Keskustelua sähköautoista

huugo

Vakionaama
Joo. Mitään ei tapahtunu myöskään siinä välissä kun tonnin painoiset Cherryt ja Sunnyt muuttui kahden tonnin painoisiksi maastureiksi. Mutta nyt yks akku rikkoo kaiken.

Taitaa olla ns. valeuutinen, jonka takana on tutkimusyhtiö, jolla on joku agenda….
Lisäksi veikkaan että Suomessa akkuautoissa enemmän kitkoja kuin muissa autoissa. Tämä tasoittaa myös tien kulumista.

Autojen kokoa pitäisi minusta rajoittaa polttovoimasta riippumatta. Oma leaf riittää minusta moneen. Jos joku haluaa isomman - eli painavamman - niin hintaa vaan lisää. Kysymyksessä ei ihmisen perustarve.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Joo. Mitään ei tapahtunu myöskään siinä välissä kun tonnin painoiset Cherryt ja Sunnyt muuttui kahden tonnin painoisiksi maastureiksi. Mutta nyt yks akku rikkoo kaiken.

Taitaa olla ns. valeuutinen, jonka takana on tutkimusyhtiö, jolla on joku agenda….

Ilmeisesti kyseessä on lehden tekemä "tutkimus". Aika suoraviivaiselta näytti lähestymistapa ja ehkä en tuon perusteella sanoisi vaurioitumisen lisääntymisestä yhtään mitään.

Ja jos en väärin lukenut, Leedsin yliopisto oli selvittänyt vain perinteisten autojen ja sähköautojen massojen eroja, ei tehnyt varsinaista vaurioitumiseen liittyvää tutkimusta. Vaurioitumisen kasvu oli arvioitu lehdessä "insinöörien laajasti käyttämällä neljännen potenssiin kaavalla", jonka mukaan akselipainon tuplaaminen lisää tien vaurioitumista 16-kertaiseksi. Voihan vaurioituminen ainakin teoriassa johonkin potenssiin kasvaakin, mutta todelliset vaikutukset tiehen ja vaurioitumiseen on kyllä ihan lottoamista.

Suomessa tosin nastarenkaiden aiheuttama kuluminen tulee luultavasti sähköautojen myötä kasvamaan ja uskoisin, että sähköautojen määrän lisääntyessä nastarenkaiden osuuteen pyritään vaikuttamaan nykyistä aktiivisemmin.

The Telegraph found that the average electric car puts 2.24 times more stress on roads than its petrol equivalent, and 1.95 more than diesel. Larger electric vehicles weighing over 2,000kg (2 tons) cause the most damage, with 2.32 times more wear applied to roads.

Such stress on roads causes greater movement of asphalt, which can create small cracks. If these are not fixed, then these expand and eventually develop into potholes.
 

tet

Hyperaktiivi
Suomessa tosin nastarenkaiden aiheuttama kuluminen tulee luultavasti sähköautojen myötä kasvamaan ja uskoisin, että sähköautojen määrän lisääntyessä nastarenkaiden osuuteen pyritään vaikuttamaan nykyistä aktiivisemmin.

Sähköautojen lisääntyminen tulee kiihdyttämään nastarenkaiden osuuden pienenemistä entisestään. Harvempi hiljaisella sähköautolla ajava haluaa mitään melugeneraattoreita talveksi alle pultata.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Joku autoilusta kirjoittava (toimittaja tai joku muu) joskus ihmettelin kun isoihin nelivetoihin laitetaan nastarenkaita, vaikka niillä pääsisi ilmankin nastoja.
Nyt sähköautot alkaa aika usein olla automaattisesti nelivetoja koosta riippumatta. Nastarenkaiden käyttöä voisi nyt ihan hyvin rajoittaa nelikoilta, tietyltä polttisryhmältä tulisi kyllä heti täystyrmäys vedoten ties mihin. Joku lisämaksu tien kulumisesta. Tämä nyt kyseessä oleva tutkimus ei kyllä vakuuta jo mainituista syistä.
 

tet

Hyperaktiivi
Nyt sähköautot alkaa aika usein olla automaattisesti nelivetoja koosta riippumatta.

Onko markkinoilla montakin sähköautoa, jonka hinnat alkaen -malli on nelivetoinen? Itselle ei tule mieleen juuri nyt ensimmäistäkään. Voi niitä olla, mutta suurin osa on kyllä vajaavetoisia. Sikäli en nelivetoisten voittokulkuun sähköistymisen myötä ihan varauksetta usko, ainakaan niin kauan kun hintapreemio polttiksiin verrattuna on suuri.

