Keskustelua sähköautoista

burmanm

Vakionaama
Eiköhän se sähköautojen virittäminen tule olemaan lähinnä sitä että yritetään puristaa mahdollisimman pitkä range hinnalla millä hyvänsä.

Tuskin, kotivirityksillä sähkömoottoriin ei saada enää hyötysuhdetta ylös mitenkään. Eikä sillä oikeasti olisi väliäkään. Enemmän vaikutusta on vanteilla ja renkaan valinnalla.

Eikä oikeastaan rangen puute niinkään ongelma ole kuin alueilla joissa ei ole latausinfraa. Sielläkin varmaan kannattaa tuunata laturi jonnekin penkkaan valotolpasta ;)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eikä oikeastaan rangen puute niinkään ongelma ole kuin alueilla joissa ei ole latausinfraa. Sielläkin varmaan kannattaa tuunata laturi jonnekin penkkaan valotolpasta ;)
Olisikohan oikeasti millaisia esteitä laitella sähkön otto "valotolpasta" ja luoda näin tiheämpään pienitehoisia latauspaikkoja hätätarpeeseen esim. P-paikoille ja bussipysäkeille ? Kallein laite tuohon lienee maksun kerääminen ? Hämärillä paikoilla nuo voisivat olla alttiita ilkivallalle.

Kun nuo täyssähköautot aikanaan yleistyvät niin tiellejäämisiä tulee enemmän, todennäköisesti myös suhteellisesti enemmän, koska asialle vihkiytymättömiltä käyttäjiltä tuo lataus varmaan helpommin unohtuu. Melkein kaiki risteyksethän on jo valaistu :hmm: . Hitaasta latauksesta huolimatta voisi olla nopeampaa ja halvempaa kuin pelastuspartiotoiminta.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Olisikohan oikeasti millaisia esteitä laitella sähkön otto "valotolpasta" ja luoda näin tiheämpään pienitehoisia latauspaikkoja hätätarpeeseen esim. P-paikoille ja bussipysäkeille ? Kallein laite tuohon lienee maksun kerääminen ? Hämärillä paikoilla nuo voisivat olla alttiita ilkivallalle.

Kun nuo täyssähköautot aikanaan yleistyvät niin tiellejäämisiä tulee enemmän, todennäköisesti myös suhteellisesti enemmän, koska asialle vihkiytymättömiltä käyttäjiltä tuo lataus varmaan helpommin unohtuu. Melkein kaiki risteyksethän on jo valaistu :hmm: . Hitaasta latauksesta huolimatta voisi olla nopeampaa ja halvempaa kuin pelastuspartiotoiminta.
Tulee palvelu, jossa autoa ei viedä hinurilla vaan paikalle kurvaa agregaattiauto ensi hätään ja lataa pikalaturiteholla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuohon varmaan saisi kuitenkin budjetoida minimissään luokkaa tunnin ennen kuin matka jatkuisi ja hintaa satasen tai pari. Juhannuksena kun sitten virrattomia kyyhöttää tienvarrat täynnä ja latauspaikoilla tapellaan, voi olla jonotusnumerot partiolaisillekin.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Näin tänään aamun ajon loppupuolella kun ei akkua illalla ladattu. Viekö bensamaasturit vielä enemmän kakkua?
 

Liitteet

  • 3470DD29-0DC3-4A2A-B305-85EC90B1FDE2.jpeg
    3470DD29-0DC3-4A2A-B305-85EC90B1FDE2.jpeg
    40,4 KB · Katsottu: 161

oem

Aktiivinen jäsen
Olisikohan oikeasti millaisia esteitä laitella sähkön otto "valotolpasta" ja luoda näin tiheämpään pienitehoisia latauspaikkoja hätätarpeeseen esim. P-paikoille ja bussipysäkeille ? Kallein laite tuohon lienee maksun kerääminen ? Hämärillä paikoilla nuo voisivat olla alttiita ilkivallalle.

