Kiertovesipumpulle korvaava malli

kariky

Jäsen
Lämmityksen kiertovesipumppu on alkanut välillä metelöimään, kaipaisi jotain korvaavaa mallia tilalle.
Vanha pumppu on tämänmoinen 3~vaihepumppu 22mm kupariputkella vedettynä.

Olisi yksi ylimääräinen 1~vaiheinen Grundfossin Alpha 2 pumppu, mutta ihan ei valkene paljonko tuossa vanhassa on tuottoa,
eli riittääkö Alpha2 vesimäärä ?


UkinPumppu.png
 

Mekaniker

Vakionaama
Olet ottanut kuvan juuri niin ettei näe kaikkia numeroita...
Teho on 0,03 kW
AP-15/4?

Kaksi vaihtoehtoa:
Kuva kyltistä Kolmeks Oy:lle ja ne lähettää sinulle uuden vaihto-moottorin, vanha postitat takaisin kun on vaihtokone
Kustannus jotakin x00€
Tai
Vaihdat sinne vakiomallisen 180mm pumpun missä on 15<->25/4 merkintä, vaatinee uudet liittimet mutta halvempi+ sähkäri
Mainitsemasi Grundfos riittää
 
  • Tykkää
Reactions: rMa

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Onko noissa millainen akselitiiviste? Jäljistä päätellen vuotoa on esiintynyt eli kaipa tuossa tarvis uuden moottorin lisäksi myös saada tiiviiksi jotta lopputulos olisi pitkäikäinen. Monesti vanhoissa, pitkään käyneissä pumpuissa tahtoo olla jo akselikin kulunut eli vaikka olisi ihan tyyliä rasvanaru/boksi mallia niin kiristys auttaa vain lyhyen ajan ennen kun akseli syö taas tiivisteen.

Ääni täältä vaihtoehdolle ”uusi vakiomallinen kv pumppu”, seuraava mahdollinen vaihto on sit jo huomattavasti helpompi ja halvempi sekä etenkin nopeampi.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Eikös siinä kolmeksin vaihtopumpussa ole kaikki juoksupyörään saakka valmiina, sen kun ruuvaa paikolle. Hinnasta en tiedä mutta helpompi remontti kuin värkätä putkien väliin erinlainen pumppu.
 

VesA

In Memoriam
Todennäköisesti siinä tosiaan metelöi se paikka joka vuotaakin - ei nuo 30W sähkömoottorit taida juuri rikki mennä. Meillä metelöi kun oli paisunnan kanssa vähän ongelmia, vesivoitelu jotenkin otti siitä nokkiinsa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ompas tuossa Kolmeksissa hyvä hyötysuhde. Nostokorkeus käyrät ovat ihan erilaiset kuin Grundfosissa (UPS 25-60 180). Tuo Kolmeks antaa laakean käyrän kun Grundfos tasaisesti laskevan. Kolmeksissa hyötysuhde noin 45 % kun Grundfosin yltää vain 24 %:iin suurimalla teholla ja pienimmällä enää 12 %:iin.

Grudfosin suurin paineen tuotto voi olla hyvä ilmaamisen kannalta mutta tuo hyötysuhde-ero on kyllä murskaava. Mitenkähän noissa on noin suuret erot ?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ompas tuossa Kolmeksissa hyvä hyötysuhde. Nostokorkeus käyrät ovat ihan erilaiset kuin Grundfosissa (UPS 25-60 180). Tuo Kolmeks antaa laakean käyrän kun Grundfos tasaisesti laskevan. Kolmeksissa hyötysuhde noin 45 % kun Grundfosin yltää vain 24 %:iin suurimalla teholla ja pienimmällä enää 12 %:iin.

Grudfosin suurin paineen tuotto voi olla hyvä ilmaamisen kannalta mutta tuo hyötysuhde-ero on kyllä murskaava. Mitenkähän noissa on noin suuret erot ?

Ovatko molemmat 3 vaiheisia pumppuja?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä vielä näiden tuottokäyrät. Onhan näissä eroja.
Varmaan kannattaisi yritätä pysyä näissä kolmivaiheisissa, jos sähkötkin on jo vedetty valmiiksi.

Ensin Kolmeksin pumppu

Kolmeks kiertopumpun tuottotkäyrät.jpg


ja tässä Grundfosin yksivaiheinen pumppu. Nuo valittavat eri nopeudet lähinnä säätävät tuottoa, mutta eivät niinkään vaikuta sähkön kulutukseen.

