Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

[Espejot]

Enemmän mua "hämäsi" piirakassa olevat suurettomat luvut ilman kWh merkkintää % merkin kera. Minä käyttäisin "piirakkaa" vain visualisointina % ja vastaavat kWh luvut taulukkoon. Eli taulukosta matematiikka ja poorakasta kokonaiskuva prosentteina.

 

[roots]

Mitä sisältää '+Lämmitysjärjestelmä'?

 

[pelzi_]

Tässä asiassa ei senkään suhteen ole mitään uutta että jokaisen ILPin dokumentaatiossa on COP ja EER ja COP on n. yhden suurempi kuin EER. Sama juttu kaikissa jäähdyttimissä, kuten VILPeissä.

Jäähdytyksessä kiinnostaa siirretty energia ja lauhduttimeen lisätty n. sähkönkulutusta vastaava tulistus on hukkaa, lämmityksessä kiinnostaa lauhduttimesta saatava energia ja se on n. laitteen kulutuksen verran suurempi kuin höyrystimestä viety energia. Myös kaikki jäähdytyspuolen puhaltimet ja kiertopumput tulevat jäähdytyksessä takkiin koko tehollaan ja vähentää hyödyllistä jäähdytystehoa. Lämmityksessä ne ovat hyödyksi.

COP on lopulta markkinamiesten keksintö jolla saatiin paremmat luvut. Amerikassa toki jo EER laskettiin imperialistiyksiköillä ja näin saatiin luvuksi esim. 8 jo ikiaikoja sitten R22-aikana. Uusissa on imperialisti-SEER vaikka 22. Eurooppalaiset voi kadehtien katsella niitä lukuja.

Numeroiden vertailu ymmärtämättä ei johda hyviin tuloksiin, varsinkin kun ne sisältää eri asioita, ilpissä on kaikki kulutus ja vesi-vesi-vedenjäähdyttimessä (tai mlp:ssä) ei ole välttämättä kummankaan puolen pumppuja eikä puhaltimia. VILP:ssä on yleensä puhallin ja pumppu.

 

[roots]

(tai mlp:ssä) ei ole välttämättä kummankaan puolen pumppuja

Kyllä noi on nykyään datoissa mukana.

 

[pelzi_]

Niissä laitteissa ne on mukana missä pumput on sisäänrakennettuja, isoissa ei ole ja COP kummasti hyppää.

 

[roots]

Niissä laitteissa ne on mukana missä pumput on sisäänrakennettuja, isoissa ei ole ja COP kummasti hyppää.

Mikä on ISO?
Kait täällä foorumissa yleensä puhellaan omakotitasoisista ja harvakseltaan kerrostaloista tjms.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitä sisältää '+Lämmitysjärjestelmä'?

1. Lämmönjaon kiertovesipumput 3 kpl, joista käytännössä vain kahta käytetään (lattia- ja patterilämmitys). Kolmannella voi kierrättää vettä iv-koneen jälkilämmityspatterilla.
2. Kaksi Tiimi lämmönsäädintä
3. Kiertovesipumppujen ajastinkello.

Nämä eivät sisälly:

1. Öljypolttimen sähkön kulutus
2. Imanvaihtokone (iv-koneella ei ole kuitenkaan sähkötoimista jälkilämmitystä kun on vesipatteri).

 

[pökö]

Kiertovesipumppujen ajastinkello.

Mimmosessa käytössä toi on, siirrätkö sillä kuormaa pois yötunneilta?

 

[SON]

Yleistä
Kellarinlämmitäjä on yksi harvoista foorumlaisista joka on paneutunut syvällisesti rakennuksen(sa) lämmitysjärjestelmäänsä ja energian kulutukseen. Luin ketjun läpi ja jossain kohtaa pyydettiin kommentointeja ja parannusehdotuksia. Asiaa on kertynyt tosiaan paljon ja ehkä suurimpana parannusehdotuksena tai puuttena, miten vaan, näen astepäiväluku ja sisälämpötila seurannan puuttumisen. Myös vertailtavuuden helpottamiseksi olisi hyvä esittää ominaslukuja kuten kWh/R- m² tai kWh/R-m³. Myöskin grafiikassa rullaava 12kk (1 vuoden) esitystapa kertoisi paljon enemmän kuin kuukaudet erikseen.

