Keskustelua sähköautoista

[HiTec]

Ainakin MS ja MX Teslan akkuja korjataan kolmannen osapuolen toimesta, Suomestakin löytyy useampi korjaamo joka noita tekee.

Tokihan niitä korjataan moduli-tasolla. Eli se akkupaketti muodostuu moduleista, joka edelleen soluista, niin noita moduleita voidaan suurimpaan osaan akuista kyllä vaihtaa ja näin saada ikäänkuin kahdesta rikkinäisestä taas yksi ehjä. Ihan uutta moduliahan sinne ei wanhan tilalle kannata vaihtaa, koska silloin niiden modulien jännite-erot kasvaa liiaksi ja siitä on sitten taas ne omat ongelmansa. Siksi on parempi käyttää näissä korjauksia käytettyjä, niiden akustoon vielä jäävien ehjien kanssa mahdollisimman identtisiä moduleita.

Oletko nähnyt myynnissä tarvikemoottoreita polttiksiiin?

Olen iloisella 70-luvulla ihan huoltoasemien mainoksissakin. Liekkö vielä 80-luvullakin ollut noita, mutta sittemmin kun ensiasennusmoottoreiden luotettavuus on parantunut, niin noiden tarvikemoottoreiden markkinat katosi.

Toivottavasti markkinalle tulee isojen volyymien kautta autoihin tarvikeakkuja.

Itse näkisin että moduli-tasolla noita voisi kenties ihan jopa speksatakin, kuka valmistaja nyt asentaa niitä sitten minkä muotoiseen akustoonsa ja miten liittää sen valmistamansa auton koriin.

 

[tj86430]

Olen iloisella 70-luvulla ihan huoltoasemien mainoksissakin. Liekkö vielä 80-luvullakin ollut noita, mutta sittemmin kun ensiasennusmoottoreiden luotettavuus on parantunut, niin noiden tarvikemoottoreiden markkinat katosi.

Nämä olivat kai kuitenkin samanlaisesta autosta otettuja vaihtomoottoreita. Itse miellän tarvikemoottorin tarkoittavan sitä, että valmistaja A tekee automerkkiin X sopivan moottorin ja myy sitä alkuperäiseen vaihtokelpoisena tarvikkeena (kuten esim. auton suodattimet, tai kuin pölynimurin pölypussi tai printterin värikasetti) - tällaisia en kuitenkaan muista nähneeni.

 

[Ton1A]

Taisi vielä ihan 80-luvullakin Tekniikan Maailmassa ja Tuulilasissa olla mm. FinnParts-vaihtomoottorien mainoksia. Nämäkin olivat siis korjattuja alkuperäisiä moottoreita.

 

[huugo]

Johtunee kokemuksista kännyköiden akkujen kanssa. Ne vaihdetaan aina kokonaisina. Opitusta on vaikea päästä eroon.

Kännykän akku on yksikennoinen. Auton akuissa kennoja on iso määrä - ja useimmiten yksi kenno on viallinen. Ja auton akut lopulta koottu moduleista, eli yksittäiset moduulit helposti vaihdettavissa.

 

[kotte]

Akku ei ole USB-piuha, vaan nopeasti kehittyvä tuote - nyt on innovoinnin ei vakioinnin aika.
Eihän polttomoottoreitakaan ole vakioitu - 1.0, 1.6. ja 2.0 litraiset olisi voinut vakioida.

"USB-piuha" on C-tyypin pistokkeiden vakiinnuttua kehittynyt paljon enemmän ja moninaisemmaksi kuin esimerkkisi polttomoottoreista. Sehän osa neuvotella esimerkiksi jännitteen ja niin korkeaksikin, että kohtuullisen tehoinen tietokonekin saa moisen kautta riittävän tehon, eli hyvä matchi nykyiselle DC-DC-munninteknologialle tehon välittämisessä. Tuossa on korjattu niin monta aikaisempien USB-ja virransyöttöliitäntöjen kömmähdystä kerralla ja tehty samalla tukemaan kehittyneempiä tulevaisuuden versioita (joiden suorituskyky kasvaa moninkertaisesti), niin että tässä vertaillut akkutouhut tarpeineen ovat höyrykoneaikaa moiseen verrattuna. Pikalatauspuolelle voisi jopa ottaa oppia USB:n kehityksestä (vaikkakin tavallaan siellä onkin otettu opiksi).

