Lämmitysjärjestelmän PEX -putkien vaihto

jussi

Vakionaama
Nonni, nyt olis talon yksputkikierto vaihdettu. Olkkarin patteri ja jakotukki vielä kirrailematta, mutta putki paikallaan. Ärsyttää vaan, kun en taho millään saada tuota uutta taivuteltua samaan asentoon kun edellinen oli. Just esm. olkkarissa on piilottava jalkalista, niin pitäs kyllä saada aika samaan asentoon... Pitää ehkä vielä kokeilla lämmitellä, jahka saa helmet kirrattua suorassa asennossa.
Pikkasen oli piukka viimenen pitkä läpivienti olkkarista kellariin, vanha putki ei millään halunnu liikkua. Tummelilla rasvasin ja kuormaliinan räikällä vedin kellarin rapun kaiteesta... Lähti liikkeelle ja uus putki tulikin sit ihan käsipelillä perässä, paljon liukkaampaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pitää ehkä vielä kokeilla lämmitellä, jahka saa helmet kirrattua suorassa asennossa.
Tutkisin ensin tuon lämmittelyn irtopätkiin. Jos menee kurtuille, putki osaa olla pilalla silloin. Putkea voisi lämmittää kiehuvalla vedellä tai höyryllä. Hetkellinen ylilämpö tuskin putkea tuhoaa mutta 100 astetta ei sitä myöskään sulata mutta voisi pehmentää sen verran että asettuisi paremmin. Rakenne on kyllä jo alunperin huono, jos putkiin tulee kiveriä mutkia ja mutkistahan se oli pettänytkin.
 

jussi

Vakionaama
Tutkisin ensin tuon lämmittelyn irtopätkiin. Jos menee kurtuille, putki osaa olla pilalla silloin. Putkea voisi lämmittää kiehuvalla vedellä tai höyryllä. Hetkellinen ylilämpö tuskin putkea tuhoaa mutta 100 astetta ei sitä myöskään sulata mutta voisi pehmentää sen verran että asettuisi paremmin. Rakenne on kyllä jo alunperin huono, jos putkiin tulee kiveriä mutkia ja mutkistahan se oli pettänytkin.
Väkisin niitä mutkia tulee, koska jälkiasennus ikivanhaan taloon. Vaan ei ne nyt niin jyrkkiä kuitenkaan ole, en vaan meinaa saada edellisten asentoa kopsattua.
Ja kyllä ne pettämiset oli ihan suorilla vääntelemättömillä osuuksilla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kokeilin tuota Uponorin Combi pipen taivuttamista vielä kuumana. Pelkkä kuumennus ei irrottanut kalvoa ja putki vaikutti terveelle jäähdyttyään, jos sitä ei taivuttanut. Taivutettaessa tuo menee mutkan sisäreunasta kurtuille ja ihan kunnolla meneekin. Kerran synnyttyään kurtut eivät oikene lämmittämällä. Kokeilin myös venytystä. Venytettäessä putki säilytti melko hyvin sileytensä mutta ainakin tällä kertaa kun en ollut valmistunut pitämään siitä venytystä jäähtymisen aikana, pinta meni kurttuille heti kun venytyksen lopetti. Kerran kurtuille mennyt ei enää suoristu lämpökäsittelyllä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
IMG_20240831_171740.jpg


Tuollaisen 180 asteen mutkan sain aikoinaan tehtyä 22 milliseen.Se ei pysy muodossaan ilman tuota metallipantaa, mutta kurttuja ei ole tuossa. Lämmitin kyllä sitä taivuttaessa mutta liekö lämmitin enemmän ulkoreunasta kuin sisäreunasta.
 