Suurin osa porukasta varmasti pärjäisi kitkoilla vajaavedollakin, ei sen puoleen. Uskon valistukseen, ja ennen kaikkea kokemuksen voimaan. Voi olla että ekaan sähkikseen ostetaan vielä nastat, mutta rapistelu vie hermot jossain vaiheessa. Suurin osa autoista kun on kuitenkin korkeintaan keskinkertaisesti äänieristetty rengasmelua vastaan.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Autojen kokoa pitäisi minusta rajoittaa polttovoimasta riippumatta. Oma leaf riittää minusta moneen. Jos joku haluaa isomman - eli painavamman - niin hintaa vaan lisää. Kysymyksessä ei ihmisen perustarve.
No meillä käyttiksenä Berlingo XL diesel ja kyllä tuo olisi melkoista tuskaa alkaa pienemmänkään kanssa enää vääntämään. Tuonne menee niin emännän inva-moppe kuin koiratkin nätisti kyytiin. Tai jos sitä tavaraa näin OK-talollisena tarttee kuskata, niin ei aina ja joka keikalle tartte sitä peräkärryäkään mukaan ottaa, vaan auton omakin kontti riittää. Tai näin kesäisin tuosta pihasta perään tulee 1.5tn asuntovaunu (kyllä, tässä kohtaa ajokortista tarvitaan siis se BE, sen verran painavasta yhdistelmästä on jo kyse) ja yhä tuo automme suoriutuu näistä tehtävistään. Vaan kuis tuo Leaf? Taitaisi jäädä melko vajaaksi tämä tehtävälista kun jo lähdettäisiin sitä laina-/vuokra-autoa haeskelemaan ja sekö olisi sitten ihanaa ettei vain olisi liian painavaa autoa taloudessa :huh:
Onko markkinoilla montakin sähköautoa, jonka hinnat alkaen -malli on nelivetoinen? Itselle ei tule mieleen juuri nyt ensimmäistäkään. Voi niitä olla, mutta suurin osa on kyllä vajaavetoisia. Sikäli en nelivetoisten voittokulkuun sähköistymisen myötä ihan varauksetta usko, ainakaan niin kauan kun hintapreemio polttiksiin verrattuna on suuri.
Kyllä tuo ainakin itselle on melko varma juttu etät kun se patteri-kinneri joskus tähänkin taloon tulee, on se dual motor. Tuon ex. auton kanssa tuosta 4wd sai jo sen verran maistiaisia, ettei siitä luopunut kuin pitkin hampain, mutta kun piti saada lisää kuljetustilaa, niin jostain oli pakko luopua. Vaan kun se seuraava auton vaihto on vielä useiden vuosien päässä, niin kerkiää sähköautoihinkin jo tulemaan tälle nyky-käyttikselle vastaavia korvikkeita, jotka suoriutuu samoista tehtävistä ilman että maksavat enää kämpän vertaa :)
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Joku autoilusta kirjoittava (toimittaja tai joku muu) joskus ihmettelin kun isoihin nelivetoihin laitetaan nastarenkaita, vaikka niillä pääsisi ilmankin nastoja.
Nyt sähköautot alkaa aika usein olla automaattisesti nelivetoja koosta riippumatta. Nastarenkaiden käyttöä voisi nyt ihan hyvin rajoittaa nelikoilta, tietyltä polttisryhmältä tulisi kyllä heti täystyrmäys vedoten ties mihin. Joku lisämaksu tien kulumisesta. Tämä nyt kyseessä oleva tutkimus ei kyllä vakuuta jo mainituista syistä.

Nelikolla pääsee vaikka kesärenkailla talvella - eteenpäin. Sitten kun pitäisi pysähtyä tai tulee mutka tai yllättävä tilanne, niin olen itse tullut siihen lopputulemaan että ne nastat on ihan hyvät myös nelikon alla.
 

tet

Hyperaktiivi
En tiedä millainen jako automalleilla on myyntimäärissä hinnat alkaen malleilla ja muilla, kuinka paljon niistä tosiaan on niitä halvimpia?

Noh, Suomen yleisin sähköautomalli ainakin on valkoinen Tesla Model 3. Model kolmonen siksi, että se on halvin Testa. Valkoinen siksi, että se on halvin Model 3. Oletan, että noista aika harva on nelivetoinen, syy sama kuin edellä.
 

huugo

Vakionaama
No meillä käyttiksenä Berlingo XL diesel ja kyllä tuo olisi melkoista tuskaa alkaa pienemmänkään kanssa enää vääntämään. Tuonne menee niin
Sinulla selkeästi raskaammalle autolle tarvetta ja arvoa. Jos ja kun se kuluttaa enemmän tietääkin niin siitä pitäisi laskuttaa nykyistä enemmän.

Tarpeet vaihtelevat. Aiheuttajan pitäisi maksaa kustannukset. Kapitalismin isoin ongelma on ulkoistettu kustannukset jota aiheuttaja ei maksa. päätökset tehdään väärällä perusteilla

Vielä korostaen. En sano että kaikilla pitää olla pikkuauto. Mutta pikkuauto voisi olla se "perustaso" ja sen jälkeen jokainen voi pohtia tarpeensa haluamallaan tavalla. Mutta maksaa aiheuttamastaan kustannuksista.
 

repomies

Hyperaktiivi
Noh, Suomen yleisin sähköautomalli ainakin on valkoinen Tesla Model 3. Model kolmonen siksi, että se on halvin Testa. Valkoinen siksi, että se on halvin Model 3. Oletan, että noista aika harva on nelivetoinen, syy sama kuin edellä.
Tuo oletus ei ainakaan näillä main päde. Valkoisia nuo pääsääntöisesti ovat, sekä Model 3 että Y, mutta dual-motoreja on aika paljon, koska isompi range tulee vain nelivetona. Värin hinta on turhan korkea, oli neliveto tai ei.

Model S ja X ovat useammin sitten jo värin kanssa. Niitä on (uutena) ostanut lähinnä se porukka jolle korkea hinta on välttämättömyys, halpa ei kelpaa.
 