Kun nuo täyssähköautot aikanaan yleistyvät niin tiellejäämisiä tulee enemmän, todennäköisesti myös suhteellisesti enemmän, koska asialle vihkiytymättömiltä käyttäjiltä tuo lataus varmaan helpommin unohtuu. Melkein kaiki risteyksethän on jo valaistu :hmm: . Hitaasta latauksesta huolimatta voisi olla nopeampaa ja halvempaa kuin pelastuspartiotoiminta.
Kesä-kyläkaupat ja -kioskit -tapahtumat yms. vois saada asiakkaat viipymään ja käymään tarjoamalla pienitehoistakin latausmahdollisuutta palveluna.
Voi kuvitella mainontaa
"Taidenäyttely tai Museokierros tai Laivaristeily, jopa Saunalautta, latausmahdollisuudella" jne

Ehkä sähkön varastaminenkin lisääntyy ja kaikki ulkopistorasiat pitää vaihtaa lukittaviin. Kehitys kehittyy. :)
 

jmaja

Hyperaktiivi
Viekö bensamaasturit vielä enemmän kakkua?
Mitäs jos kokeilisit keventää kaasujalkaa? Noin ison otsapinta-alan raskas auto tietysti vie tolkuttomasti noissa vauhdeissa jä sähköstä ei ole kuin painon tuoma haitta.

Reilut 20 vuotta sitten ajelin päivittäin Espoo Sköldvik väliä. Silloin nuorena tuli ajettua moottoritie tuollaista vauhtia ja auto vei n. 10 l/100 km. Duunikaverin kanssa tuli juttua kulutuksesta. Hän ajoi samaa pätkää aika vastaavalla autolla ja kertoi kulutukseksi 7 l/100 km. Kysyin miten kovaa ajat 120 km/h alueen ja vastaus oli 80-90. No kokeilin itsekin ajella alle 100:sta ja 7 meni. Noi oli virtaviivaisia kohtuukokoisia autoja. Mulla 405 ja kaverilla Vectra.

Sulla ero olisi vielä suurempi, koska sähköllä pääsisi suuremman osuuden ja ilmanvastus on tuossa todella suuri.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Itsellä viimeisimmän korimallin Pajero 3,2 litran rivinelosella, diesel tosin. Korotettu ja Pirellin A/T rengastus 265/65R18 kesällä, mittarivirhe +1. Nelivedon/takavedon saa alle 100 km/h nopeuksissa vaihdettua, yleensä kesällä ajan aina takavedolla hyvillä teillä.

Ennen tuli n 80 km työmatkat yhteen suuntaan ajettua se 6-7 km/h yli sallitun. 60-80-60-80-50-100-50 nopeusrajoitukset noin suunnilleen samanmittaisia yhteen suuntaan mentäessä. Kulutus auton mukaan (näyttää desin tarkkuudella oikein) yleensä töistä palatessa 9-9,5 l/100km. Tuo laskee 4 tunnin ajot kerrallaan lyhyen otannan näytössä, eli tuossa 160 km keskikulutus kun aamulla lähtee liikkeelle töihin eikä käy työpäivän aikana ajelemassa ja ajaa suoraan takaisin kotiin töistä.

Aloin sitten kokeeksi ajaa tasan nopeusrajoitusten mukaan ja muuten ajoin kuten yleensä, eli ennakoiden ja vakkari päällä aina kun mahdollista. Automaatti hoitaa vaihdot.
Keskikulutukset näyttää nyt 7,2-7,8 l/100km. Aika monta satkua tekee vuodessa säästöä nopeusrajoitusten mukaan ajelu. Kun yleensä ei ole edes mikään kiirekään, kun osaa ajoissa lähteä. Perässäroikkujatkaan ei harmita, kun ei niitä isosta korkeasta autosta taustapeileistä edes näe :)
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Olisikohan oikeasti millaisia esteitä laitella sähkön otto "valotolpasta" ja luoda näin tiheämpään pienitehoisia latauspaikkoja hätätarpeeseen esim. P-paikoille ja bussipysäkeille ? Kallein laite tuohon lienee maksun kerääminen ? Hämärillä paikoilla nuo voisivat olla alttiita ilkivallalle.
Taloudellisessa mielessä tuskin mitään järkeä. Ainoa taloudellisesti järkevä voisi olla tavallinen sukorasia ilman mitään maksusysteemejä. Mikään sitä kalliimpi ja monimutkaisempi ei ole realismia, tai siis se on oikeastaan sitä mitä kaiken aikaa tehdään - rakennetaanhan latauspisteitä sinne sun tänne koko ajan lisää. Mutta että joka parkkipaikalle tai bussipysäkille, no way.

