Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista

[fraatti]

Nokialle kaavaillusta emetaani projektista yva julki.

Keskustelua on herättänyt laitoksen hurja energiankulutus ja toisaalta sen tuottama päästötön e-metaani.

Ensimmäisen vaiheen 160 megawatin elektrolyyserillä kokonaissähkönkulutus olisi 1 500 gigawattituntia vuodessa. Nokialla käytettiin Energiateollisuuden tilastojen mukaan vuonna 2023 sähköä 459 gigawattituntia. Ensimmäisen vaiheen laitos kuluttaisi siis sähköä kolminkertaisesti koko Nokian nykyisen sähkönkulutuksen määrän. Näitä vaiheita on määrä tulla enintään kolme.

Vuosikulutus vaatisi 12,5 prosenttia Olkiluoto 3:n vuosituotannosta, mutta Freijan tarkoitus on käyttää uusiutuvaa energiaa, tuulta tai aurinkoa. Kulutukseen ylletään laskennallisesti vajaalla 90:llä keskimäärin 6 megawatin tuulivoimalan tuotannolla, kun voimaloiden keskimääräinen kapasiteettikerroin on 33 prosenttia. Tuo määrä olisi reilusti yli puolet kaikista Pirkanmaalle suunnitelluista tuulivoimaloista.

Tulevaisuuden energiaratkaisu vai sähkösyöppö? Kohuttaneen Nokian e-metaanihankkeen ympäristövaikutusten arviointi nähtävillä

Nokialle suunniteltu e-metaanilaitos voisi tuottaa päästötöntä polttoainetta ja kaukolämpöä. Hanke on herättänyt keskustelua valtavan energiankulutuksensa vuoksi. Hankkeen ympäristövaikutuksien arvio on nyt nähtävillä.

www.aamulehti.fi

Synteettisen metaanin tuotanto, Nokia

Freija-yhtiö, joka on osa pohjoismaista teollisuusyritystä Vanir Green Industriesia, suunnittelee synteettisten polttoaineiden tuotantolaitosta Nokialle Kolmenkulman teollisuusalueelle.

www.ymparisto.fi

Tähän littynee vielä sellainen kuvio että mahtaako sitä hiilidioksidia olla aina tyrkyllä? Nythän Tampereelle on rakentunut 145 MW sähkökattilakapasiteettia.

 

[jarkko_h]

Nokialle kaavaillusta emetaani projektista yva julki.

Keskustelua on herättänyt laitoksen hurja energiankulutus ja toisaalta sen tuottama päästötön e-metaani.

Ensimmäisen vaiheen 160 megawatin elektrolyyserillä kokonaissähkönkulutus olisi 1 500 gigawattituntia vuodessa. Nokialla käytettiin Energiateollisuuden tilastojen mukaan vuonna 2023 sähköä 459 gigawattituntia. Ensimmäisen vaiheen laitos kuluttaisi siis sähköä kolminkertaisesti koko Nokian nykyisen sähkönkulutuksen määrän. Näitä vaiheita on määrä tulla enintään kolme.

Vuosikulutus vaatisi 12,5 prosenttia Olkiluoto 3:n vuosituotannosta, mutta Freijan tarkoitus on käyttää uusiutuvaa energiaa, tuulta tai aurinkoa. Kulutukseen ylletään laskennallisesti vajaalla 90:llä keskimäärin 6 megawatin tuulivoimalan tuotannolla, kun voimaloiden keskimääräinen kapasiteettikerroin on 33 prosenttia. Tuo määrä olisi reilusti yli puolet kaikista Pirkanmaalle suunnitelluista tuulivoimaloista.

Tulevaisuuden energiaratkaisu vai sähkösyöppö? Kohuttaneen Nokian e-metaanihankkeen ympäristövaikutusten arviointi nähtävillä

Nokialle suunniteltu e-metaanilaitos voisi tuottaa päästötöntä polttoainetta ja kaukolämpöä. Hanke on herättänyt keskustelua valtavan energiankulutuksensa vuoksi. Hankkeen ympäristövaikutuksien arvio on nyt nähtävillä.

www.aamulehti.fi

Synteettisen metaanin tuotanto, Nokia

Freija-yhtiö, joka on osa pohjoismaista teollisuusyritystä Vanir Green Industriesia, suunnittelee synteettisten polttoaineiden tuotantolaitosta Nokialle Kolmenkulman teollisuusalueelle.

www.ymparisto.fi

Tähän littynee vielä sellainen kuvio että mahtaako sitä hiilidioksidia olla aina tyrkyllä? Nythän Tampereelle on rakentunut 145 MW sähkökattilakapasiteettia.