K

korsteeni

Vieras
Sähköautojen lisääntyminen tulee kiihdyttämään nastarenkaiden osuuden pienenemistä entisestään. Harvempi hiljaisella sähköautolla ajava haluaa mitään melugeneraattoreita talveksi alle pultata.
melusta
viime syksynä ja tänä keväänä olin useina päivin, kymmeninä tunteina kestopäällystetien päällysteen reunalla jossa 80 rajoitus
tuolla aivokopassa ja visualisella lisällä yritin erotella sähköautot polttiksista äänen perusteella
yllätys minulle, niitä hiljaisia sähköautoja ei ollutkaan
esim porshen kaunis silmää hivelevä äänteli kovemmin kun takaa tuleva micra
samoin volvo, mustang, tesla jne ei olleet hiljaisempia kun fyysisesti samaa korikokoa olevat polttikset

tulin siihen tulokseen että rengasmelu on painosta johtuen suurempi, moottorin ääni kun ei polttiksissakaan ole halliteseva tekijä tasaisilla maantienopeuksilla
 

Jule

Vakionaama
Kyllähän tuon huomaa selkeimmin rekoissa. Eihän niissä moottorin ääni maantiellä kuulu, vaan renkaat.

Jossain raskaskuljetuksessa mäissä kun vauhti hiipuu alkaa rekkojen moottorit ärisemään, mutta normaalisti ne on juuri renkaat kun huutavat, ja samalla tuo renkaasta lähtevä melu kyllä myös indikoi sen vaikutista tien pinnan kulumiseen.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Noh, Suomen yleisin sähköautomalli ainakin on valkoinen Tesla Model 3. Model kolmonen siksi, että se on halvin Testa. Valkoinen siksi, että se on halvin Model 3. Oletan, että noista aika harva on nelivetoinen, syy sama kuin edellä.
Ei m3 hintansa takia yleisin ole, vaan että esim. Y-malli on tuoreempi eikä ehtinyt käytettynä tuontiautona valtaamaan maanteitä. Väri tosiaan ei kerro mitään mikä kolmesta mallista on kyseessä. Takaveto pienellä akulla, neliveto isommalla tai performance vielä suuremmalla teholla. Siinä ne sitten onkin sekä 3 ja Y mallit.
 

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Kattavaa tieteellistä tutkimusta kautta linjan näköjään.

Entä se renkaiden leveys?

Ei vaikuta meluun eikä kulumiseen mitenkään? Kyllähän se 35 leveä polkupyörän kumi on varmasti hiljaisempi 80 km/h ajossa kuin 265.

Edellisen 1800kg dieselin 225 kesärengastus vaihtui 2200kg sähkärin osalta 265 renkaisiin. Talvirenkaissa muutos: 215 -> 245.
Sitten sellainenkin, että jos isossa rekassa on vaikkapa 18 pyörää asfaltissa ja kokonaismassa yli 60 tonnia niin eikö se renkaiden määräkään vaikuta mitään - kaikissa on vain kyseessä pelkkä massa?

Lisäksi sähköautoista maksetaan jo vuotuista ajoneuvoveroa painon mukaan joka on vaikkapa hybridien painoon suhteutettuna huomattavasti enemmän, joten ihan turhia olkiukkoja taas.

Itse kuuntelen myös rengasmelua auton sisäpuolella enkä ojassa. Ympäristödirektiivit hoitakoot mittailut auton ulkopuolella.
 

Ton1A

Vakionaama
Noh, Suomen yleisin sähköautomalli ainakin on valkoinen Tesla Model 3. Model kolmonen siksi, että se on halvin Testa. Valkoinen siksi, että se on halvin Model 3. Oletan, että noista aika harva on nelivetoinen, syy sama kuin edellä.
Takavetoinen SR+ on toki mennyt erittäin hyvin kaupaksi, varsinkin silloin kun valkoinen perusmalli mahtui valtion 2000€ hankintatuen raameihin. Silti yllättävän moni Model 3 on nelivetoinen, tuo on helppo todeta takaluukun 'Dual Motor' tekstistä. Performanceakin näkyy varsin paljon, sen tunnistaa helposti punaisista jarrusatuloista.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sähköautot toivat takaisin takavedon, joka ehti melkein kokonaan poistua markkinoilta. Miten se sitten toimii liukkaalla kitkoilla? Painojakauma lienee OK, joten ei tarvita hiekkasäkkejä konttiin, kuten 70-luvun monessa takavetoisessa. Mutta on takavetoiset surkeita keskimäärin kunnon talvioloissa.

Tuli ajettua jäällä lapsena ja nuorena. 10-vuotiaana taakse jäi isoveljen kaveri. Mulla oli ikivanha Saab 92 (2T-kone, etuveto) ja sillä isoveljen kaverilla BMW 2002, ajokortti ja ikää n. 20 v. Isällä oli 80-luvun loppupuolella BMW 525. Se oli aivan toivoton liukkaalla. Jäi kiinni paikkoihin, joita en edes omalla etuvetoisella huomannut liukkaaksi.

Olikos Teslakin takaveto, jos ei ole neliveto? Ainakin ID:t oli, toisin kuin e-Golf ja e-Up.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Olikos Teslakin takaveto, jos ei ole neliveto? Ainakin ID:t oli, toisin kuin e-Golf ja e-Up.