jussi

Vakionaama
Kerran kurtuille mennyt ei enää suoristu lämpökäsittelyllä.
Toi on tavallaan jännä, kun putken ohjekin kertoo, että esm. taivutuslommahduksen voi palauttaa oikeaan muotoon lämmittämällä putki kirkkaaksi. Pitäisi sillon palautua siihen muotoon, mihin tehty. Yhdellä pätkällä kokeilinkin, ja ainakaan päässä ei kannata kokeilla, mittatarkkuus katoaa kyllä siinä hommassa, vaikka muoto palaakin. Koepala oli taivuttamaton, joten "kelmun" käytös jäi tutkimatta.
 

jussi

Vakionaama
Osassa noista taivutuksista se kelmun rypyttyminen vähän näkyy, mutta ei näytä olevan mitenkään sidoksissa taivutuskulmaan. Loivissakin on, ja taas joissain tiukemmissa ei ole. Lämmityksen suunta saattaa olla sen osalta kriittinen.
Vaan onpahan vedet päästetty systeemiin, yhtään vuotoa ei löytynyt ainakaan vielä. Ensi kesänä sit taas nähdään, mitä tapahtuu kun kuumana käynyt putkisto jäähtyy kylmäksi seuraavan kerran.
 

jussi

Vakionaama
Jotta vesivahinkokorjuu olis täydellinen, niin siinä sit loppusiivoillessa kaadoin mopin. Harmi et oli ämpärissä ja sekin kaatu. Ja taas vesi-imuroitiin ja luututtiin lattiaa. Onneks nyt jäi lähinnä vitutukseen vahinko.
Jarrutuksesta huolimatta alkas oleen tavarat paikoillaan, sohvan jos vielä kasailis. Taidetaan mennä alkuun vanhalla sohvalla, kun se on mukavampi, eikä kastunu.
Pääsee ehkä kohta ilpin vaihtoon... Joka sekin on vielä tuntematon sirkus kaikkine tutkittavine ominaisuuksineen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Hapoteltiin kaverin talossa lattialämmityspiirit. Hapotus sujui kuin valssi mutta pettymys oli suuri, kun nämä virtausmittarit eivät kirkastuneet vaikka putket kirkastuivat. Näissä vesi ei kierrä tämän mittarin kautta vaan vähän syvemmällä jakotukin sisällä on väljä mäntä, joka vetää tämän fiktiivisen rotametrin näyttöä. Tuo koko mittarielementti siis lähtee irti kun aivan kuvan alareunassa olevaa messinkimutteria pyörittää. Mittalasin päästä olevasta kruunukannasta kun pyörittää tuota "mittaria" niin jokin virtaussäätö ilmeisesti toimii. Itselläni ei ole tämmöisiä mittareita joten ihan uusi tuttavuus. Hyvä puoli, että kaikki toimii mutta tuo mittaus on lukukelvoton eikä äkkiä keksitty, kuinka tuon mittarin voisi puhdistaa.

Sattuisiko kukaan tietämään, onko tuo mittalasielementtit jotenkin avattavissa tai puhdistettavissa? Kun tuon otti irti, vaikutelma oli, että sinne menee hiukan väljästä reiästä se männän varsi, joka tuota "mittaria" käyttää. 10 kpl noita oli. Suhteellisen helppo ottaa irti ja vaihtaa uusiin mutta onko nuo kertakäyttöisiä vai mitä kun menevät tuon näköiseksi. Jakotukki oli rosterinen PEXEP ja asennusvuosi 2000.

Vaikutelma oli, että putket ovat tuolloin olleet vielä juuri samaa tyyppiä kuin itselläni, eli diffuusiosuojaus on PEX-putken ulkopinnassa. Kaikki tutut kolineet eli pistemäisiä ruostekasaumia mitättömien vaurioiden kohdilla ja runsaasti möhnää, joka tuli pihalle hapon siivittämänä.