Jos siellä bussipysäkillä taas olisi se sukorasia, niin sähköautoilijalla pitäisi olla sitten aina se oma sukolatausjohto mukana. Sillä saa ihannetilanteessa jotain 10 km ajomatkaa tunnissa. Saattaisi muutama bussivuoro joutua pysähtymään muualla, ennenkuin hätälataus olisi ohi.
 

BBF

Vakionaama
Eihän tuolla ole mitään polttoaineen hätätankkauspisteitäkään, ihmiset osaa pitää sen verran tavaraa tankissa ettei jää tiellä (yleensä ainakin). Monilla sähköautoilla pääsee nyt jo yli 500 km ja varmaan kohta sen minkä bensavehkeilläkin, mikä ongelma se akun pitäminen riittävässä varauksessa on?
 

harb

Aktiivinen jäsen
Aloin sitten kokeeksi ajaa tasan nopeusrajoitusten mukaan ja muuten ajoin kuten yleensä, eli ennakoiden ja vakkari päällä aina kun mahdollista. Automaatti hoitaa vaihdot.
Keskikulutukset näyttää nyt 7,2-7,8 l/100km. Aika monta satkua tekee vuodessa säästöä nopeusrajoitusten mukaan ajelu. Kun yleensä ei ole edes mikään kiirekään, kun osaa ajoissa lähteä. Perässäroikkujatkaan ei harmita, kun ei niitä isosta korkeasta autosta taustapeileistä edes näe :)

Mä kokeilin samaa pari kesää sitten kesälomareissulla. Menomatka 10kmh yli nopeusrajoitusten ja paluumatka rajoitusten mukaan ja ennakoiden. Vähän alle 600km suuntaansa. Menomatka 9,6l/100km ja paluu 7,7l/100km (motaria melkein 200km, loput maantietä). Korkeusvaihtelu rokotti vähän enemmän menomatkalla mutta muuten olosuhteet olivat suurinpiirtein samat. Lexus RX 450h 3,5l bensahybridi.

Polttomoottorilla ei vaan tule samalla tavalla seurattua kulutusta kun kakkosautona olevalla sähkärillä. Vaikka tuokin piirtää ihan hienoa graafia kulutuksesta.

Outlanderin kulutus nousee tosi korkeaksi kun akku loppuu. Ja akun kunnossapitologiikka ainakin vanhemmissa malleissa on aika heikko. Joskus mietin Lexuksen vaihtoa siihen mutta onneksi sillä kertaa malttoi mielensä. Ei olisi toiminut meidän käyttöprofiililla ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
mikä ongelma se akun pitäminen riittävässä varauksessa on?
Enpä tiedä kun ei ole sähköautoa. Lähinnä ajattelin, että jos yritetään päästä perille ja jos se ei sitten kuitenkaan riitä. Tuo 500 km on varmaan jo hyvä toimintasäde mutta silti se on vain ~1/3 dieselin tankissa. Yleensä noilla mailla tai aikaisemminkin tulee tankkailtua. Ehkä latauspaikkojen ruuhkautuminen tiettyinä päivinä voisi houkutella yrittämään perille saakka?

