Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pikkuhiljaa COPit valuu alaspäin talven edetessä.

2020 Joulukuu.JPG


2020 vuosi COP

Kuukausi ja vuositasolla mittauksiin perustuvat suoraan:
  • Kiertopumput ja lämmitysjärjestelmän ohjauksen sähkön kulutus
  • Veden tulistuksen sähkö
  • Kaikkien VILP toimintojen yhteensä kuluttama sähkö eli "pumppaussähkö"
Laskennallisia ovat:
  • Ilmaisenergia = lämpöpumpun mitattu lämmöntuotanto - kulutettu sähkö (CTC toiminnot) - sulatusten takaisin otto
  • Taloussähkö muodostuu jäännöksenä = Kaikki sähkö - VILP toiminnot - Veden tulistus - Kiertopumput
  • Öljylämmitys = lämmitystarve ulkolämpötilan mukaan tarvitulle ajalle. Ei tarvittu lainkaan vuoden 2020 aikana.

Vuosi 2020 toteutunut.JPG
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aina välillä on sitä legendaa näistä VILPien tyhjäkäyntitehoista. Nyt pakkasella näyttää ottaneen sähköä 81 W:n teholla eli tekee 1,9 kWh/vrk. Ilmeisesti jotain kompressorin lämmitystä on päällä näin pakkasella. Tuossa keskilämpöitla on ollut ehkä ~ -22 °C

Tuossa on jätetty pois semmoinen 6 tuntia kyykkäämisestä, eli lienee tilanne jo vakiintunut sinä aikana. Heti seisahduksen jälkeen ei ole mitään ihmeempiä kulutuksia päällä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tammikuu oli viidestä VILPillä lämmitetyistä keskimääräisin kaikissa suhteissa. Kaksi kylmempää on ollut ja kaksi lämpimämpää. Ilmaisenergiaosuus jäi kaikkiaan hiukan alle puolen. Öljyä paloi vajaat sata litraa.

2021 Tammikuu.JPG
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noin 400 on lämmitettyä, kellari + asuinkerros, molemmat yhtä suuret ja -89 valmistunut. Yhdellä nurkalla on kellarikerroksesta yksi kulma ulkoilmaan, muuten kellarikerros on ikkunaton ja aika tarkaan maan alla - koko korkeudeltaan. Nyt lämpöpumppuaikana kellarikerros on pidetty täydessä lämmössä paitsi näin pakkasilla, kun asuinkerrokselta ei pakkasten aikaan paljon jää yli lämmmitystehoa.

Lisäeristyksiä tai muutakaan vastaavaa ei ole koskaan tehty. Ovet ja ikkunat ovat alkuperäiset, myös kaikki lämpöpatterit ovat alkuperäisiä. Asuinkerroksen IV kone on MUH Ilmava VKL 120, alkuperäinen "kuutiokone".
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eihän sitä säiliöstä noin tarkasti näe. Tuo tulee laskennallisesti lämmitystarpeesta. 9 kWh litra tekee 87 litraa. Noin 4 senttiä oli pinta laskenut 2x1500 litran Motoral muovisäiliöissä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Alkuperäisiä ovat ! Nämä ovat pitkäikäisiä vehkeitä.

Hyötysuhteella on merkitystä tietty tuohon öljyn määrään. Olen tässä ajatellut, että on tukilämmitys, joka täytetään millä tahansa, yleensä se tuotettaneen sähköllä. Minun tapauksessani se nyt sitten on öljy. Lämmitystarve tulee ulkolämpötilan mukaan "käyrältä".

