Kirein pakkanen takana, mitä tästä opittiin?

Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sähkön osalta helmikuun ennuste näyttää noin 700 kWh lisäystä helmikuuhun 2020. Ei kovin paljon, mutta hinta on varmaan myös paljon kovempi. Lämpötila on 10 astetta alhaisempi. Eroa on kaventanut kun kellarin lämmitys on heikoimmilla hetkillä ollut poissa päällä.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
pökö sanoi:
Jospa @Espejot kone ei vaan pysy ihan ideaalilla käyntialuella?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tätähän minä vähän olen kysellyt. Kyllä näillä invertterikoneilla varmaan kaikilla on jokin optimialue. Täysin vapaasti arvattuna, joku noin 1/3 teho voisi olla aika lähellä optimia lattialämmityksen lämpötilatasolla.

Iso invetterikone kevyellä kuormalla varmaan potkii tässä suhteessa tasaista tulosta jos sen ei tarvitse pakkasellakaan revitellä.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
roots sanoi:
Eri kone, erityyppinen kompura.

Mitens mittaustarkkuudet, onko virtausmittaukset, mistä copit annettu?
Klikkaa laajentaaksesi..

Eikös tuo ole invertteri, sisäisellä varaajalla? Mulla Jämän nimellä oleva Nibe 1155 eli myös invertteri mutta ulkoisella varaajalla. Tehossa toki eroa 6 kW vs 16 kW, mutta onko noissa muka sitten erityyppiset kompurat?

Ottoenergia mulla ulkoisesta energiamittarista ja antoenergiat MLP:n itse laskemat, tarkkuudesta ei tietoa, mutta tuskin niin paljon heittää että cop olisi +1 yksikköä pielessä.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Lappanen sanoi:
Eikös tuo ole invertteri, sisäisellä varaajalla? Mulla Jämän nimellä oleva Nibe 1155 eli myös invertteri mutta ulkoisella varaajalla. Tehossa toki eroa 6 kW vs 16 kW, mutta onko noissa muka sitten erityyppiset kompurat?

Ottoenergia mulla ulkoisesta energiamittarista ja antoenergiat MLP:n itse laskemat, tarkkuudesta ei tietoa, mutta tuskin niin paljon heittää että cop olisi +1 yksikköä pielessä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Twin rotary vs Scroll.
Virtausmittaus on sitten epätarkka jos ei ole sitä erillistä mittausosaa...vaikea sanoa mikä on tarkkuus...
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Liikaa hienouksia ;)
Täällä vanhan tekniikan mäntäkone louskuttaa tasaista 3.5 coppia keleistä riippumatta, ehkä se käy oman aikakautensa optimia:)
 
V

VesA

In Memoriam
Antero80 sanoi:
Jos vilkaisee tuosta pari viestiä eteenpäin niin onko sinulla sama testi tilanne kuin mistä Fraatti:n taulukko on?
Voihan se olla että dokumentaatio valehtelee, en olisi yllättynyt.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ainakin josain ILPissä vastaava 'dokumentaatio' oli selvästi taulukkolaskimella tehty - tajuamatta missä kohtaa mennään ulos mahdollisen todellisuuden rajoista vaan siihen oli laskettu kaikki arvot jotka neliön muotoiseen taulukkoon sopii. Siitä oliko joukossa mitattuakin dataa ei ollut mainintaa.
 
I

iqo

Vakionaama
Eikös tuo F1255-6 ole juuri niitä laitteita, joissa on 1-v kompura, mutta 3v-syöttö? Kompura siis kuormittaa vain yhtä vaihetta ja aiheuttaa siten jonkinmoisen vinokuorman ainakin 3v-mittarin näkökulmasta. Se voi olla haastavaa mitata. Epäilisin, että virhe on todennäköisemmin mittausjärjestelyissä kuin valmistajan spekseissä. Ei valmistaja ainakaan niin päin valehtele, että laite toimisi esitteessä huonommin kuin todellisuudessa.
 
