Vs: Lämmönvaihdin savukaasujen lämmön talteenottoon
Terve!
Itsellä on visio savukaasukeräimestä nykyisen lämmityksen rinnalle ja alla tarinaa aiheesta...
Talo on 2002 valmistunut 1,5 kerroksinen, noin 180m² ja 560m³. Molemmat kerrokset lattialämmityksellä, päälämmönlähde IVT490 poistoilmalämpöpumppu ja ”lisänä” Tulikiven takkaleivinuuni, jonka leivinuunia tulee lämmitettyä ahkerasti. Leivinuunia tulee lämmitettyä koska sillä saa paremmin lämpöä irti kuin tuon huonolla takkaosalla.
Myös sähköä kuluu ahkerasti varsinkin, kun lämpötila menee 0°C alle, tuo raja mihin kompuran teho 1-1,5Kw?? riittää ilman sähkövastusta, kun käyttöveden kulutus on pientä = yksi käy suihkussa, kaksi suihkua samaan aikaan = sähkövastusta päälle. Nykyisellä lattialämpösäädöllä lämpötila tippuu 16-17°C tasolle muutaman päivän aikana, puilla tulee sitten sen verran lämmitettyä, että lämpö on noin 21-22°C.
Olen mittaillut muutaman kerran, että savupiipun yläpäästä puolimetriä sisään on noin 240C° kun on lisännyt noin 10kg erästä loput ja paras palo on tuolloin vielä meneillään. Piipun alapäässä nuohousluukun kohdalla on silloin noin 370-450°C palo vaiheesta riippuen, nousee yli 500°C jos heti puiden lisäuksen jälkeen pitää vetoa kokonaan auki. Nämä on mitattu yleismittarin mukana tulleella anturilla. Paljon pienemmällä vedolla ei voi polttaa, ettei uuni ala nokeentua.
Puita kuluu päivässä 0- -5C° keleillä noin 8kg / vajaa 1h paloaika, jolla leivinuuni nousee 200°C ja uuni muualta pinnasta mitaten 60-100°C Kylmemmillä -5 - -10C° noin 12kg reilu 1h paloaika ja tuosta eteenpäin noin 16-20kg / 1.5-2h paloaika, puut ovat ”ilmaisia”, 8kg = yksi puutelineellinen. Nyt on poltettu kuusta ja mäntyä, kaasuuntuvat voimakkaasti alussa ja varman siitä tuo +500°C lukemat. Puuta palaa syyskyyn lopulta huhtikuun alkuun noin 6-7m³.
Takkaleivinuuni on Tulikiven TLU2680 ja piippu myös saman valmistajan harkkolementtipiippu, ulko-osa Leca-elementtejä joiden sisässä on villaeristeinen keraaminen sisäputki. Muuten hyvä systeemi, mutta lämpöä tuo piippu ei luovuta rakenteensa läpi ollenkaan, ei kaikki mikä menee piippuun, menee hukkaan, paitsi vedon muodostus.
IVT 490 oma varaaja on manttelivaraaja, jossa 163L käyttövesi ja 57L lämmitysvesi, ulkovaippana olevaa lämmitysvettä lämmitetään ja käyttövesi johtumalla. Varaaja on pieni, joten lisätilavuutta varmasti kannattaa laittaa. Tuossa on liitännät ulkoiselle lämmönlähteelle pohjassa, 1x lähtö ja paluu ohjausputkella 3/4" / DN20, lisäksi olisi yläreunassa lämmityksen varoventtiilin yhde, jota voisi myös hyödyntää varaajan liitäntään.
Uuni ja piippu ovat tilanjakajana olohuoneen ja keittiön välillä, nuohousluukku on keittiön puolella näkyvällä ja huonolla paikalla, joten sen kautta ei oikein voi keräimenputkia viedä. Tai voi mutta vaatii paljon siistejä kotelointeja ja kiertelyjä, silloin kyllä säästyisi pitkiltä putkilta ulkona kylmässä ja siirtonesteenä menisi vesi ja vaikka se sama kuin varaajassa oleva….
Suunnittelin että savukaasukeräin lasketaan roikkumaan piipusta alas jotain kymmeniä senttejä savupellin päältä ylöspäin, jotta se olisi mahdollisimman alhaalla = lämpimässä ja keräimellä saa riittävästi mittaa. Tällöin putkitus pitää tehdä ulkokautta vastaavalla tavalla kuin aurinkokeräimissä ja pakkasnestetäytöllä, tämä myös mahdollistaisi ne aurinkokeräimet.
Savukaasukeräinhän vaatii vastaavan lämmityskierron kuin puukattiloissa, jotta se ei hikoile ja nokeennu, vai vaatiiko latausventtiiliä? Kierrosta vaan tulee turhan pitkä, jos pumppu ja termostaattiventtiili ovat sisällä teknisessä tilassa:
- 1: Voiko pumpun ja venttiilin asentaa ulos? Piipun viereen kulkusillalle tämä sopisi hyvin, joku suojalaatikko voisi olla ihan eristeiden kannaltakin hyvä. Tällöin keräinkierukka lämpiäisi nopeammin ja säästyisi yhteensä noin 20-25m kierrolta, joka varmasti ottaa aikaa, jotta lämpiää ja hukka myös energiaa. Mutta hukkaako kylmä pumppu/venttiiliyksikkö saman energian lämmetessään?
- 2: Ilmeisesti keräinputkeksi kannattaa hankki Rst/Hst taipuisaa Dn16 putkea, se kun näyttää olevan halvin järkevä vaihtoehto?
- 3: Muuten siirtoputkitus eristetyllä aurinkokeräinputkella tai vastaavalla?
Varaajaksi/vaihdin pöntöksi pitäisi tehdä sopiva pönttö, johon voisi laittaa kuparisen kierukan, joka on jo olemassa, vanha mutta käyttämätön käyttövedelle tehty. Tai hankkia uusi edullinen varaaja.
- 4: Jos varaaja olisi noin 100cm korkea 50cm jalustalla (lattiapiirien tukit mahtuvat alle) sen pystyisi kytkemään vapaa kiertoisena 3/4" / DN20 putkikoolla IVT490 rinnalle, alayhde varaajan pohjaan ja yläyhde varoventtiili yhteestä, varo sitten eri paikkaan. 100cm korkea ja D 50cm varaaja oli noin 196L.
- 5: Tai isompi varaaja matalan jalustan päälle, joku 150cm korkea sopisi, D50cm = 300l. Lisävaraajan yläpinta olisi silloin korkeampi kohta kuin IVT490 = vaatii pumpun, jotta lämpö siirtyy IVT omaan varaajaan ja jonkinlaisen lämpötiloihin perustuvan ohjauksen, jotta vettä ei vatkata turhaan, IVT490 on omakin ohjaus olemassa ulkoiselle varaajalle, ainoa huono olisi siinä maksimilämpötilan rajaus +65°C.
Lisäksi tarkoitus on tehdä mahdollisimman paljon itse, jotta kustannukset jäisivät järkeviksi ja tästä saisi muutakin kuin tekemisen iloa. Teräslevy ja hitsaustyöt, yms onnistuu, samoin putkityötkin, niin sen puolesta tämä ei jää tekemättä. Tietysti edulliset uudet ja käytetyt kelpaa, sitten kun se aika taas loppuu, niin ostetaan kaupasta ja nyt yhden 100€ takia kannata montaa päivää näpertää säästöä…
Vaikuttaako ajatukset järkeviltä, lähinnä mietityttää tuo lyhyt polttoaika saako tästä kuitenkaan mitään irti?