Voidaan tietysti pohtia, kuinka paljon sitä öljyä on palanut tuon lämpömäärän tekemiseen mutta näkisin tämän vähän ikään kuin eri kysymykseksi. Sinällään en yllätyisi vaikka noin pakkasella poltettuna hyötysuhde saattaisi olla jopa hiukan parempikin kuin 90%. Eihän siitä hukkaan mene muuta kuin savukaasuhäviö ja pyöriikin pakkasella 30-50% ajasta. Häviöt pannuhuoneeseen tulevat nähdäkseni hyödyksi. On tuo aika hyvin vaikuttanut täsmäävän siihen mitä on hävinnyt. 2018 joulukuussa viimeksi täytetiin. Nyt alkaa tulla pinta säiliön suoralle osuudelle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tällä tavalla tuota olen katsonut että ei tule pohja yllättäen vastaan.

Säiliön pinta.jpg


Kun takapuolelle laittaa kirkaan valon suunnilleen tuohon pinnan kohdalle tuo rajapinta erottuu aika selvästi. Tuostaan se nyt ei ole muuttunut katsotaanpa, jos tulee pakkasia.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Mielestäni sinun tulee korjata tuo piirakka, kylmien pakkaskuukausien osalta. Silloin kun ilmavesipumppu hyytyy ja sammuu pakkasella, sitä korvaaman käynnistyy öljypoltin. Tämän öljyn netto + netto energia näkyy nyt virheellisesti piirakassa. Öljyn brutto ja netto merkittävä oikein kun käytät sitä COP laskuissa. Onhan sinun piirakan COP laskuissakin lämpöpumpun brutto ja nettokin merkitty erikseen. Lisäksi vanhan kattilan hyötysuhde käytännössä lähempänä kun käytyt lukua ~ 0.8 - 0.85.
Näin laskien (öljyä 87 litraa) järjestelmän oikea cop ~ 1.9 tammikuu
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kun arvioidaan "netto osuuksia" niin silloin kait puhutaan siitä lämmitysenergiasta mikä jää taloon ja ainoastaan se vaikuttaa pumpun COP:iin ja se on mikä ihmisiä kiinnostaa koska ei heitä kiinosta tukilämitysten hyötysuhde. Ns. bruttoosuuden voisi jättää kaupan tankkiautoon. Tai metsään. Jollakin toisella pumpun ostajalla tukilämmitys voi olla sähkö tai puu ja silloin lämmitysjärjestelmän "bruttouvut" eivät ole pumpun osalta vertailukelpoisia. Eli riippuu kumpaa verrataan, taloa vai pumppua.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Tuossa piirakassa on eritelty, pumppaus. Ei siinä ole mitään epäselvää, jos se nyt jotakin "irroitettuna lukuna kiinnostaa". Mutta ei voi käyttää cop laskennassa keksittyjä hyötysuhteita. cop on nimensä mukaisesti neton ja bruton osamäärä. Ei cop laskuissa voi käyttää" mutu" lukuja.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Lämmitysjärjestelmän COP:n laskentaa ei ole reguloitu tai standardisoitu mitenkään. Jokainen erittelee ja laskee COP niin kuin näkee parhaaksi, voi myös olla erittelemättä mitään lukuja saati että ei esitä lämmitysjärjestelmän/talon yksityskohtia ollenkaan, kaikki on vapaaehtoista. @Kellarinlämmittäjä erittelystä selviää pumpun käytäytyminen erittäin hyvin. Talonostaajaa voi sitten kiinnostaa talon/lämmitysjärjestelmän bruttoenergian tarve mutta pumpun ominaisuuksista tai COP se ei kerro mitään.

Toki vaatimuksia voi jokainen kiristää ja laskea COP:iin mukaan osuuden hupisähköstä, ihmisten tuottaman lämmön, pihasaunan tms. kaikkea voi esittää varsinkin jos itse näyttää esimerkkiä.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Onhan se varsin hyvin standardisoitu mm. EN14511 ja EN14825. Tuskin noissa kuitenkaan mainitaan öljylämmitystä. En ole standardeja ostanut.
Mutta noi ei ole talon lämmitysjärjestelmän standardeja vaan kattavat vain lämpöpumpun (1). Että tältäosin tämän topikin laseklma on jo nyt tiukempia kuin vaatimukset.