Virtausmittari.jpg
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tuli seinä vastaan entiseen autotalliin tehdyn lattialämmityksen elvytysyrityksen kanssa. Kokeilin laitatuttaa sinne ylimääräisen kiertopumpunkin, mutta ei herännyt sillä kunnolla eloon ja päätin, että yhden lattian takia en lämpöjä rupea nostamaan kiertoon. Aikanaan lähdin etelänmatkalle hiihtolomaksi ja sanoin timpureille, että poistavat patterin ja vetävät lattialämmön valuun vanhan lattian päälle. Öljyaikaiset putket en nykyisillä menolämmöillä enää riitä mihinkään ja vielä 12 mm putki, niin päätin roilottaa. Puhelimeen hommattu Flir one pro on ihan kelpuullinen väline, kun pitää alkuarviointia tehdä ja vaikka esim että jotakin pinnan alta. Putken tulo löytyi toiselta seinältä ja paluu hävisi toisen seinän sisään. Olivat vain vetäneet toisen putkikiepeistä ja jatkaneet eri putkea entiseen tulopisteeseen, valut päälle ja seinät umpeen ja putkiliitokset villojen sekaan.

No roilotusta tiedossa viikonloppuna. Huone on nykyään koolattuna 3 m x 6,4 m, eli just alle 20 neliötä. Arvelin, että pystyy just ja just vetämään 17 x 2 mm putkella ilman liitoksia pannuhuoneesta asti ja potentiaalinen termari/ kuristus vielä toimii tuolla putkikoolla. 20 mm tuntuisi ehkä liian väljältä ja menee muu lämmitys sekaisin. Mitä ollaan mieltä? Kumpaa tuonne pitää vetää 17 vai 20 mm?
Tuossa muutama Flir one kuva kadonneista putkenpäistä ja nykyisestä lattiavedosta. Kyllä tuonkin laadun kuvat on jo ihan informatiivisia ainakin. Paremmilla vehkeillä sitten enemmän laatua ja parempaa infoa. Varsinkin nuo 2 kuvaa joissa putket hävisi seinän sisään ja mistä ettiä.
 

Liitteet

  • 20250121T133811.jpeg
    20250121T133811.jpeg
    86,7 KB · Katsottu: 91
  • 20250121T133823.jpeg
    20250121T133823.jpeg
    133,7 KB · Katsottu: 89
  • 20250121T133852.jpeg
    20250121T133852.jpeg
    108,5 KB · Katsottu: 89
Viimeksi muokattu:

lmfmis

Vakionaama
Laita suunnitelmat lattialämmityspuljulle ja sano että huoneet x on sitten tehtävä xx mm putkella niin saat pläänin talin putkille.

Ystävällisesti ilmaista.

20mm voi tosiaan olla liian väljä ja kuristamalla ei saa kuntoon...17mm sokkona laittaisin.
 

jussi

Vakionaama
Vaan onpahan vedet päästetty systeemiin, yhtään vuotoa ei löytynyt ainakaan vielä. Ensi kesänä sit taas nähdään, mitä tapahtuu kun kuumana käynyt putkisto jäähtyy kylmäksi seuraavan kerran.
Nyt kun kasatessa laitoin hitusen sitä tiivistesilikonia helmien lähistölle, niin ei yhtään vuotoa kylmänä lämmityskauden jälkeen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nyt kun kasatessa laitoin hitusen sitä tiivistesilikonia helmien lähistölle, niin ei yhtään vuotoa kylmänä lämmityskauden jälkeen.
Minkäslaista tiivistesilikonia sinä nyt sitten oikein laitoitkaan?

Itse käytin semmoista kuin Rocol Aquaseal, joka on kirkas vaseliinia muistuttava rasva, ei kovetu ja mitään rasvaa ei laajene pintoja pitkin kuten konevaseliinista. Myöskään pölyä tämä ei kerää. Huono puoli, että käsistä saa irti vain tiukalla karhunkielihankauksella ja tietty enimmät paperilla pyyhkimällä. Rasvaa menee ihan mitättömän vähän, putken päähän helmen alle, helmen ympärille ja kartiopintoihin sekä mutterin kierteeseen molemmin puolin. Rasvattuina mutterit pyörivät nätisti ja helposti, ei paha rasti ollenkaan. En tiedä onko etua vai haittaa, mutta itse ajattelen, että silikonirasva saattaisi estää mikroskooppisia vuotoja ja toisaalta ainakin edistää sen helmen oikeaoppista asettumista putken ympärille. Tämä ei siis kovetu ollenkaan eikä vaikuta mitenkään purkamiseen.