Joo, ja Volvokin vaihtoi takavetoon uusissa sähkäreissä. Joten vajaavetoiset tulevat jatkossa olemaan lähinnä takavetoisia.

Nykyään saadaan ajovakausjärjestelmillä vähennettyä takatuuppareiden hankalia ominaisuuksia ja toisaalta hyvät ominaisuudet pystytään hyödyntämään. (esim pieni kääntösäde ja vetareiden rakenne)
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Nelikolla pääsee vaikka kesärenkailla talvella - eteenpäin. Sitten kun pitäisi pysähtyä tai tulee mutka tai yllättävä tilanne, niin olen itse tullut siihen lopputulemaan että ne nastat on ihan hyvät myös nelikon alla.
Mielipiteitä on useita, omasta mielestäni nelikossa nastat on aivan turhat, vajakissakin 99% täysin tarpeettomat.
Noh, Suomen yleisin sähköautomalli ainakin on valkoinen Tesla Model 3. Model kolmonen siksi, että se on halvin Testa. Valkoinen siksi, että se on halvin Model 3. Oletan, että noista aika harva on nelivetoinen, syy sama kuin edellä.
Jaaps. Itse olisin veikannut Model Y Dual Motor hiukka suuremmalla rangella ja vetokoukulla, mutta...
Vielä korostaen. En sano että kaikilla pitää olla pikkuauto. Mutta pikkuauto voisi olla se "perustaso" ja sen jälkeen jokainen voi pohtia tarpeensa haluamallaan tavalla. Mutta maksaa aiheuttamastaan kustannuksista.
Ja mikäköhän sitten on tämän lisälaskutuksen laskentatapa? Se että sulla seisoo pihassa pienempi tahi suurempi auto ei vielä taida sitä tienpintaakaan kuluttaan enempi tahi vähempi, joten sen pitäisi kohdistua liikkeeseen jolloin sitä mahd. kulumaakin kenties tapahtunee. No ajaako sitten hitaasti kaupugissa vaiko nopeasti moottoritiellä ja taas on erilainen tienpintaa kuluttava vaikutus. Talvisin yksi ajaa nastoilla, toinen kitkoilla ja taas tuli yhtälöön lisää parametreja. Ihan vain muutamia mainitakseni...

Jo nythän se isompi auto yleensä maksaa pientä enemmän hankittaessa, mutta lisäksi se kuluttaa polttoainetta/sähköä enempi, jolloin sen käyttökin on siis pientä kalliimpaa. Miten tuohon mukamas vielä pitäisi jotain lisätä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mielipiteitä on useita, omasta mielestäni nelikossa nastat on aivan turhat, vajakissakin 99% täysin tarpeettomat.
Kunhan vastaavasti malttaa jättää suuremman välin edellä ajavaan, hidastaa ajoissa ennen suojateitä, ajaa mutkissa hitaammin jne. Mikään ajovakautus ei pelasta liialta tilannenopeudelta, kun pyörät eivät pidä hankalalla kelillä tasaisella nopeudella tai hidastustarpeen tullessa esiin. Käsittääkseni nelivetoautojen onnettomuustilastot talvikeleillä tukevat näkemystä, että noilla otetaan talvikelillä riskejä, jotka toteutuvat ehkä useammin kuin sellaisilla autoilla, jotka varottavat jo liikkeelle lähtöä yritettäessä ja tultaessa mutkiin hitaalla nopeudella.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Mielipiteitä on useita, omasta mielestäni nelikossa nastat on aivan turhat, vajakissakin 99% täysin tarpeettomat.

Kunhan vastaavasti malttaa jättää suuremman välin edellä ajavaan, hidastaa ajoissa ennen suojateitä, ajaa mutkissa hitaammin jne. Mikään ajovakautus ei pelasta liialta tilannenopeudelta,

Niin, varmaan 99.999% ei ole mitään ongelmaa. Normaali liikenne sujuu. Sitten joskus ääriharvoin tulee se tilanne kun ”talvi yllättää”. Siellä on hirvi tiellä tai mummo suojatiellä kumossa tai muu ylläri ja alla näissä ylläreissä kiiltävä musta jää. Kai nyt kaikki lumella ajaa osaa, kuivasta pinnasta puhumattakaan. Yleensä ottaenkin jarrutusmatkat silloin paljon parempia, joten täysjärkinen kuski harvemmin tulee yllätetyksi.

Mutta sitten kun se kova peilijää on kuitenkin päässyt jo yllättämään housut kintuissa ja tilannenopeus onkin märän asfaltin mukainen. Mitäs sitte…

Esim. tekniikan maailman talvirengastestien (liite TM 18/2022) jäämittaukset näyttää aika karusti kummilla on parempi mahdollisuus selvitä. Viidenkympin kaupunkinopeudesta paras nasta vs paras kitka, ero on 14 metriä… Toisaalta lumella kaikki ovat kolmen metrin sisään kovemmasta nopeudesta, joten se ei ole edes hirveän olennainen.
 