kurre orava

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
iqo sanoi:
Eikös tuo F1255-6 ole juuri niitä laitteita, joissa on 1-v kompura, mutta 3v-syöttö? Kompura siis kuormittaa vain yhtä vaihetta ja aiheuttaa siten jonkinmoisen vinokuorman ainakin 3v-mittarin näkökulmasta. Se voi olla haastavaa mitata. Epäilisin, että virhe on todennäköisemmin mittausjärjestelyissä kuin valmistajan spekseissä. Ei valmistaja ainakaan niin päin valehtele, että laite toimisi esitteessä huonommin kuin todellisuudessa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei järkevästi toteutetulla ja asiallisella 3~ mittarilla ole sen suurempaa epätarkkuutta mitattiin sitten 1, 2 tai 3 vaihetta. Ja vaiheet keskenään tai nollaan nähden. Mittaahan nuo lähtökohtaisesti kuitenkin kaikki vaiheet erikseen ja useimmiten summaa saldon sit yhteen.

Niinhän se energialaitoksen mittarikin tekee. Toki mittareissa on varmasti eroja, jotkut ovat tarkempia kun toiset mutta vaikeeta olisi uskoa että mittaamalla yksivaiheista kuormaa kolmivaiheisella mittarilla saisi huonommat tulokset mitä olisi saanut vastaavantasoisella yksivaihemittarilla.
 
A

Antero80

Vakionaama
En yhtään epäile etteikö minimi ottoteho F1255-6 voisi olla alhaisempi kuin kyseisessä Niben ajamassa testi skenaariossa.
Kuten muutama tuolla maalämpö foorumin langassakin on todennut, tosin he ovat myös todenneet että COP säilyy hyvänä 75% tehoon asti.
Tuota tukee molemmat tänne linkatut Niben kaaviot, tietysti asennuksia on erilaisia ja sen päälle pumpun säädöt jokaisella mieleisensä.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
iqo sanoi:
Eikös tuo F1255-6 ole juuri niitä laitteita, joissa on 1-v kompura, mutta 3v-syöttö? Kompura siis kuormittaa vain yhtä vaihetta ja aiheuttaa siten jonkinmoisen vinokuorman ainakin 3v-mittarin näkökulmasta. Se voi olla haastavaa mitata. Epäilisin, että virhe on todennäköisemmin mittausjärjestelyissä kuin valmistajan spekseissä. Ei valmistaja ainakaan niin päin valehtele, että laite toimisi esitteessä huonommin kuin todellisuudessa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Antero80 sanoi:
En yhtään epäile etteikö minimi ottoteho F1255-6 voisi olla alhaisempi kuin kyseisessä Niben ajamassa testi skenaariossa.
Kuten muutama tuolla maalämpö foorumin langassakin on todennut, tosin he ovat myös todenneet että COP säilyy hyvänä 75% tehoon asti.
Tuota tukee molemmat tänne linkatut Niben kaaviot, tietysti asennuksia on erilaisia ja sen päälle pumpun säädöt jokaisella mieleisensä.
Klikkaa laajentaaksesi..

En ole nähnyt virallisia kulutuslukemia taajuuden funktioina. Maalämpöfoorumin linkistä ei ollut lähdeaineistoa saatavilla. Näin suuri, liki 300% sähkömittauksen virhe on epätodennäköinen.

Nibe ilmoittaa että nimellinen sähköteho on 670W (0/35) ja sitä tuskin saavutetaan herzien alapäässä.

0/35 nimellinen
- Lämmitysteho (PH) kW 3,15
- Sähköteho (PE) kW 0,67
- COP 4,72
 
Viimeksi muokattu:
A

Antero80

Vakionaama
Espejot sanoi:
En ole nähnyt virallisia kulutuslukemia taajuuden funktioina. Maalämpöfoorumin linkistä ei ollut lähdeaineistoa saatavilla. Näin suuri, liki 300% sähkömittauksen virhe on epätodennäköinen.

Nibe ilmoittaa että nimellinen sähköteho on 670W (0/35) ja sitä tuskin saavutetaan herzien alapäässä.

0/35 nimellinen
- Lämmitysteho (PH) kW 3,15
- Sähköteho (PE) kW 0,67
- COP 4,72
Klikkaa laajentaaksesi..
Saksalaisilta sivuilta löytyi mielenkiintoisia mittauksia F1255-6 ja S1255-6 90Hz-118Hz
Ehkä se sinun pumppu on pyörinyt sitten tuolla 90Hz tietämillä suurimman osan aikaa tiedä häntä.
Aika paljon Nibe on saanut tuota pikku pumppua parannettua loppupääntehoissa jos nuo luvut pitää paikkaansa.
 

Liitteet

  • cop90-118.png
    cop90-118.png
    25,9 KB · Katsottu: 177
  • 90-Hz-118-Hz.png
    90-Hz-118-Hz.png
    12,4 KB · Katsottu: 186
R

roots

Hyperaktiivi
Antero80 sanoi:
Saksalaisilta sivuilta löytyi mielenkiintoisia mittauksia F1255-6 ja S1255-6 90Hz-118Hz
Ehkä se sinun pumppu on pyörinyt sitten tuolla 90Hz tietämillä suurimman osan aikaa tiedä häntä.
Aika paljon Nibe on saanut tuota pikku pumppua parannettua loppupääntehoissa jos nuo luvut pitää paikkaansa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mistä....jostain testistä vai, kelasin eilen pikaseltaan Nibe.de ja siellä oli yleisesti ottaen enempi dataa tarjolla, oliskohan 'nahka-shortsilaiset' vaativampia asiakkaita, mm. jotain sähkökuvia jotka kylläkin oli aikas kommentoimattomat.

On tuossa ero lähtölämmöissäkin:

1613462135711.png
1613462148930.png
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Suhteellisen eron mittaaminen on aika paljon helpompaa kuin saada absoluuttisen oikeita tuloksia. Ei niin haittaa vaikka mittari vähän väärin näyttäisikin. Ihan niin kuin mopon virityksessä. Kyllä se paremmin kulkee jos neula pidemmälle kääntyy.

Eli tuossa 90 Hz jälkeen COPit saa kyytiä jos oikein tulkitsin mutta kuinkahan sitten pienemmillä kierroksilla.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Mites nyt sitten se nibe joka myydään 6 kW koneena mutta ylikellotettuna antaa 8 kW ( onko f1255?). Jos sen coppi huononee jo 6 kW kohdalla niin romahtaako se 8 kW kohdalla?
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Surkeita lukuja nuo 3:lla alkavat, kun kaivosta tulee plussaa ja meno alle 35. S1255:lle oli selvästi alempi menolämpö ja kaivon lämpö kertomatta.

Kai noin suuren eron näkee jo ihan sähkömittarista?
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Mitäs mitäs... Eikö MLP COPit ole palstan mukaan olleet jo vuosia sitten viiden päällä? Ellei jopa kuusi?

Mistäs nämä 3.x lukemat tulee? Ja noin matalalla lämmöllä. Entäs kun tehdään käyttövettä kanssa... Mikäs yhdistetty vuorokauden COP on?
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Invertterin ylivoimaisuus ei ole aina niin kiveen hakattua. On-offi nakuttaa aina sillä juuri optimoidulla käyttöalueella. Harvalla on ollut molemmat ja vertailtavaa kulutusdataa molemmista. Oletus on vain että invertteri on joka tilanteessa ylivoimainen, mutta pitääkö se paikkaansa - aina? Miksi niben mitoitussofta antaa 8kW on-offille paremman tuloksen kuin pikkuinvertterille(viittaan ketjuun joka tännekin linkattiin)?

@repomies Taisi myös mainita että AIT kyykähtää suuremmilla tehoilla. Taidettiin kylläkin tulla lopputulemaan että tuossa on samat sisukset kuin nibessä.

Mutta eikös @Sami68 ollut molemmat, alkuun Thermia G2 sitten G3 ja nyt invertteri. Jos muistan oikein niin naapurifoorumilla taisi olla jotain mainintaa että koneen päivityksen jälkeen invertteriksi kulutus ei ollutkaan ainakaan alkuun lähtenyt laskuun vaan nousuun. Mikäs on tilanne nyt kun aikaa on vierähtänyt enemmän?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mikki sanoi:
Eikö MLP COPit ole palstan mukaan olleet jo vuosia sitten viiden päällä? Ellei jopa kuusi?
Klikkaa laajentaaksesi..

