Keskustelua aurinkopaneeleista

Mitä tuolla levyllä on ajateltu suojattavan?
Jos jotain syttyy palamaan niin takana oleva levy ei taida juuri suojata. Tuli leviää levyn yläpuolelta.
Levyn pitäisi siis olla korkea tai pitäisi olla ”katto” joka ohjaa tulen kauemmaksi seinästä.
Vai mikä tuon levyn funktio on?
Sen levyn tarkoitushan on suojata esim puurakennetta mikäli vertti kuumenee. Ei tietenkään se suojaa avotulelta.
 

Tifo

Vakionaama
kuormitamaton paneeli lämpenee enemmän kuin kuormitettu. Syytä tälle ilmiölle ei vain ole veilä kukaan kertonut.
Täähän on ihan selvä juttu, kuormitetusta paneelista viedään energiaa pois. Väittääkö joku myös että kuormittamaton paneeli kuumenee enemmän kuin verrokkilevy, joka ei sisällä sähköä tuottavia komponentteja?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Täähän on ihan selvä juttu, kuormitetusta paneelista viedään energiaa pois. Väittääkö joku myös että kuormittamaton paneeli kuumenee enemmän kuin verrokkilevy, joka ei sisällä sähköä tuottavia komponentteja?
Ööö, kuuglaa ja kerro oma näkemyksesi hakutuloksista (*). Mutta mitä tapahtuu fotonin luovutamalle liikenergialle jos paneelia ei kuormiteta? Edit: jatketaan ajatusta... jos elektroni kykenee vastaanottamaan fotonin energian niin a) se joko luovuttaa enegian pois tavalla tai toisella b) säilyttää fotonin energian. Koska sähkö on elektronien liikettä niin pysyvätkä elektronit liikeessä paneelin sisällä jos paneelilla ei ole kuormaa vai mitä sille liike-energialle tapahtuu?


*) If you put two similar panels next to each other, connect the first one to a load, and the other one does not connect to a load, it is seen that the disconnected panel will be hotter than the connected panel. Lähde: arka360.com
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tämän mukaan kytkemätön paneeli olisi kuumempi kuin vastaava musta levy.
Eipä ole, vaan suunnilleen saman lämpöinen. Jos sen sijaan paneeli on kytketty ja sitä kuormitetaan, paneeli on hiukan viileämpi kuin musta levy, sillä se kerää osan auringon levyä muutoin lämmittävästä näkyvästä valosta muualle pitkin sähköjohtoja.

Tilanne on vastaava kuin jos laitat suljetun painekattilan osittain vedellä täytettynä hieman yli sata-asteiseen uuniin niin, että paineinen höyry voidaan johtaa pois hanalla varustettua putkea pitkin. Kattila lämpenee uunin lämpöön, jos höyryä ei päästetä pois ja hana on siis kiinni, mutta viilenee hiukan uunia viileämmäksi, jos höyry johdetaankin putkea pitkin pois.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eipä ole, vaan suunnilleen saman lämpöinen. Jos sen sijaan paneeli on kytketty ja sitä kuormitetaan, paneeli on hiukan viileämpi kuin musta levy, sillä se kerää osan auringon levyä muutoin lämmittävästä näkyvästä valosta muualle pitkin sähköjohtoja.
En kyllä keksi ilmiötä mikä lämmitäisi paneelia oleelliseti enemmän jos kuormaa ei ole kytketty.

Pohdintaa: Fotonin energia siirtyy elektroniin joka siirtyy korkeampaan varaustilaan. Fotonin ylimääräinen energia muuttuu liike energiaksi. Se energia mikä ei riittä muuttamaan elektronin tilaa muuttuu lämmöksi. Olen ollut siinä käsityksessä että paneelin jännite säilyy jos se kytketään kesken tuotannon irti kuormasta. Voisin kuvitella että tämä varaus purkautuu vähitelen jolloin elektronin siirtyy spontaanisti matalalampaan energiatasolle jolloin elektroni lähettää fotonin satunaiseen suuntaa. Jos satunaisesti irronut fotoni ei riitä siirtämään elektronia korkeampaan enrgiataillaan niin tämä muuttuu lämmöksi.

