Kiertovesipumppujen vaihto: teho-, energiatehokkuus- ja virtausihmettelyä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
90-luvulla oli vielä ihan normi teollisuudessa, että pumput kävi täysillä ja venttiilillä kuristettiin virtaus sopivaksi.
Kyllä jo muutamasta kymmenestä kW alkaen oli nuo hydraulikytkimet ihan normi ja näitä oli käytössä vielä 70 ja 80-luvun perua. 90-luvulla taajuusmuntajat olivat jo normi silloin kun rakennettiin jotain uutta.

Vaikkapa 1 m3/h 1 m toimintapisteessä Alpha tuottaa reilut 1,2 m3/h ja kuluttaa 12 W kun UPS vie 28 W ja tuottaa 1,1 m3/h eli ero on selvästi suurempi kuin täydellä teholla.
Tuo 1 m on kovin vähän. Pitäisi olla 4-5 m, oikeastaan 6 m olisi vielä parempi. 1-putkijärjestelmä vaatii paljon.

Jos nyt oikein ymmärsin, nuo uudet pumput kävisivät noin puolet pienemmällä sähköllä eli ehkä noin 300 kWh yhteensä. Säästöä reilut 30 € vuodessa kahdelle pumpulle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Käsittääkseni tuollainen moottorikonkka on elektrolyyttikonkka ja jos purkki ei ole täysin hermeettinen niin sen elektrolyyttineste kuivuu ja konkka vanhenee.
Bipolaarinen sellainen? Epäilen vahvasti, ettei moisia ole sovellettu missään moottorikondensaattoreina (toki varmaan kokeiltu joskus jossakin). Polaarisina kylläkin invertteridriveissa työjuhtana. Joitakin muovikalvokondensaattoreita tosin ehkä voisi pitää kiinteäelektrolyyttisinä elektrolyyttikondensaattoreina (mutta liekö noitakaan käytetty moottorikondensaattoreina?). On kyllä selvää, että tuollainen rakenne olisi hajoamisaltis vaihtovirtakäytössä.
 

jmaja

Hyperaktiivi

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
Paljonko noiden vaihtoon meni rahaa?

249€ posteineen

Mitkä mallit laitoit tilalle? Kokeilin tuota wilon pumppuvalitsinta ja se näyttäisi että pumpun valinnalla on myös hiukan vaikutusta että paljonko sähköä kuluu. Sopivankokoinen pumppu toimii esim hiukan paremmalla hyötysuhteella kuin turhan teholtaan tai kooltaan muuten.

Nää on näitä IBO-merkkisiä (PDF-merkistä saa näkyviin käyriä): https://ecoventi.com/default/plumbing/circulating-pumps/ibo-beta-2-circulating-pump.html

Joku kyseli miksi suuremmalla nostokorkeudella? No siksi että suuren kanssa aina pärjää kun talossa on edelleenkin ylipitkiä lattilämmityslenkkejä. Noissa pumpuissa on noita nopeusvaihtoehtoja runsaasti niin suuremmasta tehonkulutuksesta suurimmilla nopeuksilla ei ole mitään merkitystä. Ei sitä tarvitse kaasu pohjassa ajella ja pumput saa kuitenkin kesäksi muutaman watin kulutukselle.
 

are

Aktiivinen jäsen
Bipolaarinen sellainen? Epäilen vahvasti, ettei moisia ole sovellettu missään moottorikondensaattoreina (toki varmaan kokeiltu joskus jossakin). Polaarisina kylläkin invertteridriveissa työjuhtana. Joitakin muovikalvokondensaattoreita tosin ehkä voisi pitää kiinteäelektrolyyttisinä elektrolyyttikondensaattoreina (mutta liekö noitakaan käytetty moottorikondensaattoreina?). On kyllä selvää, että tuollainen rakenne olisi hajoamisaltis vaihtovirtakäytössä.
Ei kai bipolaarisia sentään käynnistyskonkkina? Kaiutinkonkkina kai niitä on ollut.
Mulle elko on vaan elko ja siellä lienee jotakin lyyttinesteen tapaista sisällä. Sivistä toki jos tiedät tarkemmin. Siitä on niin pirusti aikaa kun jonkun elkon oon purkanut.