Liitteet

  • IMG_0152.jpeg
    IMG_0152.jpeg
    251,1 KB · Katsottu: 71

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Kunhan vastaavasti malttaa jättää suuremman välin edellä ajavaan, hidastaa ajoissa ennen suojateitä, ajaa mutkissa hitaammin jne.
Ihan samalla tavalla sitä voi sillä nelikollakin ajella kitkoilla kun vajakillakin, ei mitään eroa, yhtään sen suurempia turvavälejä tms. ei tartte ylläpitää ja noillakin (vajakki + kitkat) pärjää ihan hyvin.
Mutta sitten kun se kova peilijää on kuitenkin päässyt jo yllättämään housut kintuissa ja tilannenopeus onkin märän asfaltin mukainen. Mitäs sitte…
Aivan, se virhe tehtiin jo siinä märän asfaltin tilannenopeudessa. Ei se nastakaan tuosta peilijäästä kesäkeliä sentään tee, no way!
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Takaveto LSD:llä enemmän kuin hyvä talvikeleillä, jokunen auto takaperin mulla oli Ople Omega josta kyseinen kitkalukkoperä (tai mikä sen oikea suomennos onkaan) löytyi. Kaasulla sai tarkasti ohjattua mutkat läpi ja ohjaustuntuma sekä käytös oli 100% kuskin hallussa joka kelissä. Kiinnikkään sillä ei jäänyt sitten millään mihinkään. Sitten taas ne takavedot missä vain toinen pyörä sutii, on aivan karseita.

Nykyautoissa taitaa kaikissa "lukkoperä/-etuperä" olla toteutettu ajonvakautuksen avulla sopivasti eri kulmia jarruttelemalla, mutta nuo kait pahassa paikassa tuppaa kuumentamaan jarrut niin että auto menee jonkinlaiseen vikatilaan ja liikkumisyritys jää kesken. Onkohan sähköautoissa sama homma, harvassa taitaa olla joka kulmalla oma moottori?
 

huugo

Vakionaama
Jo nythän se isompi auto yleensä maksaa pientä enemmän hankittaessa, mutta lisäksi se kuluttaa polttoainetta/sähköä enempi, jolloin sen käyttökin on siis pientä kalliimpaa. Miten tuohon mukamas vielä pitäisi jotain lisätä?
Jos ja kun autojen koko kasvaa ja se aiheuttaa ongelmia tien kulumiseen niin asiaan pitäisi puuttua.

Kuluminen viittaa ulkoistettuihin kustannuksiin, joita aiheuttaja ei maksa. Eli kulut aiheuttamalle niin silloin päätökset tehdään oikeiden faktojen perusteella.

Ja sama nastojen kanssa. Nykyisellään nastojen aiheuttamasta kulumisesta ja terveyshaitoista ei kai makseta ekstraa. Sama siihenkin.

Jos joku yhä haluaa ison auton kun kaikki kustannukset on allokoitu oikein niin mainiota. Silloin auto on sen arvoinen.

Isompi auto maksaa enemmän koska kalliimpi rakentaa. Isompi auto kuluttaa enemmän koska vie energiaa enemmän. Isommalla autolla pitäisi olla isompi maksu muutenkin jos kuluttaa ja likaa yhteistä omaisuutta enemmän.

Läpinäkyvä aiheuttaja maksaa periaate auttaa optimoimaan yhteenlasketun yksilöiden hyvinvoinnin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ihan samalla tavalla sitä voi sillä nelikollakin ajella kitkoilla kun vajakillakin, ei mitään eroa, yhtään sen suurempia turvavälejä tms. ei tartte ylläpitää ja noillakin (vajakki + kitkat) pärjää ihan hyvin.
Viittasin lähinnä siihen, että sinä ja @pamppu linkkasitte nelivedon ja sellaisen "vajakin", jossa paino on merkittävästi vetävällä aksellille nasterenkaiden tarpeeseen. Minä väitän, että asioilla on aika vähän tekemistä keskenään ja jopa niin päin, että olen nähnyt asiantuntijoiden kirjoittavan, kuinka nelivetoautoilijat ovat onnettomuustutkinnan perusteella ottaneet turhia (toteutuneita) riskejä, kun kelin liukkaus ei arvatenkin ole normaaliajossa tullut ilmi. Autohan on lähtenyt ihan hyvin liikkeelle ja kiihtynyt. "Vajaapainotettu vajakki" paljastaa haavoittuvuuden jo liikkeelle lähdettäessä ja viimeistään kaarteessa. Näin muodoin etenkin osaamattomalle ja hiukan huolimattomalle nelivetoautoilijalle olisi tavallistakin tärkeämpää hommata mahdolisimman hyvin pitävät renkaat, kun auto antaa liikkeelle lähdössä ja normaalikaarroissa niin paljon anteeksi kelille, eikä anna vihiä, että pidon rajat voivat olla hyvinkin lähellä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ja sama nastojen kanssa. Nykyisellään nastojen aiheuttamasta kulumisesta ja terveyshaitoista ei kai makseta ekstraa. Sama siihenkin.
Ei tuo mielestäni silti vedä vertoja katujen hiekoituksen aiheuttamille haitoille, Hiekkahan on kuin pieniä nastoja kylvettynä pitkin talvea ja kerättynä keväällä taas sen jälkeen, kun on jo pölyttänyt kaikki paikat. Hiekan aiheuttama tien kuluminen on aivan aliarvioitua eikä sitä pysty tekemään pölyanalyysin perusteella, koska hiekkahan jauhaa etenkin bitumia irti kuin kumihihnalle levitetyt pikkutimantit jalokivihiomossa konsanaan. Kaikki keinot, jolla voidaan vähentää kaduille kylvetyn hiekan määrää ovat tervetulleita. Valtateille moista haitakentta ei onneksi kylvetäkään, sillä haitat ja kustannukset kävisivät sietämättömiksi.
 

huugo

Vakionaama
Ei tuo mielestäni silti vedä vertoja katujen hiekoituksen aiheuttamille haitoille, Hiekkahan on .
Eli ehdotatko että kaikille nastat vai miten asia korjautuisi / paranisi? Liukkautta on varmaan jotenkin torjuttava.

