Keskustelua sähköautoista

Nihan

Aktiivinen jäsen
Vakuutushintoihin, työkaveri osti uuden skoda elrokin. Liittokasko (tämä on käytännössä superkasko hiukan edullisempaan hintaan) Turvalta 1900€ vuodessa. Ainoa juttu minkä kaveri sanoi miinuksena sähköön siittmisessä oli tuo vakuutuksen kalleus. Oli kilpailuttanut ja tuo oli edullisin. Aika jäätävä :/
Täydet bonarit ja tietääkseni kuskilla ei vahinko historiaa.

Nappasin nettiautosta Elroqin rekkarin ja katsoin hinnat OP ja IF, 850e ja 750e omilla tiedoillani, 20tkm, superkasko ilman muita mausteita, 500e omavastuu. Vaihtelee toki asuinpaikan, iän yms mukaan mutta mahtaisiko nyt olla kaverin kilpailutuksessakin jotain petrattavaa tai kuitenkin niissä bonuksissa vähän vajautta.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Polttiksessa ja sähkössä molemmissa samanlaiset täydet vakuuukset lasivakuutuksineen. Ei niissä eroa ole juuri mitään. Yhteensäkään noiden kahden auton vakuutukset ei viime laskussa ollut 1900 euroa, että hurjia eroja on. Kilpailuttaa kyllä näemmä tarttis kun katoin sitä edellisen laskun, niin 150 euroa oli noussut vuodessa kahdelta autolta.

Paikkakunta, kuljettajan ikä, historia, ym vaikuttaa paljon, ei ole hirveän vertailukelpoisia vakuutushinnat.
 

tet

Hyperaktiivi
Vakuutushintoihin, työkaveri osti uuden skoda elrokin. Liittokasko (tämä on käytännössä superkasko hiukan edullisempaan hintaan) Turvalta 1900€ vuodessa. Ainoa juttu minkä kaveri sanoi miinuksena sähköön siittmisessä oli tuo vakuutuksen kalleus. Oli kilpailuttanut ja tuo oli edullisin. Aika jäätävä :/
Täydet bonarit ja tietääkseni kuskilla ei vahinko historiaa.

Mahtoikohan kuitenkin olla kyseessä hinta ennen bonuksia ja muita mahdollisia alennuksia? Itselläni niin ikään Turvan Liittokasko Volvon sähkärissä, ja maksettavaa melko tarkkaan tonni vuodessa.
 

pAy

Vakionaama
Katsoin omaan autooni Liittokaskoa 1870€ 500€ omavastuulla, IF:n nykyinen vakuutus 1025€ ja muut yhtiöt jotka kävin läpi oli n. 1200€ vuosi.
 

Jule

Vakionaama
Uusi latausliitin tulee varmuudella. Jo nykyiset suurteholatauspistokkeet alkavat olla epäkäytännöllisen isokokoisia ja kaapelit paksuja ja painavia. Tehon lisääntyessä kaapelit paksunevat entisestään. Liitin ei kestä mitä tahansa roikottaa siinä. Tuossa systeemissä ei taida riittää edes jänniteen nostaminen 800 voltista 1600 volttiin.

Siis mihin suuntaan meinaat sen liittimen koon menevän?

Mitään akuuttia tarvetta kutistaa itse liitintähän ei ole, ongelmahan on ennemminkin se vesijäähdytyksen vaativa syöttökaapeli.

Jos tehoa kasvatetaan jännitettä nostamalla, niin liittimen kokoahan ei ole mitään syytä kasvattaa, ja jos virtaa kovasti kasvatetaan, niin tarve on pikemminkin kasvattaa liittimen kokoa, ihan koska fysiikan lait.

Tosin, pienellä mutulla sanoisin että tuo nykyinen 1000V raja on vaikea ylittää juridisista syistä, ei niinkään teknisten syiden takia. Siis yli 1000V auton tuominen markkinoille edellyttäisi käytännössä kaikkien maiden lainsäädännön muutosta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
En ymmärrä mistä on tämä lataustehon nokittelu lähtenyt liikkeelle. Olen käsittänyt että kun puhutaan >200kW luokkaan nousevasta latausnopeudesta, niin harva enää valittelee että lataus olisi hidasta.

Kuka ja missä tarvitsee 1000kW lataustehoa henkilöautoon? Varsinkaan akun kestävyyden kustannuksella. Raskaan liikenteen kohdalla sen toki ymmärrän.

Että onko joku muka pakottava tarve nostaa lataustehoa esim. 800V järjestelmästä ylöspäin?
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
ttä onko joku muka pakottava tarve nostaa lataustehoa esim. 800V järjestelmästä ylöspäin?

Ihan sama tarve kuin nostaa netin nopeutta. Lukematkin on samaa luokkaa. Netti 1000 megabittiä ja auton latus 1000 kilowattia.

Sitä tarvitaan jotta voi sanoa naapurille että ostin tarpettoman ison.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ihan sama tarve kuin nostaa netin nopeutta. Lukematkin on samaa luokkaa. Netti 1000 megabittiä ja auton latus 1000 kilowattia.

Vertailu on sinänsä hyvä, kun normaali käyttäjä ei huomaa eroa 300Mb ja 1000Mb välillä. Ja 95% pärjää ihan mukavasti 100Mb nopeudella.

Mutta Euroopan alueella voisi laittaa kyllä 800V katon ja etsiköön sitten akkumaakarit ratkaisun, millä akku latautuu hyvällä käyrällä kelissä kuin kelissä.

Puhelinten latureissa muuten W kilpailu on jo aikaa sitten loppunut. Mikä vain USB-C laturi käytännössä kelpaa, kun niitä on jokapuolella saatavilla. En taida edes tietää yhdenkään laturini W tehoa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mutta Euroopan alueella voisi laittaa kyllä 800V katon ja etsiköön sitten akkumaakarit ratkaisun, millä akku latautuu hyvällä käyrällä kelissä kuin kelissä.

Ne voi keksiä laittaa autoon kaksi latauspitoketta. Joissakin on jo. Yksi kummallekin puolelle. Akkua sitten voisi ladata molemmista yhtä aikaa.

Hah - tämähän ratkaisisi myös superteholatureiden saatavuusongelman. Auto parkkeerataan kahden suurteholaturin väliin.
 

tet

Hyperaktiivi
Tosin, pienellä mutulla sanoisin että tuo nykyinen 1000V raja on vaikea ylittää juridisista syistä, ei niinkään teknisten syiden takia. Siis yli 1000V auton tuominen markkinoille edellyttäisi käytännössä kaikkien maiden lainsäädännön muutosta.

Ei kai tuossa kohtaa mitään juridista rajaa ole? Pien- ja suurjännitteen raja on 1500 VDC.
 

Jule

Vakionaama
Voi tulla erilainen liitin, jossa ei ole historiallista painolastia mukana ja tukevampi rakenne että siihen saadaan paksummat johdot. Tuohan vaatisi niinkuin yli 1 kA virrankestoa.

No kyllähän tuota nykyistä pistoketta on järkevämpi vaan kasvattaa johonkin suuntaan, kuten viimeksikin, sen sijaan että kehitettäisiin kokonaan uusi pistoke.

Mutta Euroopan alueella voisi laittaa kyllä 800V katon ja etsiköön sitten akkumaakarit ratkaisun, millä akku latautuu hyvällä käyrällä kelissä kuin kelissä.

Johan niissä nykyään sellainen käytännössä on. Tai ei toki juuri 800V, tuo 800V on vaan yleisnimitys kaikille yli 500V tjsp nimellisjännitteen akuille.


Ei kai tuossa kohtaa mitään juridista rajaa ole? Pien- ja suurjännitteen raja on 1500 VDC.

Mä olen ollut siinä käsityksessä että pienjännite on max 1000V, ja siitä eteenpäin keskijännite, mutta en nyt kyllä lähde kinaamaankaan. Vai onko tasasähkössä jokin erilainen jaottelu?
 

-Teme-

Vakionaama
Puhelinten latureissa muuten W kilpailu on jo aikaa sitten loppunut. Mikä vain USB-C laturi käytännössä kelpaa, kun niitä on jokapuolella saatavilla. En taida edes tietää yhdenkään laturini W tehoa.
Nyt kun läppäreihin tulee pakollinen USB-C lataus niin saadaan taas W kilpa päälle.

50kW lataus talvella pikalatureista on hieman nihkeää, eteenkin illalla jos ei ole asemalla tarjolla kaffetta tms. Siinä voi sitten ottaa tunnin tirsat odottaessa latautumista.
Mä olen ollut siinä käsityksessä että pienjännite on max 1000V, ja siitä eteenpäin keskijännite, mutta en nyt kyllä lähde kinaamaankaan. Vai onko tasasähkössä jokin erilainen jaottelu?
AC ja DC on eri

IMG_8890.jpeg
 

pamppu

Hyperaktiivi
Enempi noissa latauksissa kiinnostaa se, että pysyykö se kohtuullisena loppua kohti. Jos on 10%-80% alue läpi 200kW tasaisesti, niin se on kiinnostaampaa kuin 1000kW piikki 10% ajan. Jos päästään 400kW keskitehoon, niin 50kWh tulee minuuteissa, tarvitaan jo huussi ja kahviautomaatti integroituna laturiin, että kerkiää.
 