Grundfos pumpun tuottokäyrät.jpg
 

kariky

Jäsen
Kiitos vastauksista ja käppyröistä!

Pitää varmaan vielä tarkistaa tuleeko tuonne nollaa syöttökaapelissa ollenkaan. Jos ei tule niin kolmivaiheinen tilalle, muuten Alpha 2 ...
Luinko noita käppyröitä oikein että Alpha kakkosnopeudella vastaisi suunnilleen tuota vanhaa Kolmeksia?
 

Janos

Vakionaama
Eikä se haittaa vaikka ei tulisi nollaa, sen voi sähkömies muuttaa kyllä keskuksesta eli tehdä 3vaihesyötöstä 1vaiheisen jos nolla puuttuu
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minä purkaisin tuon pumpun, vaihtasin poksin tiivisteen ja moottorin laakerit - jos osia vain saa. Tuskin siinä moottorissa mitään muuta vikaa on kuin laakerit. Ehkä on mennyt laakerit ja sitten poksi tai mahdollisesti päin vastoin. Jos e pyörii, ei käämeissä ole vikaa. Jos käämeihin tullut kosteutta, voisi ne ehkä huuhdella ja kuivata.

Uudet energiapihit pumput eivät kestä käytössä ja säästö perustuu pumppaustehon muuttamiseen. Onko sille olemassa edes perusteita? Ainakaan itselläni ei ole. Tuon on ilmeisesti käynyt vuosikymmenet. Sitten nämä vesivoidellut valovirtaprutkut kyllä käy nätisti muttä syövät aika lailla sähköä. Tuo sähkön kulutus voi yllättää, mutta kyse on noin 500 kWh vuodessa/pumppu. Tuo sinun pummpusi ei ole vienyt kuin puolet tästä, jos se on ollut koko vuoden päällä. Vuosikymmenten saatossa pumpun elinaikana ero on useita tuhansia kWh.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Uudet energiapihit pumput eivät kestä käytössä ja säästö perustuu pumppaustehon muuttamiseen. Onko sille olemassa edes perusteita? Ainakaan itselläni ei ole. Tuon on ilmeisesti käynyt vuosikymmenet. Sitten nämä vesivoidellut valovirtaprutkut kyllä käy nätisti muttä syövät aika lailla sähköä. Tuo sähkön kulutus voi yllättää, mutta kyse on noin 500 kWh vuodessa/pumppu. Tuo sinun pummpusi ei ole vienyt kuin puolet tästä, jos se on ollut koko vuoden päällä. Vuosikymmenten saatossa pumpun elinaikana ero on useita tuhansia kWh.

Nyt taitaa kyllä tulla puppua pumppaustehon muuttamisesta... . 3-vaiheiset pumput toimivat paremmalla hyötysuhteella kuin valovirtaiset. OE-valmistajilta muiden kuin a-energialuokan pumppujen käyttö on jo kielletty. Kohta valovirtaisia ei saa enää kuin museosta kun myyntikin kielletään. Eikö ne ahkerimmat taineet ostaa varastoon hehkulamppujakin niin nyt voisi ostaa sitten vaikka kiertovesipumppuja loppuelämäksi. :D

Tuossa aiheesta jotain juttua:
 

rMa

Aktiivinen jäsen
Saman näköinen pumppu tuli vastaan joka oli päästänyt vedet käämeihin akselitiivisteiden läpi. Sen verran ikävän näköistä jälkeä oli että en lähtisi itse edes yrittämään korjata. Ikää taisi tosin olla yli 30 vuotta.

Kolmeksin bruttohinnastossa AP-15/4 vaihtosarjan hinta on 394€ alv 0. Vanhaa ei jää kuin pumpun pesä eli kuluvat osat tulee uutta. Kestänee pitempään kuin yksikään A-luokan elektronisesti ohjattu yksivaihepumppu.

Kysyisin ensin Kolmeksilta mitä korjaussarja nettona maksaa kuten @Mekaniker tuolla jo heti alkuun ehdotti.
 

VesA

In Memoriam
tseasiassa en ole varma että pitääkö tämä paikkaansa mutta tämän mukaan 2020 on joku raja ainakin ettei edes olemassa olevaan laitteeseen saa laittaa vanhaa pumppua.

Jos katsoo vaikka Grundfossin sortimentteja, niin vanhanmallisia tehdään ja myydään, jopa vanhoilla koodeilla, mutta virallisesti EU:n ulkopuoliseen käyttöön. Jos siis haluaa vanhanmallisen laittaa sen jotuu tilaamaan Kiinasta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos siis haluaa vanhanmallisen laittaa sen jotuu tilaamaan Kiinasta.
Tai hakee EU:n ulkopuolelta. Ei noita kerätä pois tullissa.