Annoin noiden olla jotain parisen viikkoa vapaana ennen kuin laittelin mööpeleitä pattereiden eteen. Tuona aikana ne lämpenivät ja jäähtyivät moneen kertaan. Eipä noissa vuotoja esiintynyt. Niitä mitkä ovat näkyvillä, olen joskus sormikoukulla vetäissyt mutterin allta. Siinä näkee hyvin, jos siellä on pienikin vesitippa niin sormeen jotain kosteutta ilmestyisi. Itse huuhtelin ja tyhjensin myös suojaputket pölynimurin kanssa.
 
Tervehdys! Lattiaa oltiin hiomassa, ja huomasin jälkikäteen, että hiomakone oli osunut patteriverkon PEX-putkeen. Putken pinnassa on muutamia pieniä naarmuja, joista syvin on arviolta noin 0,5 mm – ei siis läpäissyt seinämää, vaan vaikuttaa pinnalliselta vauriolta.

Putket ovat noin 20 vuotta vanhoja, halkaisijaltaan 15 mm ja seinämävahvuus 2,5 mm. Kyseessä on vesikiertoinen patteriverkko, jossa käyttöpaine on noin 1 bar. Talvella veden lämpötila nousee korkeintaan 65 asteeseen.

Putken vaihtaminen olisi teoriassa mahdollista, mutta käytännössä vaikeaa – kyseinen putki kulkee pitkän matkan olohuoneen parketin alla, eikä toisen pään sijainnista ole vielä tarkkaa tietoa.

Jäin miettimään, onko tällainen pintanaarmu oikeasti riski? Onko kokemuksia tai näkemyksiä siitä, kestääkö PEX-putki tällaisen vuosien mittaan vai olisiko suositeltavaa ryhtyä toimiin jo nyt?

Kiitos jo etukäteen neuvoista!
 

Liitteet

  • IMG_6183.jpeg
    IMG_6183.jpeg
    203,2 KB · Katsottu: 74

Jule

Vakionaama
Yksi vaihtoehto on laittaa sinne vaan kosteushälytin. Tai ainakin helpoin vaihtoehto heti sen jälkeen ettei tee mitään.
 

Suhisija

Tulokas
Sen verran voin kertoa, että ei tarvita sitruunamehuja.

Laimealla oksaalihapolla sakat lähtevät parissa tunnissa eikä mitään mekaanista käsittelyä tarvita. Mikään muu kokeilemani happo ei ole lähellekään yhtä tehokas. Nämä ovat kaikki noin 1% vahvuisia, sitruunahappo + oksaalihappo sisältää suunnilleen 1% molempia. Suolat ja typpihapot voi unohtaa. Tässä liotusaika on vain parisen tuntia, edellisissä esikokeissa useita päiviä.

Oksaalihappoon tuo tavara nimen omaan liukenee, ei vain irtoa.

Nyt näyttää lupaavalta :)


katso liitettä 89610
Oksaalihappo hankittu viikonloppua varten. Tässä puhutaan 1% vahvuisesta liuoksesta, lasketaanko se painon mukaan?