 

[Jule]

Johtunee kokemuksista kännyköiden akkujen kanssa. Ne vaihdetaan aina kokonaisina. Opitusta on vaikea päästä eroon.

Tai miksei myös perinteisestä auton akusta.

Lyijyakku kuluu valtavan nopeasti, joten se puolesta niiden vaihtaminen on ihan perusteltua, mutta kyllähän nekin hajoavat, useimmiten menee kenno oikariin, joka olisi periaatteessa korjattavissa.

Tokihan niitä korjataan moduli-tasolla.

Noihin akustoihin tulee kyllä myös muitakin kuin varsinaisia akkukenno(/solu) vikoja, joita myös luonnollisesti korjaillaan. Tietysti kun niitä kennoja on siellä paljon, todennäköisyys on suurin juuri kennon vioittumiselle.

 

[HiTec]

Nämä olivat kai kuitenkin samanlaisesta autosta otettuja vaihtomoottoreita. Itse miellän tarvikemoottorin tarkoittavan sitä, että valmistaja A tekee automerkkiin X sopivan moottorin ja myy sitä alkuperäiseen vaihtokelpoisena tarvikkeena (kuten esim. auton suodattimet, tai kuin pölynimurin pölypussi tai printterin värikasetti) - tällaisia en kuitenkaan muista nähneeni.

Niin no sitä en tiedä mihin "runkoon" noi oli tehty kun niitä kukin myi jollain omalla tarvike-merkillään, mutta sen muistan että niitäkin sai joko ihan uusina tai sitten halvempina tehdaskunnostettuina.

"USB-piuha" on C-tyypin pistokkeiden vakiinnuttua kehittynyt paljon enemmän ja moninaisemmaksi kuin esimerkkisi polttomoottoreista. Sehän osa neuvotella esimerkiksi jännitteen ja niin korkeaksikin, että kohtuullisen tehoinen tietokonekin saa moisen kautta riittävän tehon, eli hyvä matchi nykyiselle DC-DC-munninteknologialle tehon välittämisessä.

No ihan se sama on nyt tapahtumassa ISO 15118 myötä noissa sähköautojen type2-liittimissäkin, niihinkin tulee aika huikeasti lisää uusia ominaisuuksia.

 

[Esäätäjä]

Aika näyttää. Jossain vaiheessa tekniikka voi olla siihen valmis ja standardiakku on siitä hyvä, että se voi kehittyä edelleen automerkistä riippumatta. Lopulta pääsisimme tilanteeseen että auton voi ostaa ilman akkua ja akun voi ostaa, vuokrata tai varastaa.

Vaikealta näyttää että toteutuisi, kun ei edes perinteistä 12v käynnistysakkua saatu vakioitua. Aika määrä erilaisia on.
Ja eihän se 3.0 D kyllä millään micran akulla käynnistyisi.
Sama sähkiksissä, tarve eri kokoisille on. Niissä vielä eri kemiat erilaisiin käyttöihin.

 

[Arisoft]

Sama sähkiksissä, tarve eri kokoisille on. Niissä vielä eri kemiat erilaisiin käyttöihin.

Eikö tämä juuri puolustaisi vaihdettavaa akkua. Voisi vaihtaa esim. "pakkasakkuun" kylmissä olosuhteissa.
Nämä on pitkälti asioita joissa valmistajat kyllä oppivat tekemään auton vaatimuksen mukaan, jos heille sellainen esitetään.
Onnistuihan se USB latausliittimien harmonisointikin vaikka joku liitin oli mukamas muita parempi.

 

[kotte]

Eikö tämä juuri puolustaisi vaihdettavaa akkua. Voisi vaihtaa esim. "pakkasakkuun" kylmissä olosuhteissa.

Pienenä sivujuonteena on pitkään ollut tarjolla myös sähköautojen vaihtoakkuja, joissa "pikalataus" tehtiin ajamalla vaihtorobottiasemalle, jossa tyhjä akku pudotettin koneellisesti ladattavaksi ja tilalle nostettiin uusi täyteen ladattu. Latausnopeus on kasvanut niin paljon, että moinen ei enää ole perusteltua latauksen takia, mutta muita syitä akkujen standardoinnille ja helpolle vaihdettavuudelle olisi.