Yks moponkonkka oli heti uutena niin kuiva että sisus kolisi kun sitä ravisti. Ja minusta se on elko. Taisi olla aika vanhaa varastoa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei kai bipolaarisia sentään käynnistyskonkkina? Kaiutinkonkkina kai niitä on ollut.
Mulle elko on vaan elko ja siellä lienee jotakin lyyttinesteen tapaista sisällä. Sivistä toki jos tiedät tarkemmin. Siitä on niin pirusti aikaa kun jonkun elkon oon purkanut.
Normaalielko on ehdottomasti polaarinen, koska eristävän (oksidi-) kerroksen muodostuminen ja säilyminen edistää tätä. Bipolaarisissa elektrolyyttikondensaattoreissa on kaksi samanlaista kytkettynä samanmerkkiset navat vastakkain: kapasitanssi puolittuu, mutta konkka kestää joten kuten vaihtovirtaa- ja jännitettä, kun kemia muodostaa samalla tasasuuntaajan, joka polarisoi molemmat navat (yhteen kytketyn navan jännite muuttuu joko negatiiviseksi tai positiiviseksi kytkentätavasta riippuen).

En tosin osaa sanoa, kestäisivätkö tantaalikondensaattorit ja muut kiinteä- ja polymeerielektrolyyttiset lyytit paremmin vaihtovirtaa, mutta käsittääkseni tuollaisia ei kannattaisi valmistaa kustannuksien takia verkkojännitteelle, kun tilasta ei varsinaisesti ole pulaa kuten elektroniikassa (ja tuskin luotettavuus ainakaan paranisi). Moottorikondensaattorit tehdään muovikalvoista, jotka on päällystetty osittain saostamalla tai höyrystämällä metallia kalvojen pinnoitteeksi tai sitten käärimällä perinteiseen tapaan metallikalvoja ja muovieristekalvoja rullalle. Saattaa myös olla, että metallia korvattaisiin jollakin johtavalla muovipolymeerillä (en tiedä, toimisiko tämä käytännössä).
 
  • Tykkää
Reactions: are

Ton1A

Vakionaama
Joskus kauan sitten käytin Pollucomia (virtaus) ja töpselimallista sähkönkulutusmittaria, sain tällaiset tulokset Grundfosin pumpuille

1732528700288.png
 

jussi

Vakionaama
Kiinasta jo noita fiksumpia pumppuja alle 70€.
circulator-pump-a100-1.4.jpg

Pitäsköhän tilata ja kattoo onko ne kopsannu Grundfossin mitat... Jos voiskin vaihtaa vaan ton pumpun vanhaan pesään.
 

jussi

Vakionaama
Tilasinpa sit pari Vevor pumppua ihan piruuttani, 64€ kpl. Toisen voi uhrata modailutesteihin ja toiselle vois olla käyttökin. Mitat on niin liki Grundfossia, että voipi jotain syntyä.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Mulla on vähän MLP:n (NIBE F1145-8 ) lämmönjaon kiertovesipumppu (Gundfos UPM2 25/80 180 PWM) alkanut pitämään satunnaisesti ääntä ja mietin että mitä sille tekisin. KV puolen kiertovesipumpun olen aikaisemmin vaihtanut mutta en ole niin innolla vaihtamassa MLP:n ohjaamaa pumppua.

Kysäisin vähän tarjouksia hommasta ja pyörivät luokkaa 300€ työ ja 750€ pumppu.

Vaihtoehtoina on hoitaa homma alta pois tai odotella että se porsii ja tilata pumppu varalle.

Ääni on hiljaista vinkumista/sirinää, joka kuulostaa siltä että laakeri olisi menossa rikki. Lämmityskauden alkaessa sitä oli enemmän, nyt ehkä pari kertaa viikossa (katoaa kun pumpun kierrosnopeus muuttuu ja ei vaikuttaisi olevan suoraan kierrosnopeus riippuvainen)
 

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
Mulla on vähän MLP:n (NIBE F1145-8 ) lämmönjaon kiertovesipumppu (Gundfos UPM2 25/80 180 PWM) alkanut pitämään satunnaisesti ääntä ja mietin että mitä sille tekisin. KV puolen kiertovesipumpun olen aikaisemmin vaihtanut mutta en ole niin innolla vaihtamassa MLP:n ohjaamaa pumppua.

Kysäisin vähän tarjouksia hommasta ja pyörivät luokkaa 300€ työ ja 750€ pumppu.

Vaihtoehtoina on hoitaa homma alta pois tai odotella että se porsii ja tilata pumppu varalle.

Ääni on hiljaista vinkumista/sirinää, joka kuulostaa siltä että laakeri olisi menossa rikki. Lämmityskauden alkaessa sitä oli enemmän, nyt ehkä pari kertaa viikossa (katoaa kun pumpun kierrosnopeus muuttuu ja ei vaikuttaisi olevan suoraan kierrosnopeus riippuvainen)

Meniskö se tuollaisella AMG-mallilla, 100-130€ pumppu. En kylläkään ymmärrä PWM-ohjauksesta mitään.

Ominaisuudet: https://www.dambat.pl/catalog/EN/6_Pompy_obiegowe_EN.pdf

Esim: https://ecoventi.com/default/plumbi...circulation-pump-with-pwn-signal-control.html
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
On kyllä ihmeellistä, jos eivät jengat ja pituudet täsmää. Jos putkien välissä on jännitystä, sitä voi säätää helposti tiivisteen paksuudella eli tyyliin vaikkapa 2 tiivistettä. Mitään kovin ihmeellisiä tehtäviä eivät ole tehtäväksi vaikkapa jostain muusta kumin riekaleesta.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Mulla on vähän MLP:n (NIBE F1145-8 ) lämmönjaon kiertovesipumppu (Gundfos UPM2 25/80 180 PWM) alkanut pitämään satunnaisesti ääntä ja mietin että mitä sille tekisin. KV puolen kiertovesipumpun olen aikaisemmin vaihtanut mutta en ole niin innolla vaihtamassa MLP:n ohjaamaa pumppua.

Kysäisin vähän tarjouksia hommasta ja pyörivät luokkaa 300€ työ ja 750€ pumppu.

Vaihtoehtoina on hoitaa homma alta pois tai odotella että se porsii ja tilata pumppu varalle.

Ääni on hiljaista vinkumista/sirinää, joka kuulostaa siltä että laakeri olisi menossa rikki. Lämmityskauden alkaessa sitä oli enemmän, nyt ehkä pari kertaa viikossa (katoaa kun pumpun kierrosnopeus muuttuu ja ei vaikuttaisi olevan suoraan kierrosnopeus riippuvainen)

Päädyin tilaamaan Saksasta Boschin pumpun 230€ hintaan. (joka on näköjään Grundfos OEM).


On noissa kyllä törkeät katteet (ottamatta sen erityisemmin kantaa että kenellä)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Päädyin tilaamaan Saksasta Boschin pumpun 230€ hintaan. (joka on näköjään Grundfos OEM).


On noissa kyllä törkeät katteet (ottamatta sen erityisemmin kantaa että kenellä)
Mulla on myös varapumppu hyllyllä. Se on käynyt kääntymässä jo kahdessa muussakin osoitteessa kun muilta vanha pumppu on lauennut. Oon tilannut aina siis uuden jemmaan. Sen pituus on 130mm, niin niitä ei ole ihan jokapaikassa myynnissä. Viimetalvena työkaverille kehuttiin toimitusajaksi noin viikko keskellä kovimpia pakkasia.

Saas nähdä kelpaako esim tuoreimmille lämpöpumpuille enää mikä tahansa kiertovesipumppu. Siellä alkaa kuitenkin olemaan väylää sun muuta jo, ja niitä ei ainakaan aivan jokaisesta kaupan peruspumpusta enää löydykään.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Mulla on myös varapumppu hyllyllä. Se on käynyt kääntymässä jo kahdessa muussakin osoitteessa kun muilta vanha pumppu on lauennut. Oon tilannut aina siis uuden jemmaan. Sen pituus on 130mm, niin niitä ei ole ihan jokapaikassa myynnissä. Viimetalvena työkaverille kehuttiin toimitusajaksi noin viikko keskellä kovimpia pakkasia.

Saas nähdä kelpaako esim tuoreimmille lämpöpumpuille enää mikä tahansa kiertovesipumppu. Siellä alkaa kuitenkin olemaan väylää sun muuta jo, ja niitä ei ainakaan aivan jokaisesta kaupan peruspumpusta enää löydykään.

Siinä vaiheessa kannattaa sitten miettiä että kannattaako investoida automatiikkaan vai ostaako mieluummin halvemman pumpun ja menee manuaalisesti tai hoitaa automatiikan itse.

Nyt sitten jää mun tapauksessa huoltoliikkeeltä työkin laskuttamatta, kun vaihdan sen pumpun itse ja jätän vanhan varalle hyllyyn.
 
  • Tykkää
Reactions: are

jussi

Vakionaama
On kyllä ihmeellistä, jos eivät jengat ja pituudet täsmää. Jos putkien välissä on jännitystä, sitä voi säätää helposti tiivisteen paksuudella eli tyyliin vaikkapa 2 tiivistettä. Mitään kovin ihmeellisiä tehtäviä eivät ole tehtäväksi vaikkapa jostain muusta kumin riekaleesta.
Huomasin, et jos tää liitty tohon mun juttuun, niin ei ollu kyse pumpun asennuspituudesta... Vaan, että mahtasko toi uus pumppu jopa sopia vanhan Grundfossin pesään.
Kun toi nykyinen on laipallinen ja vain 120mm asennuspituudeltaan, niin niitä ei tosiaan ihan joka paikasta löydykään. Pidempää siihen paikkaan ei edes pysty laittamaan, eli jos joutuu vaihtamaan, niin tulee isosti putkimuutoksia.
 

kimmok

Vakionaama
Noissa kierros säädettävissä pumpuissa ei kaikissa suositella ohjaamaan pumppua syöttösähköä katkomalla ja kaikkiin ei saa edes ohjaus boxia. Puhun wilosta/runkkarista.
Ja hinnathan on3-10kertaiset.
 

jussi

Vakionaama
Aika äkkiä vevori tuli. Mistä tilasit?
Ihan Vevorilta iteltään. Rahti ilmainen ja tuli portaille...
Onhan nuo kuitenkin selvästi eri valua vaikka voivat ollakin kopioita. Kyseessä ei voi olla sama tuote eri nimellä.
Ei sen sama tuote tarvi ollakaan. Vaan jospa tuo Vevorin pumppu menee GFn pesään, niin ollaan maalissa. Mun GF kun on vain 120mm pitkä laipallinen, niin niitä ei ihan helposti löydykään alesta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Aika äkkiä vevori tuli. Mistä tilasit?
Se on yksi noista monista kiinakaupoista.

Jos löytyy luottoa, niin ei muutakuin tilausta vetämään. Tuolta voi lukea kokemuksia.
 

jussi

Vakionaama
Nonni, lisää tietoa.
Vevor menee suoraan Grundfossin pesään ilman ihme temppuja. Siinä vähän paksumpi tiiviste ja GFssä matalampi upotus, niin pieni rako jää näkyviin pesän ja moottorin väliin. Olis sievisteltävissä poiskin ja sopiva tiiviste taitas löytyä siitä maailman yleisimmän naftafilsun laatikosta... Ei tarvi. Vatitestissä tuntus pumppaavan jopa enemmän GFn pesällä. Pumpun oma tehonäyttö vastaa 1:1 ulkoisen tehomittarin lukemaa. Toimintatiloja oli 7 tai 8. Käyttöohje on lootaan eksyny vissiin vanhemmasta mallista, kun siinä vähemmän nappeja...
IMG_20241202_214904.jpg
Vevorissa on erimallinen siipi ku GFssä, ja sille on tollanen tiukempi "imukaulus" tökätty tuohon pumpun upotukseen. Sama upotus on myös GFssä, mutta isompi. En saanut muokkaamallakaan sitä siirrettyä, tosin en nyt ole varma, mitä sieltä käytössä olevasta pumpusta löytyy sitä kun en vielä avannut.
IMG_20241202_215641.jpg
Vapaantilan pumppauksessa tuo ei tosiaan vaikuttanut ainakaan mitään, mutta paineen kanssa se voi muuttua ohivirtauksen kasvaessa. Ja kun niissä automaattitiloissa on jotain paine-peräisiä juttuja, niin ehkä tai ei... Tosin onhan valikossa ne ihan vakiovirtaamat(kierrosluvut) asennoille 1-3.

Toisen pumpun sisällä on päätykopassa jotain pikkuosaa irti, eli siitä joutuu reklamoimaan ennenku avaa sen. Hyvä et otin heti kaksi.
 

jussi

Vakionaama
Tein pumppuvaihtoja tänään, samalla useemmankin kun joutu osan tyhjäämään. Vevor meni pääkiertoon Grundfossin tilalle ja siinäpä paikallaan olevassa pesässä oli toi pieni "imukauluskin" valmiiksi ja ihan sopivan kokonen... Kulutus enne vaihtoa 67W ja nyt vaihdon jälkeen automaatilla 17,5W. Vevor itse näyttää kyllä 9W, mutta onhan tuossa lukemassa mukana Ouman ja latauspumpun-aurinkokeräimen älyn pohjakulutuskin. Eli ei huono.
Varaajan latauspumppu oli ikivanha ja vähän turhankin iso GF, ja se kun kiljahteli jo häiritsevästi, niin sai poistua. Varaajan purkamiseen kattilaan päin oleva pumppu tuli siihen tilalle, sitä kun ei voinut kuristuksista huolimatta käyttää, se sotki aina varaajan kerrostuman. Sen paikalle nyt "sokee" putki, onpahan paikka, jos tarvii joskus.
Huono kuva tuli pimeessä, mutta Vevori siellä on...
DSCF0068.JPG

Edittiä nyt muutaman tunnin jälkeen. Joka paikassa kiertää lämmintä vettä. Sähkön kulutus ei ole noussu.
 
Viimeksi muokattu:

LosD

Aktiivinen jäsen
Taidan tilata Vevorin nykyisen Alphan tilalle, joka pitää epäilyttävää huojuvaa ääntä ja kerran jo jumittunut.
 

jussi

Vakionaama
Eikös alpha ole jo sähkönsäästäjä? Eli tuleeko sähkössä mitään säästöä alphaan verrattuna?
Ilman älyä olevaan GF UPS pumppuun verrattuna tulee säästöä.
Mulla oli kaikki olemassa olevat pumput vanhoja UPS malleja. Tää on nyt eka moderni. UPS:n ottoteho 2-nopeudella 60W, tää vetelee nyt vähän harjoteltuaan 8W teholla.
 
Viimeksi muokattu:

LosD

Aktiivinen jäsen
Eikös alpha ole jo sähkönsäästäjä? Eli tuleeko sähkössä mitään säästöä alphaan verrattuna?
Ilman älyä olevaan GF UPS pumppuun verrattuna tulee säästöä.
Taitaa olla vanhempi Alpha, joka menossa vaihtoon nyt. Kaipa tuosta pientä säästöä voi saada. Lattiakierron UPS pumpun vaihdoin jo aiemmin ALPHA2.
 

Liitteet

  • IMG_2887.jpeg
    IMG_2887.jpeg
    187,1 KB · Katsottu: 79

fraatti

Hyperaktiivi
Taidan tilata Vevorin nykyisen Alphan tilalle, joka pitää epäilyttävää huojuvaa ääntä ja kerran jo jumittunut.
Ihmisillä näyttää olevan yllättävän hyvä luotto Kiinatuotteisiin. Ja vielä sellaisiin mitkä ovat "merkittömiä", jonkun kaupan itselleen brändäämiä. Mun mielestä kiertovesipumppu on talon lämmitysjärjestelmässä sen verran kriittinen komponentti että loton pelaaminen ei kannata. Toki toisille vaihtaminen on ilmaista, kun työn voi tehdä itse. Tai sillä ei ole merkitystä vaikka osa laukeaa kovimmilla pakkasilla.

Auton osissa olen huomannut vuosien aikana että jos sitä omaa autonsa remontoi, kannattaa välttää niitä kaikista edullisempia osia. Useampi tapaus on tiedossa kun alkuperäisiä alustanosia on vaihdettu iso läjä yhdellä kerralla sen takia kun on halvalla saatu ja lopputuloksena nämä uudet ovat väljiä jo vuoden kahden käytön jälkeen. Vastaan on tullut myös osia, jotka eivät edes sovi paikoilleen alkujaankaan.
 
Back
Ylös Bottom