Muistelen seitsemän pintaan syksyllä päästyn parhaillaan.
No MLP COPit tuppaa olemaan täällä se optimi ja vähän päälle. Ei ole vielä selvinnyt kuinka lähellä noita optimeja sitten pysytään.

Ainakin Setällä syksyn ja kesän lämpötilatasoilla "kierrosluvulla" on suuri merkitys. Jos kesällä täysillä vaikka uima-allasta lämmittäisi, COP menee kuralle. Kai ne on jo suunnittelussa tienneet, ettei VILPeillä kesällä yleensä nappilaudassa paahdeta. MLP voi olla vähän parempi kun se kesä ja talvi ei niin eroa.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Taitaa olla aika laajasti näissä invertterikoneissa, että suuremmilla kierroksilla COP:t laskee. F750:stä on kanssa svedut mittaillut, että 70-90Hz on parhaan COP:n alueella (out of 120Hz) ja siitä se laskee ylöspäin mennessä.

Eli invertteriä ei kannattaisi ehkä ainakaan alimitoittaa tai edes yrittää optimoida, vaan enemmänkin ylimitoittaa vähän ja sitten vaikka rajata ylimmät Hz pois.

Nibessä tuo ainakin onnistuu helposti ja eihän noissa MLP:eissä ole kuin muutaman satkun ero pienemmän ja isomman koneen välille.
 
Viimeksi muokattu:
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mikki sanoi:
Eli invertteriä ei kannattaisi ehkä ainakaan alimitoittaa tai edes yrittää optimoida, vaan enemmänkin ylimitoittaa vähän ja sitten vaikka rajata ylimmät Hz pois.
Klikkaa laajentaaksesi..
Panasonic käyttää aika järeätä kompressoria noissa T-CAP VILPeissään.
9-12 sarjalaisissa 5JD420XBA22
16-sarjalaisissa 5JD650XBA22

Tässä oli testissä noita taajuustietojakin tarjolla 16-sarjalaiselle, sivu 10-13 "3.2. Testing of the usage limit".
=> Maksimit (vain) 82 Hz.
docplayer.net

Cryptocurrency Prices, Market Cap, Trading Charts: Bitcoin, Ethereum and more at PiedPiper

Live cryptocurrency prices, market caps, charts & daily insights for a wide range of coins on PiedPiper. Compare trends, top gainers and trading volume 24/7.
docplayer.net docplayer.net

Tässäkin oli taajuustietoa 12-sarjalaisesta, maksimit 92-93 Hz.
 

Liitteet

  • TÜV Rheinland Energie und Umwelt GmbH.pdf
    589,3 KB · Katsottu: 232
Viimeksi muokattu:
A

Antero80

Vakionaama
Mikki sanoi:
Mitäs mitäs... Eikö MLP COPit ole palstan mukaan olleet jo vuosia sitten viiden päällä? Ellei jopa kuusi?

Mistäs nämä 3.x lukemat tulee? Ja noin matalalla lämmöllä. Entäs kun tehdään käyttövettä kanssa... Mikäs yhdistetty vuorokauden COP on?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei ainakaan minulla ole päälle 5 COP ollut kovemmilla pakkasilla, eikä alle 4:n..
Ehkä lattialämmittäjillä on noita huippu COP:ja?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mikki sanoi:
Eli invertteriä ei kannattaisi ehkä ainakaan alimitoittaa tai edes yrittää optimoida, vaan enemmänkin ylimitoittaa vähän ja sitten vaikka rajata ylimmät Hz pois.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tämä ihan sama on VILPeissä vielä tuplana. Jos se vinkuu jo pikkupakkasella täysillä, asialle on perin vähän tehtävissä. Ison koneen käyntiä voi säännöstellä niin että se käy lämpimämmillä keleillä järkeviä käyntijaksoja sopivalla teholla. VILPeissä se samalla auttaa pääsemään parempiin pakkaslukemiin. Siinä sivussa voi harrastaa päiväpumppuasta ja väistellä välillä pilviin nousevia sähkönhintoja. Valitettavasti tämä omanikaan ei kovin pitkälle tässä yllä. Noin -15 jatkuvassa pakkasessa alkaa olla kaikki pelissä.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Antero80 sanoi:
Ehkä lattialämmittäjillä on noita huippu COP:ja?
Klikkaa laajentaaksesi..

Täällä näistä oli puhetta. Ei nyt aivan suoraan mutta jos veden kanssa yli 6 niin varmaan aika paljon enemmän pelkkä lämmitys. Toki lämpimällä maapiirillä syksyllä.

Adamooppeli sanoi:
Syys-COP nyt mielessä. 31.8.2020 - 30.9.2020. Sis. lämmitystä 844 kWh, lämmintä käyttövettä 195 kWh -> mlp lämmöntuotanto yhteensä 1039 kWh. Verkosta otettu energia, mlp kompressori 151 kWh, mlp ohjaussähkö 18 kWh -> verkosta otettu suorasähköenergia yhteensä 169 kWh.
Tästä saadaan syys-COP - > syyskuu/2020 lämmitys + LKV COP = 6.15 - > Liuostulo ka ~ +13C.
Ilmoitetut tuottoenergiat perustuvat pollucom mittauksiin.
Klikkaa laajentaaksesi..
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Miksi niben mitoitussofta antaa 8kW on-offille paremman tuloksen kuin pikkuinvertterille(viittaan ketjuun joka tännekin linkattiin)?
Klikkaa laajentaaksesi..
Taitaa vielä tehdä tuon vain 6 kW saakka. Mun talolle Niben mukaan F1255-6 (reilusti alitehoinen) SCOP 4,4, F1245-8 4,7, F1245-10 4,6, F1255-12 4,6 ja F1255-16 4,8. HUOM. noissa ei ole mukana vastussähköä eli vain pumppaus-SCOP. Mutta on mukana käyttövesi. F1255-6 tarvitsee Niben mukaan 2576 kWh vastuksia 32 000 kWh tuottamiseen, F1245-8 699 kWh ja F1245-10 199 kWh. Muut ei.

Olihan tuolla erikseen 8 kW "viritetty" F1255-6. Sillä SCOP vain 4,2 ja vastuksia 703 kWh.

Laitetaan nyt vielä koko pumpun viemä sähkö (ei siis lämmönjakopumppu)
F1255-6: 9305 kWh
F1255-6 (8 ): 8168 kWh
F1255-12: 6976 kWh
F1255-16: 6648 kWh
F1245-8: 7420 kWh
F1245-10: 7093 kWh
F1245-12: 7159 kWh

Kun nyt vauhtiin päästään niin:
F2120-12: 10 524 kWh
F2120-16: 8449 kWh
F2120-20: 8356 kWh
F2040-12: 10686 kWh
F2040-16: 10974 kWh

F750+SAM40 (ei ole 41:stä): (87/83 l/s): 10850 kWh
F470: 20 816 kWh

Niben mukaan mun talolle siis F1255-6 olisi varsin huono valinta. Samoin F2120-12, vaikka sitä tuntuu ehdottavan eikä 16:sta. Menisiköhän F750 tosiaan noin pienellä? Mitenhän tuo lasketaan, kun samalla vaihtuu IV ja ohjelmalle ei ole kerrottu onko LTO:ta vai mihin perustuu annettu kulutus.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Mutta mikä aiheuttaa copin heikkenemisen kun konetta luukutetaan täysillä? Eikö lämmönvaihtimien kapasiteetti riitä vai laskeeko kompressorin tai sen sähkömoottorin hyötysuhde?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olettaisin että monen tekijän summa. Tulisi mieleen lauhtumis- ja hörystymispaineet, kompressorin sisäiset häviöt. Havaintoni on että lämmöntuotto ei seuraa kierrosten kasvua. Sähköteho menee suoraan kierrosten mukaan eikä siihen vaikuta muu kuin tuottolämpötila.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom