Lämmön varastoiminen & hiekka-akut

[Arisoft]

Eli se lämpö joka on otettu irti ilmasta ja jäähdyttää kompuraa tuodaan takaisin sisään kompuraan?

Et nyt ilmeisesti huomioi sitä että se kuuma ilma menee sinne varastoon. Ei se lämpö jää siihen kompressoriin. Siellä on sellainen venttiili, josta tulikuuma ilma siirtyy kompressorista varastoon jäähtymään. Autoissakin on tällaisia imuilman esilämmityksiä pienimuotoisena käytössä. Kompressori ei voi kuumentua kuumemmaksi kuin se ilma, joka menee varastoon.

ps. tuo "irti ilmasta" ei tähän oikein sovi kielikuvana kun lämpö on siinä ilmassa ja halutaan olevankin kunnes se päätyy sinne varastoon.

Vastuksella saa kaiketi aina vähintään yhtä kuumaksi, kuitenkin?

Jos siellä on vettä siirtoaineena niin paineet käy aika suuriksi. Mutta jos vastuslankaa vedellään sinne varastoon ja sillä lämmitetään niin se on edullinen ja helppo tehdä. Mutta purkamista ei sitä kautta kumminkaan saa.

Tässä nyt ollaan kumminkin lampopumput.info sivustolla niin hyväksynet myös teemaan sopivan idean käsittelyn? Vaikka se huono olisikin.

 

[Jule]

Ei uretaani, vaan polyurea. Se on eri kamaa ja sitä käytetään nimenomaan mm. teollisuuden säiliöiden pinnoitukseen.

Tuohan on hieno aine.. Vissiin aikaisemmin sotkenut tuon johonkin ruisku-uretaaniin, kun en ole tuota löytänyt.

 

[anders]

Et nyt ilmeisesti huomioi sitä että se kuuma ilma menee sinne varastoon. Ei se lämpö jää siihen kompressoriin. Siellä on sellainen venttiili, josta tulikuuma ilma siirtyy kompressorista varastoon jäähtymään. Autoissakin on tällaisia imuilman esilämmityksiä pienimuotoisena käytössä. Kompressori ei voi kuumentua kuumemmaksi kuin se ilma, joka menee varastoon.

Eikös mene toisinpäin?

Varastoon ei voi mennä kuumempaa ilmaa kuin kompurasta lähtee - se väkisin jäähtyy matkalla?

Lisäksi jos kompuran ulkoinen hukkalämpö ajetaan takaisin imupuolelle ja uudestaan kiertoon, väkisin sisälämpö nousee takaisinkytkentänä hallitsematta, koska mikään sitä rajoita?

Jos siellä on vettä siirtoaineena niin paineet käy aika suuriksi. Mutta jos vastuslankaa vedellään sinne varastoon ja sillä lämmitetään niin se on edullinen ja helppo tehdä. Mutta purkamista ei sitä kautta kumminkaan saa.

Jos joku muu tapa purkaa niin sitten. Nyt puhuttu kuitenkin pääasiassa vedellä purettavista.

Tässä nyt ollaan kumminkin lampopumput.info sivustolla niin hyväksynet myös teemaan sopivan idean käsittelyn? Vaikka se huono olisikin.

Kyllä saa esittää ajatuksia ja pitääkin. Itsekin olen näin tehnyt, ja paljon huonompia ideoita, usein. Onhan tuossa teoriassa aivan ideaa.

En vain keksi millä parametreillä kompura nostaa 25C -> 500C vain 10bar paineennousulla. Eikä se muutenkaan sovi kokemusperäiseen. Joku KA -rengashan on liki 10bar. Ei sitä täyttäessä ilma ole 500C nähnytkään...

 

[anders]

Otetaan hieman takaisin.

Jos tullaan puoleenväliin vastaan tuosta 500C, niin adiabaattisella prosessilla voitaisiin hyvinkin päästä reiluun 200C 10bar kompuralla. Se olisi mahdollisesti ihan ok varastolle n. 150C lämpöön asti, ja hukkailma toisessa päässä olisi sitten joku -50C.

Pitää vielä laskea energiatase, jotta onko tuossa järkeä.

500C vaatisi jotain 35-50bar tms, mikä on jo tosi paljon putkistoihin jne.

 

[Arisoft]

Lisäksi jos kompuran ulkoinen hukkalämpö ajetaan takaisin imupuolelle ja uudestaan kiertoon, väkisin sisälämpö nousee takaisinkytkentänä hallitsematta, koska mikään sitä rajoita?

Selvästi sovellat tähän toista ongelmaa, joka ei nyt sellaisenaan käy. Ei tässä mitään kiertoa ole. Ilmaa imetään ja puhalletaan. Ilmaa menee sinne varastoon ja lämmittää sitä. Ajattele tätä lentokoneen moottorina. Se imee ja puhaltaa ja hirveesti on lämpöä.

En vain keksi millä parametreillä kompura nostaa 25C -> 500C vain 10bar paineennousulla

Mä epäilen samaa, että tekoäly laski sen väärin. Kiinalaisten tekoäly oli varattu, niin siltä en saanut edes analyysiä. Kuumempaa se joka tapauksessa on. Laske se kelvineinä niin ehkä saat enemmän kuin 25 astetta ulos.

 

[anders]

Selvästi sovellat tähän toista ongelmaa, joka ei nyt sellaisenaan käy. Ei tässä mitään kiertoa ole. Ilmaa imetään ja puhalletaan. Ilmaa menee sinne varastoon ja lämmittää sitä. Ajattele tätä lentokoneen moottorina. Se imee ja puhaltaa ja hirveesti on lämpöä.

Joo eihän tuossa termodynaamisesti ongelmaa ole.

Mutta jos imuilma esilämmitetään jäähdytysilmalla, se nostaa kompuran sisäistä lämpötilaa joka nostaa imuilman lämpötilaa ja niin edelleen. Vaikka jossain kohtaa saavutettaisiin tasapaino, on siinä paikat ja materiaalit, varsinkin tiivisteet ja voitelu, lujilla.

Samahan saavuitettaisiin eristämällä kompura täydellisesti. Termodynamiikka ei sitä esti, materiaalitiede kylläkin.

Mä epäilen samaa, että tekoäly laski sen väärin. Kiinalaisten tekoäly oli varattu, niin siltä en saanut edes analyysiä. Kuumempaa se joka tapauksessa on. Laske se kelvineinä niin ehkä saat enemmän kuin 25 astetta ulos.

Voi olla myös että laski ideaalikaasulla. Ilma suht kaukana ideaalista.

 

[kotte]

Selvästi sovellat tähän toista ongelmaa, joka ei nyt sellaisenaan käy. Ei tässä mitään kiertoa ole. Ilmaa imetään ja puhalletaan. Ilmaa menee sinne varastoon ja lämmittää sitä. Ajattele tätä lentokoneen moottorina. Se imee ja puhaltaa ja hirveesti on lämpöä.



Mä epäilen samaa, että tekoäly laski sen väärin. Kiinalaisten tekoäly oli varattu, niin siltä en saanut edes analyysiä. Kuumempaa se joka tapauksessa on. Laske se kelvineinä niin ehkä saat enemmän kuin 25 astetta ulos.

Melko samaan tulokseen tekoälyn kanssa tulivat Wikipedian kirjoittajat, kun ilman kaltainen kaasu puristetaan mäntäkompressorilla puristussuhteella 1:10 (loppulämpötila vähän vajaa 500 astetta ja loppupaine runsaat 25bar), https://en.wikipedia.org/wiki/Adiabatic_process. Tuolla on laskelma purettu auki yksityiskohdittain. Pitää ottaa huomioon, että loppupainekin kasvaa, kun lämpötila kasvaa suljetussa tilassa, eli paine ja lämpötila kertautuvat keskenään.

 

[Arisoft]

Pitää ottaa huomioon, että loppupainekin kasvaa

Tää on se juttu joka intuitiivisesti ei sopinut kuvioon. Vaatii vain vähän rankemman tehon puristukseen kuin mitä 10 bar vaatisi.

 

[Arisoft]

Sitä paisuntaa mietin, että jahka se lämpö siitä 500 asteisesta ilmasta on siirtynyt varastoon ja siinä yhä sitä lämpöä on jäljellä väkisinkin vaikka 250 astetta vielä, niin sillä lämmöllä voitaisiin lisää esilämmittää sitä imuilmaa, jotta paisuntavettiiliin menevä ilma olisi mahdollisimman viileää. Nyt tässä olisi sitten se takaisinkytkentä silmukkakin, mutta ei se silti ikuliikkuja ole koska lämpö menee edelleen sinne varastoon. Imuilman esilämmitys on vähän sama kuin EVI kompurassa tehdään höyrystimeen menevän nesteen esijäähdytys.

 

[anders]

Melko samaan tulokseen tekoälyn kanssa tulivat Wikipedian kirjoittajat, kun ilman kaltainen kaasu puristetaan mäntäkompressorilla puristussuhteella 1:10 (loppulämpötila vähän vajaa 500 astetta ja loppupaine runsaat 25bar), https://en.wikipedia.org/wiki/Adiabatic_process. Tuolla on laskelma purettu auki yksityiskohdittain. Pitää ottaa huomioon, että loppupainekin kasvaa, kun lämpötila kasvaa suljetussa tilassa, eli paine ja lämpötila kertautuvat keskenään.

Tarkoilla luvuilla ratkaistuna 25C -> 500C puristussuhteeksi tulee 1:11 ja loppupaineeksi 28bar, kun kaasuna ilma. Joka tapauksessa merkittävästi enemmän kuin 10bar.

 

[anders]

Sitä paisuntaa mietin, että jahka se lämpö siitä 500 asteisesta ilmasta on siirtynyt varastoon ja siinä yhä sitä lämpöä on jäljellä väkisinkin vaikka 250 astetta vielä, niin sillä lämmöllä voitaisiin lisää esilämmittää sitä imuilmaa, jotta paisuntavettiiliin menevä ilma olisi mahdollisimman viileää. Nyt tässä olisi sitten se takaisinkytkentä silmukkakin, mutta ei se silti ikuliikkuja ole koska lämpö menee edelleen sinne varastoon. Imuilman esilämmitys on vähän sama kuin EVI kompurassa tehdään höyrystimeen menevän nesteen esijäähdytys.

Toki onnistuu tuollainen "välijäähdytin".

Pitää vaan huolehtia ettei kompura sula ja toisaalta paisuntaventtiili jäädy, ts. ottoilma pidettävä hyvin kuivana.

 

[anders]

Aloitetaanko energiataseen laskenta.

25C 1bar imuilma, kaksistage mäntäkompura, 1200L / min kuluttaa 8.8kW sähköä laskurin mukaan.

Välipaine ja lämpö 150C ja 3bar.

Ulostuleva ilma on 329C ja 10bar.

Sama ilmamäärä (72 m3 / h) vastuksella lämmitettynä ottaa 7.3kW tehoa.

Tuo erotus 1.5kW pitäisi siis saada talteen "välijäähdyttimellä" ennen ulospuhaltamista, jotta päästään pariteettiin vastuksen kanssa.

Menikö jotain väärin?

edit. voiko muuten puhtaasti kaasumaisella prosessilla ilman tiivistymistä/höyrystymistä ylipäätänsä saavuttaa teoreettisestikään hyvää cop:ia?

 

[Jule]

edit. voiko muuten puhtaasti kaasumaisella prosessilla ilman tiivistymistä/höyrystymistä ylipäätänsä saavuttaa teoreettisestikään hyvää cop:ia?

Eikö co2 laitteet toimi pelkästään kaasuna?

 

[anders]

Eikö co2 laitteet toimi pelkästään kaasuna?

Eikös siinä kuitenkin jonkinmoinen faasimuunnos ole kierroksella - vai onko se tosiaan normikaasuna? Ainakin joku kriittinen piste mainittu esityksissä, en ole tutustunut tarkemmin.

 

[Jule]

Eikös siinä kuitenkin jonkinmoinen faasimuunnos ole kierroksella - vai onko se tosiaan normikaasuna? Ainakin joku kriittinen piste mainittu esityksissä, en ole tutustunut tarkemmin.

Hiilidioksidi ei suostu nesteytymaan jonkun lämpötilan yläpuolella.. Ainakin jäähdutyskäytössä niitä on tietääkseni sellaisia jossa co2 on aina kaasuna.

E: +30C yläpuolella aina kaasuna. Eli kaipa se sitten jäähdytyksessä nesteytyy.

 

[kotte]

Sitä paisuntaa mietin, että jahka se lämpö siitä 500 asteisesta ilmasta on siirtynyt varastoon ja siinä yhä sitä lämpöä on jäljellä väkisinkin vaikka 250 astetta vielä, niin sillä lämmöllä voitaisiin lisää esilämmittää sitä imuilmaa, jotta paisuntavettiiliin menevä ilma olisi mahdollisimman viileää.

"Ei kerrostava" lämpövarasto on joka tapauksessa tehoton. Kunnollisessa varastossa kaasun saa jäähtymään melko lähelle ympäristön lämpötiloja -- vaikka sitten ottamalla vesivarasto viimeiseksi asteeksi. Mikään kompressori ei siedä sitä, että yritetään syöttää 250-asteista kaasua imupuolelle eikä tuo ole energiatehokasta.

Varaston suunnitelmat pitää panna uudelleen pöydälle alkutekijöistään ennen kuin moisia imulämpötiloja ruvetaan edes harkitsemaan.

 

[anders]

Tuo erotus 1.5kW pitäisi siis saada talteen "välijäähdyttimellä" ennen ulospuhaltamista, jotta päästään pariteettiin vastuksen kanssa.

Välijäähdytyksen sijaan/lisäksi voisi ottaa energiaa talteen myös ilmakäyttöisellä turbiinilla/moottorilla, joka pyörittäisi suoraan kompuraa.

Näin voitaisiin saada merkittävä osa paineilman energiasta talteen.

 

[kotte]

Eikö co2 laitteet toimi pelkästään kaasuna?

Jos ei saada nesteytymään paineisena lauhdutuksella ympäristön lämpötilaan, sitten lauhdutetaan osittain poistamalla ylimääräinen paineisen esijäähdytetyn kaasun energia turboexpanderilla (joko sähköksi tai käyttämään turbokompressoria paineistetun kaasun lisäosuudeksi). Mitään ihmeitä ei tuollaisella ekspansioturbiinilla kuitenkaan saa aikaan.

 

[Arisoft]

Tuo erotus 1.5kW pitäisi siis saada talteen "välijäähdyttimellä" ennen ulospuhaltamista, jotta päästään pariteettiin vastuksen kanssa.

Joo tuossa se homman pihvi on. Systeemi hyötysuhde on kovin riippuvainen siitä miten kylmäksi ulostuleva ilma saadaan. Siitä pitäisi saada myös liike-energia pois. Tällaisia on sommiteltukin turboahdin tyyppisinä, joissa loppujäähdytys tehdään turbiinilla. Sellainen olisi kyllä liian kallis verrattuna vastukseen. Ellei sitten vain laita auton moottoria siihen niin että osa pytyistä pumppaa ja ja osa laajentaa.

 

[Jule]

Mitä tuolla paineilmakompressorilla nyt yritetään saavuttaa? Jos ajatus on tehdä jokin köyhänmiehen lämpöpumppu, niin eihän siinä ole mitään järkeä, pelkästään lämmön siirtoonhan tuo on täysin typerä laitos.

 

[Arisoft]

Mitä tuolla paineilmakompressorilla nyt yritetään saavuttaa? Jos ajatus on tehdä jokin köyhänmiehen lämpöpumppu, niin eihän siinä ole mitään järkeä, pelkästään lämmön siirtoonhan tuo on täysin typerä laitos.

Tarkoitus olisi nostaa liki ilmaisella energialla tuotettua lämpöä korkeammaksi, jotta varastoon saadaa ladattua enemmän energiaa kuin pelkillä vastuksilla. Idea sinänsä toimii, mutta käytännön toteutus on todennäköisesti taloudellisesti kannatamaton ja liian meluisa.

 

[anders]

Tarkoitus olisi nostaa liki ilmaisella energialla tuotettua lämpöä korkeammaksi, jotta varastoon saadaa ladattua enemmän energiaa kuin pelkillä vastuksilla.

Jos COP:n saa yli 1 ja jonkin TMA:n, niin sitten on järkeä. Jos ei niin ei.

Jos ei, niin vastukset ajaa saman asian, enkä näe niille ylärajaa kuinka paljon energiaa saa ladattua, kunhan lanka ei sula. Itse asiassa normaali lämpöä kestävä sähkökaapeli pitkällä kiepillä levitettynä veden tai hiekan sisään toimisi ihan hyvänä priimausvastuksena. Sopiva vastus valittuna kiinteästi tai releillä toteutetulla impedanssin sovitus MPPT:llä niin voi kytkeä suoraan paneeleihin ilman inua välissä.

 

[anders]

edit. voiko muuten puhtaasti kaasumaisella prosessilla ilman tiivistymistä/höyrystymistä ylipäätänsä saavuttaa teoreettisestikään hyvää cop:ia?

Vastaan itse itselleni, ainakin helium stirling jäähdyttimet toimivat koko syklin kaasumaisena.

 

[kotte]

Jos suunnittelee lämpöenergian varastoimista hyvin kuumaan lämpövarastoon, voisi moisen lämpöpumpulla suoritetun lataamisen ohella miettiä sitäkin, että lataa vain vastuksella, mutta ottaa purettaessa osan korkealaatuisesta lämpöenergiasta sivuun tuottamaan sähköä ja vasta loput lämmitykseen. Lataus olisi silloin hyvin yksinkertaista myös tehonsäädön osalta ja purettaessa ei sähkön tuotannon hyötysuhteesta tarvitsisi kantaa suurta murhetta, koska mitä jää saamatta sähkönä, saadaan silti lämpönä hyödyksi.

Sopivia voimakoneita olisivat erilaiset stirlingmoottorit tai suljetut kaasuturbiinikierrot (höyrykoneita ja -turbiineita turvallisempina ratkaisuina).

 

[anders]

Oilon ainakin on tehnyt tuollaisia teolliseen mittakaavaan. Espooseen on rakennettu ilmavesilämpöpumppukaskadilaitoksia kaukolämmön tuotantoon ja niissä on juuri luokkaa 40-asteista vettä tuottavia suuria perusvilppejä ensimmäisenä asteena (jopa satoja rinnakkain) ja perässä sitten klusterikohtaisia (Oilonin) maalämpöpumppuja, joilla tuotetaan maksimissaan 80...90 asteista vettä verkostoon (perässä on vielä sähkökattila priimaukseen, jos tilanne vaatii kuumempaa lähtövettä).

Mitä jos unohdetaan hetkeksi paineilmat ja palataan veteen.

Laitetaan putkisto haihduttimen puolella 100 mbar paineeseen, jolloin vesi höyrystyy 45C lämmössä.

Ensimmäisenä stagena lämmitetään uima-allaspumpulla tuohon 45C lämpöön ja vesi-vesi lämmönvaihdin haihdutin haihduttaa matalapaineisen veden höyryksi. Kompura pumppaa sitten paineen sopivan/riittävän ylös, jotta vesi palaa nesteeksi - mikähän paine on, miten lasketaan, n. 1bar? - ja lämmittää esim siihen 90C lämpöön lauhduttimen puolelle. Paineenalennusventtiili palauttaa takaisin kiertoon 100 mbar puolelle.

Toimisiko noin suoraan? Miksei tällaista ole tehty? Voisiko itse kasata?

 

[anders]

(höyrykoneita ja -turbiineita turvallisempina ratkaisuina).

Vanha veturimies isovanhempien naapurista aina sanoi, että höyrykonetta turvallisempaa olekaan, kun siitä näkee välittömästi mistä liitos vuotaa

 

[anders]

Uusi vasta keksitty ja patentoitu R718 olisi erittäin lupaava kylmäaine näihin sovelluksiin:

Further Benefits of R718
Evaporation enthalpy is higher than 2 200 kJ/kg.
ΔHvap of R290 e.g. is about 365 kJ/kg @ 0°C,
for R134a it is only 198 kJ/kg.
Only a small amount of R718 needs to evaporate to achieve the same cooling performance. This also mitigates the main downside of R718, the huge vapour volume.
Only a slight decrease in cooling capacity for higher condensation temperatures.
When changing the condensation temperature from 30°C to 90°C the cooling capacity only drops by 10%. For R134a and R290 it drops more than 60%.
This makes R718 ideal for heat pumps.
A GWP and ODP of ZERO makes it the environmentally friendliest refrigerant on earth.
It is also not harmful in any way.
Refrigerant related safety requirements are not applicable for R718.

Aivan vaaraton tämä aina kuitenkaan ei ole, kuten tämä USA:ssa tapahtunut vuoto esimerkkinä osoittaa:

Refrigerant 718

News flash! A major spill of refrigerant R718 occurred on the Interstate last night! The refrigerant soaked the highway and surrounding ground. Luckily, in a few hours it dried up with no effect other than helping nearby plants and small animals.

Jonkun verran ainetta on jo luonnossa kierrossa, joten sitä huuhtoutuu valitettavasti meidänkin rannoille joka päivä.

 

[anders]

Aemmin mainittu paineilmaprosessi lämmön lataukseen kaaviomuodossa:

 

[kotte]

Toimisiko noin suoraan? Miksei tällaista ole tehty? Voisiko itse kasata?

Kyllä tuo varmaan toimisi. Syy, miksei yleensä tehdä on kovin alhainen painetaso, eli mäntien iskutilavuuden on oltava suuri, laitteen kaikkinensa isokokoinen ==> kallis. Turbinkompressoreita ei voi ajatellaakaan noin alahsilla paineilla.

Tilanne olisi jo aivan toinen luokkaa 200^oC lämpötilassa.

Uusi vasta keksitty ja patentoitu R718 olisi erittäin lupaava kylmäaine näihin sovelluksiin:

Mainitsin tuossa edellä ilmavesilämpöpumpun kaukolämmön tuottamiseen. Kokeiluprototyypissä oli kylmäaineena R718, mutta sitä kuulemma pidettiin liian vaarallisena 10 kertaa tehokkaamman laitoksen kylmäaineena lähellä asutusta ==> valittiin muistaakseni R134A toisen asteen maalämpöpumpuille (samaa, mitä on perinteisesti käytetty jätevesilämpöpumpuissa kaukolämmön tekoon).

Aemmin mainittu paineilmaprosessi lämmön lataukseen kaaviomuodossa:

Lämpövoimakoneenahan moista on sovellettu joissakin koeydinvoimaloissa ja ilmastoinnin jäähdytykseen lähes ainoana sovellettuna ratkaisuna lentokonekäytössä (jäähdytetty ilma on johdettu suoraan kabiiniin; ilma lämmitetään muuttamalla järjestelmän painesuhteita peltilaitteistoilla ja matkalentokorkeudessa osin myös ulkoilman paineen nostolla. Ilmahan otetaan tyypillisesti moottorin ahtimen puristamasta virrasta).

Vanha veturimies isovanhempien naapurista aina sanoi, että höyrykonetta turvallisempaa olekaan, kun siitä näkee välittömästi mistä liitos vuotaa

Stirlingmoottorista kylläkin saa paljon höyrykonetta paremman hyötysuhteen aikaan, moniin muihin lämpövoimakoneisiin verrattuna jopa varsin hyvän yksivaiheisella prosessilla, suhteellisen yksinkertaisella laitteistolla ja suhteellisen pienessä mittaluokassa.

 

[Mikkolan]

Jos varastoa lämmitetään lämpöpumpulla niin kannattaako kytkeä 2 pumppua kaskadiksi? Eli 1.pumppu ottaa ilmasta 20 C ja korottaa sen 35 C sitten 2. pumppu korottaa 35 C => 55 C. Hatusta ottaen kummankin COP on 7 mutta paljonko on niiden yhteinen COP?

 

[kotte]

Jos varastoa lämmitetään lämpöpumpulla niin kannattaako kytkeä 2 pumppua kaskadiksi? Eli 1.pumppu ottaa ilmasta 20 C ja korottaa sen 35 C sitten 2. pumppu korottaa 35 C => 55 C. Hatusta ottaen kummankin COP on 7 mutta paljonko on niiden yhteinen COP?

Jos ensimmäinen aste kuluttaa sähköä 1 tehoyksikön, se tuottaa lämpöä yhteensä 7 tehoyksikköä. Toinen aste sitten lähtee korottamaan tuota 7 tehoyksikköä ja kun COP on 7, sähköä tarvitaan 7/6 tehoyksikköä (eli n. 1,16667 tehoyksikköä). Tuloksena sitten syntyy 8 1/6 tehoyksikköä.

Vastaavasti sähköä tarvitaan 1 + 1 1/6 tehoyksikköä, eli yhteensä 2 1/6 tehoyksikköä (n. 2.166667 tehoyksikköä). Tästähän saadaan kokonais-COPiksi 8 1/ 6 / 2 1/6 (8,16667 / 2,16667) eli 49 / 13 (~3,76923).

​

 

[kotte]

Onko tässä nyt joku hienous mitä en tajua. Jos kumpikin pumppu toimii COP 7 hyötysuhteella niin kokonaisjärjestelmän hyötysuhde pitäisi olla silloin tasan 7.

Kyllä kokonais-COP täytyy laskea suunnilleen periaatteella, jonka kuvasin. Ensimmäinen aste tuottaa tietyn määrän lämpöä sanotulla COPilla 7 ja tuotto sitten käytetään kokonaisuutena seuraavan asteen inputina. Sähköä on käytettävä juuri määrä, jolla tuo ensimmäisenasteen tuotto saadaan kokonaan seuraavan asteen inputiksi, mutta niin, että lämpömäärä tulee käytetyksi kokonaan.

 

[Arisoft]

Jos varastoa lämmitetään lämpöpumpulla niin kannattaako kytkeä 2 pumppua kaskadiksi? Eli 1.pumppu ottaa ilmasta 20 C ja korottaa sen 35 C sitten 2. pumppu korottaa 35 C => 55 C. Hatusta ottaen kummankin COP on 7 mutta paljonko on niiden yhteinen COP?

1. pumppu tuottaa tehoa 15 yksikköä ja kuluttaa 2,14 yksikköä
2. pumppu tuottaa tehoa 20 yksikköä ja kuluttaa 2,86 yksikköä

Kokonaisvaikutus on (15+20)/(2,14+2,86) = 35/5 = 7

 

[Arisoft]

Kyllä kokonais-COP täytyy laskea suunnilleen periaatteella, jonka kuvasin.

Tuli mieleen että tuo epäsymmetria tuotoissa jotenkin sotkee mutta en kyllä laskemalla saanut sitä osoitetuksi. Lasketko tuoton tai kulutuksen eri tavalla?

 

[kotte]

1. pumppu tuottaa tehoa 15 yksikköä ja kuluttaa 2,14 yksikköä
2. pumppu tuottaa tehoa 20 yksikköä ja kulutuaa 2,86 yksikköä

Kokonaisvaikutus on (15+20)/(2,14+2,86) = 35/5 = 7

Tuli mieleen että tuo epäsymmetria tuotoissa jotenkin sotkee mutta en kyllä laskemalla saanut sitä osoitetuksi.

Tuossa laskelmassi on juuri se epäsymmetria (gappi),että jälkimmäiseltä asteelta puuttuu lämpö-inputia. Et saa sitä mistään näillä oletukseillam, ellet tee myös sitä tai hommaa jostakin lämpimämmästä lähteestä.

 

[Arisoft]

Tuossa laskelmassi on juuri se epäsymmetria (gappi),että jälkimmäiseltä asteelta puuttuu lämpö-inputia. Et saa sitä mistään näillä oletukseillam, ellet tee myös sitä tai hommaa jostakin lämpimämmästä lähteestä.

Ymmärrän ettei tuo todellisessa tilanteessa voi onnistua, mutta annetuilla tiedoilla en keksi miten päädyt tuohon malliin. Siinä on annettu pumppujen output tehot ja niiden COP. Muita lähtötietoja ei ole.

 

[anders]

Ymmärrän ettei tuo todellisessa tilanteessa voi onnistua, mutta annetuilla tiedoilla en keksi miten päädyt tuohon malliin. Siinä on annettu pumppujen output tehot ja niiden COP. Muita lähtötietoja ei ole.

Kannattaa laskea helpommilla luvuilla, vaikka cop kakkosella.

Ensimmäinen pumppu kuluttaa silloin yhden yksikön energiaa ja ulos tulee kaksi. Toinen pumppu tekee saman.

Kaskadin lopussa energiaa tulee kaksi ja energiaa kulutethu kaksi. Kysymys onkin, onko COP silloin alkuluku?

 

[Arisoft]

Kannattaa laskea helpommilla luvuilla, vaikka cop kakkosella.

Ensimmäinen pumppu kuluttaa silloin yhden yksikön energiaa ja ulos tulee kaksi. Toinen pumppu tekee saman.

Kaskadin lopussa energiaa tulee kaksi neljä ja energiaa kulutethu kaksi. Kysymys onkin, onko COP silloin alkuluku?

No lasketaan

COP on (2+2)/(1+1) = 4/2 = 2

2 on alkuluku.

 

[anders]

COP on (2+2)/(1+1) = 4/2 = 2

2 on alkuluku.

2 on kyllä alkuluku, mutta onko se vastaus, kun energiaa kuluu 2 yksikköä ja ulos tulee 2?

 

[Arisoft]

2 on kyllä alkuluku, mutta onko se vastaus, kun energiaa kuluu 2 yksikköä ja ulos tulee 2?

No jos lähdetään tälle Trump linjalle että valheesta tulee totta niin siinä tapauksessa cop lasketaankin näin

Sisään 2 ja ulos 2: COP = 2+2 = 4

Ehkä voisit kuitenkin kertoa kuinka päädyit siihen että ulos tulee 2.