1) This European Standard covers air conditioners, heat pumps and liquid chilling packages.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Noin 400 on lämmitettyä, kellari + asuinkerros, molemmat yhtä suuret ja -89 valmistunut. Yhdellä nurkalla on kellarikerroksesta yksi kulma ulkoilmaan, muuten kellarikerros on ikkunaton ja aika tarkaan maan alla - koko korkeudeltaan. Nyt lämpöpumppuaikana kellarikerros on pidetty täydessä lämmössä paitsi näin pakkasilla, kun asuinkerrokselta ei pakkasten aikaan paljon jää yli lämmmitystehoa.

Lisäeristyksiä tai muutakaan vastaavaa ei ole koskaan tehty. Ovet ja ikkunat ovat alkuperäiset, myös kaikki lämpöpatterit ovat alkuperäisiä. Asuinkerroksen IV kone on MUH Ilmava VKL 120, alkuperäinen "kuutiokone".
Pitäisikö laittaa nuo talonkin tiedot tuohon allekirjoitukseen. Tuohan on aika kova juttu, melkein hattu päästä tasoa, että touhuat ilmavesilämpöpumpun kanssa tuossa sijainnissa, alkuperäiskuntoisella talolla ja varsinkin noilla neliöillä.
Itsekin täällä palstalla säännöllisen epäsäännöllisesti lueskelen mutta mitään muistikuvaa ei jää mieleen eri kirjoittajien taloista.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mutta noi ei ole talon lämmitysjärjestelmän standardeja vaan kattavat vain lämpöpumpun (1). Että tältäosin tämän topikin laseklma on jo nyt tiukempia kuin vaatimukset.

1) This European Standard covers air conditioners, heat pumps and liquid chilling packages.
Eikös ne sisällä myös lämpöpumpun sisäiset pumput? Niillähän saadaan talo lämpimäksi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mutta ei voi käyttää cop laskennassa keksittyjä hyötysuhteita. cop on nimensä mukaisesti neton ja bruton osamäärä. Ei cop laskuissa voi käyttää" mutu" lukuja.

Itse nyt kiteyttäisin tämän öljyn polton hyötysuhdekysymysasian sillä tavalla, että tuo "tukilämmitys" on 100 % energiaa taloon, esim. sähkövastuksella tuotettua. Tämä on varmaan tilanne useimmilla. Asia on myös yritetty kuvata näissä piirakoissa ja käyttökertomuksessa juuri näin, että "hyötyenergiana", ei öljyn lämpöarvon mukaan. Joku lämmittää halkokattilaa, joku lämmittää takkaa ja lopuilla on vähintään erilainen öljykattila. Tämä esitystapa ei varsinaisesti ota kantaa tähän käytetyn tukilämmityksen hyötysuhteeseen. Hinnassahan tuo sitten on huomioitu. Jos se olisi 100% eli öljy 10 kWh/litra, sitten se energia olisi myös halvempaa. Nyt sille on käytetty 0,90 €/l / 9,0 kWh/l =>0,10 €/kWh. Piirakka siis pysyy samanlaisena riippumatta siitä onko tukilämmitys öljy vai sähkö - vai kenties jokin muu.

En nyt muista kyllä koskaan nähneeni piirakkaa, mihin olisi piirretty tulenpitopaikkojen "häviöt". Puuta polttoaineena käyttävillä se häviöosuus olisi tietysti aika merkittävä. Tämä on yleensä aika huonosti tunnettu ja riippuu niin polttoaineesta, käyttäjästä kuin laitteista.

Toisekseen tässä nyt poltin käy aika hyvin, eli pakkasella puolet ajasta. Kaverin kanssa säädettäessä tuolle saatiin CO 10ppm, O2 4%, savukaasujen lämpötila 142 °C. => 6,5 % savukaasuhäviö. En nyt olisi niin varma edes tuosta kattilan huonosta hyötysuhteesta. Nuo kattiloiden höytysuhteetkin kun ovat markkinamiesten mukaan "parantuneet" prosentin vuodessa 1950 luvulta lähtien. Aina 10 v välein kattilat olisi kannattanut uusia, kun hyötysuhteet ovat niin paljon "parantuneet".
 

Adamooppeli

Vakionaama
Toki vaatimuksia voi jokainen kiristää ja laskea COP:iin mukaan osuuden hupisähköstä, ihmisten tuottaman lämmön, pihasaunan tms. kaikkea voi esittää varsinkin jos itse näyttää esimerkkiä.
Nyt on kysymys "lämmitysjärjestelmään syötetyn energian" ja siitä "ulos saatavan energian" suhteesta. Taas nämä sinun jutut menee tähän "diipadaapa" osastolle.

Mikäli käyttää keksittyjä "mutulukuja" silloin ei tule sotkea cop laskentaan . Tällöin tulee käyttää uutta termiä esim "hup" että ei vaan joku erehdy vakavissaan vertaamaan näitä "musta tuntuu = "hup" lukuja oikein laskettuun toisen järjestelmän cop arvoihin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Nyt on kysymys "lämmitysjärjestelmään syötetyn energian" ja siitä "ulos saatavan energian" suhteesta. Taas nämä sinun jutut menee tähän "diipadaapa" osastolle.

Mikäli käyttää keksittyjä "mutulukuja" silloin ei tule sotkea cop laskentaan . Tällöin tulee käyttää uutta termiä esim "hup" että ei vaan joku erehdy vakavissaan vertaamaan näitä "musta tuntuu = "hup" lukuja oikein laskettuun toisen järjestelmän cop arvoihin.

Sinulla on mahdollisuus näyttää esimerkkiä kk-tasoisesta COP laskenasta mutta et ole käyttänyt tilaisuutta hyväksi. Sen sijaan että kiukutelen muiden energiankäytön tilastoinista niin keskity ensin oman lämmityjärjestelmän toiminnan tilastointiin/esitelyyn. Varmaan moni näkisi mielellään miten maapiiri toimii. Eli ei muuta kuin esimerkkiä näyttämään oikeaoopisesta tilastoinnista ;)

Mitä lasketaan mukaan ja mitä ei, tästä saa mielenkiintoisa tulkintoja aikaseksi. Pitäiskö LTO kanssa laskea lämmityjärjestelmän COP ja vai pitäisikö PILP kohdalla se poislukea huonontamassa tulosta o_O Minusta COP on ennen kaikkea työkalu lämmityksen seurantaan, ei vänkääjien viihdytsytä varten tehtyä tilastointia. Vaikka myönetäköön että @Kellarinlämmittäjä tilastoja on viihdyttävä lukea. Niistä saa jokainen laskettu vaikka mitä.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mikäli käyttää keksittyjä "mutulukuja" silloin ei tule sotkea cop laskentaan . Tällöin tulee käyttää uutta termiä esim "hup"

Tuolle savukaasuhäviölle ei ole saatavissa kuin jotain arvioita koska sitä ei kotiloissa voi mitata. Selkeä pieni virhe on, että polttimen kuluttama sähkö ei mene kuin SavonVoiman mittarin läpi. Sen osuus ei ole kovin suuri, noin 1% öljykattilan tuostosta. Tämä polttimen kuluttama sähkö on sisällä tuossa kohdassa muu. Jos poltin kuluttaisi 200 W ja antaisi noin 20 kW siitä tulisi tuo 1%. Se olisi siis ollut noin 8 kWh tammikuussa. Tämä olisi helpo korjata lisäämällä tämä polttimen tuoton suhteessa tuohon lämmitysjärjestelmän kulutukseen. Voisin myös terävöittää tekstiä, että tämä polttimen sähkönkulutus kuuluu kohtaan "muu".
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minulla LTO pyörii hupisähköllä, koska se tulee vain sähkölaitoksen mittarin kautta. Vähän vaikea näille on mittauksia laitella, arvioita voi kyllä tehdä ja viedä ne laskelmaan sisälle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Minulla LTO pyörii hupisähköllä, koska se tulee vain sähkölaitoksen mittarin kautta. Vähän vaikea näille on mittauksia laitella, arvioita voi kyllä tehdä ja viedä ne laskelmaan sisälle.