Edit: Jos kuorman puuttuminen synyttää lämpöä ja tämä olisi ongelma niin oletan että siitä olisi juttua pilvin pimein. Mutta mikä on se mekanismi miksi fotonien kvantittisoitunut energia ei muutukkaan lämmöksi jos ei ole kuormaa on kyllä minulle epäselvä. Vai onko se lämmitystehon lisäys niin pieni että sitä ei ongelmaksi huomaa?
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
En kyllä keksi ilmiötä mikä lämmitäisi paneelia oleelliseti enemmän jos kuormaa ei ole kytketty.

Kytkemättömän paneelin hyötysuhde 0%, kytketyn noin 20%.

Eli kytkemättömän paneelin lämpökuorma kasvaa noin 25%. Samalla kasvaa myös konvektio ja ulossäteily -> vaikutus lämpötilannousuun luokkaa 15 %. Tämä vastaa karkeasti 5 astetta.

Isolla 10-200 MW luokan saiteilla stringisulakkeiden palamisen/irroittamisen näkee lämpökameralla paneelikentästä - paneelikenttä, jossa sulake palanut tai irrotettu käy hiukan lämpimämpänä.

Panerlien lämpötilannousu on niin olematonta, että Suomen olosuhteissa ei ole mitään vaaraa/ongelmaa paneelien "sammuttamisella".
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
En kyllä keksi ilmiötä mikä lämmitäisi paneelia oleelliseti enemmän jos kuormaa ei ole kytketty.
No, yksinkertaisuuden vuoksi voi ajatella, että paneelin puolijohdediodia varsin tarkasti muistuttavan rakenteen ylitse on kuormittamattomana suurempi jännite kuin vähänkään kuomitettuna. Jos tunnet puolijohdediodin sähköisiä ominaisuuksia, virtahan kasvaa suunnilleen eksponentiaalisesti myötäsuuntaisen jännitteen kasvun myötä. Eli kun virta kasvaa eksponentiaalisesti, kennon kuormittamattoman jännitteen ja diodin ylitse kulkevan virran tulokin kasvaa eksponentiaalisesti verrattuna kuormitettuihin tilanteisiin, kun myötäsuuntainen jännite diodin ylitse on pienempi (tuo ilmiö itse asassa rajoittaa kuormittamattoman kennon jännitettä voimakkaassa valaistuksessa). Ei tarvittane sen kummempaa selitystä viittaamallesi asialle.
 

Jule

Vakionaama
Puolijohdekomponentti kyllä lämpenee kun sen läpi menee virtaa, mutta toisaalta, jos sitä energiaa kuitenkin viedään kokoajan pois sieltä paneelista, niin vähemmän sinne jää energiaa lämmittämään paneelia, kuin silloin kun sähkö on poikki ja kaikki paneeliin osuva energia lämmittää paneelia.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Puolijohdekomponentti kyllä lämpenee kun sen läpi menee virtaa, mutta toisaalta, jos sitä energiaa kuitenkin viedään kokoajan pois sieltä paneelista, niin vähemmän sinne jää energiaa lämmittämään paneelia, kuin silloin kun sähkö on poikki ja kaikki paneeliin osuva energia lämmittää paneelia.
Lämmitääkö? Olen ymmärtänyt että näin ei nimen omaan käy ja sähköenergia on esimerkki tästä. Säteily joka muuttuu lämmöksi tunnetaan aika hyvin mutta lähteistä ei löydy tietoa mitä käy söhkömagneetiselle energialle jos kuorma katkaistaan. Olisi mukava tietää millä mekanismilla elektronin varautaso muuttuu lämmöksi kun kuormaa ei ole kytketty.

According to this theory, about 37% of sunlight is converted to heat, 18% passes through the cell, 4% gets lost by Carnot and emission losses, 11% gets lost by Bultzman loss and finally, 30% will be converted to electricity. It should be noted that these results are approximate. Based on the laws of thermodynamics, the number 30 is indeed the maximum achievable efficiency for a single junction c-Si solar cell under one sun illumination.