Vuotuisen energian tarpeen , tehon ja ulko- ja sisälämpötilan riippuvuus
Näistä voidaan laskea vuosienergia kaavalla W_vuosi=P*Apl*24/(t_sisä-t_ulko)
jossa
W_vuosi = vuodessa tarvittava lämpöenergia, kWh
P= rakennuksen tarvitsema teho, kW
Apl= astepäiväluku oCvrk
24 = 24 h vrk:ssa
t_sisä= haluttu sisälämpötila ^oC
t_ulko= ulkolämpötila (mitoituslämpötila) ^oC

Esimerkki
Kellarinlämmitäjä ilmoittaa vuonna 2020 käytetyn energiaa lämmitykseen noin 36000 kWh ja rakennus on pohjoissavossa ja lämmitetty pelkästään VILP:llä. Sisälämpötilasta ja alimmista pakkaslämpötiloista ei juuri ollut tietoa joten laskuharjoituksena esimerkissä voidaan käyttää yleisesti tiedossa olevia arvoja ja lasketaan näiden avulla rakennuksen tarvitsema teho kovemmilla pakkasilla ( -30 ^oC ja sisäläpötilalla 22 ^oC ) ja oletetaan vuoden 2020 Apl olevan 4000 oCvrk (Joensuu 4012 ja Kuopio 3860). Kun ylläolevasta kaavasta ratkaistaan teho P saadaan,

P=36000*(+22-(-30))/4000/24 kW=19,5 kW

Koska kaikki tekijät kaavassa ovat suoraan verrannollisia, tehokärä ulkolämptilan muuttuessa olisi lineaarinen (19,5 kW/-30 oC-- 0 kW/+13 oC). Kellarinlämmitäjä ei siis ole ilmoittanut ehkä tärkeintä asumisviihtyvyyteen liittyvää tietoa, lämmitystehosta riippuvaa jatkuvaa sisälämpötilaa eikä oikein jatkuvaa ulkolämpötilaakaan, joten esitetty informaatio jätti avoimia kysymyksiä. Voisi olettaa että sisälämpötila rakennuksen eri osissa on ollut selvästi alle +22 oC kovemmilla pakkasilla. En usko että kyseinen VILP antaa noin suurta tehoa -30 ulkolämpötilalla.

Tämä on siis esimerkki siitä että miten tärkeää on ilmoittaa tarvittavat tiedot oikean kuvan saamiseksi. Menneinä vuosinahan foorumilla ILP llä ilmoitettiin aivan hirveitä säästöjä mutta tarkempi tarkastelu osoitti että osa säästöistä oli käytännössä syntynyt asumisviihtyvyyttä laskemalla. Tämä korostui erityisesti lattialämmitteisissä taloissa.

Ominaisluvut
Tarkastelun jätän toiseen kertaan

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mimmosessa käytössä toi on, siirrätkö sillä kuormaa pois yötunneilta?

Periaatteessa kyllä, joskin lähinnä aamupäivän ja illan tunneilta. Aamupäivisin sähkö on yleensä kallista ja ilmakin lämpenemään päin joten lattialämitystä ei tuolloin ole päällä kuin talvella jolloin kaikki on lähtökohtaisesti jatkuvalla. Lattialämmityksen ajastuksella saa myös pitkiä käyntijaksoja.

 

[pökö]

Periaatteessa kyllä, joskin lähinnä aamupäivän ja illan tunneilta. Aamupäivisin sähkö on yleensä kallista ja ilmakin lämpenemään päin joten lattialämitystä ei tuolloin ole päällä kuin talvella jolloin kaikki on lähtökohtaisesti jatkuvalla. Lattialämmityksen ajastuksella saa myös pitkiä käyntijaksoja.

Eikös se Tiimi-säädin taipuisi samaan lämmönpudotustoiminnolla?