Niin, vaatimuksia on helppo esittää mutta niiden toteutuss ei ole aina niin helppoa saati järkevää.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo LTO ei ole enää ihan mitätön momentti sillä se alkaa olla jo samaa suuruusluokkaa tuon öljyn polton kanssa. Olen joskus ohjekirjan arvoista päätynyt tulokseen, että se kuluttaisi 1-nopeudella 94 W, siis ~68 kWh/kk. Tekisi 823 kWh 365 vrk:ssa mutta on tuo kesällä ollut välillä poissa päältä.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Näin kun itsellä ei ole muuta mittareita kuin sähköyhtiön mittari ja muutama lämpömittari, niin niistä ei mitään vertailukelpoista COPia saa. Heille, joilla on enemmän viisareita ja taitoa esittää oman kombonsa toimintaa, pitää nostaa hattua ja hyväksyä, että se tehdään omista tarpeista. Kun omaa pumppua pari vuotta sitten mietin, niin luin @Kellarinlämmittäjä käyttökertomuksen ja kaaviot varmaan kymmeniä kertoja. Niistä oli suuri apu kädettömälle, kun pumppumaailmaa opetteli. Nyt on oppinut sen verran, että tietää, ettei ole oppinut kaikkea.

Huomasin juuri, että kun kaunokainen imuroi, niin torpan sisälämpö nousi ja menovesi laski. Vaikutusta COPiin en laskenut. :)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuohan on aika kova juttu, melkein hattu päästä tasoa, että touhuat ilmavesilämpöpumpun kanssa tuossa sijainnissa, alkuperäiskuntoisella talolla ja varsinkin noilla neliöillä.
Kiitos kannustuksesta.
Voin vain kuvitella, kuinka paljon paremmin toimisi vielä jossakin oleellisesti etelämpänä. Toimisi vielä paremmin, jos olisi vähän isompi tuo kone - tai sitten lämmitettävää vähemmän. Isompia OKT luokan koneita ei tainnut 5 vuotta sitten olla olemassakaan.

Tuosta touhuamisesta sen verran että:
  1. Syksyllä ja keväällä on käytetty ajastusta ja pumppauksen siirtoa aamupäivältä ip ja iltaan. Aamupäivällä yleensä kylmempää ja sähkökin kalliimpaa. Tätä ajastusta nyt on jonkin verran vuoden aikojen mukaan säädetty ja tietysti talvella sitten ohitettu jatkuvalle
  2. Nyt pakkasella tällä viikolla piti katkaista kellarin lämmitys kahtena yönä, jotta asuinkerrokseen riitti. Loputtomiin tämäkään ei auta, kun sitten alkaa karata ylhäältä lämmintä alas päin. Tätä on vähän vaikea automatisoida.
  3. Lisäksi polttimen automaattikäyntiä on estetty, kun paikalla on kuitenkin oltu eikä lämmityksen ole tarvinnut oman onnensa nojassa toimia. Tuo tuli viritettyä aikoinaan niin, että jossakin -19 °C pitäisi olla polttimen käynnissä. Vähän kylmempäänkin Setä toimii, mutta tämä on varmaan ihan hyvä raja kuitenkin, jos on jossakin kauempana niin ei tarvitse miettiä pelittääkö lämmitykset vaiko ei.
Erityisesti positiivinen yllätys on ollut lämpöpumpun kulutus. Vähemmällä on lämminnyt ja erityisesti tuo öljylämmityksen osuus on jäänyt pieneksi. Pollu on kerännyt lukemia jonkin verran arvioitua vähemmän.