The dominant amount of intrinsic loss contributes to heat generation in a solar cell’s structure. Heat generation corresponds to the transmission of two types of photon groups into the cell. One of them is the photons with energy levels lower than the bandgap which lacks the energy required to excite electrons and whose energy is transferred to phonons in a structure. This process comprises about 18% of the c-Si solar cell’s loss. The other type includes photons with energy levels higher than the bandgap. High energy photons create free carriers known as hot carriers in a solar cell. These photons have excess energy compared to the bandgap; thus, they cause carriers to excite to levels above the band edge resulting in hot carriers. Hot carriers release their energy over bandgap to cool down to band edge to get extracted and participate in energy conversion. The extra energy is then transferred to phonons and contributes to the process of heat generation in a device leading to a temperature rise and causing an inevitable impact on the performance of the solar cell. This respective loss possesses about 37% of the c-Si solar cell’s energy conversion [35].

As mentioned above, carriers generated in a conventional solar cell, lose energy by cooling down from their prior situation to the band edge by optical phonon emission. These energetic carriers can contribute to a higher conversion efficiency if there is a way to prevent them from cooling down and extract them at their elevated energy eliminating thermalization loss. In this paper, a model is proposed to tackle the hot carrier loss developed from energetic photons to achieve higher conversion efficiency in a conventional solar cell.
 

kaihakki

Vakionaama
Tällä sivustolla on perusteellisesti aurinkokennotietoa. Ilman kuormaa tosiaan näyttää virtaa kulkevan sellien sisällä.
1716827865677.png
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Paneelissa on edeleenkin se auringon synnytmä jännite joka ei pääse purkautumaan. Joten miten ne auringosta lähteneet fotonit muutuu ylimääräiseksi lämpöenergiaksi - siis se osa joka normisti muuttuu sähköksi - on selittämättä.

Jos sitä jännitettä ei pureta, niin sitä ei synny enää lisää, kun kennon maksimijännite on saavutettu. Fotonit, jotka eivät enää pysty lisäämään paneelin jännitettä, absorboituvat perinteiseen tapaan muodostaen lämpöä jännitteen sijaan.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Lisäksi selleissä löytyy ns. "shunt resistance", joka johtuu sellien valmistusvirheistä. Se palauttaa sellin tuottamaa virtaa takaperin ja heikentää sellin tehoa ja onkohan niin, että tuottaa myös lämpöä sellissä?

katso liitettä 97789

Sitäkin se tekee, mutta se tekee sitä myös silloin kun paneelista otetaan virtaa ulos. Se on siis eräänlainen häviö.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tästä lämpeämoskeskustelusta tulee väistämättä mieleen hyvässä mielessä Pikku Kakkosen tiedonjyvä ja professori Jyvänen:) Tässä sen loppuosa

Joskus isolla 157 MW saitilla mittailtiin panelien lämpötiloja huvikseen/uteliaisuuttamme ruokatauolla. Juuri ja juuri erotti ei kytketyn stringin käsimittarilla, infrapunakameralla selvemmin. Tuon kokoisella saitilla homma tehdään oikeasti nykyään dronella. Silloin vielä käsin / helikopterilla. Noin 400 tuhatta paneelia... yläilmoista paljon nopeampaa.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Lämmitääkö? Olen ymmärtänyt että näin ei nimen omaan käy ja sähköenergia on esimerkki tästä. Säteily joka muuttuu lämmöksi tunnetaan aika hyvin mutta lähteistä ei löydy tietoa mitä käy söhkömagneetiselle energialle jos kuorma katkaistaan. Olisi mukava tietää millä mekanismilla elektronin varautaso muuttuu lämmöksi kun kuormaa ei ole kytketty.
Ongelma taitaa olla siinä, että ole tähän mennessä ymmärtänyt aurinkokennon fysikaalista toimintaa riittävän tarkasti. Edellä on hyviä lisätarkennuksia aiheeseen. Kuvattuna yleistasolla siis kenno (ja kennojen sarjaan ja rinnankytkennällä toteutettu paneeli) tuottaa koko ajan sähköä verrannollisesti auringonsäteilytehoon. Jos tehoa ei käytetä, se kuluu käytännössä kokonaan paneelin (lisä-) lämmitykseen (auringon säteily lämmittää sitä samalla vielä selvästi enemmänkin suoraan ilman sähkön osuutta asiaan). Jos sähköä käytetään hyväksi johtamalla sitä pois, tuo pois johdettu sähkö on sitten pois lämmittämästä paneelia.

