrä alkaa nopeasti laskea mutta kylmemmässä Setä sulattaa 21 kertaa / vrk. Suurin vähennys on siis tuo 13,65 kWh ja pienin +7°C:ssa 0,65 kWh/vrk. Käyntiajalle voin antaa myös ajan mutta oletuksena on 24 h käyntiaika ja tuon käyntiajan ja 24 h suhteessa tulee tuo vähennys. Jos vuorokauden keskilämpö on esim. 8 astetta, sulatusvähennystä ei tule, mutta on se toki mahdollista että jossakin vaiheessa on ollut alle viisi astetta ja sulatus tai pari on voinut tulla. Vastaavasti toisin päin. Jos keskilämpötila on nollan alapuolella, tulee täysi vähennys mutta päivällä voi jäädä sulatuksia pois kun on riittävän lämmintä. Keskimäärin olettaisin olevan +/- nolla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #76
Excel tekee tuon automaattisesti esim. tämmöisellä kaavalla =(JOS(F1234<J$19;E$19;0)+JOS(F1234<J$20;E$20;0)+JOS(F1234<J$21;E$21;0)+JOS(F1234<J$22;E$22;0)+JOS(F1234<J$23;E$23;0)+JOS(F1234<J$24;E$24;0)+JOS(F1234<J$25;E$25;0)+JOS(F1234<J$26;E$26;0))*J$14*((M1234-K1234)/24)*C1234/24
Tuo F1234 viittaa soluun missä on sen päivän lämpötila, sitten sitä verrataan mihin väliin tuossa taulukossa se osuu (vaihteluvälin ylärajan arvo "J" sarake) ja jos ehto toteutuu se saa tuon lisäyksen arvokseen sarakkeesta "E". Noista ehdoista siis osa toteutuu ja saa arvon, muut nollan ja lopuksi kaikkien summa kerrotaan sulatusvähennyksellä ja käyntiaika / 24 h suhteella. Minulla tuo käy jatkuvasti sulatusalueella ellei sitä ole muuten estetty.
Tuo F1234 viittaa soluun missä on sen päivän lämpötila, sitten sitä verrataan mihin väliin tuossa taulukossa se osuu (vaihteluvälin ylärajan arvo "J" sarake) ja jos ehto toteutuu se saa tuon lisäyksen arvokseen sarakkeesta "E". Noista ehdoista siis osa toteutuu ja saa arvon, muut nollan ja lopuksi kaikkien summa kerrotaan sulatusvähennyksellä ja käyntiaika / 24 h suhteella. Minulla tuo käy jatkuvasti sulatusalueella ellei sitä ole muuten estetty.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #77
Tässä on PolluComilla mitatut kuukausikeskiarvot eli tämä ei ole suoraan mikään vuosi. Elokuusta maaliskuulle nämä ovat kolmen keskiarvoja ja huhtikuulta heinäkuulle vielä kahden keskiarvoja. Mikä nyt sitten olisikaan oikea termi näille eri vuosien kuukausien keskiarvoille ? Kuluva maaliskuu on tässä mukana ennusteena 6 ensimmäisen päivän perusteella.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Mistä keskiarvoista nyt on kyse?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #80
Siis ne ovat kolmen vuoden ajalta kuukausien keskiarvoja, esim. tammikuu 2018, tammikuu 2019, tammikuu 2020 ja niiden keskiarvo. Noita kuukausia alkaa olla kohta niin monta että ne eivät mahdu enää pötköön erilllisinä kuukausina.
Korjasin vähän tuota kuvaa. Ehkä se nyt aukeaa paremmin. Tuo olisi hyvä saada semmoiseksi siitä yhdestä kuvasta selviäisi toiminta mahdollsimman hyvin. Onko siinä nyt sellaisia tunnuslukuja mitä kaivataan ? Vuosidiagrammia tuossa ei suoraan ole. Toki siihen voisi lisätä 13 pylvään vuosikeskarvosta. Tuon voisi tietysti myös kääntää niin että se alkaisi vaikka heinäkuusta niin olisi ikään kuin lämmityskausi siinä peräkkäin eikä reunoilla.