 

[Kellarinlämmittäjä]

P=36000*(+22-(-30))/4000/24 kW=19,5 kW

Tuo esittämäsi 19,5 kW/-30 °C on aika kova tehoarvio eikä taida paljon korjaantua vaikka käyttäisi 23 °C sisälämpötilaa. Aikoinaan ennen lämpöpumpun laittoa mittasin pelkälle lämmitykselle 10,9 kW/-27,5 °C arvioituna öljypolttimen käyntiajasta. Käyttökertomuksen kuvissa 6 ja 7 on esitetty lämmitykseen käytetty energia ulkolämpötilan mukaan. Tuo esittämäsi tehoarvio merkitsisi, että öljykattilakin palaisi pakkasella keskeytyksettä. Tämä nyt ainakin on yritetty mitata stabiilissa tilanteessa.

Sisälämpötiloille ei minulla ole muuta seurantaa kuin normaalit sisälämpömittarit. Eli nykyisellään tähän ei kyllä ole mitään heittää eikä varsinkaan menneestä ajasta löydy mitään mitattua aineistoa. Vaimon puolelta takaisinkytkentä on vielä Tiimin sisäanturiakin tarkempi joskin hänelle se set-pointti taitaa jollakin rytmillä vaihdella.

Energiaseurantaraporteissa näkyvät ulkolämpötilat ovat ilmatieteenlaitoksen vuorokausikeskiarvoja. Lämmitystä kokonaisuutena on tarkasteltu käyttökertomuksen kuvassa 9 ja siitä näkee kuinka kuukauden lämmitystarveluvun mukaan sitten pitää ottaa tukilämmitystä käyttöön LTL:n (Kuopio) kasvaessa. Ulkolämpötilassa nyt itse luottaisin ilmatieteenlaitoksen mittauksiin ja ne ovat avoimesti kaikille saatavilla niin VILP ajalta kuin myös vuosikymmeniä ennen sitä.

Milläs tavalla nuo ominaisluvut nyt sitten tähän liittyisivät. Energiatehokkuudessa neliölle tai kuutiolle tämä ei luonnollisesti ole nykytasoa. Itse nyt arvelisin että todetun lämmitystarpeen täyttäminen olisi kuvaavin menetelmä kun ne rakennuskohtaiset tiedot ovat aina aika vahvasti laskennallisia ja teoreettisia.

Nuo on kovia haasteita toteuttaa raporttiin

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eikös se Tiimi-säädin taipuisi samaan lämmönpudotustoiminnolla?

Juuri noinhan minä sitä 3 vuotta käytin aikana jolloin oli sähkö kiinteällä hinnalla ja vielä vähän aikaa sen jälkeenkin. Silloin kiertopumppujen kulutus oli sitten suurempi. Jos kyttäyssähköllä meinaa elää, se johtaa kompromisseihin. Kiinteähintaisella olisi nyt jonkin verran ikään kuin uusia eväitä parantaa tulosta.

Kannattaa muistaa, että lattialämmityksen lämmönsäätimen anturi on myös termospullon sisällä (aikaisemmin puupölkyn sisässä, joka ajoi saman asian)

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ennämän mua "hämäsi" piirakassa olevat suurettomat luvut ilman kWh merkkintää % merkin kera. Minä käyttäisin "piirakkaa" vain visualisointina % ja vastaavat kWh luvut taulukkoon. Eli taulukosta matematiikka ja poorakasta kokonaiskuva prosentteina.

Nuo kWh merkinnät saan selitetekstin osana kaavioon, mutta aivan nätisti juuri oikealle paikalleen en saa. Nyt tuossa taulukossa on summasarakkeet ja COP on suoraan näkyvät luvut jaettuna keskenään. Pitäisin nuo kWh:t tuolla piirakassa, koska siellä on tuo taloussähkö ja ilmaisenergiakin ja taas tuo otsikon koko energiatase sisältää myös nämä. Eli selvyydeksi kaikille esim "Taloussähkön" 12% = 344 kWh/2964 kWh. Kuva syntyy automaattisesti joten kun kerran tehty niin tulee sitten samalla kaavalla eikä kirjoitusvirheitä tule.