Aurinkopaneeli ei todellakaan toimi kuin jokin paristo tai akku, joissa sähköä tuottava reaktio hidastuu, jos virtaa ei johdeta navoilta pois.
 

jolla

Jäsen
olen yrittänyt mittailla, jo useampana vuonna kun putkahtelee esiin
parhaimmillaan ole päässyt 1 -2 C° eroon mutta sekin sumentuu tilanteen veihteluihin, pientä tuulenvirettä tai silmin havaitsematonta eroa paisteessa. ei ds18b20 panelin pinnassa takana kiinnitettynä tarkkuudella juurikaan mainittavaa eroa 45C° tasolla saa esiin. ehkä labra olosuhteissa.
hyvin teoreettista on
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ongelma taitaa olla siinä, että ole tähän mennessä ymmärtänyt aurinkokennon fysikaalista toimintaa riittävän tarkasti. Edellä on hyviä lisätarkennuksia aiheeseen. Kuvattuna yleistasolla siis kenno (ja kennojen sarjaan ja rinnankytkennällä toteutettu paneeli) tuottaa koko ajan sähköä verrannollisesti auringonsäteilytehoon. Jos tehoa ei käytetä, se kuluu käytännössä kokonaan paneelin (lisä-) lämmitykseen (auringon säteily lämmittää sitä samalla vielä selvästi enemmänkin suoraan ilman sähkön osuutta asiaan). Jos sähköä käytetään hyväksi johtamalla sitä pois, tuo pois johdettu sähkö on sitten pois lämmittämästä paneelia.
Et muuten vastannut kysymyykseen. No, ei väliä. Såhkön ja lämmönmuodostusmekanismit on erilaiset. Fotonit tuotavat paneelissa lämpöä pääasiassa kahdella tavalla, fotonit joiden energia ei riitä virittämään elektronin energiatasoa ja ne fotonit jotka yliviritävät elektronin. Ne fotonit joiden aalonpituus on oikea tuotavat varautuneen elektronin ilman lämpöä. Mutta ehkä asiata on turha jatkaa koska olemme virityneet selvästi eri aallonpituudelle.

Aurinkopaneeli ei todellakaan toimi kuin jokin paristo tai akku, joissa sähköä tuottava reaktio hidastuu, jos virtaa ei johdeta navoilta pois.
Sinä puhut akuista minä en.

olen yrittänyt mittailla, jo useampana vuonna kun putkahtelee esiin
parhaimmillaan ole päässyt 1 -2 C° eroon mutta sekin sumentuu tilanteen veihteluihin, pientä tuulenvirettä tai silmin havaitsematonta eroa paisteessa. ei ds18b20 panelin pinnassa takana kiinnitettynä tarkkuudella juurikaan mainittavaa eroa 45C° tasolla saa esiin. ehkä labra olosuhteissa.
hyvin teoreettista on

Tästähän on ollut muutamakin maalikkoteoria - "auringon enegia ei katoa" ja "ilman virtaa ei ole tehoa" ja "poisjohdettu sähkö viilentää paneelia" . Kuukle kertoo että paneelit lämpenee hieman enemmän ja käytännön kokemukset tukee väitämää.