10 km tunnissa ei ole kovin paljon. Sillä saattaisi ehkä päästä paremmalle latauspaikalle. Täällä päin tuo pysäkkien käyttöaste on monilla tieosuuksilla ~0%. Voisiko se olla kuitenkin parempi paikka odotella kuin tien poskessa? Joskus matka vain katkeaa ja tässä tapauksessa korjaus on varsin yksinkertaista.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Eihän rahallinen säästö nopeuden pudotuksesta ole vallan suuri sähköllä sen paremmin kuin polttiksella. Mutta eipä ole ajallinenkaan. 1980-2010 ajeltiin etelästä napapiirin ylitse ja takaisin. Matka-ajassa ei ollut merkittävää eroa matkanopeuden funktiona. Kovempi nopeus pidensi taukojen pituutta. Yöllä vähäisen liikenteen aikana samat naamat olivat yökahviloissa, niin ohittaneet kuin meidän ohittamat. Sähköllä varmaan kiinnostaa matkanopeuden vaikutus rangeen tai autojunan käyttömahdollisuus.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sähköllä varmaan kiinnostaa matkanopeuden vaikutus rangeen tai autojunan käyttömahdollisuus.
Mitenköhän tuo autojen lataus toteutetaan autojunissa jatkossa. Nykyisin taitaa olla sisälämppärin käyttökielto noissa autovaunujen pistorasioissa, vain moottorin lämmitin sallitaan.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Tuskinpa autojunaan latausmahdollisuutta saa, vaikka sähköä riittäisikin. Ja kuinka paljon lataukselle olisi tarvetta. Lähinnä autojunan etu olisi päästä Hkistä Roille ilman välilatausta. Bonuksena virkeä kuljettaja aamulla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vr voisi lanseerata sähköautojen keskinopean latauksen maksulliseksi lisäpalveluksi. Veturista aivan varmasti saisi riittävästi sähköä, mutta sähkömäärän johtaminen mahdollisimman monen vaunun kautta autovaunuun voisi olla tekninen ja ekonominen haaste.

Vaihtoehtona olisi tietenkin oma virroitin autovaunun katolle, mutta tuostakin syntyy selviä investointi- ja ylläpitokustannuksia.

Mahtaisiko moiselle palvelulle edes olla kovin paljon kysyntää Suomen oloissa ja autojunapalveluiden tyypillisellä käyttötavalla (esim. hiihtomatkat asutuskeskuksista tunturimökeille)?
 

burmanm

Vakionaama
Tuskinpa autojunaan latausmahdollisuutta saa, vaikka sähköä riittäisikin. Ja kuinka paljon lataukselle olisi tarvetta. Lähinnä autojunan etu olisi päästä Hkistä Roille ilman välilatausta. Bonuksena virkeä kuljettaja aamulla.

Samat edut tosin ei-sähköautoilla, eivätkä junakuljetukset siltikään ole lyöneet läpi. En ymmärrä mikä pelko noissa välilatauksissa on, eivät ne yleensä edes kauaa kestä.

Enkä miksi junassa tarvitsisi saada virtaa. Miksei se laturi voi olla ennen junaan ajoa? Eikä tarvitse edes olla lähellä juna-asemaa.
 

VesA

In Memoriam
Polttoaineasema on hankala keksintö - siksi niitä on aina vaan vähemmän asutuilla alueilla, jos mittarikenttää pitäisi uusia asema mieluummin suljetaan, ja tankkaamaanhan pitää vielä erikseen mennä. Sähköä voi ladata missä vaan. Siksipä veikkaan että paikkoja joiden pääasia olisi lataaminen ei juuri tule - joko ladataan yöllä kotona tai sitten jossain asioinnin yhteydessä. Ajatus siitä että pitäisi saada akku aina täyteen on perua dinoajoilta. Akussa on senverran puskuria että sitä voi latailla sen asioinnin keston mukaan ja se pysyy riittävässä kunnossa päivittäiseen ajoon. Jos sitten pitää lähteä hinaamaan sitä 40' Swania Inarinjärveen voi vedellä lähtiessä akun piripintaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Enkä miksi junassa tarvitsisi saada virtaa.
Polttisautojen moottorilämmitintä vartenhan junasta on saanut virtaa iät ja ajat, koska kovien pakkasten sattuessa Vr:lle on lisäharmia vaunun purkamisessa, jos auton moottoria ei saa käyntiin.