Ehdotus 1 ei vaikuttanut saavan kannatusta ja se on omasta mielestänikin hiukan ruma. Piirakkaan on vaikea keksiä millä tuon pumppaussähkön saisi visualisioitua jotenkin sekä yhteen että kuitenkin erilleen tuohon ilmaisenergiaan.

Tässä yritän tuoda tämän koko kuvan esille eli ei pelkkä lämmitys vaan lämpöpumpun merkitys koko huushollin kannalta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

En usko että kyseinen VILP antaa noin suurta tehoa -30 ulkolämpötilalla.

Eipä anna 19 kW, juu. Taitaa olla ainut asia mikä kirjoituksessasi oli oikein.

Kun itse lasken 36 000 kWh lämmitystarvetta maanpäälliselle rakennukselle ilman mitään veden lämmitystä mutta huomioiden 3000 kWh taloussähkön lämmittävää vaikutusta ja vähän aurinkoa, tehoksi tulee III-vyöhykkeen tyyppi-ilmastossa 14,1 kW -30 °C:ssa (ja 10,2 kW -20 °C:ssa)

Jos tähän sitten ottaa ei ulkolämpötilasta riippuvaa lämmitystä (kellari, vesi) ja nostetaan vastaavasti lämmöntarve keskimääräiseen (~40 000 kWh) sitten mennään jo desimaalien päähän polttimen käyntiaikaan perustuvan tehoarvioni kanssa.

 

[SON]

Vielä kaavasta korjattuna
Wvuosi=P*Apl*24/(tsisä-tulko)
jossa
Wvuosi = vuodessa tarvittava lämpöenergia, kWh
P= rakennuksen tarvitsema teho, kW vrk
Apl= astepäiväluku oCvrk
24 = 24 h
tsisä= haluttu sisälämpötila oC
tulko= ulkolämpötila (mitoituslämpötila) oC

Kaava on siitä hyvä että siinä ei tarvitse huomioida rakennuksen pita- alaa, tilavuutta jne, vaan tässä pelataan ainostaan rakennuksen tarvitsemalla max teholla, vuotuisella energialla, vuoden astepäiväluvulla ja rakenteen välisellä lämpötilaerolla max teho tilanteessa. Tehon tai energian laskennan lähestymistapa riippuu siitä, suunnitellannko lämmitysjärjestelmää vai tarkastellaanko käytössä olevaa tilannetta.

Muutama esimerkki lisää takavuosilta, 1970- 1980 luvulta. Silloinen Sähkölaitosyhdistys keräsi sähkölaitoksilta paljon tilastotietoa ja muistan vielä hyvin sähkölammitteisen pientalon tyyppikuluttajan 15000 kWh/a lämmitykseen n. 7 kW teholla. IVO (Imatran Voima): lla oli samoihin aikoihin melko kattava sähkölämmitystutkimus jonka tulokset olivat hyvin samanlaiset kuin edellä. Valitettavasti minulle ei ole enää näistä dokumentteja. Ihan viimeaikoinakin on ollut esillä jotain samansuuntaista. VTT tutkii eri lämpöpumppuja ja niissä käytetty tehokäyrä laskenta noudattaa samaa periaatteetta ja esimerkkinä siitä 6kW teho antaisi kaavaa käyttäen noin 11000 kWh:n vuotuisen energiatarpeen.

En muista mistä tuo yllä oleva kaava on alkuaan lähtöisin mutta sitä käytin ja jos kaavaan sijoitetaan luvut vaikkapa näin eteläsuomen silloisilla arvoilla , eli P=W*(tsisä-tulko)/apl/24 kW= 15000 KWh*(22-(-26))oC/4000 oCvrk/24h = 7,5 kW (vrk).

Kellarinlämmitäjän vanhoista ja uusistatiedoista
Sanotaanko aluksi näin että "Jokainen olkoon oman onnensa seppä" . Valitettavasti COP arvot eivät vaan lämmitä taloa. Jos Kellarinlämmittäjällä olisi ollut esittää lukijoille asumisen kannalta tärkeintä tietoa asumisviihtyvyydestä eli todellisesta sisälämpötilasta koko talossa samassa esityksessä missä on ulkolämpötila, tehot ja tai energian kulutus,
niin se kertoisi luotettavammin todellisen tilan lämmityslaitteiston ominaisuudesta.