VILPiin usein liitettäviä ongelmia lauhdevesien jäistä/jäätymistä ei ole ollut, kun vedet menevät letkulla pannuhuoneen viemäriin. Takaiskuna puhaltimen laakerit pettivät viimetalvena mutta ei ole varmasti paha korjaus muillekaan tee-se-itse miehille. Sinällään ikävää että tuommoisia lapsuksia tuotantoon asti pääsee.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Varmaan jossain lukeekin jo mutta paljonko cop ilman kiertovesipumppua on -19 asteessa kun teet sitä oliko se nyt 35c vettä? Ja kuinka lämmintä se paluuvesi silloin on, ja virtausmäärä? Otto- ja antoteho tuolloin?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Varmaan jossain lukeekin jo mutta paljonko cop ilman kiertovesipumppua on -19 asteessa kun teet sitä oliko se nyt 35c vettä? Ja kuinka lämmintä se paluuvesi silloin on, ja virtausmäärä? Otto- ja antoteho tuolloin?

Tähän ei oikeastaan olekaan kuin aivan tuore vastaus tältä viikolta. Jos sanon että -19 °C:ssa pelkälle pumppaukselle vrk keskiarvona. Lämpötila vaihdellut noin -17 ... -20 °C
  • COP 1,8 sulatukset huomiotuna
  • Netto lämmitysteho 6,9 kW (vastaava lämmöntarvearvio 9,3 kW)
  • Sähköteho 3,8 kW
  • Tuottolämpötila: noin puolet 36 °C, vrk ja puolet noin 39 °C lämpötilaan pumppausta

Löytyy myös mittaustulos juuri -19 °C (hetkellinen tulos ilman sulatuksia)
  • Tuottolämpötila 35,1°C, tulolämpötila koneelle 31,4 °C
  • Pollu = 8,9 kW, virtaaman ja Δt perusteella 9,2 kW, 90 rps (täysillä)
  • Sähköteho 4,411 kW, 90 rps.
  • COP2,0 Pollu, COP2,1 virtaaman ja lämpötilan perusteella (virtaama Pollusta, lämpötilat CTC)
  • Pollun näyttämä virtaama 2,15 m3/s (Latauskierto 70% ohjauksella)
 

roots

Hyperaktiivi
Tuo LTO ei ole enää ihan mitätön momentti sillä se alkaa olla jo samaa suuruusluokkaa tuon öljyn polton kanssa. Olen joskus ohjekirjan arvoista päätynyt tulokseen, että se kuluttaisi 1-nopeudella 94 W, siis ~68 kWh/kk. Tekisi 823 kWh 365 vrk:ssa mutta on tuo kesällä ollut välillä poissa päältä.
No jo, nyt säästäminen huipussaan jos IV (MUH 120) pidetään välillä pois päältä...mistä syystä?
Ei tulis itselle mieleen tuota jättää talon 'keuhkoja' tauolle, vauhtia kylläkin säädetään olosuhteiden mukaan.

Omasta MUH 100 tuli joskus mittailtua että vei ~1000kWh vuodessa, se oli päällä aina...ehkä talvella pykälä pienemmällä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Löytyy myös mittaustulos juuri -19 °C (hetkellinen tulos ilman sulatuksia)
  • Tuottolämpötila 35,1°C, tulolämpötila koneelle 31,4 °C
  • Pollu = 8,9 kW, virtaaman ja Δt perusteella 9,2 kW, 90 rps (täysillä)
  • Sähköteho 4,411 kW, 90 rps.
  • COP2,0 Pollu, COP2,1 virtaaman ja lämpötilan perusteella (virtaama Pollusta, lämpötilat CTC)
  • Pollun näyttämä virtaama 2,15 m3/s (Latauskierto 70% ohjauksella)
Kyllä CTC pirun hyvin takoo lämpöä kun 9 kW saa irti kovassa pakkasessa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
IV (MUH 120) pidetään välillä pois päältä...mistä syystä?

Kesällä on joskus ollut poissa kun on ikkunoita auki vähän niin kuin jäähdytyksen vuoksi. Ei taida paljon merkitystä olla ilmanvaihdon kannalta. Samoin on se katkaistava pois, jos ILPillä jäähdyttää, ei siitä jäähdytyksestä taida paljon iloa muuten olla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kyllä CTC pirun hyvin takoo lämpöä kun 9 kW saa irti kovassa pakkasessa.
Niin, onko se sitten vähän vai paljon.
Sulatukset penteleet sitten pudottavat tuota keskimääristä tehoa. Jonnekin tuonne -17...-18 paikkeille sulatukset sujuvat vielä kuin valssi eli se nousee siitä empimättä ja nopeasti. Sitten kun kylmenee, sulatuksen jälkeinen kierrosten nosto vie enemmän aikaa ja pudottaa tuottoa reippaasti mutta pudottaa samalla myös sähkötehoakin.

Esim. nyt tälle päivälle olisiko -12 °C keskimäärin, seilannut -10 ... -15 keskimääräinen nettotuotto 8,6 kW. Se ylittää jo lämmitystarpeen. Keskimääräinen sähköteho vastaavasti 4,12 kW eli sekin on noussut noista kylmimmistä päivistä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Näissä lämpötiloissa täytyy sitten huomioida aina ihmismieli. Kesällä se 30 asteen helle tarkoittaa sitä maksimilämpötilaa, joka jossakin mittarissa ehkä varjon puolella iltapäivällä nähdään. Talvella se 30 asteen pakkanen on se kylmin lukema joka joskus aamulla on mittarissa nähty. Vuorokausikeskiarvot on sitten jo jotain ihan muuta.
 

pökö

Kaivo jäässä
Minulla aikanaan 9 kW-ulti tykitti noissa ulkolämmöissä muistaakseni max 4 kW tehoa. Minusta se oli aika hyvä tulos vaikka coppi oli vain hieman yli 1. Koska kone toimi kuin ajatus pidin sitä hyvänä saavutuksena.
 

Leo

Aktiivinen jäsen
Tähän ei oikeastaan olekaan kuin aivan tuore vastaus tältä viikolta. Jos sanon että -19 °C:ssa pelkälle pumppaukselle vrk keskiarvona. Lämpötila vaihdellut noin -17 ... -20 °C
  • COP 1,8 sulatukset huomiotuna
  • Netto lämmitysteho 6,9 kW (vastaava lämmöntarvearvio 9,3 kW)
  • Sähköteho 3,8 kW
  • Tuottolämpötila: noin puolet 36 °C, vrk ja puolet noin 39 °C lämpötilaan pumppausta

Löytyy myös mittaustulos juuri -19 °C (hetkellinen tulos ilman sulatuksia)
  • Tuottolämpötila 35,1°C, tulolämpötila koneelle 31,4 °C
  • Pollu = 8,9 kW, virtaaman ja Δt perusteella 9,2 kW, 90 rps (täysillä)
  • Sähköteho 4,411 kW, 90 rps.
  • COP2,0 Pollu, COP2,1 virtaaman ja lämpötilan perusteella (virtaama Pollusta, lämpötilat CTC)
  • Pollun näyttämä virtaama 2,15 m3/s (Latauskierto 70% ohjauksella)

Olikos sulla mikä CTC:n kone? On/off vai invertteri? Mietin tuota ottotehoa lähinnä. Itsellä on/off kone ja olen olettanut sen ottavan aina sen 2,4kw vaikka olisi kovaakin pakkasta.
 
Back
Ylös Bottom