Noinkin voi käydä, tai sitten voi käydä niin, ettei huomaa mitään. Itselläni on nyt takana uudet kesärenkaat, edessä kolmatta kesää käytössä olevat toisen merkkiset joka sään renkaat (eli nimellisesti jopa talvikäyttöön lailliset). Kunhan paineet ovat kohdallaan, niin ei tuon ajokäytöksessä mitään ongelmaa ole.
Keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Mikki
- Aloitettu
Noinkin voi käydä, tai sitten voi käydä niin, ettei huomaa mitään. Itselläni on nyt takana uudet kesärenkaat, edessä kolmatta kesää käytössä olevat toisen merkkiset joka sään renkaat (eli nimellisesti jopa talvikäyttöön lailliset). Kunhan paineet ovat kohdallaan, niin ei tuon ajokäytöksessä mitään ongelmaa ole.
Hempuli
Töllintunaaja
Tällä hetken auton sovellus näyttää lataavan kotona 5,0 kW ja 7 A. Edukas puuilon laturi kertoo 5,37 kW ja 7,7 A. Paljonko auto saa akusta irti, on mysteeri. Jotain häviötä varmaan siinäkin.
Suuruusluokat on tuota, mutta aikuisten oikeasti kulutuspuoli on jäänyt lapsipuolen asemaan patterirasian kanssa.
Itse epäilen että tuo urissa vetely johtui löysempirunkoisista takarenkaista ja loppui kun vastaavat tuli myös eteen.
Toki, autoissa ja rengaskoissa on eroja. 205/55r16 perus munkissa tuskin huomaa samalla tavalla eroja kuin matalemmissa. Tuossa oli 255/35r18 takana ja 225/40r18 edessä. Leveysero edessä ja takana ylipäätään kasvattaa jo uraherkkyyttä itsessään.
Omassani edessä 235/50R19 ja takana 255/45R19. Takaveto eikä mahdollisuutta renkaiden kierrätykseen kulmasta toiseen, siksi vain puoli sarjaa vaihtoon tänä keväänä.
Itse en pidä yhtään tuosta että eri akseleilla on erilevyiset renkaat juurikin tuosta syystä. Siitä huolimatta tälläkin hetkellä omissa molemmissa autoissa on sama rajoite kesärenkaiden kanssa. Joku muu oli tehnyt vanne valinnat jo aikaisemmin ja uusiakaan ei viitsinyt alkaa ostamaan.
Kummat renkaat kuluivat nopeammin? Etuvetoisessa eturenkaat kuluvat huomattavasti nopeammin. Tuossa takavetoisessa MG4:ssa en ole huomannut eroa kuluvuudessa. Ei ole aiemmin ollut takavetoista.
Ja vielä lisäksi ulkolämpötila, mikä voidaan tietenkin laskea akun lämpötilaksi myös. Pieni latausvirta, 20 °C pakkasta niin akkuun ei mene yhtään mitään vaan kaikki menee lämmittämiseen
Sähköautot tietysti painavat enemmän, mutta kyllä tuo enemmän muotijuttu on.
Vaikkapa Pösö 605, Pösö 607, VW Aerton ja VW ID.7 ovat suunnilleen samankokoisia. Painot 1500-1600 kg, paitsi ID.7 2100.
Sallitut vannekoot 605 15 ja 16", 607 16 ja 17", Aerton 17-20" ja ID.7 19-21".
Toi mun MG4 painaa samat 1600 kg ja siinä on 16-17" eli fiksusti 20+v takaisia mittoja ja leveyskin kohtuullinen 205 eli sama koko kun mulla oli 605:n sporttisissa kesärenkaissa (205/60R16).
Autokohtaista. Ei MG4 LFP-akulla koskaan tee noin. Lataan usein 1-vaihe 16 A ja kyllä sinne millä tahansa pakkasella on mennyt se n. 10% vähemmän kuin lataustolpan mittari näyttää.
Lataan myös välillä 13 A ja 8 A 1-vaihe ja niilläkin 90% menee akkuun, mutta noissa ei ole mittaria enkä ehkä ole ladannut -20 C niillä.
puuteknikko
Vakionaama
Ihmeesti mun Kia latasi viime talvena työpaikan pihassa täysin normaalisti yksivaiheisella matkalaturilla 10A virralla parinkympin pakkasilla rosentteja akkuun.
Tämä on myös aika usein käytetty myyntiargumentti ja useinhan se ostaja ei pääse tutkimaan yrityksen tilauskirjaa tai kirjanpitoa asiaa todentaakseen.
Toinen on ainakin ennen rengasliikkeiden hinnastot joiden hinnat ihan poskettomat, siitä on hyvä antaa -35 - -40% alennusta
No nyt on faktaa 2019 vuoden Tesla model 3. Sama laturi noissa kaikissa taitaa olla ainakin Yyn kanssa.
Ladattu Virran tolpasta 51 kWh ja auto näytti 50 kWh. Ei tuossa nyt ole kun nimeksi häviötä. Maksoi 12,75 € ja tuolla pitäisi se n. 300km mennä.
Lataushäviö riippuu aina lataustavasta. Hukkaan mennee vähiten DC pikalatauksella ja usein eniten hitaalla 1-vaihe latauksella. Kotilauksella usein >4,5kW tehoilla pääsee pienimmillä häviöillä, mutta tämä on tietty myös autokohtaista. Kaippa kotilauksen hyötysuhde on karkeasti 90% - 95% luokassa tyypillisesti.
Jossain vanhassa kipoissa oli 1-vaihelatauksen hyötysuhdekin jotain 80% luokkaa, joten 20% meni harakoille. Jossain täällä oli noita saksalaisten mittauksiakin joskus linkattuna. Tuollainen tapaus taisi olla kuitenkin poikkeus.
Meillä sähkiksen (jonka kumit 235/45 R18 ) 15v vanhemmassa edeltäjässä 245/45 R18 kumit vakiovanteilla. Ja saman kokoluokan autosta kyse. Painokin taitaa olla sähkiksessä hitusen pienempi.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Eikös se fiksu navari ota tuonkin huomioon ihan lennossa, jotta kappas perhana, ei se patteri enää riitäkään sille laturille, niin alkaa ehdottelemaan jo hiukka aikaisempaa stoppia toiselle.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Ulkomitoiltaan saman kokoluokan, mutta segmentti lienee kuitenkin eri, sähköauto on luokkaa paria pienempi? Ja edeltäjä joku iso patarautainen kiisselikone ja alustassakaan ei juuri alumiinia ole käytetty? Ei tuo oikein muuten selity.
Omassa autossa tuntuu aina olevan hyvin lähelle 90% hyötysuhde. Latasi sitten DC tai AC ja oli AC:n teho mikä vaan (2-7 kW ko. autolla).
Pienitehoinen DC voisi olla hyötysuhteelta parempi/paras, mutta sellaista ei juuri ole tarjolla tai halua käyttää. Suuritehoisessahan akku lämpeää ja suuresta virrasta tulee jännitehäviöitä kaapeleihin, joten häviöt ovat merkittäviä.
Näinpä. Kronologisesti Wunderbaumeista karvanoppien kautta 20" vanteisiin.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Onhan tuossa toki semmoinenkin juttu että miksi normaalin henkilöauton muka pitää olla niin iso että siihen fyysisesti edes mahtuu 20” vanteet, saati sitten isommat.
Ja ennen kuin joku vääräleuka ehtii niin ei ole ainakaan ns. riittävistä sisätiloista kiinni tuo juttu, aikamoisia maantielaivoja on rullannut tehtaalta 15” vanteillakin..Olen ajatellut että halkaisijaltaan suurempi rengas vierii kevyemmin ja kestää kauemmin.
jarkko_h
Vakionaama
Miksi sähköautoissa on huonompi wltp isompivanteisissa versioissa, jos isompi rengas vierii kevyemmin?
Onko ne yhtä leveät?
Yleensä leveämpiä, muutenhan profiilisuhde muuttuisi ja se halutaan lähinnä ulkonäkö syistä pitää matalahkona.
jarkko_h
Vakionaama
Esimerkkinä Toyota BZ4x ja Subaru Solterra
235/60R18
235/55R19
235/50R20
Kulutus kasvaa merkittävästi siirryttäessä R19 koosta R20 kokoon - vierintäkehä kasvaa isommalla vannekoolla noin 6 mm.
