Kiinteistövero

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lorvi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vs: Kiinteistövero

Valitettavan monilla verokuorman maksu alkaa kääntyä valtion itsensä maksettaviks. Tämä on nykypäivän trendi ....
http://www.findikaattori.fi/fi/110
 
Vs: Kiinteistövero

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Perustuvuus markkina-arvoon kuulostaa sinällään jossakin määrin ehkä oikeudenmukaiselta mutta ei yhtään paranna koko veron juurettomuutta.

No eipä tuokaan taida juuri muualla toimia kuin PK-seudulla, jossa OKT-kiinteistöjen hinnat nousevat melko tasaisesti, talouden taantumista juurikaan välittämättä. Joku muuttotappiokunta ja alueen suurin työllistäjä iskee lapun luukulle, niin siinähän sitä sitten ollaan, kunta korottaa kiinteistöveroa, OKT-asuja joutuu työttömäksi ja kiinteistön hinta romahtaa kun alueen haluttavuus tipahtaa :-\

Ja sitten on vielä nämä rangaistus-verot rakentamattomista neliöistä. Kunta kun laskuttaa 3-4x kiinteistöveron käyttämättömästä rak.oikeudesta, niin siinähän sitä mummo yrittää wanhassa torpassaan maksella => moni tontti menee pakkomyyntiin joko "vapaaehtoisesti" lohkoen kun ei ole varaa maksella noita veroja tai sitten ihan oikeastikin vasaran alle :-\
 
Vs: Kiinteistövero

jolla sanoi:
myös menopuolella voidaan asettaa opiskelukatto, eräässä tapauksessa kaveri opiskeli 50+ vuotiaana insinööriksi, oli koko elämänsä opiskellut, voi hitto mikä TMA
Ei kai se nyt sentään 30 vuotta koulussa ollut, joko töissä tai työttömänä. Mites sitten nämä ammatinvaihtajat ja useampien tutkintojen suorittajat, usein alat ei mitenkään tue toisiaan vaan aloitetaan taas nollasta. Ei sellainenkaan mitenkään ole yhteiskunnan hyödyksi, kun kokki lukee rakennusinsinööriksi tai tuo insinööri taas lakimieheksi? Nämä koulutukset menee hukkaan, ellei siihen ole joku hyvä syy esim. terveydellinen.
 
Vs: Kiinteistövero

Esäätäjä sanoi:
Ei kai se nyt sentään 30 vuotta koulussa ollut, joko töissä tai työttömänä.

ei 30 vuotta, vaan liki 50 vuotta koulussa, 7 vuotiaana aloitettiin
 
Vs: Kiinteistövero

jolla sanoi:
ei 30 vuotta, vaan liki 50 vuotta koulussa, 7 vuotiaana aloitettiin
Ei tuo kumminkaan ole voinut saada opintotukea kuin pienen osan ajasta. Kaiketi on ollut töissä ja maksanut veroja. Eihän koulun kirjoissa roikkuminen laitokselle juuri mitään maksa.

Onko siinä suurta eroa, jos joku valmistuu nuorena ja ja joutuu sitten myöhemmin kumminkin pitämään yllä ammattitaitoaan tai että jättää opiskelunsa alkujaan kesken, mutta suorittaa tutkinnon sitten myöhemmin loppuun (mikä kumminkin edellyttää syventävää panostusta aiheeseen)? Yliopistoilla on useamman vuosikymmenen ollut aika kategoriset ehdot osasuoritusten vanhenemisajoista ja opetusohjelmien muutokset ovat tätä edelleen tiukentaneet. Ennen vanhaan ei ollut juuri mitään rajoituksia. Lieneekö tuo tapaus niiltä ajoilta?
 
Vs: Kiinteistövero

jolla sanoi:
ei 30 vuotta, vaan liki 50 vuotta koulussa, 7 vuotiaana aloitettiin

Valtio maksaa vain yhden ammatttin valmistavan oppinnon. Seuraavat on tarveharkintaisia max 2v kerrallaan ja on aikuiskoulutusta.

kotte sanoi:
Ei tuo kumminkaan ole voinut saada opintotukea kuin pienen osan ajasta. Kaiketi on ollut töissä ja maksanut veroja. Eihän koulun kirjoissa roikkuminen laitokselle juuri mitään maksa.

Onko siinä suurta eroa, jos joku valmistuu nuorena ja ja joutuu sitten myöhemmin kumminkin pitämään yllä ammattitaitoaan tai että jättää opiskelunsa alkujaan kesken, mutta suorittaa tutkinnon sitten myöhemmin loppuun (mikä kumminkin edellyttää syventävää panostusta aiheeseen)? Yliopistoilla on useamman vuosikymmenen ollut aika kategoriset ehdot osasuoritusten vanhenemisajoista ja opetusohjelmien muutokset ovat tätä edelleen tiukentaneet. Ennen vanhaan ei ollut juuri mitään rajoituksia. Lieneekö tuo tapaus niiltä ajoilta?

Opintotuen ehdoissa on että tietty määrä opintoviikkoja tulee täyteen per lukukausi.
 
Vs: Kiinteistövero

kotte sanoi:
Ei tuo kumminkaan ole voinut saada opintotukea kuin pienen osan ajasta. Kaiketi on ollut töissä ja maksanut veroja.

tapaus oli vuonna 2001, kun henkilö oli 52
en tiedä kyllä mitään opiskeluun liittyvistä asioista ja rajoitteista mutta tuota vuotta ennen niitä ei varmaan ollut, silloin 'naurettiin' ettei hänestä koskaan insinööriä tule mutta lopputulemaa en tiedä
omien sanojensa mukaan oli opiskellut koko ikänsä ja kehuskeli yleisesti asialla
minua se hieman nyppi kun itse olin 15 vuotiaana astunut remmiin, olosuhteiden pakottamana
nyt on työt tehty, mitä nyt joskus lapuilla läträän ajankuluksi

Espejot sanoi:
Valtio maksaa vain yhden ammatttin valmistavan oppinnon. Seuraavat on tarveharkintaisia max 2v kerrallaan ja on aikuiskoulutusta.

Opintotuen ehdoissa on että tietty määrä opintoviikkoja tulee täyteen per lukukausi.

jotenkin tuntuu että ennen vuotta 2000 ei tällaisia säädöksiä ollut
yleisesti puhuttiin että "opiskellaan niin pitkään kuin maksa kestää"
 
Vs: Kiinteistövero

jolla sanoi:
jotenkin tuntuu että ennen vuotta 2000 ei tällaisia säädöksiä ollut
yleisesti puhuttiin että "opiskellaan niin pitkään kuin maksa kestää"
Opintotuen ehdoissa (myös lainamuotoisen) on "aina" ollut Espejotin mainitseman suoritusvaatimusten lisäksi yläraja lukukausien määrälle, jolta opintotukea voi nostaa. Edellinen on periaatteessa edellyttänyt, että opinnot on suoritettava hyväksytysti loppuun luokkaa kymmenessä vuodessa, mutta lukukausien maksimimäärä on tullut täyteen jo ennen tätä (minkä lisäksi noin hidasta edistymistäkään ei sallita vuosikausia peräkkäin, jos mielii nostaa opintotukea).

Eli jos joku on opiskellut vuosikymmeniä, niin pääosan elämisestään opintoajalta (ja useimpina vuosina kokonaan) on joutunut ihan itse rahoittamaan joko palkka-, yrittäjä-, pääoma- tai eläketuloillaan (tai kulutusluotolla, perinnöllä, lottovoitolla tms.). Lisäksi on joutunut maksamaan oppilaskunnan pakollisia maksuja, mutta mahdollisesti voinut käyttää hyväkseen joitakin opiskelijoille myönnettyjä etuja (ruokailu, terveydenhoito ja jotkin matkalippualennukset). Toki opintotukilainojen takaisinmaksulta on voinut välttyä ja nauttia osittaisesta korkotuesta, jos on onnistunut keikkumaan oppilaitoksen kirjoissa sääntöjen rajoissa.
 
Vs: Kiinteistövero

pappa betalar
sehän on vain opintotuki, kun sopivasti surffaa eri tukimuotojen harjalla on (oli) opiskelu kylläkin mahdollista koko elämän, ei tarvitse käydä päivääkään töissä
siitähän tämä päivän ongelma on syntynyt
 
Vs: Kiinteistövero

Omistusasuminenkin on vain yksi vuokra-asumisen muoto.

