Kiinalaiset jyrää sähköautomarkkinoilla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
EU:n asettanut tullit Kiinalaisille täyssähköautoille. Valmistajista esimerkiksi BYD maksaa 17 prosentin, Geely 18,8 ja SAIC korkeinta 35,3 prosentin lisätullia. Kiinassa valmistettujen Tesla-autojen korotettu tulli on 7,8 prosenttia.

Nyt EU neuvottelee Kiinan kanssa tullien poistamisesta ja tilalle tulisi MINIMIHINTA kiinalaisille sähköautoille. Kiinasta voi olla kohta tulossa alle kymppitonnin autoja. No ei tule, jos EU asettaa minimihinnan.

Minimihinnasta sopiminen kuullostaa kartellisopimukselta. Eurooppalainen kuluttaja maksaa ylihintaa.


 
Viimeksi muokattu:
Edelleen ihmettelen, että mitenkä made in china auto tai "auto", käy kaupaksi.

Porukka muistelee vieläkin, kuinka japsiautot 60-luvulla oli p*skoja ja vähätellään jos ajat sellaisella....ja nyt sitte kiinalainen
 
Edelleen ihmettelen, että mitenkä made in china auto tai "auto", käy kaupaksi.

Miksei menisi? Maailma on muuttunut sitten 60-luvun, ihmisten käsitys valmistusmaasta suhteessa laatuun ei enää pidä paikkaansa. Varsinkin kun niin suuri osa kalliimman tavarankin tuotannosta on jo Kiinassa kuitenkin.

Itse ostin Kiinassa tehdyn auton 2020 ensimmäisen kerran, tällä hetkellä toinen menossa. Alunperin laadun takia, olivat parempia kuin jenkeissä tehdyt versiot (Tesloista siis kyse). Tällä hetkellä sanoisin että kiinalainen auto olisi tosin helpompi maineen takia ostaa kuin jenkkiauto, sen verran Trumpetti ja Musk ovat saaneet aikaan.
 
Joo, osataan Kiinassa laatuakin tehdä. Mutta mielestäni yleinen asenne on kiinavastainen. Röhönauru tulee jos vaikka sanot ostavasi kiinalaisia työkaluja ja auto nyt yleensä Suomessa on pyhä lehmä johon kaikki ääritunteet, luulot ja naapureiden mielikuvat liittyvät
 
Joo, osataan Kiinassa laatuakin tehdä. Mutta mielestäni yleinen asenne on kiinavastainen. Röhönauru tulee jos vaikka sanot ostavasi kiinalaisia työkaluja ja auto nyt yleensä Suomessa on pyhä lehmä johon kaikki ääritunteet, luulot ja naapureiden mielikuvat liittyvät
Ja silti ostetaan kiinalaisia tavaroita kotiin liki päivittäin ja kalliimpia monta kertaa vuodessa. Läppäriä, kännykkää, laturia, televisiota, airfryeria, jne... listä on loputon. Sen lisäksi länsimerkkien tuotteissa on valtavasti kiinalaista komponenttiea ja modulia sisällä.
Niin ja sitten päälle vielä tekstiilituotteet ja jalkineet. Missäs ne merkkilenkkarit ja urheiluvälineetkn tehdään?
 
Minimihinnasta sopiminen kuullostaa kartellisopimukselta. Eurooppalainen kuluttaja maksaa ylihintaa.

Niinhän se hieman kuulostaa. Mutta on hyvä muistaa, ettei kiinalaisten autojen halvoissa hinnoissa ole kyse rehellisestä kilpailusta. Kiinalaiset valmistajat saavat valtavat subventiot valtiolta viennin edistämiseen. Kiinan on pakko kasvattaa vientiä hurjasti pitääkseen elintasonsa, koska kotimaan markkina sakkaa (eikä sen toipuminen ole enää oikein mahdollista kun väkiluku on vapaapudotuksessa). Suuressa pitkän ajan kuvassa tämä Kiinan rynniminen länsimaiden markkinoille on yksi laine muiden laineiden joukossa. Se kasvaa nyt, ja heikkenee sitten aikanaan kun Kiinan väkimäärä ei riitä enää ylläpitämään nykyistä tuotannon tasoa. Tähän sekoittuu sitten kaikki muut laineet, joita pallomme päällä liplattelee. Kuten vaikkapa samanlainen väestökehitys täällä länsimaissa, joka on kuitenkin Kiinaa jäljessä. Tai se, että USA alkaa pitkän ulkoistuskauden jälkeen taas "sisäistää" valmistavaa teollisuutta takaisin kotimaahan.
 
Tehdashinnaltaan 6000-10000€ edullista vientiin menevää täyssähköautoa tuetaan 1000-2500€ verran. Vähemmän kuin moni luulee. Siksi euroopan autovalmistajat ovat varpaillaan.

Myös euroopassa jaetaan investointitukia.

Tuollainen pieni muutaman tonnin sähköauto riittäisi monelle kaupassa käyntiin ja lähellä olevalle työpaikalle. Tässä on vastakkain eurooppalaisen autoteollisuuden ja kuluttajan etu.
 
Tehdashinnaltaan 6000-10000€ edullista vientiin menevää täyssähköautoa tuetaan 1000-2500€ verran. Vähemmän kuin moni luulee. Siksi euroopan autovalmistajat ovat varpaillaan.

Myös euroopassa jaetaan investointitukia.

Tuollainen pieni muutaman tonnin sähköauto riittäisi monelle kaupassa käyntiin ja lähellä olevalle työpaikalle. Tässä on vastakkain eurooppalaisen autoteollisuuden ja kuluttajan etu.
Ei noita ns. halpoja autoja mitä polttiksina ollut markkinoilla vaan ole haluttu kovin paljon ostaa vaan tilalle valikoituu käytetty.

Miksi sähköautoissa menisi toisin?
 
Ei noita ns. halpoja autoja mitä polttiksina ollut markkinoilla vaan ole haluttu kovin paljon ostaa vaan tilalle valikoituu käytetty.

Miksi sähköautoissa menisi toisin?
Koska uusia sähköautoja tehdään Kiinassa halvalla. Alle 10k€ voisi olla mahdollista ostaa eurooppalaisesta kaupasta uusi sähköauto. Siksi EU haluaa hintakartellilla suojata kalliimpia eurooppalaisia sähköautoja.

Mitä polttiksia on myyty uutena alle 10k€?
 
Koska uusia sähköautoja tehdään Kiinassa halvalla. Alle 10k€ voisi olla mahdollista ostaa eurooppalaisesta kaupasta uusi sähköauto. Siksi EU haluaa hintakartellilla suojata kalliimpia eurooppalaisia sähköautoja.

Mitä polttiksia on myyty uutena alle 10k€?
Eikö kiinassa ole ollut jo kauan halpoja polttiksia, ihan samanlaisia "outoja merkkejä" kun nyt sähkiksissäkin, joko ne ei täytä eu määräyksiä vai mikä ollut ettei niitä ole tuotu. Usein ne muistuttaa kyllä enemmän mopoautoa.
 
Myös euroopassa jaetaan investointitukia.
Mienkähän tuon kanssa on?

Tietääkseni ainakin Suomi lukee sopimuksia eikä täällä jaeta investointitukia, vaan tehottomia tutkimustukia, joista suuri osa menee taivaan tuuliin. Mutta ehkä muualla Euroopassa, jossa ajatellaan omaa valtiota enemmän, menee suoriin investointeihin esim EU-rahat?
 
AI: Eurooppalainen autoteollisuus saa monenlaisia tukia ja helpotuksia sekä EU-tasolta että kansallisilta hallituksilta. Tässä keskeisimmät kategoriat:




1. Suorat tuet ja investointiavustukset


  • EU:n rahastot esimerkiksi Horisontti Eurooppa ja InvestEU tukevat:
    • Sähköautojen ja akkuteknologian tutkimusta ja kehitystä
    • Uusien tehtaiden ja akkuvalmistuksen investointeja (esim. Northvolt, ACC)
  • Kansalliset hallitukset tukevat esimerkiksi uusia tuotantolaitoksia Saksassa, Ranskassa ja Italiassa kymmenien tai satojen miljoonien eurojen investointiavustuksilla.



2. Verohuojennukset ja helpotukset


  • T&K (Tutkimus ja kehitys) -verohuojennuksia autoteollisuudelle mm. Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa.
  • Paikallisia verohelpotuksia, kuten kiinteistöveron alennuksia tai vapautuksia uusille laitoksille.



3. Työllisyys- ja koulutustuet


  • EU ja valtiot rahoittavat työntekijöiden uudelleenkoulutusta sähköautojen ja akkuteknologian tarpeisiin siirtymisessä.
  • Osittain myös suoria palkkatukia, jos yritys työllistää erityisryhmiä tai siirtää työntekijöitä irtisanomisen sijaan uusiin tehtäviin.



4. Kuluttajatuet, jotka hyödyttävät valmistajia epäsuorasti


  • Sähkö- ja hybridiautojen ostotuet (esim. Saksa jopa 4 500–9 000 €, Ranska 5 000–7 000 € per auto).
  • Verovapauksia tai alennuksia sähköautojen käyttöön (ajoneuvovero, rekisteröintivero).



5. Suuret akkuhankkeet (IPCEI)


  • EU:ssa toimii Important Projects of Common European Interest (IPCEI) -kehykset akkujen ja sähköajoneuvojen tukemiseksi.
  • Näissä jäsenmaat voivat myöntää yrityksille normaalia suurempia valtiontukia, jotka muuten olisivat kiellettyjä sisämarkkinoiden kilpailusäännöillä.

Esimerkiksi:


  • Volkswagen, BMW, Mercedes-Benz ja Renault ovat saaneet satojen miljoonien tukia akku- ja sähköautoinvestointeihin.
  • Stellantis ja Total Energies/SAFT ovat saaneet EU:n hyväksymiä tukia akkuhankkeisiin Ranskassa.



6. Infrastruktuurituki


  • EU ja valtiot tukevat latausasemien ja vetyinfrastruktuurin rakentamista, mikä hyödyttää erityisesti niitä valmistajia, joiden strategia perustuu sähköön tai vetyyn.
 
"Kansalliset hallitukset tukevat esimerkiksi uusia tuotantolaitoksia Saksassa, Ranskassa ja Italiassa kymmenien tai satojen miljoonien eurojen investointiavustuksilla."

On mainittu tuossa investointituet. Mielestäni ne on absolut kiellettyä Suomessa suomalaiselle teollisuudelle, on se mitä tahanta. Mitenkähän oikeasti on :hmm:

T&K-tukia on juu, mutta investointi vaikka suoraan työllistävään tuotantoon. Hienoa taas jos Suomi NO ja Eurooppa YES
 
Mielestäni ne on absolut kiellettyä Suomessa suomalaiselle teollisuudelle, on se mitä tahanta. Mitenkähän oikeasti on :hmm:
Eivät ne ole absolut kiellettyjä, jos on jokin erityinen peruste maksaa sellaisia. Esimerkiksi uudelle energiateknologialle maksetaan investointitukia (jopa EU:n rahoitusosuudesta Suomessa tehdyillä päätöksillä). Jos kehitettävään asiaan liittyy riittävästi epävarmuutta ja samalla uutuusarvoa, tukea voi usein saada, jos ao. momentilla on varoja jäljellä. Laivoja ei käytännössä rakennettaisi vientiin ilman jonkin sortin investointitukea (laiva on rakennettava pääosin velaksi ja rahoja saa asiakkaalta vasta sitä mukaan, kun laiva alkaa tuottaa tälle riittävästi kassavirtaa; tukea tarvita lainojen takauksen muodossa jopa kymmeneksi vuodeksi ennen kuin saatavat on kuitattu -- ja tämä vain noudattaa kansainvälistä alan käytäntöä).
 
Edelleen ihmettelen, että mitenkä made in china auto tai "auto", käy kaupaksi.

Porukka muistelee vieläkin, kuinka japsiautot 60-luvulla oli p*skoja ja vähätellään jos ajat sellaisella....ja nyt sitte kiinalainen

Hyvinhän ne Volvot menee kaupaksi, eikä Polestar myöskään ole kaatunut.
 
Hyvinhän ne Volvot menee kaupaksi, eikä Polestar myöskään ole kaatunut.

Meillä myytävistä Volvoista tehdään Kiinassa tietääkseni vain 90-sarjan sähkömalleja, joista uudempaa sedan-mallia ei vielä ole edes toimitettu asiakkaille. Pikkusähkäriä EX30 tehtiin aiemmin myös, nyt ne tulevat Belgiasta.
 
Ettei olis saksalaismedialla "oma lehmä ojassa"... Saksan koko talous nojaa pitkälti autoteollisuuteen. Se nyt ennemmin on luisumassa kriisiin...
 
Ei kai tuossa ole mitään muuta kuin että huolella rakennettu hillotolppa on kaatumassa omaan mahdottomuutensa. Edes saksalaisilla ole varaa korjata ns. omia autojansa ja niiden puutteita. Hommahan on pelasi sillä, että ajavat noin 100 000 km ja laittavat vaihtoon. Vaihdokeille ei taida oikein löytyä kysyntää, kun autot pitääkin rakentaa uudelleen kuten on suunniteltukin.
 
Kiinalaiset panostavat sähköautoihin ja kilpailu siellä on kovaa. Moni kiinalainen merkki häviää markkinoilta, mutta jäljelle jääneet hallitsevat globaaleja markkinoita 10 vuoden sisällä.
 
Meksiko haluaa suojella omaa autoteollisuuttaan ja nakkaa aasialaisille autoille 50% tullit.

Over the last year, Mexico has raised tariffs on Chinese-manufactured electric vehicles from 0 percent to 15 percent and now 50 percent, said Eugenio Grandio, president of the Electric Mobility Association in Mexico.

 
Nakkaisi nyt vain kiinalaisille. On sivistysmaiden etu, että japanilainen tuotanto pysyy vähintään nykytasolla
 
Nakkaisi nyt vain kiinalaisille. On sivistysmaiden etu, että japanilainen tuotanto pysyy vähintään nykytasolla
Mites sitten kun nämä kiinalaiset on alkanut tuoda sähköautovalmistusta Eurooppaan, nyt kai ensimmäisiä tulee jo ulos tehtaasta Itävallassa. Suunta kääntynyt toiseen.
Saksaankin Teslan tehtaan lähelle on suunnitteilla kiinalaismerkin tehdas.
Työpaikkoja tulisi...
 
Vastaus kysymykseen on varmaan poliittinen. Taloudellisesti halvimmaksi tulisi tuoda ne valmiit autot Kiinasta, kalliimpi vaihtoehto on tuoda ne "kilpailukyiset työntekijät" jostain Afrikasta ja jotenkin tukea niiden elo yhteiskunnan toimesta, jotta alhaisen tuottavuuden työntekijät voivat tehdä töitä edullisesti autotehtaalla ja se eurooppalainen autonvalmistajakin tekisi jotain tulosta. Tämä on varmaankin se millä nykyisin on nilkutettu eteenpäin eli että työnantajayritys maksaa vain jonkin osan työntekijöidensä elinkustannuksista ja loppu kustannetaan kimppakivan merkeissä.

Muistin virkistämiseksi jo 1800 -luvun loppupuolella Suomessa suuryritykset toimivat sossuna ja rakennuttivat asunnot ja jopa koulut, maksoivat myös palkan, jolla ne työntekijät elivät ja jopa jotain verojakin nettona maksoivat. Suomalaisetkin suuryritykset toimivat vastaavalla periaatteella pystyttäessään tehtaitaan kehitysmaihin, esim. Uruguayihin.
 
Muistin virkistämiseksi jo 1800 -luvun loppupuolella Suomessa suuryritykset toimivat sossuna ja rakennuttivat asunnot ja jopa koulut, maksoivat myös palkan, jolla ne työntekijät elivät ja jopa jotain verojakin nettona maksoivat. Suomalaisetkin suuryritykset toimivat vastaavalla periaatteella pystyttäessään tehtaitaan kehitysmaihin, esim. Uruguayihin.
Alkaa olla jo hiukan asenteellista juttua. En pitäisi Uruquayta kehitysmaana, kansatuote per capita on samaa luokkaa kuin Baltian mailla tai Kreikassa noin haarukkarajoina. Toki Uruguay on aikoinaan nähnyt paljon parempiakin aikoja ja välillä valtion budjetin paisuminen ertiyisesti sosiaalimenojen kasvattamisen takia velkaantumisseurauksineen ja sitä seurannut poliittinen umpikuja sotilasdiktatuureineen vetivät asiat kuopan kautta. Uruguayhin on perustettu sellutehtaita, koska ilmasto ja auringonvalo tukevat puiden teollista kasvatusta niin, että valitsemalla oikeat kasvatettavat puulajit maapinta-alaa kohden saadaan melkein kymmenkertainen puuntuotto verrattuna Suomen oloihin.
 
Viimeksi muokattu:
No ei tuo mielestäni mitään asenteellista ole. Ei nyt yleissivistykseen kuulu sukkana tietää onko joku urugyay kehitysmaa vai ei. Sen verta lähellä ollaan kuitenkin. Eikä palstalla voida olettaa (kuten usein tosin tehdään) että jokaisen termin käyttöön on paneuduttu diplomityön verran
 
No ei tuo mielestäni mitään asenteellista ole. Ei nyt yleissivistykseen kuulu sukkana tietää onko joku urugyay kehitysmaa vai ei. Sen verta lähellä ollaan kuitenkin. Eikä palstalla voida olettaa (kuten usein tosin tehdään) että jokaisen termin käyttöön on paneuduttu diplomityön verran
Asia kuitenkin viestissä rinnastettiin sosiaalikuluihin ja vastaaviin. Uruguay teki käytännössä aikanaan konkurssin, kun ajankohtaan nähden loistavaa (maanosan parasta) sosiaaliturvajärjestelmää ja alhaista eläkeikää sun muuta parannettiin lopulta liikaa ja asiat liukuivat lähinnä juuri moisen takia poliittisesti juntturaan (mm. vasemmistosissit alkoivat puuhailla aseellisesti ja amerikoissa kun ollaan, isovelikin alkoi puuttua kuvioihin). Ovat kumminkin pystyneet oikaisemaan asioitaan kantapään kautta varsin pitkälle ja palanneet demokratiaan. Eli täällä voi olla sama edessä, jos asioita ei jatkossa hoideta kunnolla.
 
Viimeksi muokattu:
En pitäisi Uruquayta kehitysmaana, kansatuote per capita on samaa luokkaa kuin Baltian mailla tai Kreikassa noin haarukkarajoina.
On kuitenkin ihan normi, että kun tehtaita maailmalle rakennetaan, se itse tahtaan rakentaminen maksaa enemmän kuin Suomeen, koska pitää rakentaa muutakin, mm. teitä, kouluja, asuntoja jne. Se tehtaan pyörittäminen taas on edullisempaa, koska palkat ovat pääosin alhaisempia ja (metsäteollisuuden) kyseessä ollen, raaka-ainekin on halvempaa, varsinkin jos puu kasvaa omalla maalla. Maa pitää tosin ensin jotenkin ostaa omaksi tai sitten tyytyä kilpauasetelmaan.
 
On kuitenkin ihan normi, että kun tehtaita maailmalle rakennetaan, se itse tahtaan rakentaminen maksaa enemmän kuin Suomeen, koska pitää rakentaa muutakin, mm. teitä, kouluja, asuntoja jne.
Jos palkat ovat alhaisemmat ja joutuu rakentamaan kouluja ja teitä, voi se silti olla halvempaa kuin rakentaa tehdas ja maksaa rakentajille kovempaa palkkaa, jotta nuo pystyvät maksamaan myös veronsa. Veroistahan nuo tiet ja koulut maksetaan Suomessa.
 
Ihan mielenkiintoisia Emberin slaideja. Kiinalaisten autokanta sähköistyy nopeasti.
1758047662138.png

 
Kiinalaisen BYDin myynti Euroopassa näyttää sujuvan. Täytyy ainakin itse pyrkiä taistelemaan tätä vastaan vaikkei se paljoa kokonaisuudessa merkkaisikaan.

Älä sitten ainakaan iPhonea hanki. BYD valmistaa niistä aika ison siivun, voit saada vielä heidän tekemänsä.
 
Takaisin
Ylös Bottom