Kysymyshän lähti liikkeelle kun joku kysyi voiko paneelit jättää kytkemättä kuinka pitkäksi aika ja foorumille tyypilliseen tapaan asiaa hämmentyy sakeaksi käärmekeitoksi.
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
olen yrittänyt mittailla, jo useampana vuonna kun putkahtelee esiin
parhaimmillaan ole päässyt 1 -2 C° eroon mutta sekin sumentuu tilanteen veihteluihin, pientä tuulenvirettä tai silmin havaitsematonta eroa paisteessa. ei ds18b20 panelin pinnassa takana kiinnitettynä tarkkuudella juurikaan mainittavaa eroa 45C° tasolla saa esiin. ehkä labra olosuhteissa.
hyvin teoreettista on

Teoriasta puheen ollen, oletko laskenut paljonko sen lämmön sitten pitäisi muuttua? Ehkä se on juuri tuo 2°C? Onhan se teho hajaantunut aika isolle pinta-alalle, joka jäähtyykin vielä aika tehokkaasti.
 

kaihakki

Vakionaama
Alkaa valkenemaan eri merkkisten kennojen hintaerot. Tehtaalla oletettavasti lopputestauksessa lajitellaan virheelliset kennot muutamaan luokkaan ja myydään halpamarkkinoille. Paras luokka sitten myydään parhaaseen hintaan.
Meille suomalaisille tällä logiikalla tulee vaan halvimpia ja tehottomimpia yksilöitä, koska ollaan äärimmäisen kustannustehokkaita.

Ihmettelin nimittäin joku vuosi takaperin, kun ostin muistaakseni halvan 100 W kennon ja laitoin edellisten 50 W rinnalle ja mittasin jokaisesta pihtimittarilla virtoja. 100 wattinen antoi vain hieman enemmän virtaa, kuin 50 wattinen. Eli se niistä halvoista kennoista. No kumminkin noilla pärjätään.

Tuli taas hyödyllistä tietoa tältä foorumilta.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Et muuten vastannut kysymyykseen.
Siis viittaat elektronin varaustason (t. potentiaalin) muuttumiseen lämmöksi? Lisäänpä siis aikaisempaan selitykseeni, että aurinkopaneelihan tuottaa sähköä (hyödyksi) vakiintuneen selityksen mukaan suunnilleen niin, että riittävän energinen fotoni nostaa elektronin energian selvästi ylemmälle energiatasolle, millä elektronit liiikkuvat N-tyypin puolijohteessa, jolloin se pääsee usein lähellä liitosta "tunneloitumaan" P-tyypin puolijohteen aukkoa tukkimaan. Moisen seurauksena "väärälle puolelle" syntynyt aukko paikkautuu imemällä elektronin kauempaa liitoksesta ja vastaavasti "väärin tukittu" aukko P-puolella avautuu luovuttamalla elektronin kauempana liitoksesta olevalle aukolle. Kummallakin puolella elektronit ja aukot kulkevat samaan tapaan ketjussa "oikealla puolella" liitosta aivan perusperiaatteen mukaisesti enemmistövarauksenkantajien kuljettamana, eli nettona syntyy pieni virta P-tyypin puolelta N-tyypin puolelle. Kun vastaava tapahtuu monistettuna, virtakin kasvaa suhteessa. Kun jännitepotentiaali putoaa, energiaa vapautuu materiaalihilan atomien lämpöliikkeen lisäämiseen.

Kaikkinainen elektronien potentiaali, niin pieni tai suuri, joka purkautuu jossakin vaiheessa, aiheuttaa sivutuotteena myös materiaalin lämpenemistä, vaikka samalla tapahtuisi muitakin ilmiöitä. Puhtaasti sivuvaikutuksettomia virittymisen purkatumisilmiöitä tapahtuu luonnosta harvemmin, ohuessa kaasussa toki tyypillisemmin kuin kiinteässä aineessa ja hyvin kylmässä samoin tyypillisemmin kuin valmiiksi kuumassa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Jännite on kaikissa kennoissa sama. Nimittäin on kytketty rinnakkain.

Jos erilaisia kennoja laittaa rinnakkain niin silloin ei pysty vertaamaan niiden suorituskykyjä luotettavasti, koska MTTP säädin ei pysty virittymään kaikkien erilaisten kennojen optimijännitteelle yhtä aikaa. Voi hyvinkin käydä niin, että tehokas kenno menee parhaan toiminta-alueensa ulkopuolelle. Näin ei toki välttämättä tapahdu, jos kennot ovat jännitekäyriltään riittävän yhteensopivia.
 

jussi

Vakionaama
Jos erilaisia kennoja laittaa rinnakkain niin silloin ei pysty vertaamaan niiden suorituskykyjä luotettavasti, koska MTTP säädin ei pysty virittymään kaikkien erilaisten kennojen optimijännitteelle yhtä aikaa. Voi hyvinkin käydä niin, että tehokas kenno menee parhaan toiminta-alueensa ulkopuolelle. Näin ei toki välttämättä tapahdu, jos kennot ovat jännitekäyriltään riittävän yhteensopivia.
Näin. Simppelisti sarjaankytkettyjen panelien virta-alue pitää olla sama ja rinnankytketyt vaatii sit saman jännitealueen, jotta tuo yhteenkytkentä edes voi toimia suunnilleen tehokkaasti. Tuosta poikkeaminen tuottaa varmasti tehon laskemisen verrattuna nimellistehoihin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kaikkinainen elektronien potentiaali, niin pieni tai suuri, joka purkautuu jossakin vaiheessa, aiheuttaa sivutuotteena myös materiaalin lämpenemistä, vaikka samalla tapahtuisi muitakin ilmiöitä. Puhtaasti sivuvaikutuksettomia virittymisen purkatumisilmiöitä tapahtuu luonnosta harvemmin, ohuessa kaasussa toki tyypillisemmin kuin kiinteässä aineessa ja hyvin kylmässä samoin tyypillisemmin kuin valmiiksi kuumassa.
Vajavaisella ymmäryskyvyllä olen tällä hetkellä siinä käsityksessä että purkautuminen on käänteinen prosessi elektronin viritymiselle ja siinä elektroni luovuttaa aina fotonin. Voin toki olla vääräsäkin. Riipuen sitten ties mistä niin fotoni voi aiheuttaa mm. elektronin ylivirittymisen ja kun ylivirityminen purkautuu niin muodostuu lämpöä. Tämä voisi selittää sen että lämmönnousu on varsin maltillista. Mutta asiaa on tultu nyt kääneltyä riittävällä tieteellisellä tarkuudella. Sanotakoon että pveducation-sivu on varsin manio ja antaa vastauksia kysymyksiin mitkä painaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Jos erilaisia kennoja laittaa rinnakkain niin silloin ei pysty vertaamaan niiden suorituskykyjä luotettavasti, koska MTTP säädin ei pysty virittymään kaikkien erilaisten kennojen optimijännitteelle yhtä aikaa. Voi hyvinkin käydä niin, että tehokas kenno menee parhaan toiminta-alueensa ulkopuolelle. Näin ei toki välttämättä tapahdu, jos kennot ovat jännitekäyriltään riittävän yhteensopivia.
Minulla on kolme kennoa rinnan kytkettynä ja hyvin toimii. Virtamittaukset tein kuitenkin yksitellen jokaisen osalta. Nehän on pikaliittimillä kytketty. 50 wattiset antoi samat lukemat, mutta 100 wattinen vain hieman enemmän. Lukuja en laittanut ylös. Säätimenä PWM-tyyppinen.
Kun sitten kytkin jokaisen kiinni, niin edelleen 100 wattinen antoi vain hieman enemmän, kuin 50 wattiset.
 

Jule

Vakionaama
Lämmitääkö? Olen ymmärtänyt että näin ei nimen omaan käy ja sähköenergia on esimerkki tästä. Säteily joka muuttuu lämmöksi tunnetaan aika hyvin mutta lähteistä ei löydy tietoa mitä käy söhkömagneetiselle energialle jos kuorma katkaistaan. Olisi mukava tietää millä mekanismilla elektronin varautaso muuttuu lämmöksi kun kuormaa ei ole kytketty.
Mitä muutakaan se energia siellä paneelissa voisi tehdä kuin muuttua lämmöksi, jos sitä ei poiskaan johdeta? Tai tietysti se voi hävitä myös säteilynä, mutta tuskin, mutta lämpöenergian muoto tuokin on.

Muuttuuko se elektroninen varaustaso sitten mihinkään? Jos paneeli on muuttanut elektronin varaustason positiiviseksi, niin eihän se sitä uudelleen voi positiiviseksi muuttaa, mun logiikalla se positiivisesti varautunut elektroni jää sinne odottelemaan ulospääsyä.

Vähän kuin ämpäri, rännin alla. Kun se on täynnä se pysyy täynnä eikä sinne mahdu enempää vettä, vaan vesi valuu laidan yli, kunnes ämpäri tyhjennetään.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mitä muutakaan se energia siellä paneelissa voisi tehdä kuin muuttua lämmöksi, jos sitä ei poiskaan johdeta? Tai tietysti se voi hävitä myös säteilynä, mutta tuskin, mutta lämpöenergian muoto tuokin on.
Lueskelin aiheesta lisää ja vastaus kysymykseen "millä mekanismilla elektronin varautaso muuttuu lämmöksi": virityksen purkautuminen muutuu fotoneiksi ja mutkan kautta osa muuttuu lämmöksi. Olen siinä käsityksessä että virityminen ja virityksen purkautuminen on käänteisiä reaktioita: virityksessä foton yhdistyy elektroniin ja purkautuessaan luovuttaa fotoni/fotoneita. Disclaimer... voin olla väärässä, viisamat korjatkoon.

Muuttuuko se elektroninen varaustaso sitten mihinkään? Jos paneeli on muuttanut elektronin varaustason positiiviseksi, niin eihän se sitä uudelleen voi positiiviseksi muuttaa, mun logiikalla se positiivisesti varautunut elektroni jää sinne odottelemaan ulospääsyä.

Elektroneilla on useita viritymis tasoja ja jotta elektroni virittyy se tarvitsee oikeanlaisen fotonin l. valoa millä on oikea aalon pituus. Tämä liittyy vahvasti kvantitumiseen. Varsinkin ylivirityminen tuottaa lämpö siinä vaiheessa kun virityminen purkautuu ns. oikealle tasolle. Tämän yliviritymisen hallinta on yksi mahdollinen tapa nostaa tehokuutta - ja laskea lämmöntuatantoa - mutta en jaksanut lukea dokua loppuun kun asia ei sinänsä kiinostanut.
Vähän kuin ämpäri, rännin alla. Kun se on täynnä se pysyy täynnä eikä sinne mahdu enempää vettä, vaan vesi valuu laidan yli, kunnes ämpäri tyhjennetään.

Vähän kuin ämpäri mikä vuotaa eli kyllä sinne tulee uutta vettä ja poistuu vanhaa eikä se yli vuotava muuttuu kaikissa tapauksissa lämmöksi. Mutta asian alkaa olla selvä siinä määrin kuin tarvitsee ja jätän asian hautumaan. Kiitos ajatuksista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Riipuen sitten ties mistä niin fotoni voi aiheuttaa mm. elektronin ylivirittymisen ja kun ylivirityminen purkautuu niin muodostuu lämpöä.
Myös virityksen purkautuminen fotoneina voi aiheuttaa sitä sun tätä ja myös lämpenemistä, jos fotoni joutuu "seikkailemaan" materiaalin sisällä ennen kuin pääsee vapaaksi materiaalin ulkopuolelle. Edellähän viittasin pariin juuttuun, jossa juuri tuollaista kuvattiin tyypilliseksi alkuainepiille (toisin kuin esimerkiksi ledeissä käytetyille puolijohdemateriaaleille).
 

Espejot

Hyperaktiivi
Myös virityksen purkautuminen fotoneina voi aiheuttaa sitä sun tätä ja myös lämpenemistä, jos fotoni joutuu "seikkailemaan" materiaalin sisällä ennen kuin pääsee vapaaksi materiaalin ulkopuolelle. Edellähän viittasin pariin juuttuun, jossa juuri tuollaista kuvattiin tyypilliseksi alkuainepiille (toisin kuin esimerkiksi ledeissä käytetyille puolijohdemateriaaleille).

En ole koskaan kieltänyt lämmön muodostumista. Yliviritymisen tuoma lämpö on ylivoimaisesti suurin häviönlähde, alivirityminen seuraavaksi suurin.

According to this theory, about 37% of sunlight is converted to heat, 18% passes through the cell, 4% gets lost by Carnot and emission losses, 11% gets lost by Bultzman loss and finally, 30% will be converted to electricity. It should be noted that these results are approximate. Based on the laws of thermodynamics, the number 30 is indeed the maximum achievable efficiency for a single junction c-Si solar cell under one sun illumination.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Onko sen 100W paneellin pinta-ala tuplasti sen 50W paneelin?
Tarkistin asia valokuvien ja dokujen perusteella. Ei ollutkaan 100 wattia, vaan 90 wattinen SolarXon (760x676x30) vuodelta 2020. Ensimmäinen 50 wattinen JWS (845x545x35) on vuodelta 2011. Molempien koot ovat aika lailla samat. Ja tosiaan 90 wattisen todellinen antoteho on vain jonkin verran isompi kuin tuossa 50 wattisessa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Molempien koot ovat aika lailla samat. Ja tosiaan 90 wattisen todellinen antoteho on vain jonkin verran isompi kuin tuossa 50 wattisessa.

No sitten ei yllätä. Toisessa oli varmaan ilmoitettu brutto ja toisessa nettoteho. Vähän kuin autojen akuissakin on eri valmistajilla erilaisia tulkintoja miten kapasiteetti pitää ilmoittaa.
 

kaihakki

Vakionaama
Juu. Näyttää olevan latausvirta 5,07 A, joten ei pääse millään tuohon 90 W tehoon. 12 voltilla olisi n. 60 W.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Eikös open circuit voltage ole se jonka mukaan lasketaan inun käynnistys? Eli jos inu käynnistää 200v, niin käytännössä 40v open circuitilla tarvitaan minimissään 5kpl paneeleja?

Missä ns normikokoisissa (ne 1700x1100, suurinpiirtein) paneeleissa on isoimmat open circuit voltaget?

Kun jos on ihan rajoilla, niin huonompina päivinä ei taida käynnistyä lainkaan
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eikös open circuit voltage ole se jonka mukaan lasketaan inun käynnistys? Eli jos inu käynnistää 200v, niin käytännössä 40v open circuitilla tarvitaan minimissään 5kpl paneeleja?

Missä ns normikokoisissa (ne 1700x1100, suurinpiirtein) paneeleissa on isoimmat open circuit voltaget?

Kun jos on ihan rajoilla, niin huonompina päivinä ei taida käynnistyä lainkaan
Rec Alpha Pure-R... mutta ehkä sinun piti kysyä missä HALVASSA paneelissa on korkeat jännitteet ;)
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Aavistuksen parempi kuin trina solar vertex s+, mutta hyvin vähän. Hinta reilut tuplat. Ei kauheasti muita taida olla?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Aavistuksen parempi kuin trina solar vertex s+, mutta hyvin vähän. Hinta reilut tuplat. Ei kauheasti muita taida olla?
Paremuuden määrään en ota kantaa, rahalla saa ja hevosellä pääsee. Voc ero on n. 16% eli 59,7V versus 51,4V jos puhe on 430wp paneelista. Suurin ero noissa on tekniikka mutta HJT tekniikka on vielä varsin kallista, varsinkin Suomessa. Rec hinta Saksassa 149e + alv. Vertex S+ on hinta edellä päivitys PERC:stä eli TopCon paneeli. Jotenkin Trinasolarin Vertex S+ ja Jinkon Tiger Neo (TopCon) on jäänyt Longin HiMo6 (IBC) jalkoihin Suomessa vaikka kaikki on samaa hintaluokkaa ja niin sanotejua uuden sukupolven paneeleja. Noista Vertex S+ on korkein Voc mikä ei sinänsä kerro paremuudesta. Jos se korkea Voc on kriteerin niin ehkä Vertex S+. Jos lompkosta ei ahdista niin Pure-R joka on ainakin mekanisesti ihan eri tasolla... taitaa siinä olla 4 kpl diodeja.
 
Back
Ylös Bottom