PolyEsko

Vakionaama
Ei mennyt minulla. Kuuden vuoden aikana täytetty kahdesti. Ensimmäisen kerran silloin kuin akku vaihdettiin takaisinkutsun yhteydessä. Hassua mutta se vaatii kylmäaineen poistamisen. Toisen kerran nyt talvella. Valitin että pikalatauksessa on outoa tehovajetta. Lisäsivät takuuna kylmäainetta ja se vika poistui. En olisi itse keksinyt että se johtui siitä. Kolmen vuoden välein kuulemma pitäisi huoltaa ja näin tosiaan on mennyt.
Sähköiset Kia ja Hyundai vaatii ilmastoinnin huollon 3 vuoden välein, että pysyy takuun alaisena. Sitä ei kyllä mainita missään, mutta...
 

tet

Hyperaktiivi
1000kW tekee jo melkoisen magneettikentän.
Kuinkahan auton elekroniikka kestää?

Virrastahan se riippuu, virta tekee magneettikentän. Jännitettä nostamalla magneettikenttä pysyy kurissa. Ja ongelma elektroniikalle ei niinkään ole magneettikentän voimakkuus itsessään, vaan sen nopeat muutokset.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Pitääpä muuten käydä joskus kompassin kanssa katsomassa mitä se tykkää pikalaturin vieressä.

Puhelimessa on mahdollisuus käyttää magnetometriä. Se voi olla parempikin kuin kompassi tuohon hommaan.

Autossa olen huomannut sen näyttävän erilaisia lukemia kun kiihdyttää. Akun johdotuksista varmastikin syntyy jonkin sortin kenttiä kun ne johdot eivät mene rinnatusten.
 

PolyEsko

Vakionaama
Eikös pakkanen hyydyttäny pääasiassa sähköautoja lapissa tänä talvena, loppuiko niistä 12V akku vai mikä niihin tuli.
12 V akku aika isolta osalta. Iso akku osalla ei suostunut antamaan virtaa pikkuakulle ja muutenkin hyytyi eikä vastaanottanut latausta jne.
Hinureilla oli vientiä. Ajoivat yötä päivää autoja korjaamoille sulamaan ja akkuja lataamaan. Toki kyllä laveteilla oli paljon polttiksejakin.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Pitääpä muuten käydä joskus kompassin kanssa katsomassa mitä se tykkää pikalaturin vieressä.

Jos magneettikentät arveluttavat, kannattaa tarkkailla polttomoottoriauton käynnistysvirtoja. Kun on järeä 2kW käynnistinmoottori (jollainen saattaa jo kaivat 24V systeemiä), 12V akusta lähtee tuonne melkein 200A virta ja kaiken lisäksi tuo risteilee auton korin sisällä teräsrakenteiden lomassa ja sisälläkin tavalla, joka todellakin vahvistaa magneettikenttiä.. Tuhannella voltilla moisella virralla saa aikaan jo 200kW tehon.
 

nackerton

Vakionaama
Mitään tarvetta megawatin lataustehoille henkilöautokäytössä ei tänä päivänä ole ja tulevaisuudessa vielä vähemmän, kun akut ja voimalinjat paranevat ja kulutus sitä kautta pienenee. Lisäksi nykyiset akkukemiat eivät vielä pysty hyödyntämään täysin edes 400v latausta, kun ne eivät vaan jaksa ottaa isoja tehoja vastaan läpi koko kapasiteettialueensa edes optimilämpötilassa.

Jos tulevaisuuden sähköauto kuluttaa 10-12 kWh/100 km ja voit ladata sitä milloin vaan 400 voltillakin ~200 kW, niin saat varttituntiin liki 500 km rangea. Siinä ei enää auto rajoita etenemistä vaan kuljettajan jaksaminen.

Tietysti jossain Le Mansin 24 tunnin kilpailuissa olisi hyötyä moninkertaisesta latausnopeudesta, mutta ei tavallisten sukankuluttajien käyttämää latausinfraa laiteta sen takia uusiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom