Maalainen
Vakionaama
RAFU sanoi:Laskin huvin vuoksi 24 tunnin "koti-KOP" luvuksi 5,3 kun puhallus on automaatilla ja arvioni määrästä on 530 m3/h.
Miten päädyit tuohon arvioon?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
RAFU sanoi:Laskin huvin vuoksi 24 tunnin "koti-KOP" luvuksi 5,3 kun puhallus on automaatilla ja arvioni määrästä on 530 m3/h.
Kaikki luvut löytyvät graafista paitsi tuo 530 m3/h. Jos asia kiinnostaa niin osaat varmaan itsekin laskea. Virallinen COP tuo ei ole koska ilmamäärä on aina pienoinen arvoitus.jviirret sanoi:Miten päädyit tuohon arvioon?
RAFU sanoi:Kaikki luvut löytyvät graafista paitsi tuo 530 m3/h.
RAFU sanoi:Nyt alkaa jo kulua lämmitykseen hieman enemmän sähköä.
Kuluneen 24 tunnin aikana kulutus oli 6,7 kWh (279W jatkuva 24h keskiteho) kun ulkona oli keskimäärin 7,2 C lämpöä.
Laskin huvin vuoksi 24 tunnin "koti-KOP" luvuksi 5,3 kun puhallus on automaatilla ja arvioni määrästä on 530 m3/h.
Melkomoisella katkolla pumppu käy näillä ilmoilla. Tuskin sille on mitään haittaa katkoista, noin kun tekee. Vuorokauden lämpötilavaihtelutkin ovat hyvin pienet tällä hetkellä, aurinkoakaan ei ole näkynyt lämmitysapua antamassa.
SON sanoi:Noin periaatteessa tuollainen rytkytys ei ole säätöopillinen tavoite eikä ole hyväksi millekään laitteelle ja pikemminkin kertoo sen että jotain on pahasti pielessä. Smiley211006
VesA sanoi:Noin ne toimivat sen jälkeen kun kierroksia ei enää uskalla laskea: kontrolleri etsii minimiteholle rytmin jossa antoteho on sopiva. Varovastihan tuollainen invertteri lähtee liikkeelle.
jviirret sanoi:Mistäköhän johtuu ettei muut lämpöpumppu valmistajat ole päätyneet tuollaiseen päiväkausien rynkytykseen johtavaan ratkaisuun?
jviirret sanoi:Lainasin vähän liian pitkästi, juuri tämän lukeman arviointi perusteet kiinnostaisi tietää. Varsinkin kun olet 24h arvioinut ja puhallus ollut automaatilla eli nopeus muuttuu jatkuvasti.
Ottotehomittastapa ei mahdollista kovin tarkkoja graafeja lyhyille mittausjaksoille. Varasysteeminä toimiva OWL CM160/120 jonka virtasilmukkaan olen laittanut 10 kierrosta yhden sijaan tarkkuuden parantamiseksi heittelee joskus kuten kuvasta näkyy. Lisäksi jännitteen oletusarvo on 230V ja PF 1,00 mikä ei myöskään ole aivan sama kuin todellisuus. Silti yhden tunnin keskiarvo 249W on aika lähellä paljon tarkemman pulssimittarin lukemaa 245W. Tuota taisit myös kaivata, parempaa en nyt saa aikaiseksi.SON sanoi:Voisitko RAFU "suurentaa" tuota kuvaa siten että siinä näkyisi vaikkapa 20 min pätkä eli noin 2.. 3 käyntijaksoa. Siitä näkisi paljon paremmin mm sen kuinka puhalluslämpötila vaihtelee ja kuinka ottoteho muuttuu tuon n. 6 min pituisen jakson aikana.
Aika vaikeata on tietää tuon puhalluksen määrää kun se tuntuu seuraavan ottotehoa jollain kertoimella ja muuttuu koko ajan.janti sanoi:Ilmeisesti on oletettu että laite puhaltaa automaatilla täysillä. Itse vaikkaisin II taikka III nopeutta elikä noin 330-420 m3/h
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11971.msg142474#msg142474
RAFU sanoi:Aika vaikeata on tietää tuon puhalluksen määrää kun se tuntuu seuraavan ottotehoa jollain kertoimella ja muuttuu koko ajan.![]()
Melkomoiseksi kyttäykseksi tuokin menisi, tarkoitan korvakuulomittausta ja muita virityksiä.janti sanoi:Kyllä tuon kai korvakuuloltakin erottaa, onko automaatilla puhallus sama kuin täysillä puhallus vaiko lähempänä II- tai III-puhallusta.
RAFU sanoi:Tässä ehkä joillekin hyödyllistä tietoa 18SX8 pyyntilämpötilan 1 C noston vaikutuksesta lämpötiloihin ja ottotehoon kun ulkolämpötila on melko tasaisesti 11,2 C +/-0,1 C neljän tunnin aikana. Puhallus oli automaatilla.
janti sanoi:Kaikki pumput toimivat noin, kun pyyntilämpötila on saavutettu. ON/OFF laitteet (myös jääkaapit ja pakastimet) toimivat aina noin.
Varmaan ihan aiheellisia kysymyksiä. Mielestäni tällainen korkean COPin pumppu jatkaa aika pitkään, en ole vielä kaivellut esim. viime syksyn tietoja esiin. Lisälämmöt (paitsi luonto-äidin) on tietoisesti pidetty poissa kun ei ole tarvettakaan ollut. Katsellaan vähän myöhemmin uudestaan jos katkoja saisi vähentymään. Yhden tunnin keskiottotehoa ja vuorokausikulutusta olen seurannut, koska se vaikuttaa suoraan sähkölaskuun. En usko, että anturieissa on mitään vikaa, kun sisälämpö pysyy hyvin asetetussa arvossa vaikka aika pitkällä viiveellä, niin kuin pitääkin.jviirret sanoi:Eli ei vaikuta katkokäyntiin mitenkäänPaljonko sitä pyyntiä pitäisi nostaa että pätkiminen loppuu? Jos katkokäynti alue on useamman asteen niin tuohan ruikkii koko syksyn. Ei kai se voi olla noin ohjelmoitu? Onkohan sisälämpöanturi kunnossa?
jviirret sanoi:No ei meidän jääkaappi tai pakastin ainakaan toimi noinKäynti ja pysähdys ajat ovat paljon pidemmät kuin muutaman minuutin.
Lämmöntarve on tässä myös yksi oleellinen asia jotkut lämmittää jostainsyystä myös jollakin muulla kuin pumpulla.RAFU sanoi:Varmaan ihan aiheellisia kysymyksiä. Mielestäni tällainen korkean COPin pumppu jatkaa aika pitkään, en ole vielä kaivellut esim. viime syksyn tietoja esiin. Lisälämmöt (paitsi luonto-äidin) on tietoisesti pidetty poissa kun ei ole tarvettakaan ollut. Katsellaan vähän myöhemmin uudestaan jos katkoja saisi vähentymään. Yhden tunnin keskiottotehoa ja vuorokausikulutusta olen seurannut, koska se vaikuttaa suoraan sähkölaskuun. En usko, että anturieissa on mitään vikaa, kun sisälämpö pysyy hyvin asetetussa arvossa vaikka aika pitkällä viiveellä, niin kuin pitääkin.
RAFU sanoi:Melkomoiseksi kyttäykseksi tuokin menisi, tarkoitan korvakuulomittausta ja muita virityksiä.
Ei taida olla vaivan väärtti! KOP kuin COP ollaan se ennenkin todettu.![]()
RAFU sanoi:Laitoin 3/4 puhalluksen juuri äsken. Puhallus äänitason perusteella sama kuin automaatilla.

felon sanoi:Pääasia on kuitenkin hyvä kokonais Coppi ,mutta Kohta tulee ajat jolloin Rafukin pääsee testaileen saisiko jotenkin lisättyä lämmityskuormitusta pumpuille ja vähennettyä siten vielä niin tuhtia muuta kulutusta.
Olen vähitellen oppinut, että tuo KOP ja COP herättää liian kovia tunteita useissa foorumin keskustelijoissa ja olen tietoisesti pyrkinyt välttämään aiheeseen kajoamista. Taitaa jatkossakin olla näin osaltani nyt kun tuo 5,3 pääsi lipsahtamaan tuonne tekstiini. Unohda koko juttu.janti sanoi:No eipä tämä puhallusmäärien kommentointi ole mikään uusi asia.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11750.msg144167#msg144167
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11750.msg143079#msg143079
Tässä olit itsekin sitä mieltä että automaattipuhallus vastaa sun koneella noin III-nopeutta (~420m3/h) korvakuulolla. => Huijaa vaan itseäsi minun puolestani noilla KOPeillasi.![]()
Ihan oikeassa olet vaikka halkoja ei olekaan poltettu, hieman klapeja vaan.jviirret sanoi:Koppeja on yhtä monenlaisia kuin mittaajiakin. Totuuden mukaisempaan lopputulokseen pääsee kun vertailee kiinteistöjen kokonaisenergian kulutuksia, mukaan luettuna sähkö+puut+öljy, ja suhteuttaa nämä lämmitystarpeeseen. Rafun liki 22.000kWh(+halot) vuosikulutus on paljon konkreettisempi lukema kuin mitkään hatusta vedetyt kopit.
Palaan vielä tuohon ilmalämmityksen puhallusmäärään (ei siis ilpin puhallusmäärään) johon RAFU viittaat noissa yllä olevissa ketjuissa. Mistä ilmamäärä 500m3/h 20Hz:llä on saatu?janti sanoi:No eipä tämä puhallusmäärien kommentointi ole mikään uusi asia.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11750.msg144167#msg144167
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11750.msg143079#msg143079
Jaamäävai? sanoi:Kaivoin tuon Valmet Kotilämpö-systeemin kaavion esiin ja tota kiertoilman paluuta en tajua. Mihin se menee, siis sekoittuuko se ulkoa otettavaan ilmaan vai sekoittuuko se vasta lto-kennon jälkeen?
Tiiviisti noita syöppöjä jo seurailen EnergyWatch mittarin/nettipalvelun kautta. Satuin tsekkaamaan kulutuksia kun vaimo juuri oli aloittanut kokkaamisen, hetkeksi tehot pomppasivat yli 12 kW (yli asteikon) kun öljykattilan 6 kW vastus sattui menemään päälle samaan aikaan.felon sanoi:Ahkerasti vaan seurailemaan ja mittailemaan mahdollisia syöppöjä. Kyl se siitä!![]()
OK. Lto- kennolla lienee omat puhaltimet joilla tulo- ja poistoilmat liikutellaan? Onko RAFU niiden määristä tietoa?jviirret sanoi:Ulkoa tuleva ilma menee lto:n läpi, sitten sekoittuu sisäilman kiertoon ja tämä sekoitus menee ennen huoneisiin puhaltamista lämmitys kennon läpi.
Molemmilla LTO ilmavirtauksilla on omat puhaltimet. Niiden ohjaus tapahtuu liesituulettimen muuntajasäädöllä (uusittu muutama vuosi sitten uuteen Franke malliin jossa oikeat sähköohjaukset), perussäädöt liesituulettimessa olevalla kuristussäädöllä. Ilmanvaihtoa säädetään siis tarpeen mukaan nupista liesituulettimen etureunassa.Jaamäävai? sanoi:OK. Lto- kennolla lienee omat puhaltimet joilla tulo- ja poistoilmat liikutellaan? Onko RAFU niiden määristä tietoa?
(150m2 rakennuksen (2.5m huonekorkeudella laskettuna) vaihto 0.5 kertaa tunnissa tekisi 187.5m3/h?)
Onko lto- kennossa jotain esi-/ jälkilämmitysvastuksia tms?
Mistä kaaviosta mahdat puhua? ja mistä olet saanut 18,36 C? Vaikea sanoa mitään ilman relevantteja lähtötietoja.Jaamäävai? sanoi:Edelleenkin kiinnostaa lto:lta tulevan ilman määrä? Tärkeä asia!
Sitten kysymyksiä edelleen, (yks tyhmä kysyy enemmän kun toinen ehtii vastata), miten RAFU tuo lto:n hyötysuhde?
Valmet kotilämpökoneen kaaviosta laskemalla tulisi tulokseksi yli 100% (kun kiertoilma jätetään laskuista pois, ja pitääkin jättää kun se sekoitetaan lto:n jälkeen. Tästä myöhemmin lisää.)
En ole iv-alan ammattilainen mutta kotitarvelaskennalla lämpötilaeroista laskemalla tuloilmaan siirtyy enemmän energiaa kuin poistoilmasta otetaan talteen???
Ja edelliseen liittyen: mistä otetaan kaavion poistoilma 18.36C?
Joo sori, oletin että muistat itse mistä on kyse: eli kaavio jviirret:in "kokemuksia ja kulutusseurantaa"-ketjussa, johon olet sen liitteeksi lisännyt 16.4.11. En nyt vaan osannut sitä tähän laittaa...RAFU sanoi:Mistä kaaviosta mahdat puhua? ja mistä olet saanut 18,36 C? Vaikea sanoa mitään ilman relevantteja lähtötietoja.![]()
Jaamäävai? sanoi:1: miten tuloilmaan voi siirtyä lämpöenergiaa enemmän kuin poistoilmasta otetaan?
Jaamäävai? sanoi:2: kiertoilma liittyy tuloilmaan lto:n jälkeen, miksi kiertoilma on otettu mukaan lto-kennon hyötysuhdelaskentaan?
Käsittääkseni hyötysuhteen laskenta menee: dt ulkoilma (7.17C x 100) / dt poistoilma 5.58C ja koska sulla luvut on sellaset että poistoilma jäähtyy vähemmän kuin tuloilma lämpenee, niin hyötysuhteeksi tulee yli 100%.
Kumpi meistä ei nyt ymmärrä?
Edelleen ihmetyttää tuo ch3 mittaus 18.36C, mistä sellanen poistoilman lämpö tulee?
Jospa antaisit niitä pyytämiäni lukuja ja antaisit minun pohdiskella. Kohta alan vasta päästä siihen asiaan...RAFU sanoi:Nyt ei ole aikaa pohdiskella enempää, työt odottaa. Palaan asiaan jos on aihetta
Jaamäävai? sanoi:On laskentakaava on. Palaan edelleen aiemmin esittämiini kysymyksiin:
1: miten tuloilmaan voi siirtyä lämpöenergiaa enemmän kuin poistoilmasta otetaan?
2: kiertoilma liittyy tuloilmaan lto:n jälkeen, miksi kiertoilma on otettu mukaan lto-kennon hyötysuhdelaskentaan?
Käsittääkseni hyötysuhteen laskenta menee: dt ulkoilma (7.17C x 100) / dt poistoilma 5.58C ja koska sulla luvut on sellaset että poistoilma jäähtyy vähemmän kuin tuloilma lämpenee, niin hyötysuhteeksi tulee yli 100%.
Kumpi meistä ei nyt ymmärrä?
Edelleen ihmetyttää tuo ch3 mittaus 18.36C, mistä sellanen poistoilman lämpö tulee?
Juu, niin tekee ja sitähän täällä useampikin on ihmetellyt ja siitä haitallisesta ominaisuudesta kannustetaan pääsemään eroon!pete73 sanoi:Sillä kiertoilmalla lämpiää koko talo.
Pari kysymystä: mitä lämpötiloja on nuo "lto tuloilma (ch3)" ja lto lämm/jäähd. (ch4-ch3), siis mistä ne on mitattu?RAFU sanoi:Muut asiat selviävät graafista.