Viimeksi muokattu:
Toki. Oletin, että pohdinta koski tilannetta, jossa sitä lähempänä olevaa laturia ei ole olemassa. Jos lähimmälle laturille on liian pitkä matka, nopeuden laskulla voi välttää tiepalveluun rimpauttamisen.
800 V järjestelmä on tässä suhteessa kuningas.
Varmasti näin, mutta kyllä satojen ampeerien virroilla jo pelkästään kaapelinkin häviöllä on merkitystä. Laturin tehoelektroniikan häviöillä toki vielä enemmän, mutta nehän jäävät kyllä myyjän piikkiin.
Vaikka tämä on osalle ihan itsestään selvyys niin hyvä tätäkin on välillä muistuttaa, että akusto tasolla 300kw latausteho pääasiassa aiheuttaa saman jäähdytys tarpeen oli ne kennot lipsatettu sitten muodostamaan 400v tai 800v akusto
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No esim. Kia PV5 on isohko pakuluokan täyssähköinen henkilöauto ja tulee silti 16" renkailla tehtaalta, koska hinta.
No esim. BMW i3 tuli aikanaan 155/60-20 renkailla, jotka näytti ihan muinoisilta kärrynpyöriltä juurikin tuon kaposuutensa vuoksi, mutta myös 20" vannekoko tuollaisessa pikkuautossa. Ja kyllä, juurikin pienemmän vierintävastuksensa vuoksi.
Mä muistan joskus luokkaa 25v sitten renault esitteli jotain ecohimmeleitä, muistaakseni twingon olivat trimmanneet tosi pienelle kulutukselle, yksi jippo oli että olivat vaihtaneet siihen pienemmät pyörät, ja pienentäneet lokarin kaaren jollain muovikoristeella.
Inertiahukkaahan isompi pyörä lisää aina, mutta vakionopeudella ajaessahan tuolla ei ole mitään mitattavaa vaikutusta.
Sähköautoissa ei juurikaan lisää koska se inertia otetaan takaisin akkuun hidastaessa.
Rengasprofiili vaihtuu tuossa. Jos haluaa vertailla vierintävastusta, pitäisi renkaan muut mitat pitää samana.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Miten ne voi samana pitää kun vanteen koko muuttuu
Verrataan että leveys (vasemmasta oikeaan runaan) on sama ja paksuus (vanteesta kulutuspintaan) on sama. Niin että rengas on vain "pitempi" siinä isommalla vanteella. Käytännössä siis profiili pysyy samana.
pökö
Kaivo jäässä
Onko jossain autossa noin kun vannekoko muuttuu?
Yleensä ei, mutta olen nähnyt kyllä vaihdetun johonkin autoon tosi pienet pyörät isompien tilalle. Vaatii toki että maavaraa on. Sellaisella voisi kokeilla kuinka paljon se pyörän koko vaikuttaa vierintävastukseen.
ei tuo nyt pidä ollenkaan paikkaansa. tässäkin asian ymmärtää kun ajattelee mitä on ääripäät.
vaikkapa miksi polkupyörässä on yleensä kapea/suurikehäinen eikä leveä pienikehäinen, no mieti.
jarkko_h
Vakionaama
Kyllä pitää. Tuon esille myös havainnon.ja haluaisin tietää syyn sille. Lähde:https://www.subaru.fi/mallisto/solterra/hinta-ja-tekniset-tiedot/
Sama tilanne myös toisella automerkillä ja äkkiseltään en löydä esimerkkiä jossa kulutus pienenisi kehän kasvaessa. Olisi mielenkiintoista tietää syy.
Ot:
Harrastan polkupyöriä ja tallista löytyy tubelesia, maastopyörän rengasta ja polkupyörää kahdella rengassetillä. Vierintävastuksissa voi olla isoja eroja. Kivisuojatuilla sisäkumisimla perusrenkailla kun ajaa on kuin kulkisi tervassa.