 

[Ton1A]

Ja itse asiassa Teslan Model S ja Model X akut ovat pikavaihdettavia, ainakin vuosimalliin 2021 asti, uudemmista en tiedä. Kaliforniassa oli yksi pikavaihtoasema, on jo kauan sitten poistettu käytöstä.

Tiedä sitten miten 'pika' tuo pikavaihto oli, on siinä aina monta pulttia jolla akku on autossa kiinni. Mutta sähköt ja jäähdystysnesteet menevät kumpikin ihan vaan paikalleen tökättävien liittimien kautta. Jäähdystysnesteliittimessä on samankaltaiset sulut kuin esim. hydrauliikassa. Ainakin huollossa sanovat, että käsityönä tehtävä akun irroitus kestää alle 15 minuuttia.

 

[Lappanen]

Tesla Model Y uusi versio vois olla tähän väliin hyvä vaihtoehto työsuhdeautoksi josta joskus aiemmin tuli suosituksia kyseltyä, hintaa alle 60 k€, neliveto, range vajaa 600 km, vetokykyä 1600 kg. Maavaraa en heti bongannut. Sisätilaa ainakin pitäisi riittää. Noita ei taida vielä olla myyntiin asti tullut, jos joskus menisi renkaita pitkimaan?

 

[Ton1A]

Esittelytiloissa pitäisi olla jo uusi malli nähtävillä. Valkoinen Long Range neliveto toimitusarvio olisi ensi kuun aikana, lähde https://www.tesla.com/fi_FI/modely/design#overview

 

[Lappanen]

Esittelytiloissa pitäisi olla jo uusi malli nähtävillä. Valkoinen Long Range neliveto toimitusarvio olisi ensi kuun aikana, lähde https://www.tesla.com/fi_FI/modely/design#overview

Kah, tostahan saa 12 tonnia hinnasta pois tosta noin vaan

 

[tj86430]

Maavaraa en heti bongannut.

Hesarin mukaan n. 17 cm

 

[Lurkus]

Jos bensakoneesta menee vesipumppu, vaihetaanko autoon uusi moottori marmorilla?



Oletko nähnyt myynnissä tarvikemoottoreita polttiksiiin?

Perus romiskoneiden lisäksi on myös kunnostettuja vaihtomoottoreita myynnissä, ihan samoin kuin noita sähköreiden akkuja.

En tiedä miksi kaikki ovat aina vahtamassa koko akuston uuteen, kun ei se keskeisen voimakomponentin hajotessa ole ennenkään ollut kuin vasta se viimeinen korjausvaihtoehto, pl. takuutyöt, joissa valmistajan kannalta yleensä edullisin tapa ei yleensä ole sama kuin kuluttajan.

Markkinoilla on polttomoottoreiden tapaan kolariautoista purettuja kokonaisia akkuja, kunnostettuja akkuja, jonka lisäksi on myös mahdollista korjata se hajonnut nykyinen akku, eöi ihan samat vaihtoehdot kuin hajonneen polttomoottorinkin kanssa.

Ainoa poikkeus lienee se teslan hartsilla tms liimamössöllä täyttämä kertakäyttöakku. Tosin käsittääkseni teknisesti samanlaista akkua on valmistettu myös perinteiseen tapaan, joita voi korjata.

Ei kiinnosta nyt moottorit vaan akut, tai tarkennettuna vaikka tarvike kennot. Yhtenä lisähuomiona, en kuulu niihin jokaiseen joka on vaihtamassa koko akkua. En ole juuri nyt vaihtassa mitään sähköautooni.

Tossa tarvikemotti.

All-Billet 6.7L Cummins - Engine Builder Magazine

When new truck pulling class rules allowed for an all-aluminum engine set up, Scheid Diesel and one of its good truck pulling customers wasted no time making an all-billet 6.7L-based Cummins to compete. Find out what goodies Scheid put into this build to give it 3,000+ horsepower capability!

www.enginebuildermag.com

 

[Lurkus]

Kännykän akku on yksikennoinen. Auton akuissa kennoja on iso määrä - ja useimmiten yksi kenno on viallinen. Ja auton akut lopulta koottu moduleista, eli yksittäiset moduulit helposti vaihdettavissa.

Jos puhutaan yleisimmistä sähköautoista, eli tesloista, niin päteekö tuo moduulien vaihto helposti myös niihin?

 

[Ton1A]

Tuossa on tuore kuva lärvikirjan 'Model S Finland' ryhmästä. Vanhemman ässän akussa oli ongelma eristysvastuksen kanssa, akussa oli vettä sisällä. Noissa ennen 2016 faceliftiä valmistetuissa mm. akun sulakekotelon kansi on vuotoherkkä, se oli vissiin tässäkin vuotanut. Oli vähän isompi huolto, mutta vissiinkään akkumoduleita ei tarvinnut vaihtaa.

Model 3/Y on sitten ihan eri juttu, niissä on vissiin massaan valetut akut. Lisäksi Y:ssä saattaa olla ns. 'structural battery', jolloin akku muodostaa osan matkustamon pohjasta. Irroittaminen on vähän isompi homma, kun penkitkin pitää ottaa pois.

 

[HiTec]

Model 3/Y on sitten ihan eri juttu, niissä on vissiin massaan valetut akut. Lisäksi Y:ssä saattaa olla ns. 'structural battery', jolloin akku muodostaa osan matkustamon pohjasta. Irroittaminen on vähän isompi homma, kun penkitkin pitää ottaa pois.

Pitäisi EU:n paiskata tuollaisesta rakenteesta sellaiset sakot valmistajalle että tuntuu! On täysin edesvastuutonta tehdä rakenteita, joita ei pysty korjaamaan lainkaan

 

[Lurkus]

Pitäisi EU:n paiskata tuollaisesta rakenteesta sellaiset sakot valmistajalle että tuntuu! On täysin edesvastuutonta tehdä rakenteita, joita ei pysty korjaamaan lainkaan

Onhan tuo ehkä kosteuden puolesta hyvä, mutta ei kohtalaisen tiiviin purkin tekeminen pitäisi muutenkaan olla mahdotonta nykyään. Fiksua olis kyllä jos sähkiksen akut olis helposti huollettavia niin luulisi lisäävän ostohalukkuutta ja positiivista suhtautumista.

 

[HiTec]

Onhan tuo ehkä kosteuden puolesta hyvä, mutta ei kohtalaisen tiiviin purkin tekeminen pitäisi muutenkaan olla mahdotonta nykyään. Fiksua olis kyllä jos sähkiksen akut olis helposti huollettavia niin luulisi lisäävän ostohalukkuutta ja positiivista suhtautumista.

Eikö sitä akkua voi vain upottaa öljyyn tai e-nesteeseen (sähköä johtamaton jäähdytysneste) ja näin kun se koppa on nestettä täynnä, saadaan sen jäähdytyskin hoidettua hienosti ilman pienintäkään kondensioriskiä, eikä tartte olla edes kaasutiivis kotelo. Nyt tuo muovitäytös ei tee muuta kuin haittaa, estää akun huoltamisen ja vaarantaa sen lämmönhalinnankin

 

[Esäätäjä]

estää akun huoltamisen ja vaarantaa sen lämmönhalinnankin

Kyllä noissa lämmönhallinta pelaa, siellä menee nestekanavat joilla lämmitetään ja jäähdytetään kennoja.
Tuossa aiemmin oli ajatus talviakusta ja lämpöeristeenä tuo foam on hyvä.
Moduulin BMS särkyminen on yksi korjattava vika joka tuon vaahdon alta on varmasti aika vaikea.

 

[Jule]

Ei kiinnosta nyt moottorit vaan akut, tai tarkennettuna vaikka tarvike kennot. Yhtenä lisähuomiona, en kuulu niihin jokaiseen joka on vaihtamassa koko akkua. En ole juuri nyt vaihtassa mitään sähköautooni.

Tossa tarvikemotti.

All-Billet 6.7L Cummins - Engine Builder Magazine

When new truck pulling class rules allowed for an all-aluminum engine set up, Scheid Diesel and one of its good truck pulling customers wasted no time making an all-billet 6.7L-based Cummins to compete. Find out what goodies Scheid put into this build to give it 3,000+ horsepower capability!

www.enginebuildermag.com

Vertasin nyt polttomoottoriin, joka on polttiksessa se auton kallein vaihdettava ko mponentti.

Tarvikekennojahan on kyllä olemassa.., mutta ongelmahan on se että niihin käytettyihin akkuihin tarvitaan käytettyjä kennoja. Tietysti akku voidaan kokonaan kennottaa uudelleen, ja varmaan tuota plugareissa tehdäänkin, mutta sähkärissä tuskin akkua onnistutaan ajamaan loppuun.

Tuo ei ole tarvikemoottori, vaan viritysmoottori. Tarvike osat ovat tehty korvaamaan alkuperäinen osa vastaavalla, ja yleensä orkkista halvemmalla. Viritysmoottoreissa on sen sijaan lähdetty rakentamaan alkuperäistä parempaa/vahvempaa rakennettta, ja poikkeuksetta kalliimmalla hinnalla..

Aika harvoin noita virikoneita billetistä kyllä tehdään, yleensä on järkevämpää käyttää orkkiskuorta ja täyttää sisukset erikoisosilla.

 

[Lurkus]

Vertasin nyt polttomoottoriin, joka on polttiksessa se auton kallein vaihdettava ko mponentti.

Tarvikekennojahan on kyllä olemassa.., mutta ongelmahan on se että niihin käytettyihin akkuihin tarvitaan käytettyjä kennoja. Tietysti akku voidaan kokonaan kennottaa uudelleen, ja varmaan tuota plugareissa tehdäänkin, mutta sähkärissä tuskin akkua onnistutaan ajamaan loppuun.

Tuo ei ole tarvikemoottori, vaan viritysmoottori. Tarvike osat ovat tehty korvaamaan alkuperäinen osa vastaavalla, ja yleensä orkkista halvemmalla. Viritysmoottoreissa on sen sijaan lähdetty rakentamaan alkuperäistä parempaa/vahvempaa rakennettta, ja poikkeuksetta kalliimmalla hinnalla..

Aika harvoin noita virikoneita billetistä kyllä tehdään, yleensä on järkevämpää käyttää orkkiskuorta ja täyttää sisukset erikoisosilla.

Niin vertasit mutta minä en verrannut mihinkään. Lähinnä mietin että voisiko tarvikeakkuja tehdä sähköautoihin, kuten myös muihinkin akkukoneisiin. Käytetty akku jota korjataan voi olla myös vähän käytetty ja uusi kenno käy. Mitä itse olen seurannut niin ainakin vag konsernissa akkuja on ollut melko huonoja jo noin 100tkm paikkeilla. Ei siis toki ole ajettu loppuun mutta alkuperäinen range tippunut 50%. Tarvike kennot, vaikka ne kaikki, voisi olla ok vaihtoehto. Ehkä näitä vielä tulee. Tarvikekennojakaan en ole nähnyt, siis autokohtaisia. Muita toki. Tarvikepolttikset antaisin jo olla tämän keskustelun osalta, mutta jos verrata niin niihin saa käytännössä kaikki osat tarvikkeena. Männät, kanget, nokat, kampiakseli, laakerit. Olisko tää sitte sopiva vertaus niihin kennoihin? Jos polttis on pakko keskusteluun liittää.

 

[Jukikyy]

Hiihtoloman ratoksi tuli ajettu laskemaan samalla tavalla kuin viime vuonna Varsinais-Suomesta Himokselle ja takaisin. Sama reitti ja samat pysähdyspaikat kuin viime vuonna.

Autona VW id.4 4 motion. Kyydissä neljä henkeä ja neljän päivän kamat ja laskukamat. Suksiboxia ei ollut katolla.

Matka oli tosin melko lyhyt 265 km per suunta ja sen olisi helposti ajanut ilman pysähdyksiä ja ilman välilatausta. Viime vuonna dieselillä polttoaineissin kului 5,4 l / 100 km eli rahassa noin 50€. Nyt ladattiin kerran menomatkalla Ideaparkissa vajaalla 7 eurolla. Tähän päälle sitten kotona ennen lähtöä akku täyteen ja reissun jälkeen akku täyteen. Mökillä ladattiin ilmaiseksi sukopistokkeesta. Menomatkan keskikulutus keskinopeudella 91 km/h oli 20,7 kWh/100km ja paluumatkalla keskinopeudella 82 km/h oli 21,2 kWh/100km. Polttoainekulut koko reissulla vajaa 20€.

Kyllä tämän kokemuksen perusteella uskaltaisi Lappiinkin lähteä. Noin 350 km pääsee talvikelissä yhdellä latauksella. Jos Lappiin lähtisi, niin pitäisi kyllä kattotelineet hommata suksiboxi jo on. Boxi varmaan lisää kulutusta, mutta kyllä sen 300 km pääsee väkisinkin ilman latausta. No sitten on muutoinkin jo pakko pysähtyä vessaan ja syömään.

Ei aiheuttanut sähköautoilu ahdistusta, vieläkään.

 

[Ton1A]

Himoksen reissu Varsinais-Suomesta nyt on ihan pala kakkua, varsinkin kun noita pikalatureita on noussut kuin sieniä sateella. Himoksen parkkiksellakin on nykyään 9 asiointilaturia (varmaankin aina täynnä). Patalahdesta, Jämsänportista ja Jämsän keskustasta löytyy pikalatureita pikaisesti laskettuna 41 töpselin verran.

Tulipa muuten samalla katsottua omasta telemetrista, että olen tasan kerran ajanut yli 200 km yhtäjaksoisesti, viimeisen miltei viiden vuoden aikana. En siksi ettei autolla pääsisi, vaan siksi että kaipaan taukoja. Eikä ole käyty Himosta tai Ruotsinpyhtäätä kauempana.

• 8 kpl yli 170 km kerralla
• 182 km
• 211 km (tuohon meni 60% akkua, Kaarina - Porvoo kesäkelissä)

 

[Luukku]

Jos ei tuotais niitä polttiksia ollenkaan tähän <keskustelua sähköautoista> ketjuun, kun tuota jatkuvaa sähkis vs polttis vääntöä on joka paikassa ihan riittävästi ja sopii paremmin sinne käyttövoima keskustelujen puolelle.
Lisää näitä @Jukikyy ja @Ton1A tapaisia käyttökokemuksia todellisista matkoista sähköautoilla. Polttisten ominaisuudet tiedetään.

 

[Jukikyy]

Himoksen parkkiksellakin on nykyään 9 asiointilaturia (varmaankin aina täynnä).

Itse asiassa noin Himoksen laturit oli melkein koko ajan tyhjänä. Aina oli joku laturi vapaana. Tyypillisesti niissä oli 1 tai 2 autoa lataamassa ja 7 tai 8 vapaana.

 

[Husky]

Olisiko nyt oikea läpimurto. Kuulostaa hyvältä kun satoja kilsoja lisää, niin voisi mm. talvipakkasissa ohitella kalliita lataushintoja varmaan päivän tuon ansiosta. Kun pelotellaan niillä tehomaksuillakin sähköautojen takia ja jo nyt pakkasissa viuhuu täysillä eli 25A per vaihe.

“Tämä läpimurto osoittaa, että kiinteän elektrolyytin akkujen teknologia on siirtynyt laboratoriosta todelliseen käyttöön, ja asettaa uuden vertailukohdan autoteollisuudelle.”

Luullakseni ei ole maksumuurin takana, kun ei lue tilaajille missään.

Mercedes-Benz sanoo ottaneensa jättiaskeleen kiinteän elektrolyytin akuissa – EQS:ään tuli satoja kilometrejä lisää toimintamatkaa

Mercedes-Benz on aloittanut viralliset EQS-prototyypin liikennetestaukset solid state- eli kiinteän elektrolyytin akulla. Tämä on aiheesta kirjoittavan

tekniikanmaailma.fi

 

[Esäätäjä]

Olisiko nyt oikea läpimurto. Kuulostaa hyvältä kun satoja kilsoja lisää, niin voisi mm. talvipakkasissa ohitella kalliita lataushintoja varmaan päivän tuon ansiosta. Kun pelotellaan niillä tehomaksuillakin sähköautojen takia ja jo nyt pakkasissa viuhuu täysillä eli 25A per vaihe.

“Tämä läpimurto osoittaa, että kiinteän elektrolyytin akkujen teknologia on siirtynyt laboratoriosta todelliseen käyttöön, ja asettaa uuden vertailukohdan autoteollisuudelle.”

Luullakseni ei ole maksumuurin takana, kun ei lue tilaajille missään.

Mercedes-Benz sanoo ottaneensa jättiaskeleen kiinteän elektrolyytin akuissa – EQS:ään tuli satoja kilometrejä lisää toimintamatkaa

Mercedes-Benz on aloittanut viralliset EQS-prototyypin liikennetestaukset solid state- eli kiinteän elektrolyytin akulla. Tämä on aiheesta kirjoittavan

tekniikanmaailma.fi

"Tiedotteen mukaan EQS:n odotetaan saavuttavan jopa yli 1 000 kilometrin toimintamatkan WLTP-mittaustavassa. Tämä on 25 prosenttia enemmän verrattuna nykyiseen EQS 450+ -malliin, jossa on 118 kWh:n akku."

Niin tuossa sanottiin että 25% lisää aiempaan vastaavan kokoiseen akkuun verrattuna. Eli näillä yleisimmillä wltp 500-600km lukemilla lisäys 125-150km, mikä toki hyvä. Tietysti kun otetaan todellisuus mukaan niin talvikelissä 300km lukemiin lisäys 75km...

 

[Lurkus]

"Tiedotteen mukaan EQS:n odotetaan saavuttavan jopa yli 1 000 kilometrin toimintamatkan WLTP-mittaustavassa. Tämä on 25 prosenttia enemmän verrattuna nykyiseen EQS 450+ -malliin, jossa on 118 kWh:n akku."

Niin tuossa sanottiin että 25% lisää aiempaan vastaavan kokoiseen akkuun verrattuna. Eli näillä yleisimmillä wltp 500-600km lukemilla lisäys 125-150km, mikä toki hyvä. Tietysti kun otetaan todellisuus mukaan niin talvikelissä 300km lukemiin lisäys 75km...

Oliko jossain tietoa miten tuollainen akku käyttäytyy kylmässä? Paljonko vaatii lämmitystä jne? Toisinsanoen, oliko sanomasi veikkaus?

 

[Esäätäjä]

Oliko jossain tietoa miten tuollainen akku käyttäytyy kylmässä? Paljonko vaatii lämmitystä jne? Toisinsanoen, oliko sanomasi veikkaus?

Se oli veikkaus, mutta jos kylmäominaisuuksiin olisi jotain suurta uutta luultavasti sitä olisi hehkutettu.

Juttu on ihan vapaasti luettavissa...

 

[Lurkus]

Se oli veikkaus, mutta jos kylmäominaisuuksiin olisi jotain suurta uutta luultavasti sitä olisi hehkutettu.

Juttu on ihan vapaasti luettavissa...

Juu on aivan vapaasti luettavissa...se on fakta.
Itse olen löytänyt tietoa että olisi parempi kylmässä, mutta myös kommentteja sitä vastaan. Todellisuus selvinnee myöhemmin jos käyttöön tulee.

 

[Husky]

Ajeleeko joku ihan oikeasti näillä perämetsäteillä, joita ei juuri aurata eli on uraa ja jääkökköä, täyssähköllä?

Tuossa nyt viime viikon aikana ihan mahdotonta jäätikköä ollut ja melkein jo täytyi lumiketjua viritellä (kohtuu hyvä neliveto on ja uudet Hakkojen nastat). Siksakkia ojien välissä ja välillä ojan puolellakin. Puuauto virittelikin ketjuja.
Sitten piti pysäköidä aurausvalliin ja siitä pois peruutettaessa haukkasi eturenkaan pieneen ojaan ja luokkaa 70cm aurausvallia mitä tuli kynnettyä 10m ja pohja ropisi. Ei ollut pahasti jäässä valli mutta vähäsen. Noissa tilanteissahan ei pidä tehdä muuta kuin painaa lisää kaasua, kun ei niin vain ole tuntikausiin ketään hinaamassa pois.
Ajattelin että ei kyllä painavalla sähköautolla uskaltaisi, vai miten on, onko joku moisissa maisemissa?

 

[RauskiH]

Ajeleeko joku ihan oikeasti näillä perämetsäteillä, joita ei juuri aurata eli on uraa ja jääkökköä, täyssähköllä?

Tuossa nyt viime viikon aikana ihan mahdotonta jäätikköä ollut ja melkein jo täytyi lumiketjua viritellä (kohtuu hyvä neliveto on ja uudet Hakkojen nastat). Siksakkia ojien välissä ja välillä ojan puolellakin. Puuauto virittelikin ketjuja.
Sitten piti pysäköidä aurausvalliin ja siitä pois peruutettaessa haukkasi eturenkaan pieneen ojaan ja luokkaa 70cm aurausvallia mitä tuli kynnettyä 10m ja pohja ropisi. Ei ollut pahasti jäässä valli mutta vähäsen. Noissa tilanteissahan ei pidä tehdä muuta kuin painaa lisää kaasua, kun ei niin vain ole tuntikausiin ketään hinaamassa pois.
Ajattelin että ei kyllä painavalla sähköautolla uskaltaisi, vai miten on, onko joku moisissa maisemissa?

Jaa... Olen pärjännyt polttis nelikolla ja (huonoilla) kitkoilla vesikaljamakeleissä kunhan suhteuttanut vauhdin kelin mukaiseksi. Jos ei uusilla nastoilla pärjää nelivedon kanssa niin katsoisin peiliin ihan käyttövoimasta riippumatta. Lähtökohtaisesti, toki vähän merkistä ja toteutuksesta riippuen, neliveto sähkis etenee paremmin kuin polttis. Oma kokemus on bemarin e60 ja land roverin friikku vs tesla mx. Teslalla ei ole oltu vielä pariin vuoteen kiinni vaikka sillä on normi ajojen lisäksi ajettu kaikki syksyn/alkutalven metsästysreissut auraamattomilla kinttupoluilla, kiskottu kärryä lasti päällä kairoissa jne. Samoihin paikkoihin on menty kuin lantikalla, vain kaikista kivikkoisemmat polut on jääny väliin pienemmän maavaran takia

 

[Tinkero]

Ajeleeko joku ihan oikeasti näillä perämetsäteillä, joita ei juuri aurata eli on uraa ja jääkökköä, täyssähköllä?

Tuossa nyt viime viikon aikana ihan mahdotonta jäätikköä ollut ja melkein jo täytyi lumiketjua viritellä (kohtuu hyvä neliveto on ja uudet Hakkojen nastat). Siksakkia ojien välissä ja välillä ojan puolellakin. Puuauto virittelikin ketjuja.
Sitten piti pysäköidä aurausvalliin ja siitä pois peruutettaessa haukkasi eturenkaan pieneen ojaan ja luokkaa 70cm aurausvallia mitä tuli kynnettyä 10m ja pohja ropisi. Ei ollut pahasti jäässä valli mutta vähäsen. Noissa tilanteissahan ei pidä tehdä muuta kuin painaa lisää kaasua, kun ei niin vain ole tuntikausiin ketään hinaamassa pois.
Ajattelin että ei kyllä painavalla sähköautolla uskaltaisi, vai miten on, onko joku moisissa maisemissa?

Olen ajanut sähköautolla ihan kaikenlaisilla teillä. En käsitä miten käyttövoima voisi vaikuttaa minkälaisella tiellä autolla ajaa.

 

[Esäätäjä]

Olen ajanut sähköautolla ihan kaikenlaisilla teillä. En käsitä miten käyttövoima voisi vaikuttaa minkälaisella tiellä autolla ajaa.

No senverran vaikuttaa että sähkiksen pohja on arka paikka. Tuossa todetaan että model 3 ja Y akun pohja on hyvin ohut...

 

[korsteeni]

Olen ajanut sähköautolla ihan kaikenlaisilla teillä. En käsitä miten käyttövoima voisi vaikuttaa minkälaisella tiellä autolla ajaa.

kyllä vaan. ajelin raw4 kanssa välittämättä mistään mitään routaisilla heittoisilla suomen teilllä yli 22 vuotta saamatta pohjakosketusta tai edes tuntumaa että jotain voisi käydä, se meni kuin bambi töyssyissä välittämättä niistä
tällä sähköautolla jonka omapaino on jokseenkin tonnin enempi ja on kuitenkin luokitelltu samaan suv ryhmään pitää kyllä varoa samaisia teitä, sellainen tuntuma että aina raapaisee ja massa ei ehdi töyssyjen mukaan
näi minun perstuntumalla

 

[Tinkero]

No senverran vaikuttaa että sähkiksen pohja on arka paikka. Tuossa todetaan että model 3 ja Y akun pohja on hyvin ohut...

Kaikki nykyaikaiset autot on arkoja, ei siellä mitään panssareita ole suojana. Itse olen auton käyttövoimasta riippumatta jättänyt menemättä paikkoihin jossa rikkoo auton.

 

[Esäätäjä]

Kaikki nykyaikaiset autot on arkoja, ei siellä mitään panssareita ole suojana. Itse olen auton käyttövoimasta riippumatta jättänyt menemättä paikkoihin jossa rikkoo auton.

Akun kolhiminen on vaan kallis tai hyvin kallis korjata tai vaihtaa.