Maksat vuokraa valtiolle kiinteistöveron muodossa siitä, että saat asua "omistus"asunnossa.
Jotta saisit asua velattomassa "omistus"asunnossa, niin aika paljon tuloveroja, ruoan ja muun elämisen alveja yms tulee maksettua vuosien aikana.

Jos Suomi (tai muut länsimaat) olisivat oikeasti oikeusvaltioita, niin asuminen ja muu hengissäpysyminen (ruoka, lämmitys, vesi) olisi verovapaata toimintaa.
 
Vs: Kiinteistövero

Peter Pumppu sanoi:
Omistusasuminenkin on vain yksi vuokra-asumisen muoto.

Maksat vuokraa valtiolle kiinteistöveron muodossa siitä, että saat asua "omistus"asunnossa.
Jotta saisit asua velattomassa "omistus"asunnossa, niin aika paljon tuloveroja, ruoan ja muun elämisen alveja yms tulee maksettua vuosien aikana.

Jos Suomi (tai muut länsimaat) olisivat oikeasti oikeusvaltioita, niin asuminen ja muu hengissäpysyminen (ruoka, lämmitys, vesi) olisi verovapaata toimintaa.

Valtio ( tai ennenkaikkea kai suuria vuokrataloyhtiöitä hallitsevia liittoja lähellä olevat puolueet kahvassa ollessaan) on tarjonnut sitkeästi tulkintaa, jonka mukaan nykyinen omistusasuminen on veromielessä pääoman sijoitustoimintaa, jonka tuotto nautitaan osingon sijasta asuntoetuna. Tämä etu pitäisi jotenkin laskea alueen vuokrien mukaan, lisätä tuloihin pääomatulona ja sitten verottaa, mutta asia ei ole onneksi edennyt puheitä pidemmälle.
 
Vs: Kiinteistövero

VesA sanoi:
Valtio ( tai ennenkaikkea kai suuria vuokrataloyhtiöitä hallitsevia liittoja lähellä olevat puolueet kahvassa ollessaan) on tarjonnut sitkeästi tulkintaa, jonka mukaan nykyinen omistusasuminen on veromielessä pääoman sijoitustoimintaa, jonka tuotto nautitaan osingon sijasta asuntoetuna. Tämä etu pitäisi jotenkin laskea alueen vuokrien mukaan, lisätä tuloihin pääomatulona ja sitten verottaa, mutta asia ei ole onneksi edennyt puheitä pidemmälle.

Mutta sitten pitäis kaikki kulutkin saada vähennyksiin... vuokranantaja maksaa veroa mutta saa vähennyksetkin.
 
Vs: Kiinteistövero

Peter Pumppu sanoi:
Jos Suomi (tai muut länsimaat) olisivat oikeasti oikeusvaltioita, niin asuminen ja muu hengissäpysyminen (ruoka, lämmitys, vesi) olisi verovapaata toimintaa.

Niin, hiukankos tämä on rapautumaan päin.

Jokaisen ihmisen omaisuuden suoja on turvattu perustuslain tasolla. Jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla ja muiden tulee kunnioittaa toisen omaisuutta. Ketään ei voida myöskään estää tai rajoittaa käyttämästä omaa omaisuuttaan parhaaksi katsomallaan tavalla.

http://www.minilex.fi/a/omaisuuden-suoja-on-turvattu-perustuslailla
 
Vs: Kiinteistövero

jolla sanoi:
vastaan itse, sukupuolisyrjintää
Mistäs se partavesi on sitten muka tehty? ???

Mutta siis ihan älyttömäksi menee kun nyt halutaan yhtiöittää sitä ja yhtiöittää tätä, paljon semmoistakin mitä kansalaisten on pakko käyttää => yksityisille tulee näistä rahasampoja kun voivat itse määrätä hintatasonsa ja silti kauppa käy kun on kerran pakko käyttää. Johan tuo nähtiin miten mm. katsastus- tai sähköverkko-toiminnoille kävi kun ne yksityistettiin >:(
 
Vs: Kiinteistövero

HiTec sanoi:
Mistäs se partavesi on sitten muka tehty? ???