2020 on joku raja ainakin ettei edes olemassa olevaan laitteeseen saa laittaa vanhaa pumppua.

No kukas sen käy toteamassa ? Korjattu, uusittu vai alkuperäinen -80 luvulta ?

Nyt taitaa kyllä tulla puppua pumppaustehon muuttamisesta... . 3-vaiheiset pumput toimivat paremmalla hyötysuhteella kuin valovirtaiset.

No niinpä ne näyttävät toimivan eikä ehkä kannata lähteä noihin uusin valovirtahömpötyksiin, kun kerta kaikki on valmiina. Vanha 3-v pumppu on suunnilleen yhtä enegiatehokas kuin uudet energiapihit valovirtapumput sillä erotusella, että nuo 3-v pumput kestävät vuosikymmeniä. Varsinkin jos sille pummpausteholle on kysyntää, niin silloin nuo 3-v pumput ovat erityisesti edukseen. Uusien energiapihien pumppumallien säästöt syntyvät juuri pumppaustehon säädöstä. Joillakin siihen on mahdollisuus, joillakin ei. Kesällä yleensä ei lämitystä tarvita pariin kolmeen kuukauteen. Suojakytkin tomimeen on/off jos muistaa säästää sen 30 W.

Täytyy itseskin mietiä tuota 3-v mahdollisuutta. Pumppaustehoa tarvitaan, kun ei tuota 1-putkijärjestelmää voi miksikään muuttaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos katsoo vaikka Grundfossin sortimentteja, niin vanhanmallisia tehdään ja myydään, jopa vanhoilla koodeilla, mutta virallisesti EU:n ulkopuoliseen käyttöön. Jos siis haluaa vanhanmallisen laittaa sen jotuu tilaamaan Kiinasta.

Miksi joku haluaisi vielä vanhanmallisen? Sähkönsäästölläkin sai kuoletettua uuden pumpun kulut vaihdettaessa 1-vaiheinen pumppu uuteen a-energialuokan pumppuun jo noin 5v aikajänteellä. Miksi siis kiertovesipumpun pitäisi toimia 50v, syyt pitää olla jotain muuta kuin taloudellisia? Toki kaikki eivät saa vaihdettua näitä itse.
 

fraatti

Hyperaktiivi
No kukas sen käy toteamassa ? Korjattu, uusittu vai alkuperäinen -80 luvulta ?

Veikkaan että osien saatavuus menee heikoksi jos niitä ei saa enää asentaa mihinkään. Toki tuossa oli nyt kyse märkämoottoripumpuista ja muutenkin otan ehkä enemmän kantaa tuohon 1 vaiheisen pumpun tapaukseseen mutta onhan ketjussa sitä sivuttu. Säästöstä suuri osa johtuu moottorin tehokkuuden parantumisesta. Samalla tavalla ne iv-koneidet nykyiset ropelit kuluttaa ½ siitä mitä aikaisemmin ja säästön syy on jotakuinkin sama.

Täällä oli jotain höpinää säästöpotentiaalista:
njB71jA.png

 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Samalla tavalla ne iv-koneidet nykyiset ropelit kuluttaa ½ siitä mitä aikaisemmin ja säästön syy on jotakuinkin sama.

Sitten ne kalliit iv- koneiden ihmemoottorit hajoavat muutaman vuoden iässä kun perinteiset ovat kestäneet vuosikymmeniä.

Kiertovesipumpuissa tuota pyörimisnopeuden säästötarvetta ei minulla juuri ole. Olisi pitänyt kieltää tämä 1-putkijärjestelmä jo ennakolta. Lattialämmitys on myös tarkalle mitoitettu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sitten ne kalliit iv- koneiden ihmemoottorit hajoavat muutaman vuoden iässä kun perinteiset ovat kestäneet vuosikymmeniä.

Luulen että valmistajat kompuroivat näissä ensimmäisten sukupolvien aikana ja nykyiset ovat jo kestävempiä. Uudessa Niben invertteri mlp:ssä tulee mukana ilmeisesti taas yhtä pykälää energiatehokkaampi kiertovesipumppu.

Tässä on joku lämiskä missä oletetaan käyttöiäksi 15v.
O0IuOzy.png

 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noita "traditional pumppuja" saa merkkipummpuinakin alle 70 €, halpismerkeillä parilla kolmella kympillä, mutta en tiedä kertoa niiden sähkön kulutukseta enempää kuin kestävyydestä. Olettaisin, että molemista tulee takkiin. Mutta tuo punaisen viivan hinta sisältää joko asennuskulun tai sitten jonkin Suomi-lisän pumpusta. => muutama vuosi lisää takaisinmaksuun.
 

pökö

Kaivo jäässä
Itse en ole kovin tyytyväinen näihin "ec" pumppuihin ja iv-puhaltimiin.
Minullakin lämmityksessä Halm-kiertopumppu käy välillä lujaa ja välillä hiljaa (tuo logiikka tuntematon) mutta täysilläkään käydessäänkään se ei yllä korvaamansa grundfos 25-40 ykkösnopeuden litroihin, siinä grundfos kuluttaa 30 wattia, halm käydessään 7-11w

Ec-puhaltimissa kun alkaa laakerileikki se voikin olla pitkä tie löytää yli 6 kk kestävät laakerit.
Vanhoihin ne löytyi 5 eurolla ja kesto 10 vuotta. Tulopuhallin lykkää lämpöhäviönsä suoraan taloon, varmaan märkäpumppukin veteen ainakin teoriassa.

Voi olla että säästö näiden kanssa on samaa luokkaa kuin nykyajan takavalottomissa autoissa
 

kimmok

Vakionaama
Sit jos haluaa ohjata noita uuden sukupolven pumppuja niin niissä ei ole vakiona mahdollisuutta vaan ostamaan joku lisä palikka että pääsee sammuttamaan ja käynnistää etänä vaikka kärkitieto olisi jo pumpun vieressä.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Mutta tuo punaisen viivan hinta sisältää joko asennuskulun tai sitten jonkin Suomi-lisän pumpusta. => muutama vuosi lisää takaisinmaksuun.

Noissa oli kyllä molemmissa lisää. Alpha 2L maksoi 7 vuotta sitten muistaakseni jotain 250e kahden kappaleen pakkaus, tuossa näyttäis olevan yhden hinta sama. Toki Bauhausin hyllyssä se yksi maksoi silloinkin 250e. Oma valinta sitten että laskeeko takaisinmaksuun hävyttömiä katteita vai ei. Lattiakierron osalta laite on heittämällä maksanut itsensä ja tekee koko ajan tiliä verrattuna noihin hehkulamppuaikakauden pumppuihin.

Jos sitten vertaa tuommoisen 394e alv0 pumppuun, niin sen täytyy kestää 4 kertaa kauemman, jos se tosiaan maksaa 4 kertaa enemmän. Jos tuo Alpha kestää 15 vuotta, niin tuommoisen tarttis ilman huoltoja kestää 30 vuotta...
 

kotte

Hyperaktiivi
Luulen että valmistajat kompuroivat näissä ensimmäisten sukupolvien aikana ja nykyiset ovat jo kestävempiä. Uudessa Niben invertteri mlp:ssä tulee mukana ilmeisesti taas yhtä pykälää energiatehokkaampi kiertovesipumppu.
Oma kokemus kyllä on, että huonompaan päin on menty. Meillä oli 1. sukupolven Grundfossin 1-vaiheinen invertteripumppu jostakin 90-luvun alkupuolelta (alkuperäinen 3-vaiheinen Kolmeks oli liian heikkotehoinen). Tuo G. kesti hyvin, kunnes saneerattiin pois viime vuosikymmenen puolivälissä lämmönvaihdinlaitteiston uusimisen yhteydessä. Uuden laitteiston pumppu (Wilo) oli toki huomattavasti tehokkaampi samalla sähkönkulutuksella, mutta hajosi jo muutaman vuoden kuluttua (elektroniikkavika). Saa, nähdä, miten korvaava samanlainen pumppu kestää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Oma kokemus kyllä on, että huonompaan päin on menty. Meillä oli 1. sukupolven Grundfossin 1-vaiheinen invertteripumppu jostakin 90-luvun alkupuolelta (alkuperäinen 3-vaiheinen Kolmeks oli liian heikkotehoinen). Tuo G. kesti hyvin, kunnes saneerattiin pois viime vuosikymmenen puolivälissä lämmönvaihdinlaitteiston uusimisen yhteydessä. Uuden laitteiston pumppu (Wilo) oli toki huomattavasti tehokkaampi samalla sähkönkulutuksella, mutta hajosi jo muutaman vuoden kuluttua (elektroniikkavika). Saa, nähdä, miten korvaava samanlainen pumppu kestää.

Olen kuullut että noita wiloja meni joskus kuin leipää. Käsittääkseni kuitenkin vikaantumismäärät ovat laskeneet uudempien pumppumallien myötä ja tätä oikeastaan tarkoitinkin (itse pumppu voi olla päällepäin samannäköinen ja speksit ovat samat, vain hw/sw on vaihtunut) Itse olen myös pistänyt merkille että joidenkin lämpöpumppujen sisältä löytyy nykyään grundfos aikaisemman wilon sijasta. Kyse voi olla kilpailutuksesta tai jostain muusta.

Yksittäisen ihmisen kokemukset ja johtopäätökset pumppujen kestoista ovat kuitenkin varsin rajalliset. Suurissa putkiliikkeissä varmaan olisi jotain näppituntumaa hommaan.(toki itse kuulin wilojen rikkotumisesta ihmiseltä joka oli ollut töissä kahdessa eri lämpöpumppuja myyvässä liikkeessä/maahantuojalla) Tai tukuissa siitä paljonko rekkuloita tulee. Kysyin joskus erään lämpöpumppumerkin varaajista että onko niitä mennyt niin hän sanoi että varastossa piti olla aina 4 varaajaa koska niitä menee niin paljon... joskus tieto saattaa lisätä tuskaa...

edit. pahuuttaan katsoin löytyykö mistään keskustelua wilo vs grundfos mutta kyllähän tuollakin tuli juttuja heti vastaan että grundfosit ovat kärsineet myös elektroniikan rikkoutumisista. Toki tuokin keskustelu oli jo 15v vanha.. ja 100% varmaa on että nykyisistä pumpuista ei löydy enää samaa elektroniikkaa sisuksista.

Katsoin yhden wilo pico 25/1-6 ja tuossa luki made in France. Grundfosin Alpha 2 25/60:n paketissa näyttää lukevan made in Danmark. Onkohan kaikki valmistus näin vai tehdänköhän jotain malleja jo jossain kiinassa?

ll0xeJs.png


Katsoin huvikseen millaista pumppua nykyään on tarjolla. Kylläpäs kehitys onkin mennyt eteenpäin. Pattereiden balansointi onnistuu kännykkäaplikaation ja kiertovesipumpulta kerättävän datan perusteella.

Ja nykytrendin mukaisesti asetukset Alpha 3:ssa pääsee näpläämään kännykällä :D
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa oli joku video missä joku jantteri tekohengittää Alpha2:n joka on nakelissa kesän jäljiltä ja näyttää virhekoodia E1. Kommenteissa on myös mainittu että magnetiittia voi tarttua myös kestomagneetteihin ja roottorin pystyy erottamaan staattorista ja putsaamaan. Mikäli tulkitsin tuon yhden videon sepustuksen oikein niin uus Alpha 3 osaa pakittaa jumin tapauksessa...

"Remove the pump as shown here and pull the rotor completely out of the stator! To do this, carefully pry off the stainless steel bearing plate under the pump wheel from the motor housing and pull the permanent magnetic rotor together with the bearing plate and pump wheel straight out of the stator. Then remove all magnetic residues with a rag. Install a magnetite and sludge separator such as a Spirotrap MB3 for permanent relief. Must be with a magnet, otherwise it doesn't work "
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sattui tuollainen nahkahousujen kiertovesipumpputesti silmiin. Tuon mukaan viimeisimmät kiertovesipumput kuluttavat 80% vähemmän energiaa kuin 90-luvun pumput. Muutin kuvaan € 14 snt sähköhinnalla lasketuksi. Tuossa oli mainittu että pumppu kävisi 4000h vuodessa. Monessa paikassa tuo taitaa käydä enemmänkin. Vanhimmalle pumpulle kulutukseksi on oletettu 55W, seuraavalla 43W sitten 17W ja viimeiseksi 9W. Jos pumppu kävisi koko vuoden eli 8760h niin lukemat olisivat 482 kWh/68 €, 377 kWh / 53€, 149 kWh / 21€, 79 kWh / 11€
o8PJeMX.png


Olisin ostanut tuon nahkahousujen 1,5€ maksavan 14 kiertovesipumpun testin ihan mielenkiinnosta mutta suomalainen pankkikortti tai paypal tili ei käy vaan pitäisi olla saksalainen. Saakohan tuota kierrettyä mitenkään?

edit. Vanhempi testi jossa Grundfos rökkitti toiseksi tulleen Wilon. Testatut 4m nostokorkeudella olevat pumput, tuossa oli myös jotain 6m malleja testattu.
IcBzXoF.png

 
Viimeksi muokattu:

pAy

Vakionaama
Näyttää pumpuilla olevan aika suuria eroja sähkönkulutuksessa, vaihdoin vanhan wilo star-rs25/6 tilalle ALPHA1 25-60 180 1x230V 50Hz pumpun.
Wilo kierrätti 99W teholla 330l/h, Grundfos 24W teholla 400l/h Pollucomista katsottuna.
 

VesA

In Memoriam
Minulla on näitä kaksi, mitähän mahtavat olla omaa sukua. Olen saanut näistä yhteensä irti 1,2m3/h, molemmat kolmosella, shuntti ja termarit levällään. Nyt ovat ykkösellä ja mitattu kierto käytännössä yhden pumpun varassa, termarit tekevät hommaansa:

image-1(6).jpg
image-1(5).jpg
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näyttää pumpuilla olevan aika suuria eroja sähkönkulutuksessa, vaihdoin vanhan wilo star-rs25/6 tilalle ALPHA1 25-60 180 1x230V 50Hz pumpun.
Wilo kierrätti 99W teholla 330l/h, Grundfos 24W teholla 400l/h Pollucomista katsottuna.

Uudemmat rullaavat vielä aavistuksen pihimmin. Tuossa koossa alpha2:ssa ja kolmosessa ei ole energiatehokkuusindeksissä eroa. Katsoin huvikseen hinnat pumpuille saksasta.
Energiatehokkuusindeksi on
alpha1:ssa 0,20 140€
alpha2:ssa 0.17 170€
alpha3:ssa 0,17 180€
ja tuossa vanhassa wilossasi se on ollut 0,6 ja 0,8 välimaastossa eli pumppu on kuulunut luokkaan C.

JBZCwmj.png


Zg6tJhb.png


Vaihdoitko pumpun sähkönkulutuksen takia vai tuliko vanha tiensä päähän?
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Minulla on näitä kaksi, mitähän mahtavat olla omaa sukua. Olen saanut näistä yhteensä irti 1,2m3/h, molemmat kolmosella, shuntti ja termarit levällään. Nyt ovat ykkösellä ja mitattu kierto käytännössä yhden pumpun varassa, termarit tekevät hommaansa:

Näyttää menevän samaan energiatehokkuusluokkaan kuin Wilo rs 4m nostokorkeudella eli B:n. Onkos tälläisellä Halmin valmistamalla pumpulla yhdennäköisyyttä tuon Onnisen laitteen kanssa? ;)
Gkf90AE.png
 

VesA

In Memoriam
Onkos tälläisellä Halmin valmistamalla pumpulla yhdennäköisyyttä tuon Onnisen laitteen kanssa? ;)

On tuossa Onnlinessä vähän erilainen tarra :p Onnlinessä on se B heti tarrassa. Ei taida kannattaa noita vaihtaa rahan takia. Veikkaan että MLP:ssä on aika brutaalin luokan Wilot sisällä, mutta en viitsi ruuveja aukoa - pienemmästä oli kuva josta näki että se on Wilo RS25/7-3
 

fraatti

Hyperaktiivi
On tuossa Onnlinessä vähän erilainen tarra :p Onnlinessä on se B heti tarrassa. Ei taida kannattaa noita vaihtaa rahan takia. Veikkaan että MLP:ssä on aika brutaalin luokan Wilot sisällä, mutta en viitsi ruuveja aukoa - pienemmästä oli kuva josta näki että se on Wilo RS25/7-3

Seppaant taisi vaihdella joskus oman pumppunsa ihan säästön takia ja taisi tännekin kirjoitella mitä säästi tuolla vaihdolla ja kauanko tuo maksaa itseään takaisin. Tuollainen pumppu maksanee alpha2:na jonkun 140€ tms. Wilo picon näyttää saavan noin satkulla.
edit. tuolla taisi olla keskustelu: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4521.msg52651#msg52651

Sinällään jännä että noinkin tehokkaassa MLP:ssa on samantehoinen lämpöjohtopumppu kuin pienemmissä. Ainakin Viessmannissa tuo on 130mm pitkä sen yleisemmän 180mm sijaan. Tuo kyllä rohmuaa melkolailla sähköä jos pyörii täydellä teholla jatkuvasti vai lataako se sulla jotain puskuria tms kun mlp käy?
 
Back
Ylös Bottom