Nykyiset halvat aljaline ekektrolyyserit ovat siis huonoja joustoltaan ja hyviin ei ole varaa investoida.

Nykyisillä perus Kiinalaisilla alkaline elektrolyyserillä pystyy tehon nykyään käytännössä laskemaan ainoastaan noin 50% tasolle. Veikkaan että 5 vuoden päästä pääsevät 30% tietämille. Tuolla tasolla laitoksen kulutusjoustavuus paranee tosin minimitehopisteessä vedyn tuotannon hyötysuhde voi olla heikko. Toki osan ekektrolyysereistö voi vetää kylmäksi silloin kun ei oikein uusiutuvaa ja halpaa sähköä tarjolla mutta tuo ei ole ilmaista typpihuuhteöuiden... vuoksi.

Muttavkehitys kehittyy - todennäköisesti aika nopeaa.

 

[fraatti]

Nykyiset halvat aljaline ekektrolyyserit ovat siis huonoja joustoltaan ja hyviin ei ole varaa investoida.

Nykyisillä perus Kiinalaisilla alkaline elektrolyyserillä pystyy tehon nykyään käytännössä laskemaan ainoastaan noin 50% tasolle. Veikkaan että 5 vuoden päästä pääsevät 30% tietämille. Tuolla tasolla laitoksen kulutusjoustavuus paranee tosin minimitehopisteessä vedyn tuotannon hyötysuhde voi olla heikko. Toki osan ekektrolyysereistö voi vetää kylmäksi silloin kun ei oikein uusiutuvaa ja halpaa sähköä tarjolla mutta tuo ei ole ilmaista typpihuuhteöuiden... vuoksi.

Muttavkehitys kehittyy - todennäköisesti aika nopeaa.

Kyseisellä yrityksellä ei ole ennestään tuotantoa missään, joten en ihmettelisi vaikkei tämä toteutuisi koskaan.

 

[kotte]

Tuolla tasolla laitoksen kulutusjoustavuus paranee tosin minimitehopisteessä vedyn tuotannon hyötysuhde voi olla heikko.

Lieneekö hyötysuhde niinkään ongelma laitoksen käytöllä osateholla, vaan osatehokäytöstä aiheutuva pitoisuudeltaan liiallisen räjähdyskaasuseoksen syntymisen vaara, jolloin happi ja vety ehtivät silloin diffusoitua keskenään, kun riittävä kaasuvirta ei huuhtele tuotoksia nopeasti erilleen?

 

[jarkko_h]

Lieneekö hyötysuhde niinkään ongelma laitoksen käytöllä osateholla, vaan osatehokäytöstä aiheutuva pitoisuudeltaan liiallisen räjähdyskaasuseoksen syntymisen vaara, jolloin happi ja vety ehtivät silloin diffusoitua keskenään, kun riittävä kaasuvirta ei huuhtele tuotoksia nopeasti erilleen?

Tuo on se syy miksi ihan alas ei tehoissa voida mennä ja alimmaisena turvallisessa pisteessä hyötysuhteet heikkoja.

Jos isoa laitosta haluaa ajaa osateholla, niin osa elektrolyysereiss pitää alas ja huuhdella (turvsllisuus).

Mutta kyllä tämäkin tilanne paranee lähivuosina

 

[kotte]

Tähän littynee vielä sellainen kuvio että mahtaako sitä hiilidioksidia olla aina tyrkyllä?

Sellutehtaasta tuota olisi aina saatavilla savukaasuista erotettavaksi, jos tehdas käy. Kemikaalikierto vaatii välttämättä lipeäliuoksen polttamista, jotta kemikaalit saadaan käyttöön uudistettaviksi. Hiilidioksidi on sinällään helposti kuljetettavissa nestemäisenä painesäiliöissä (ja toki putkeakin pitkin joko kaasuna tai nesteenä) ja verrattuna moniin kaasuihin ja nestekaasuihin suurimittainen säilytys olisi suhteellisen helppoa hiilihappolumena lämpöeristetyssä varastossa -80-asteen lämpötilassa. Kun varasto on tiivis, haihtuva kaasu voidaan kerätä varastosta normaali-ilmanpaineessa puristettavaksi kompressorilla ensin lauhdutettuna nesteeksi ja ruiskutettavissa uudelleen varastoon nestesuuttimen kautta (kuten hiilihappoluntakin valmistettaessa tehdään). Varastoa voidaan purkaa puhaltamalla sinne vesistön tai kesällä ulkoilman lämmöllä lämmitettyä varastosta imettyä -80-asteista hiilidioksidia, ellei prosessia sitten pystytä yhdistämään hyötykäyttöön osaksi suuren teollisen pakastamon pakastusprosessia. Kaasuna hiilidioksidia voi melko suuriakin määriä varastoida tiiviillä mukautuvalla sisäpussilla varustettuun kuplahalliin.

 

[fraatti]

Outkokummun hiilimoksidista lentopolttoaineita tulevaisuudessa?

Miljardi-investointi suunnitteilla Tornioon

Norjalainen Norsk e-Fuel suunnittelee synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta Tornion Koivuluotoon, Outokummun terästehtaan viereiselle alueelle. Raaka-aineena on tarkoitus käyttää Outokummun tuotannossa syntyvää hiilimonoksidia.

www.kauppalehti.fi

 

[fraatti]

IEA: Vätgasens baksidor – dyr teknik med stora osäkerheter | Pekka Tiusanen

Vetyhypen jälkeen on hyvä tutustua vedystä esitettyyn kritiikkiin. Energinyheter.se -sivuston mukaan Kansainvälinen energiajärjestö #IEA näkee vedyssä myös haittapuolia – kallis teknologia ja merkittäviä epävarmuustekijöitä. #Vety'ä korostetaan usein keskeisenä ratkaisuna tulevaisuuden...

www.linkedin.com

IEA: Vätgasens baksidor – dyr teknik med stora osäkerheter

Vätgas lyfts ofta fram som en central lösning i framtidens energisystem, särskilt inom industri, transporter och energilagring. Samtidigt växer kritiken mot tekniken. Flera analyser pekar på att vätgasdrift i många fall är både kostsam och ineffektiv, och att den riskerar att fördröja mer...

www.energinyheter.se

 

[fraatti]

Vetyalfa Oy:n vedyn jalostamohanke on saanut 150 miljoonan euron investointituen Business Finlandilta. Summa on harvinaisen suuri investointituki.

Yhtiö rakentaa laitosta Utajärvelle Pohjois-Pohjanmaalle. Valtio edistää tuella vihreää siirtymää.

Massiivinen 1 000 MW vetylaitos saa harvinaisen ison valtiontuen

Koko jalostamosuunnitelma on maksimivaihtoehdossaan suurin vetytalouden hanke Suomessa, jos se toteutuu.

www.tekniikkatalous.fi

 

[fraatti]

Mitäs luulette, ostajia olisi ja tukia olisi tulossa, mutta syntyykö investointipäätöstä?

Teollisen mittakaavan puhtaan polttoaineen tuotantoa kehittävä norjalainen Freija on edennyt vahvasti kolmen e-metaanin tuotantolaitoksen hankkeessaan Nokialla.

Yhtiö on allekirjoittanut viiden asiakkaan kanssa puhtaan polttoaineen ostositoumuksia kymmenen vuoden ajalle. Freijalle on myös myönnetty 111 miljoonan euron verohyvitys Suomen hallituksen puhtaan siirtymän investointiohjelmasta.

Nokian Kolmenkulmaan tulossa miljardien investointi – Norjalaisfirma sai suuria ostositoumuksia e-metaanilaitokseen

E-metaanin eli synteettisen maakaasun tuotannon aloitus on suunnitelmissa alkaa vuonna 2030.

www.tamperelainen.fi