Hiekka taitaa olla isosti myös kävelijöille ja pyöräilijöille. Tosin esim pyöräilijät (ml minä) ei kyllä tapposepelistä pidä.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ja hiekoittamatta jättäminen voi tuoda miljoonaluokan korvausvastuun? Maailma on mennyt siihen, että kukaan ei liukastu vahingossa, vaan syyllinen pitää löytää. Hiekan kylväminen on kyllä mennyt jo överiksi, kuten suolauskin, haittoja kun on myös.

Meillä täällä Vantaan perukoilla on yksi iso väylä, jota paikataan lähes päivittäin, silti täynnä reikiä, eikä näköjään mitään väliä. Liikenne on muuttunut rekkojen läpiajoväyläksi ja tien pohja ei sitä vaan kestä ja hajoaa. Kaupunki ei välitä, koska on kantatie ja LiikEnneVirAsto ei piittaa pätkääkään. Kyllä tämä tie on mennyt ihan logistiikkakeskusten takia ja pahenee vaan, tuskin tätä sähköautot tuhoaa enää minnekään päin.

Edellinen siihen viitaten, että tuli ajettua Mikkeli-Imatra-Kouvola lenkki ja siellä tiet lähes kaikki priimaa tähän verraten, vaikka liikennemäärät toki pieniä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli ehdotatko että kaikille nastat vai miten asia korjautuisi / paranisi? Liukkautta on varmaan jotenkin torjuttava.

Hiekka taitaa olla isosti myös kävelijöille ja pyöräilijöille. Tosin esim pyöräilijät (ml minä) ei kyllä tapposepelistä pidä.
Mikä tahansa on hiekkaa parempi kaikille. Eihän se toimi jalankulkijoillekaan, kun uppoaa jään sisään tai luistaa kovalla pakkasella pois ja on siksi yhtä tyhjän kanssa. Nastojen ohella toimivia vaihtoehtoja ovat jotkin sulatusaineet (joista Suomessa käytetty vuorisuola on huonoin vaihtoehto muissa suhteissa paitsi hinnaltaan; ei toimi kuin suojalla tai pikkupakkasilla ja on haittallista ympäristölle ja infrastruktuurille). Jalankulkijoillekin nastat ovat parhaat (hyöty suhteessa suurin juuri jalankulkijalle, mutta valitettavasti nuo rikkovat lattiat, joita ei ole tehty nastankestäviksi). Itse suorastaan nautin pitkistä kävelylenkeistä kunnon nastakengillä. Mekaanisen liukkantorjunta-aineen tulisi kellua ja nousta jään pintaan toimiakseen eikä painua jäässä oleviin kuoppiin. Itänaapurissa käyttivät ainakin ennen suolattuja sahajauhoja (joista tulee kauhea siivo), mutta jokin kevytsorakin ehkä toimii (itsellä ei kunnon kokemuksia asiasta).
 

vmakela

Vakionaama
Olettaisin että myös talvien muuttuminen vetisemmiksi vaikuttaa, samalla kun asfaltin pinnat päästetään huonompaan kuntoon.

Jos katsoo valtaväylien pintoja, niin ne on täynnä halkeamia. Ennen niitä uusittiin aiemmin, nyt päästetään reikiintymään asti. Halkeamista menee vesi pinnan alle ja lopun tietää. Lisäksi kun uria ei paikata, vesi makaa niissä ja imeytyy halkeamien kautta pinnan alle. Valmista tuli.

Kyllä teiden huono kunto johtuu täysin tienhoidon laiminlyönnistä suhteessa lisääntyneeseen kumipyörärahtiin ja muuhun liikenteeseen. Päät pois pensaasta, hihat ylös ja hommiin.

Nyt löytyi hyvä sijaiskärsijä. Sähköautojen osuus henkilöautoista esim 5 vuotta sitten oli mitä? Miten se meidän tiestö on osannut rapistua jo 10 vuotta sitten?

No, eipä täällä tätä kukaan epäilekään että mistä ne syylliset löytyy. Takapajula kun ollaan, niin se autoista saatu verotulo on poltellut taskussa sen verran että sillä onkin tehty jotain ihan muuta mitä olisi pitänyt. Arktiset olosuhteet, iso maa, pieni kansa, keskituloinen Euroopassa.......
 

Esäätäjä

Vakionaama
mutta jokin kevytsorakin ehkä toimii (itsellä ei kunnon kokemuksia asiasta).
Ostin joku vuosi pari säkkiä tätä kevytsoraa kotipihan liukkauden torjuntaan. Toimii esim jään ja lumipolanteen päällä hyvin, paitsi kun tulee kevät aurinko tai muuten lammikkoa niin tuo onneton kelluu vedessä ja on kohta nipussa lammikon reunalla.
Toinen on että ei kestä kuin hiekka vaan murskautuu jalan alla mustaksi jauheeksi joka tulee kengissä sisälle ja sotkee paikat.
 