En ole aikoihin käynyt Lapissa hiihtämässä, mutta en muista yhtään kertaa, että olisi ajettu Etelä-Suomesta itse, vaan aina makuuvaunujunalla auto matkassa tai sitten ilman autoa (paikan päällä taksilla tai vuokratulla autolla). Halpaahan tuollainen junamatkustus ei ole, tapauksesta riippuen hiukan halvempaa tai kalliimpaa kuin lentäen ja vuokraamalla paikan päältä auto. Ei-oota silti monesti huippusesonkina myydään.
 

BBF

Vakionaama
Joskus muinoin autojunalla mentiin Hki-Rovaniemi ja siitä Leville, mutta paremmaksi (ja halvemmaksi) tuli ajaa Ouluun hotelliin yöksi ja seuraavana päivänä loput. Eli VR hinnoitteli tuon ulos, mitä lie nykyisin maksaa. Ei ole Levillä tullut äskettäin käytyä kun sekin vähän hinnoitteli itsensä ulos...
 

pamppu

Hyperaktiivi
Enkä miksi junassa tarvitsisi saada virtaa. Miksei se laturi voi olla ennen junaan ajoa? Eikä tarvitse edes olla lähellä juna-asemaa.
No jos juna liikkuu sähköverkon voimalla kuiteskin, eli virtaskaa piisaa ja esimerkiksi lapista paluumatkalla jostain Utsjoelta Rovaniemelle vedät patterin tyhjäksi ennen junaan ajamista, niin olisihan se kätevää siinä junassa saada virtaa, jotta vaikka Tampereelta sitten pääsisi lataamatta kotiin.

Voihan sitä tietysti lorvia jommassa kummassa päässä latauksessa sen tunnin, mutta se on ylimääräinen, ärsyttävä ja turha tunti.
 

jarkko_h

Vakionaama
Käytän autojunaa noin 4 kertaa vuodessa ja vainnkerran vuodessa ajan Lappiin asti. Autojuna on aivan ylivertainen, mutta toki kallis. Kalleimmillaan sesonkiaikana autopaikka hytteineen noin 330 euroa, ei sesonkiaikana yleensä 250 mutta halvimmillaan 150 euroa.

Ennen perhettä ajoin reilun 1000 km siivun ajoin kahden kusitauon taktiikalla. Sit kokeilin yöpymistä hotellissa..., ja evoluutio on johtanut autojunan käyttöön. Mahtava kun kalastus- ja vaellustavarat saa lastattua kotipihalla ja siitä ajaa junaan ja yö tulee hyötykäytettyä matkustamiseen. Illalla meennän ravintolavaunuun syömään lämpimät ruuat (korona aikana tilaus vaunuun). Aamulla heräämme perheen kanssa virkeänä Rovaniemeltä tai Kemijärveltä. Sieltä enää ei ole jäljellä kuin 100-600 km kunnon pelipaikoille. Poika tykkää hurjana junamatkustamisesta.

Autolla mennään koko matka nykyään vain kun välimatkalla halutaan vierailla ja telttailla jossain ( kansallispuisto...). Seuraava matka menee autolla, jossain telttaillaan matkalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aamulla heräämme perheen kanssa virkeänä
Tuohon viittasin itsekin edellä. Kyllä edestakainen ajo talvisaikaan Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin käy sen verran työstä, että eipä innosta loman yhteydessä pelkkänä pakollisena siirtymätaipaleena.

Nykyisin Vr:n makuuvaunut ovat aika mukavia. Olen itse useamman kerran toiminut niinkin, että kun on oltava Oulussa heti aamusta, olen varannut koko makuuhytin ja mennyt yöjunalla. On paljon rauhallisempaa lähteä kotoa ja asemalta melko myöhään illalla, käydä vielä suihkussa ja herätä ajoissa hommiin kuin herättää itsensä tavallista aikaisemmin ajoissa lentokentän tavanomaiseen aamuruuhkaan turvatarkastuksineen ja jatkuvasti muuttuvine järjestelyineen. Illalla toki tulee mieluummin takaisin lentäen, mutta periaatteessa joustavammalla aikataululla.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Itsellä viimeisimmän korimallin Pajero 3,2 litran rivinelosella, diesel tosin. Korotettu ja Pirellin A/T rengastus 265/65R18 kesällä, mittarivirhe +1. Nelivedon/takavedon saa alle 100 km/h nopeuksissa vaihdettua, yleensä kesällä ajan aina takavedolla hyvillä teillä.

Ennen tuli n 80 km työmatkat yhteen suuntaan ajettua se 6-7 km/h yli sallitun. 60-80-60-80-50-100-50 nopeusrajoitukset noin suunnilleen samanmittaisia yhteen suuntaan mentäessä. Kulutus auton mukaan (näyttää desin tarkkuudella oikein) yleensä töistä palatessa 9-9,5 l/100km. Tuo laskee 4 tunnin ajot kerrallaan lyhyen otannan näytössä, eli tuossa 160 km keskikulutus kun aamulla lähtee liikkeelle töihin eikä käy työpäivän aikana ajelemassa ja ajaa suoraan takaisin kotiin töistä.

Aloin sitten kokeeksi ajaa tasan nopeusrajoitusten mukaan ja muuten ajoin kuten yleensä, eli ennakoiden ja vakkari päällä aina kun mahdollista. Automaatti hoitaa vaihdot.
Keskikulutukset näyttää nyt 7,2-7,8 l/100km. Aika monta satkua tekee vuodessa säästöä nopeusrajoitusten mukaan ajelu. Kun yleensä ei ole edes mikään kiirekään, kun osaa ajoissa lähteä. Perässäroikkujatkaan ei harmita, kun ei niitä isosta korkeasta autosta taustapeileistä edes näe :)
Minä oon jo pitkään miettinyt, että vissiin se polttoaine on edelleen liian halpaa kun niin vähän ihmiset keskimäärin välittää taloudellisesta ajosta ja ilmanvastuksen kasvamisesta suhteessa nopeuden neliöön.

Sekin on vähän nurinkurista, miten moni ajattelee maanteiden risteysalueiden alennettujen nopeusrajoituspätkien automaattisesti nostavan keskikulutusta. No, varmaan se sitä tekeekin jos vetää sen tiukan jarrutuksen just rajoituskyltin kohdalla, mutta ennakoivalla ajolla vaikutus on kyllä päinvastainen.
 

burmanm

Vakionaama
No jos juna liikkuu sähköverkon voimalla kuiteskin, eli virtaskaa piisaa ja esimerkiksi lapista paluumatkalla jostain Utsjoelta Rovaniemelle vedät patterin tyhjäksi ennen junaan ajamista, niin olisihan se kätevää siinä junassa saada virtaa, jotta vaikka Tampereelta sitten pääsisi lataamatta kotiin.

Veikkaan ettei kovin halvaksi tule että junaverkostosta saadaan sellainen määrä virtaa vielä lisää, minkä nuo autot voisivat viedä pahimmillaan - puhumattakaan kaikesta paloturvallisuuteen liittyvästä (lataaminenhan on se vaarallisin hetki).

Jos tarvitsee vetää aina tyhjäksi ennen junaa, niin eiköhän se ole sitten oma valinta, hieman kuin vetäisi tankki tyhjänä sinne junaan ja itkisi ettei siellä voi tankata autoa. Eikä tyhjään akkuun suurteholaturilla kovin kauan tarvitse tunkea tavaraa jotta sen ylimääräisen 200km vaikka pääsisi, 15 min riittää siihen että useimmat täyssähköautot ovat vähintään sen 150km lisää rangea tuottaneet, osa reippaasti enemmänkin.
 

kaihakki

Vakionaama
Minä oon jo pitkään miettinyt, että vissiin se polttoaine on edelleen liian halpaa kun niin vähän ihmiset keskimäärin välittää taloudellisesta ajosta ja ilmanvastuksen kasvamisesta suhteessa nopeuden neliöön.