Mutta siis ihan älyttömäksi menee kun nyt halutaan yhtiöittää sitä ja yhtiöittää tätä, paljon semmoistakin mitä kansalaisten on pakko käyttää => yksityisille tulee näistä rahasampoja kun voivat itse määrätä hintatasonsa ja silti kauppa käy kun on kerran pakko käyttää. Johan tuo nähtiin miten mm. katsastus- tai sähköverkko-toiminnoille kävi kun ne yksityistettiin >:(

katsastushan on halpaa nyt - homma toimii markkinaehtoisesti toisin kuin sähköverkko on monopoli, vain 1 tarjoaja mitä voi käyttää sensijaan auton voi katsastaa joensuussa
 
Vs: Kiinteistövero

jolla sanoi:
katsastushan on halpaa nyt - homma toimii markkinaehtoisesti toisin kuin sähköverkko on monopoli, vain 1 tarjoaja mitä voi käyttää sensijaan auton voi katsastaa joensuussa

Käyttivät jossain tuon tyyppisistä monopoleista termiä 'luonnollinen monopoli'. Mikään ei toki takaa että homma menisi julkisessakaan omistuksessa jatkossa kovin hyvin.. sen näkee juurikin teiden kunnosta, niiden rahoja on kohdennettu aikoinaan aika jännästi.. ja myöhemmin ihan vaan niukasti.. poliittisin perustein. Jos tienpitoa yksityistetään ja rahat kerätään verojen sijaan kolehdilla käyttäjiltä poliittinen kummallisuus varmaan vähenee, mutta edelleen mahdolisuus äänestää kumipyörillään jää puuttumaan.. se miten hinta/laatusuhteen valvonta muka tuossa mallissa paranisi on aika hämärää.. tosin jukisessa mallissa sitä ei ole ollut juuri ollenkaan.

Kalliiksi homma tulee joka tapauksessa jos 'korjausvelkaa' aletaan paikkaamaan.. siinä kohtaa sitten varmasti priorisoidaan vielä enemmän niitä väyliä joilla on paljon liikennettä.. alkaa mennä nelivetoa kaupan maakuntaan.
 
Vs: Kiinteistövero

jolla sanoi:
sähköverkko on monopoli, vain 1 tarjoaja mitä voi käyttää sensijaan auton voi katsastaa joensuussa

VesA sanoi:
Käyttivät jossain tuon tyyppisistä monopoleista termiä 'luonnollinen monopoli'.
...
Jos tienpitoa yksityistetään ja rahat kerätään verojen sijaan kolehdilla käyttäjiltä poliittinen kummallisuus varmaan vähenee, mutta edelleen mahdolisuus äänestää kumipyörillään jää puuttumaan.. se miten hinta/laatusuhteen valvonta muka tuossa mallissa paranisi on aika hämärää.. tosin jukisessa mallissa sitä ei ole ollut juuri ollenkaan.

Sähköverkkojen myyntikin olisi voitu toteuttaa niin, että sähköverkot omaksi yhtiöksi ja sen jälkeen julkinen anti ja Oyj.
Näin myös kuluttajat olisivat voineet ostaa sähköverkko-osakkeita ja nauttia ylihinnoittelun tuotoista.
Jostain syystä sähköverkot myytiin kuitenkin kansainvälisille sijoittajille.

Luonnollisen monopolinkin (tiet / sähköverkot) voi purkaa siten, että luovutaan sääntelystä ja annetaan yksityisten rakentaa verkkoja ja teitä siten miten kykenevät hommat järjestämään. Turha siitä on luonnollisia monopoleja syyttää (vaikka ehkä ei olekaan syytetty), että valtio on tehnyt kilpailun mahdottomaksi.
 
Vs: Kiinteistövero

Peter Pumppu sanoi:
Sähköverkkojen myyntikin olisi voitu toteuttaa niin, että sähköverkot omaksi yhtiöksi ja sen jälkeen julkinen anti ja Oyj.
Näin myös kuluttajat olisivat voineet ostaa sähköverkko-osakkeita ja nauttia ylihinnoittelun tuotoista.
Jostain syystä sähköverkot myytiin kuitenkin kansainvälisille sijoittajille.
Juurikin näin. Minulle ainakin kelpaisi joku 10% osinkotuotto ilman mitään riskiä. Jäisi tuototkin hyödyttämään kotimaan taloutta.
 
Vs: Kiinteistövero

Tinkero sanoi:
Juurikin näin. Minulle ainakin kelpaisi joku 10% osinkotuotto ilman mitään riskiä. Jäisi tuototkin hyödyttämään kotimaan taloutta.

Taloudellinen puoli varmaankin on tällä mallilla helposti kunnossa paitsi ehkä maksajan mielestä, mutta miksi luonnollisen monopolin haltija vaivautuisi kilpailun puuttuessa pitämään teitä kunnosssa kuin juuri senverran että tietullilta toiselle pääsee nilkuttamaan riittävästi autoja ? Malliin pitäisi keksiä kilpailun puuttuessa joku sellainen takaisinkytkentä rahankeräyssysteemiin, että hyvä tienpito kannattaa.. Näissä elinkaarihankkeissa on jotain sen tapaista, mutta sekin on vähän eri juttu.
 
Vs: Kiinteistövero

Peter Pumppu sanoi:
luovutaan sääntelystä ja annetaan yksityisten rakentaa verkkoja ja teitä siten miten kykenevät hommat järjestämään.

Jotenkin vaikea uskoa, että kahden tai useamman verkon ylläpito alentaisi hintoja tai parantaisi palvelua. Molempia taitaa olla varsin vaikea rakentaa sillä tavalla, että voisi oikeasti syntyä jokin kilpailu.

Nykyisinhän mikään ei estä hankkimasta niin tienpitoon kuin sähköverkonkin ylläpitoon erilaisia palveluja. Käytännössä tällä tavallahan nämä molemmat ylläpidetään. Ennen tiekunnossapitoa hoiti silloinen TVL. Nykyään Destialla taitaa olla jotain omaa kalustoa, ainakin mittausvälineitä tien kunnon mittaamiseen ja projektiväkeä johtamaan suurempia hankkeita. Rautateiden rakentaminen taitaa vaatia siinä määrin junakalustoa että radan rakennuksta ei kovin voida kilpailuttaa kokonaisurakkana.

Tienkin voi tehdä monella tavalla. Sileä pinta jää lyhytaikaiseksi ilmestykseksi, jos pohjatyöt on laiminlyöty. Tietä ei voi ostaa pelkällä kilometrihinnalla sen paremmin kuin asuntoakaan pelkällä neliöhinnalla. Itse ainakin kummastelen, miksi esim. tie pitäisi tehdä jotenkin muuten kuin julkisen tahon koordinoimana. Sen itse rakentamisen voi kyllä ulkoistaa mutta sitä pitää seurata tarkasti, että se tulee tehtyä kunnolla. Jos urakka pilkotaan sopivasti pieniin kokonaisuuksiin, myös paikallisilla toimijoilla on siihen mahdollisuuksia päästä käsiksi. Aika harvassa ovat ne toimijat Suomessa, jotka voivat tarjota 100 km valmista moottoritietä.
 
Vs: Kiinteistövero

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Jotenkin vaikea uskoa, että kahden tai useamman verkon ylläpito alentaisi hintoja tai parantaisi palvelua. Molempia taitaa olla varsin vaikea rakentaa sillä tavalla, että voisi oikeasti syntyä jokin kilpailu.

Minä taas en usko, että yksityisen tie- tai sähköverkon omistus olisi jonkun monopoli kaikkialla.

Ei kai teollisuus suostuisi sellaiseen tilanteeseen, jossa suurin kustannus olisi ylihinnoiteltu logistiikka, joka olisi jonkun muun toimijan monopoli?
Miten päivittäistavarakauppa ajautuisi tilanteeseen, jossa sen asiakkailla ei olisi varaa matkustaa kauppaan ostoksille, koska teiden käyttö olisi niin kallista?

Eli jos asiaa ajattelee yhtään kokonaistalouden kannalta, niin suurin osa teistä ja sähköverkoista olisi jonkinlaisessa osuuskuntaomistuksessa, jossa teiden varsilla olevat yritykset ja yksityiset ihmiset omistaisivat kyseiset tienpätkät, koska jos massaväestöllä ei ole varaa käyttää sähköä tai teitä, niin tällöin teollisuutta, kauppaa tai muutakan liiketoimintaa ei olisi. Näin ollen ei olisi teitä tai sähköverkkojakaan, jos maksavia asiakkaita ei ole.

Ainoastaan siellä, missä teiden rakentaminen ei oikein kannata, olisi monopolihinnat - vähän kuin maaseudun nettiliittymät nykyään. Siellä ajeltaisiin sitten traktoreilla.
 
Vs: Kiinteistövero

Peter Pumppu sanoi:
Minä taas en usko, että yksityisen tie- tai sähköverkon omistus olisi jonkun monopoli kaikkialla.

Ei kai teollisuus suostuisi sellaiseen tilanteeseen, jossa suurin kustannus olisi ylihinnoiteltu logistiikka, joka olisi jonkun muun toimijan monopoli?
Miten päivittäistavarakauppa ajautuisi tilanteeseen, jossa sen asiakkailla ei olisi varaa matkustaa kauppaan ostoksille, koska teiden käyttö olisi niin kallista?

Eli jos asiaa ajattelee yhtään kokonaistalouden kannalta, niin suurin osa teistä ja sähköverkoista olisi jonkinlaisessa osuuskuntaomistuksessa, jossa teiden varsilla olevat yritykset ja yksityiset ihmiset omistaisivat kyseiset tienpätkät, koska jos massaväestöllä ei ole varaa käyttää sähköä tai teitä, niin tällöin teollisuutta, kauppaa tai muutakan liiketoimintaa ei olisi. Näin ollen ei olisi teitä tai sähköverkkojakaan, jos maksavia asiakkaita ei ole.

Ainoastaan siellä, missä teiden rakentaminen ei oikein kannata, olisi monopolihinnat - vähän kuin maaseudun nettiliittymät nykyään. Siellä ajeltaisiin sitten traktoreilla.

Ongelma koko asiassa onkin juuri tuonkaltaisen mallin puute, jossa on joku takaisinkytkentä.. kaavailuissa on ehdoteltu jonkinlaista valtakunnallista väyläyhtiötä rahankeruuoikeudella määritelemättä juuri mitään sen enempiä.. edes sitä mitkä tiet sen kontolle tulisivat.. 1-numeroiset, 2-numeroiset..
 
Vs: Kiinteistövero

Peter Pumppu sanoi:
Ei kai teollisuus suostuisi sellaiseen tilanteeseen, jossa suurin kustannus olisi ylihinnoiteltu logistiikka, joka olisi jonkun muun toimijan monopoli?
Miten päivittäistavarakauppa ajautuisi tilanteeseen, jossa sen asiakkailla ei olisi varaa matkustaa kauppaan ostoksille, koska teiden käyttö olisi niin kallista?

Eli jos asiaa ajattelee yhtään kokonaistalouden kannalta, niin suurin osa teistä ja sähköverkoista olisi jonkinlaisessa osuuskuntaomistuksessa, jossa teiden varsilla olevat yritykset ja yksityiset ihmiset omistaisivat kyseiset tienpätkät, koska jos massaväestöllä ei ole varaa käyttää sähköä tai teitä, niin tällöin teollisuutta, kauppaa tai muutakan liiketoimintaa ei olisi. Näin ollen ei olisi teitä tai sähköverkkojakaan, jos maksavia asiakkaita ei ole.
Sijoittajan kannalta tilanne on sellainen, että keinoja kaihtamatta luonnolliseen monopoliasemaan pyrkivä ja sen tarjoamien rahastusmahdollisuuksien maksinaamliseen hyödyntämiseen pyrkivä yhtiö on hyvä sijoitus. Hintataso kannattaa tietenkin valita sellaiseksi, että voitto maksimoituu, eli kupata voi mahdollisuuksien mukaan, mutta tappaa ei sentään kannata.

Osuustoiminnallisesti omistettu tai julkisyhteisön omistama yhtiö ei voi samalla tavalla pyrkiä tuoton maksimointiin, koska huomattava osa omistajista tai näiden valitsemista edustajista ei tätä halua. Tästä syystä ahneen sijoittajan omistaman yhtiön kannattaa sijoittaa aggressiivisemmin monopoliaseman varmistamiseen sekä tarjota enemmän kuin vaikkapa osuuskunnan, jos jokin ulkopuolinen (pieni yhtiö, kunta, valtio) laittaa myyntiin kriittistä infrastruktuuria.

Voiko asiaan vaikuttaa? Omasta mielestäni ei muuten kuin lainsäädännöllä: Luonnollisen monopolin muodostumista voidaan rajoittaa (valtakunnallinen monopoli on aina vahvempi kuin paikallinen). Toisaalta omistukselle voidaan asettaa rajoituksia (sijoittajien omistusosuudelle asetetaan rajat tai asettaa kiintiö julkiselle tai osuustoiminnalliselle omistukselle) tai rajoittaa säädettyjen kriteereiden perusteella laskettuja voittoja (Suomen sähkönjakeluverkosto-omistajien valvonnan tapaan). Monopolistisesti toimivaksi todettu yhtiö voidaan myös pilkkoa pakolla (USA:n 1900 luvun alun trustilainsäädännön mahdollistamaan tapaan, lähtökohtana tuolloin Standard Oilin pilkkominen yhtiön aiheuttamiseksi todetun laajan monopolistisen markkinahäiriön perusteella).
 
Vs: Kiinteistövero

Jahas. Avaudutaas tänne. Kuvittelin että ikävähennykset nakertaisivat kiinteistöveroa pienemmäksi. Toisin kävi. >:(

Jälleenrakennusarvo on noussut sekä kiinteistövero %, ei paljon ikävähennykset paina.

Tontin osalta 0,9 -> 1,0
Rakennusten osalta 0,41 -> 0,55

Tarkoittaa euroina lisäystä vuodesta 2016 vuoteen 2017 186,7€ eli prosentteina korotus oli 27,5%. Kokonaissumma vuonna 2017 on 865,36€
 
Vs: Kiinteistövero

Onneksi on vanha talo niin veronkorotuskin on euroina pieni. Oma osuus verosta 166€, taisi olla neljä vuotta sitten noin kympin pienempi kun tähän muutettiin.
 
Vs: Kiinteistövero

Joskus hiljattain uutisissa näin listan, mistä viimeaikainen inflaatio muodostuu. Siinä vain polttoaineiden hinnannousu johtui osittain muista tekijöistä kuin veron korotuksista.
 
Vs: Kiinteistövero

Large sanoi:
Oma osuus verosta 166€

Eihän tuo ole vasta kuin yksi maksuerä siitä määrästä mitä on meikäläisenkin vero-osuus tästä torppamme 635€ kiinteistöverosta, korotusta aikaisempaan n. 120€ :-\
 
Vs: Kiinteistövero

Pientä nousua pukkaa

2017: 673 €
2016: 588 €
2015: 592 €
2014: 464 €
2013: 444 €
2012: 444 €
2011: 442 €
2010: 444 €
2009: 354 €
 
Vs: Kiinteistövero

Seagear sanoi:
Pientä nousua pukkaa

2017: 673 €
2016: 588 €
2015: 592 €
2014: 464 €
2013: 444 €
2012: 444 €
2011: 442 €
2010: 444 €
2009: 354 €
En ole vielä saanut uusinta verolappua mutta saman kehityksen olen huomannut.
Tuohon kun vielä pamahtaa parin tonnin tonttivuokra päälle (ei tule meille) niin se alkaa jo nostaa asumisen perusmaksuja aika ilkeesti.
 
Vs: Kiinteistövero

pökö sanoi:
Tuohon kun vielä pamahtaa parin tonnin tonttivuokra päälle (ei tule meille) niin se alkaa jo nostaa asumisen perusmaksuja aika ilkeesti.

Juuri tämän takia aina katsonut hyvin tarkkaan niin krs.osake kuin okt hankinnoissani että tontti on oma niin ei pääse tulemaan näitä ylläreitä. Joku pitkä vuokrasopimuskin kun aikanaan päättyy, siinä saattaa olla korotuspaineita jo ihan muikeasti ja jos et torppaasi pois kuskaa niin maksettavahan se vaan on :-\
 
Vs: Kiinteistövero

meille tuli aikanaan oma tontti tavallaan "kaupan päälle" kun oltaisiin tämä talo ostettu vuokratontillakin, sijainti- ja muut asiat (koulut, päiväkodit, työpaikat yms.) vaikuttivat silloin eniten.
 
Vs: Kiinteistövero

pökö sanoi:
En ole vielä saanut uusinta verolappua mutta saman kehityksen olen huomannut.
Tuohon kun vielä pamahtaa parin tonnin tonttivuokra päälle (ei tule meille) niin se alkaa jo nostaa asumisen perusmaksuja aika ilkeesti.

Eikös se seurakuntayhtymä ota 6e/m2 nykyään tonttivuoraa.. ja Helsingin kaupunkikin vinkkailee että 4e olis aika sopiva taso.
 
Vs: Kiinteistövero

Mul onneks ollu 15v aikana aika tasainen laskutus. Aina nippanappa kahdelle laskulle jakautunut vero. Eli alle 200, oliskos noin 180€/v?
Kuntaliitoskin välis ollu. Oonhan nykyjään kai kaupunkilainen. No ainakin autoillessa Alfojen kulutus noussu kaupunkiajolukemiin...
 
Vs: Kiinteistövero

Joensuu ei nostanut kiinteistöveroa tänä vuonna. Näin muistan lukeneeni. Jotain positiivista ensi vuodelle ;D
 
Vs: Kiinteistövero

Flyers sanoi:
Joensuu ei nostanut kiinteistöveroa tänä vuonna. Näin muistan lukeneeni. Jotain positiivista ensi vuodelle ;D
Tuoltahan noita voi hämmästellä: https://www.vero.fi/download/Kiinteistoveroprosentit_kunnittain_vuonna_2017/%7B169F8E14-A9AC-4692-8DAF-E6BF2146342F%7D/13401
 
Vs: Kiinteistövero

Eilen pisti hiukan huvittamaan kun tvssä paasattiin siitä että tuntuuko että talous olisi lähtenyt nousu uralle ja käytettävissä olevat tulot olisivat kasvaneet.

Ei todellakaan tunnu. Palkkojen kehitys on jäänyt aivan jalkoihin kikujen yms johdosta ja kaikki muu ympärillä nousee. Viimesimpinä tuoreessa muistissa sähkön siirtomaksut ja kiinteistövero. Ja onhan tuossa vielä varaa kiristää.

Kiinteistöveroon napsahti taas kiristys - uusin nosto kirpaisee erityisesti Helsingissä ja Espoossa
Kuntaliitto arvioi, että yli puolet kunnista joutuu korottamaan kiinteistöveroaan ensi vuonna uusimman alarajan noston jälkeen.

http://yle.fi/uutiset/3-9594021?origin=rss
 
Vs: Kiinteistövero

Aika maltillisia loppuen lopuksi Hki:ssäkin nuo korotukset. Toki yksittäisenä piikkinä "muu kuin oma asunto" on aikaisemmin ollut kiinteistöverovapaa ja nyt sille tulee yleinen kiinteistövero 0.93. Mutta erityisesti suuria rintamamies-tontteja tuo tulee kirpaisemaan aika pahasti kun vero nousee 2.30 > 3.93 rakentamattomista neliöistä => veikkaan että moni wanha tontti menee lohkottavaksi, kuten tämä meidänkin tontti on jo 2010 pilkottu osa suuremmasta rintamamies-tontista, perikunnan pantua vanhempiensa kiinteistö-omaisuuden ns. lihoiksi. Mutta nyt tuo rakentamattoman raju korotus tulee iskemään juurikin pientuloisiin eläkeläisiin, jotka noissa rintsikoissaan yhä asustelee => moni perinteikäs puutarha tulee jäämään uudisrakennuksen alle :-\

Meillä tuo puutarha onneksi saatiin suurimmalta osalta säilytetyksi, wanhoine hyvin tuottavine, makoisine omenapuineen kun tämä meidän siipale on nimenomaan tuon kantatalon ex. puutarhaosa :)
 
Takaisin
Ylös Bottom