K

korsteeni

Vieras
minusta on kyllä kiistatonta että -70 luvun 800kg corolla 70hp voimillaan 155/13 renkailla kuluttaa vähempi tienpintaa kuin tämänpäivän parintonnin painoinen sähköauto kolminkertaisilla tehoillaan ja liki tuplaleveillä teräsvöillä terästetyillä renkailla
kannattaneeko tuosta edes vääntää
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Isompi auto maksaa enemmän koska kalliimpi rakentaa. Isompi auto kuluttaa enemmän koska vie energiaa enemmän. Isommalla autolla pitäisi olla isompi maksu muutenkin jos kuluttaa ja likaa yhteistä omaisuutta enemmän.
Pitäisi ja pitäisi, mutta vieläkään ei ole sitä ehdotusta mikä voisi olla tälläinen lisä noiden em. lisäksi :hmm:
Näin muodoin etenkin osaamattomalle ja hiukan huolimattomalle nelivetoautoilijalle olisi tavallistakin tärkeämpää hommata mahdolisimman hyvin pitävät renkaat, kun auto antaa liikkeelle lähdössä ja normaalikaarroissa niin paljon anteeksi kelille, eikä anna vihiä, että pidon rajat voivat olla hyvinkin lähellä.
Jaa että huolimatonta paijataan päähän, jotta hän voi vain jatkaa sitä välinpitämättömyyttään, jep jep :hattu:

Kyllä homma lähtee siitä liikkeelle että sen kuljettajan on ihan itse tiedettävä millaisella autolla ajelee ja missä olosuhteissa. Hänen on mitoitettava aina se tilannenopeutensa omien taitojensa ja em. olosuhteiden mukaan sopivasti ettei ns. mopo lähde käsistä. Joskus nyt vain on liukkaampaa ja se on vaan voi voi, silloin mennään hiljempaa, luulisi olevan jokaiselle autoilijalle aivan päivän selvää. Se että kuljettaja ei ikinä käy edes kokeilemassa jossain jäisellä kentällä sen autonsa ominaisuuksia on vain henk.koht. typeryyttä. Varsinkin kokemattomalle nelivetoautoilijalle tuo voi avata ihan uusia maailmoja, miten se auto käyttäytyykään erilailla kuin vajakki ja tosiaan ikäänkuin "piilottaa" ne heikommat keliolosuhteet.
Olettaisin että myös talvien muuttuminen vetisemmiksi vaikuttaa, samalla kun asfaltin pinnat päästetään huonompaan kuntoon.
Johan tuosta on toitotettu jokunen vuosi, kuinka juuri märkyys irroittaa siitä tienpinnasta isoja palasia sen sijaan että se varsinaisesti vielä kuluisi urille ja siksi meillä on nykyisin varsin reikäiset tienpinnat kun se paikkaus ei vain pysy tuossa tahdissa perässä ja vaikka pysyisikin, niin se paikka itsessään kun ei tartu kunnolla ja kohta on samassa kohtaa reikä uudelleen niiden muualle syntyneiden uusien lisäksi. Vain vetämällä uutta pintaa mahd. laajalle, käytännössä koko tienpinta uudelleen asfaltoiden noista koloista voidaan taas joksikin aikaa päästä eroon, vaan taitaa uudelleenpäällystetyt km vain huveta joka ainut vuosi yhä pienemmiksi varojen puutteessa = teiden yleiskunto vain heikkenee jatkuvasti :confused:
 

harb

Aktiivinen jäsen
Sähköautojen painot ovat muuten siitä mielenkiintoinen juttu että ladattavat hybridit ovat usein merkittävästi painavampia kuin sähköversiot. Tietysti polttomoottorin mukana raahaaminen tuo painoa lisää mutta luulen että johtuu lähinnä motivaation puutteesta painon optimointiin, koska se ei päästömittauksissa erityisemmin tunnu.

Esimerkkinä vaikka Hyundai Ioniq, josta löytyy sekä sähkö että plugin versio. Sähkömallin paino on 1880kg kun taas plug in hybrid on 1970kg.

Ja Hyundain osalta rasitteena on vielä runkorakenteen optimoimattomuus sähkökäyttöön kun pitää tukea myös muita moottorivaihtoehtoja.

Omakohtaista kokemusta löytyy taas esim Lexus RX450h hybridistä, jonka paino on 2150kg ja sitten Tesla Model Y joka on 1979kg.

Eli tässäkin pätee sama juttu että on valhe, emävale ja tilasto. Riippuu siis mihin verrataan.

Tietysti toinen tekijä kulutuksen suhteen on teho ja sen välityminen tiehen renkaan kautta mutta senkin suhteen vertailupohja vaikuttaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jaa että huolimatonta paijataan päähän, jotta hän voi vain jatkaa sitä välinpitämättömyyttään, jep jep :hattu:

Kyllä homma lähtee siitä liikkeelle että sen kuljettajan on ihan itse tiedettävä millaisella autolla ajelee ja missä olosuhteissa. Hänen on mitoitettava aina se tilannenopeutensa omien taitojensa ja em. olosuhteiden mukaan sopivasti ettei ns. mopo lähde käsistä. Joskus nyt vain on liukkaampaa ja se on vaan voi voi, silloin mennään hiljempaa, luulisi olevan jokaiselle autoilijalle aivan päivän selvää. Se että kuljettaja ei ikinä käy edes kokeilemassa jossain jäisellä kentällä sen autonsa ominaisuuksia on vain henk.koht. typeryyttä. Varsinkin kokemattomalle nelivetoautoilijalle tuo voi avata ihan uusia maailmoja, miten se auto käyttäytyykään erilailla kuin vajakki ja tosiaan ikäänkuin "piilottaa" ne heikommat keliolosuhteet.
Kokemattoman nelivetoautoilijan voi olla vaikea adaptoitua ajamaan muita varovaisemmin, kun jarrutustilanteessa ja käännöksissä ei heikkojen renkaiden takia ole samalla tasolla "vajakkiautoilijoiden" kanssa. Itse ainakin särähtää tajuntaan, kun nelivetoautosta puhutaan sävyyn, että sillä pärjää vähemmän pitävin renkain kuin "vajakilla", kun todellisuudessa ei pärjää edes yhtä hyvin tilanteessa, jossa tilanne on liikenneturvallisuuden kannalta kriittinen, jos "vajakille" pitää valita paremmin pitävät renkaat jo syystä, että pääsee liikkeelle. Auto, jolla ei liukkaalla pääse ollenkaan liikenteeseen lienee sinällään kaikkein turvallisin ja vähentää ruuhkia. Nelivetoauton eduista soisi puhuttavan nöyremmin ja toki on tehtäviä, joissa myös pääsy liikkeelle on kriittistä (samoin kuin, että tuolloin ajaja on tehtävänsä tasalla sekä taitojensa että asenteensa puolesta).
 

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
minusta on kyllä kiistatonta että -70 luvun 800kg corolla 70hp voimillaan 155/13 renkailla kuluttaa vähempi tienpintaa kuin tämänpäivän parintonnin painoinen sähköauto kolminkertaisilla tehoillaan ja liki tuplaleveillä teräsvöillä terästetyillä renkailla
kannattaneeko tuosta edes vääntää
On täysin kiistatonta. Samaten on kiistatonta, että hevoskärryt kulutti vähemmän kuin -70 luvun Corolla. Sitten kun palataan taas tosielämän näkökulmasta asiaan niin tuon asian kiistattomuudella ei ole mitään merkitystä.

Annoin tuolla esimerkin:
1800kg diesel neliveto 225 renkailla
2200kg sähkö neliveto 265 renkailla

Massa kasvaa 22%
Renkaan leveys n. 18%

Mikä on massan aiheuttama lisäpaine tien pintaan? Onko se tilastollisesti merkittävä suhteessa eri rengastyyppeihin, eri rengaspaineisiin, eri ajotyyleihin, eri kuormaustasoihin, eri päästörakenteisiin, eri ajoneuvoverotasoihin…?

Höpinää.
 

huugo

Vakionaama
Pitäisi ja pitäisi, mutta vieläkään ei ole sitä ehdotusta mikä voisi olla tälläinen lisä noiden em. lisäksi :hmm:

Jo nykyisessä ajoneuvoverossa on ymmärtääkseni ajoneuvon painoon sidottu tekijä.

Siihen vaan lisää hintaa.

Ei lisää byrokratiaa yhtään ja kohdistaa kulun aiheuttajalle.

Pienemmät ajoneuvot kaikissa suhteessa parempia - pienempi energian kulutus valmistuksessa ja käytössä. Kuluttaa vähemmän tiestöä. Turvallisempia muille ajoneuvoille ja ihmisille.

Erinomaisen kannatettava suunta!
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Tien pintaa vaurioittaa...
-Nastarenkaat
-Suolaaminen sivuvaikutuksineen
-Raskas liikenne

Tästä sitten loogisena päätöksenä SÄHKÖAUTOIHIN LISÄÄ VEROA.
 

huugo

Vakionaama
Tien pintaa vaurioittaa...
-Nastarenkaat
-Suolaaminen sivuvaikutuksineen
-Raskas liikenne

Tästä sitten loogisena päätöksenä SÄHKÖAUTOIHIN LISÄÄ VEROA.
Ajoneuvon paino unohtuu hlöautoilta. Uudet autot yleensä ja sähköautot myös painavia.

Tienpintaa vaurioittaa
  • ajetut kilometrit => aikaisemmin hoitui polttoaineverolla, nyt tuskaillaan että miten tämä kertymä saadaan sähköautoilta. Vaatii jonkunlaisen muutoksen aikavälillä x.
  • ajoneuvon paino => ajoneuvoverolla helppo hoitaa. Kuorma-autojen verotusta en tunne.
  • nastarenkaat => vaatii nastarengasveron. Alan oma säätely epäonnistunut ja johtanut lisääntyvään kulutukseen.
  • Vesi (vesi-jäätymis-sylki & veden painevaikutus, suola tässä mukana). Tässä tienpitäjä voi optimoida asian - hoituu lainsäädännön / virkamiespäätöksien kautta. Ajoneuvoista riippumaton asia.
 
Back
Ylös Bottom