Nuo vedenlämmitys, taloussähkö, aurinko jne jutut eivät oikeastaan kuulu tähän silloin kun puhutaan pelkästään tarvittavan tai käytetyn lämmitysenergian ja lämmitylaitteen tehon suhteesta lämpötilatekijät huomioiden.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos Kellarinlämmittäjällä olisi ollut esittää lukijoille asumisen kannalta tärkeintä tietoa asumisviihtyvyydestä eli todellisesta sisälämpötilasta koko talossa samassa esityksessä missä on ulkolämpötila, tehot ja tai energian kulutus, niin se kertoisi luotettavammin todellisen tilan lämmityslaitteiston ominaisuudesta.

Tämmöistä minulla ei ole mutta täytyy miettiä miten tuommoisen saisi aikaan. Lämmitysteho vuorokautisen ulkolämpötilan mukaan on kuvattu käyttökertomuksessa useissakin kuvissa.

Tämä oli alun perin tarkoitettu Pollun mittaustarkkuuden seuraamiseen mutta soveltuu tämä tähänkin yhteyteen. Ilmeisesti olet keksinyt epätoivoisen teorian, että taloa ei lämmitettäisi pakkasella. Tässä on laskennallisen lämmitystarpeen ja todellisen lämmitystarpeen välinen erotus ajalta, jolloin tuottoa on mitattu PolluCom energiamittarilla. Jos mittariin ei ole kertynyt riittävästi lukemia tai tukilämmitystä ei ole ollut "riittävästi", nuo pylväät nousevat nollatason yläpuolelle. Kuvasta on eliminoitu heinäkuut.

Mielenkiinnolla kuulen teoriasti sitä että miksi esim. tänä vuonna tammikuussa ja helmikuussa lämmitystä on kuitenkin ollut varsin tarkkaan sen verran kuin on pitänytkin.

 

[pökö]

Mielenkiinnolla kuulen teoriasti sitä että miksi esim. tänä vuonna tammikuussa ja helmikuussa lämmitystä on kuitenkin ollut varsin tarkkaan sen verran kuin on pitänytkin.

Eikös siellä kovimpien pakkasten aikaan jätetty jotain tiloja lämmittämättä?

 

[Espejot]

Tämmöistä minulla ei ole mutta täytyy miettiä miten tuommoisen saisi aikaan. Lämmitysteho vuorokautisen ulkolämpötilan mukaan on kuvattu käyttökertomuksessa useissakin kuvissa.

Sisälämpötilan mittaaminen on vähän sama asia kun mittaisi lumikinoksen paksuutta. Toki sama ongelma koskee ulkolämpötilaa... no, IV:n poistokanavasta saisi yhden luvun mitattua.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eikös siellä kovimpien pakkasten aikaan jätetty jotain tiloja lämmittämättä?

Tämmöistäkö kehää tämä nyt sitten kiertää. Epäilyksiä aina lingotaan ja kysyjä häipyy ja uusi astuu kehään sitä mukaa kun vastauksia saa aikaiseksi. Mitä hurjemmat epäilyt sitä enemmän peukkuja.

Kyllä täällä lämmitys on useinkin pois päältä. Ei se sitä tarkoita, että siinä mikään jäähtyisi. Jos lämmityksessä olisi jotain säästetty (tai puilla lämmitetty, mihin ei ole edes tulisijaa), kyllä se tuossa näkyisi, kun tuo jo aika pienet PolluCommin jätättämiset juoruaa. Noita voi myös jokainen itse laskella ja piirellä käyttökertomuksen tietojen perusteella.

Noita "asumisviihtyvyyden" mittaustuloksiakin on kysytty vaikka sellaisten raportointiin en ole täällä koskaan missään törmännyt.