Sekin on vähän nurinkurista, miten moni ajattelee maanteiden risteysalueiden alennettujen nopeusrajoituspätkien automaattisesti nostavan keskikulutusta. No, varmaan se sitä tekeekin jos vetää sen tiukan jarrutuksen just rajoituskyltin kohdalla, mutta ennakoivalla ajolla vaikutus on kyllä päinvastainen.
Samaa olen myös miettinyt juurikin tänään, kun vaimon kanssa tossa autolla liikuttiin. Mietiskelin, että bensan hinta voisi nousta esim. tuonne 2,50 litrahintaan, niin ei vielä meikäläistä hetkauttaisi yhtään. Litrahinnan pitäisi varmaankin nousta tuonne 4,- euron paikkeille, niin alkaisi meikäläinenkin hieman suunnittelemaan autolla liikkumista.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Voisi sen bensiinin myynnin kieltääkin tai laittaa ainakin kortille. Kyllä ne ajot siitä vähenisi, jos se on tarkoitus. Köyhien elämää voisi hankaloittaa myös esim. sallimmalla maanantaisin vain 1 päättyvillä rekistereillä ajamisen, tiistaina 2:een ja jne. Palkan voisi myös sosialisoida ihan kokonaan ja sitten joltakin luukulta haettaisiin vain juuri todelliseen tarpeeseen ja saataisiin vähän vähemmän. Kaupoissakin on noita tuotteita aika paljon. Suurinta osaa en itse koskaan tarvitse tai käytä. Ne ovat varmaan turhia - ehkä peräti haitallisia.
 

kaihakki

Vakionaama
On tässä sellainenkin pointti, että autojen kulutuslukemat on tippunut ajan kuluessa aika reippaasti. Bensan reaalihinta taas on aika lailla samoissa. 5 litraa satasella on ihan normaalilukema nykyautoilla. Vastaavilla oltiin lähes 10 litran lukemissa 70-80 luvulla. Ajoin niihin aikoihin saman verran kuin nykyäänkin. Sen verran paljon meni bensaan niihin aikoihin, että pidin ruutuvihkossa jatkuvaa kirjanpitoa tankkauksista ja kilsoista.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Samaa olen myös miettinyt juurikin tänään, kun vaimon kanssa tossa autolla liikuttiin. Mietiskelin, että bensan hinta voisi nousta esim. tuonne 2,50 litrahintaan, niin ei vielä meikäläistä hetkauttaisi yhtään. Litrahinnan pitäisi varmaankin nousta tuonne 4,- euron paikkeille, niin alkaisi meikäläinenkin hieman suunnittelemaan autolla liikkumista.

Tuossa vaiheessa pitäisi alkaa suunnittelemaan myös oman ruuan kotikasvattamista, ei olisi kellään varaa ostaa sitä kaupasta saati ravintolasta ;) Toki sama koskisi kaikkea tavaraa mikä polttonesteen voimin kauppoihin liikkuu.
 

jmaja

Hyperaktiivi
5 litraa satasella on ihan normaalilukema nykyautoilla. Vastaavilla oltiin lähes 10 litran lukemissa 70-80 luvulla.
Mikä on vastaava? 70/80-luvun autot olivat kevyitä ja aika pieniäkin. Jos ottaa jonkun edelleen myytävän mallisarjan, on ero hurja. Vaikkapa Golf I (1974-84) painoi 790-930 kg ja oli 3705 mm pitkä. Nykyinen Golf VIII painaa alkaen 1264 kg ja on 4284 mm pitkä.

Passat B1 (73-77) painoi 920 kg ja oli 4265 mm pitkä, siis molemmissa pienempi kuin nykyinen Golf. Nykyinen Passsat alkaen 1360 kg ja 4775 mm.

Painot eivät ole aivan vertailukelpoisia. Nykyään painossa on mukana kuski ja oliko tankkikin täysi.

Ei taida ainakaan Passat helpolla mennä 5 l/100 km. Luvattu WLTP yli 6, Golfillekin hiukan yli 5.

Mulla oli tuon Passat B1:n sisarmalli Audi 80 -73. Se vei n. 10 l/100 km. Nykyinen bensaautonikin (2005) vie lähes saman, mutta on paljon isompi. Maantiellä kyllä pääsee 7:lla. 80-luvulla Golfilla ja Passatillakin pääsi jo reilusi alle 10:n. 80-luvun loppupuolella oli varsin pihejä autoja, 7 l/100 km oli ihan normaalia Golf/Passat kokoluokassa. Sitten tuli katit ja kulutukset nousivat hetkellisesti reilusti 90-luvun alussa.

2000-luvulla turvallisuusvaatimukset ovat tehneet autoista valtavan painavia, mikä on syönyt pääosan moottoreiden kehityksestä.
 

kaihakki

Vakionaama
Minulla oli 70-luvun puolessa välissä kuplavolkkareita. Kulutus talvella 12-14 litraa. Kesällä varovasti ajaen pääsi 9 litraan. Taunus 73-malli kulutti aina yli 10 litraa. Saab 96 myös 10 litran pinnassa. Toyota Corolla 1.33, 2010 malli vei varovasti ajaen 4, 5 litran paikkeilla ja normaalisti reilut 5 litraa. Aika iso on noissa ero ja saman luokan autoja.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Veikkaan ettei kovin halvaksi tule että junaverkostosta saadaan sellainen määrä virtaa vielä lisää, minkä nuo autot voisivat viedä pahimmillaan - puhumattakaan kaikesta paloturvallisuuteen liittyvästä (lataaminenhan on se vaarallisin hetki).

Jos tarvitsee vetää aina tyhjäksi ennen junaa, niin eiköhän se ole sitten oma valinta, hieman kuin vetäisi tankki tyhjänä sinne junaan ja itkisi ettei siellä voi tankata autoa. Eikä tyhjään akkuun suurteholaturilla kovin kauan tarvitse tunkea tavaraa jotta sen ylimääräisen 200km vaikka pääsisi, 15 min riittää siihen että useimmat täyssähköautot ovat vähintään sen 150km lisää rangea tuottaneet, osa reippaasti enemmänkin.
Jos autot viettää siellä junassa vaikka Rovaniemi-Tampere, ne ehtii lataamaan tyhjästä täyteen 11kW teholla. Se on sitä kärpäsen kakan luokkaa veturin rinnalla. Veturin 5-6 megawatin oman tehon rinnalla saa ladata vaikka 100 autoa samaan aikaan, latauksen 1 megawatti lisää ei ole kovinkaan kummoinen lisä. Ei maksa varmaan muuta kun latauslaitteiden laiton vaunuihin, ehkö vahvistetun sähkönsiirron vaunujen välillä. Montako autoa junassa edes kaikkiaan on? Kaikkia ei varmaankaan koskaan ladata, osassa se patterikin on täynnä.

Ainahan tietysti voidaan sanoa että sen voi tehdä ennen tai jälkeen. Tietysti voi. Mutta ei se sitä muuta että matkan aikana lataus olisi kätevää. Jos joku on kätevää, sille yleensä löytyy maksavia asiakkaita. Silloin joku sitä varmaankin alkaa miettiä. Miksi sähköautoilun pitäisi olla yhtä kamalaa kuin polttomottorilla, pitää kurvata huoltikselle? Saa sen auton täyteen mökin/hotellin seinästä, miksei siis junastakin.
 

jarkko_h

Vakionaama
Kärpäsenkakka?

En halua maksaa lainkaan autojunan lisää hintaa sen vuoksi että joku ei osaa lainkaan ennakoida ajojaan ja menee autojunaan "tankki " tyhjänä.

11ķW kaapeloiminen joka autolle vaunuliittimillä tarkoittaa tosi isoa investointia. 2 autovaunua perätysten, niin jokaisen matkustus ja yövaunun liitännät ja johdotukset uusiksi. Toki jos autojuna olisi aina veturissa kiinni, niin olisi pienempi urakka.

Aivan tolkutonta alkaa sanomaan että 11ķW kärpäsen kakka. Se ei ole sitä kun huomioidaan koko junan sähköinfra.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Veturin 5-6 megawatin oman tehon rinnalla saa ladata vaikka 100 autoa samaan aikaan, latauksen 1 megawatti lisää ei ole kovinkaan kummoinen lisä.
Junat kuluttavat n. 10 kWh/km eli matkavauhdissa tehoa on 1-2 MW. Kiihdyttäessä enemmän. Pendolinossa näyttää olevan 4 MW teho.
 
Back
Ylös Bottom