 

[siwer]

Ihan summittainen luku sisälämpötilasta toki auttaisi vertailua. Ihmisten tottumukset niin erilaisia. Joillain on aina vähintään +25 sisällä eikä tulisi kuuloonkaan yhtään vähemmän, maksoi mitä maksoi. Toiset elelee +18:ssa ja vetelee villasukkia jalkaan tarvittaessa. Tällaisista ääripäistä tulee jo ihan merkittävä ero lämmitystarpeeseen.

 

[pökö]

Tämmöistäkö kehää tämä nyt sitten kiertää. Epäilyksiä aina lingotaan ja kysyjä häipyy ja uusi astuu kehään sitä mukaa kun vastauksia saa aikaiseksi.

Kehänkierrossa olet ihan omaa tasoasi.

Mutta helmikuun 6. pnä pakkasilla pistit lämpöjä poikki kun vilp ei enää riittänyt.

@Kellarinlämmittäjä

" Nyt pakkasella tällä viikolla piti katkaista kellarin lämmitys kahtena yönä, jotta asuinkerrokseen riitti. Loputtomiin tämäkään ei auta, kun sitten alkaa karata ylhäältä lämmintä alas päin"

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kyllä. Mutta silti se lämmitys on ehditty tehdä. Pakkasella sai tuolla tavalla pidettyä toimintannalle välttämättömän lämpötilatason. Ensimmäinen kokeilu lajissaan eikä tuota enempää tarvittukaan. Kellari ei todellakaan kahdessa yössä jäähdy. Minulla ei ole mahdollisuuttaa käyttää "lisälämpöä" VILPin apuna vaan lämmitys on joko VILPillä tai öljykattilalla (jossa toki myös sähkövastukset).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ihan summittainen luku sisälämpötilasta toki auttaisi vertailua.

23 voisi olla lähellä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tokko kukaan osaisi tuota @SON lämmitystehon arviointimenetelmää kommentoida ?

 

[Hempuli]

Jos ei saada VTT:n testeissäkään täysin vertailukelpoista tulosta tai ainakin niihin voidaan kylvää epäilyksen siemen, niin ei foorumilaisten eri kombojen ja asuntojen variaatiossa ole mielekästä hakea vertailukelpoisia tuloksia käyttökertomuksistakaan. Käyttökertomukset ovat kuitenkin yksi näkemys ja sielläkin kahden hengen taloudessa voi samasta lämmöstä olla asumisviihtyvyydestä puolen tusinaa eri mielipidettä samana päivänäkin.

 

[MarkkuJ]

Moro

No panen tähän mielnkiintoiseen keskusteluun omankin näkemykseni asuinviihtyvyydestä.Lämpömittarit ainakin meillä on sellaisella mukavalla lukukorkeudela eli n. 1,5 m:n korkeudella ja jos on lattialämmitys ja verrokkina patterilämmitys niin sellaisessa 23 °C mikä meillä (lattialämmitys koko talossa) on olkkarissa jossa nyt eniten oleskellaan luulisin saman lämpötilan tuntuvan mukavammalta kun varpaille tuntuu myös lämpöseltä.Ei varmaan voi puhua asumismukavuuden alentumiselta jos tiloissa kuten khh on viileämpää ja makkarissa kun peittojen alla nukkuessa nukkuu paremmin myös vähän viileämmässä.Kylppärissä taasen on oltava vähän lämpösempää kun siellä ollaan jopa ihan ilkosillaan eikä tunnu mukavalta jos on vilposta,eikös tämä ole sitä asumisviihtyvyyttä ja kuivuu suihkun jälkeen paikatkin nopsempaa.On tietysti henkilöitä joille vähän viileämpi huusholli on ihan OK mutta sama lämpötila taasen toisesta tuntuu että ei ole hyvä asumisviihtyvyys kuin on vilposta.Ihan eri asia sitten jos säästetään asumisviihtyvyyden kustannuksella lämmityskuluissa eihän sellasia voi vertailla.

 

[Lamanka]

Sosiaali- ja terveysministeriö on luonut tätä varten ihan oppaan missä neuvotaan huonelämpötilan mittaustapa ja tavoitelämpötilat. Löytyy nimellä asumisterveysohje.

Tätä ohjetta käytetään useammassa vuokrataloyhtiössä kun lämmitysjärjestelmää säädetään kohdalleen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jonkun (muun) pitäisi nyt näyttää sitten ensin esimerkkiä. Ehkä liemikulhon kilinän voisi myös ottaa tarkastelun piiriin.

 

[pökö]

Kyllä oma sisälämpö pitäisi tietää ilman apuakin. Meillä se on 21 ja sen alle se ei mene, oumanni hoitaa sitä asiaa tehokkaasti

 

[sulo_s]

Meillä se on keittiössä, työhuoneessa, takkahuoneessa ja olkkarissa n.22, mun makkarissa 20 ja emännän kaikkea väliltä 12 -24

Sisälämmöt on aika henkilökohtaisia, naapurilla talvella 17

 

[Adamooppeli]

Meillä sisälämpö on aina vähintään 23 C - 24 C molemmissa, ylä-ja alakerrassa. En tarvinnut tämän miettimiseen yhtään kertomusta, exceliä, graafia, taikka taulukkoa. Luvut tulivat salaman lailla suoraan omasta päänupista kuin manulle illallinen

 

[Espejot]

Ei sisälämmöllä mitään tee jos kaikki muut lukemat puuttuu, tuli se tieto hattuhyllyltä tai takaraivosta. En hirveästi nostaisi raportoinnin rimaa koska lillukan varsista voi kysyä halutessa.

 

[pökö]

Ei sisälämmöllä mitään tee jos kaikki muut lukemat puuttuu, tuli se tieto hattuhyllyltä tai takaraivosta

No tekeekö niillä muilla mitään jos sisälämpö puuttuu?

 

[Espejot]

No tekeekö niillä muilla mitään jos sisälämpö puuttuu?

Mä hieman epäilen näistä ulkomuistista ja manun illallisia onko niillä mitään ravintoarvoa keskusteluun. Ainakin niiden todistearvo on plusmiinusnolla.

 

[pökö]

Mä hieman epäilen näistä ulkomuistista ja manun illallisia onko niillä mitään ravintoarvoa keskusteluun. Ainakin niiden todistearvo on plusmiinusnolla.

Kuulutko siihen ryhmään joka ei tiedä oman asuntonsa sisälämpöä? En ihan purematta niele että noin olisi.

Mutta oikeessa olet että todistearvo on olematon. Miksi täällä yleensäkin pitää todistella mitään.

 

[Espejot]

Kuulutko siihen ryhmään joka ei tiedä oman asuntonsa sisälämpöä? En ihan purematta niele että noin olisi.

Kyllä, kk-tasolla en tiedä keskilämpöä. Tällä hetkellä kaikkien termostaattien keskilämpötila on 24C poislukien kosteat tilat. Smatrix näyttäää ko tiedon mutta oikeastaan keskilämpö pitäis mitata IV:n poistoilmasta ennen saunaa.

 

[pökö]

mutta oikeastaan keskilämpö pitäis mitata IV:n poistoilmasta ennen saunaa.

Edellyttää aika hyvin eristettyä kanavistoa jos se on yläpohjassa

 

[siwer]

Meillä sisälämpö on aina vähintään 23 C - 24 C molemmissa, ylä-ja alakerrassa. En tarvinnut tämän miettimiseen yhtään kertomusta, exceliä, graafia, taikka taulukkoa. Luvut tulivat salaman lailla suoraan omasta päänupista kuin manulle illallinen

Ai niinkuin samaan tapaan kuin tässä:

23 voisi olla lähellä.

Vai jotenkin eri tapaan? Tuossa liikaa exceliä vielä?

 

[siwer]

Vaatimustaso on kyllä hyvä. Graafeja ja laskelmia ei saa olla vaan lukujen pitää tulla sutjakasti lonkalta. Sitten kuitenkin pitäisi olla kattava kirjanpito ja todistusaineisto niistä luvuista, ja jos senkin esittää, se on tietysti väärennetty tai ainakin tarkoituksellisesti täysin harhaanjohdettu, tai sitten se on liian kattava, tai sitten auttamatta niin vajavainen ja puutteellinen, ettei sillä tee mitään.