Tilanne on se, että lämppäristä kodinhoitohuoneelle menevä harmaa käyttövesi upolet 18mm PEX toimii menojohtona kylppärin lattialämmitykselle sekä yhdelle yksiputki piirille, haarautuu jakotukilla ja piireillä on omat paluujohdot. Vuonna 1990 asennetut putket on muutoin diffuusiosuojattuja (15mm). Vuosien saatossa sitten tämä runkolinja on mennyt tukkoon ja nyt ei vesi kierrä kunnolla kummassakaan piirissä. Tuo 18mm putki vaihtuu uuteen, toivottavasti lähtee helposti liikkeelle. Samalla kun paikat on auki, ajattelin hapottaa tuon lattialämmityksen varuiksi. Kiitos Kellarinlämmittäjän postauksille, näistä on ollut apua suunnitteluun kun on ihan vastaava tilanne. Meillä tosin putkia ei ole vedetty umpeen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Oksaalihappo hankittu viikonloppua varten. Tässä puhutaan 1% vahvuisesta liuoksesta, lasketaanko se painon mukaan?
Painon mukaan. Oksaalihappohan on puhtaana lisäksi valkoista jauhetta. Vaikutelma on, että pitoisuus ei ole mitenkään kovin kriittinen. Happo ei saa loppua litkusta.

Tuo oksaalihappo soveltuu myös muidenkin ruostetahrojen puhdistamiseen lattioista, vaatteista, lavuaarista, metalliosista (esim. kupari, messinki, ruostumaton teräs) mutta sinkitylle pinnalle se ei käy.
 

jussi

Vakionaama
Yksi lyhyt pätkä ainakin löyty vielä sitä samaa pexiä mikä kasteli olohuoneen. Ja samalainen poikittainen halkeama, josta ihan näkymätön sumuvuoto. Nyt onneksi saunalla, jossa lämmin betonilattia, niin tais enimmäkseen haihtua liki vuodon tahtiin. Verkostopaineessa kyllä näky ja onneks tuli kateltua, niin huomas etsintätarpeen.
Nyt ei ollu kun 15cm pätkä, ja ihan täys halkeeman alkuja. Vieressä on jakotukille vielä vähän pidempi pätkä luultavimmin samaa putkea, ja siinä taas ei näy mitään oiretta halkeemista. Saunarakennukselle maakanaalissa tulevat putket onkin Upolettia ja täytyy toivoo et tuota paskaa putkea ei tullu laitettua yhteenkään lattialämpöön...
 

Suhisija

Tulokas
Noniin, operaatio on suoritettu jo hyvä aika sitten, ajattelin jakaa tänne kokemukset ja havainnot jos tapauksesta olisi hyötyä muillekin.

Tilannne oli tosiaan se, että öljylämmityksen vaihduttua IVLP:hen alkoi toisen alkutalven kohdalla kylppärin lattialämmitys oireilemaan eli kylmentymään. Myös talon eteläpuolella oleva patteriverkoston yksiputkipiiri viileni.

Kävi ilmi, että LJH.sta menevä runkojohto oli aikoinaan asennettu diffuusiosuojaamattomalla PEX -putkella. Kaikki muut talossa olevat PEXit ovat diffuusiosuojattua upoletin "radiator" mallia. Talo on rakennettu 1990.

Tästä ketjusta saaduilla vinkeillä ja kokemuksilla päätin vaihtaa tuon 18mm PEXin joka oli asennettu suojaputkeen lattiavalun alla. Suojaputkenpäät olivat onneksi hyvin näkyvissä, ainoa epäilys ja ennakkohuoli oli se, että suojaputki tekee talon pohjaratkaisusta johtuen mutkia matkallaan. Miten tiukassa vanha putki mahtaakaan olla?

Toinen mietinnässä oleva asia oli se, että mitä diffuusiosuojaamaton putki on aiheuttanut lattialämmityspiirille? Onko se tukossa tai menossa tukkoon? Onko putken seinämiin kiinnittinyt jotain?

Tämän vuoksi päätin tehdä tässä ketjussa esillä olleen oksaalihappokäsittelyn, kun "paikatkin" oli auki. Samalla tarkoituksena oli kääntää lattialämmityksen meno ja paluusuunta, lämpökamera kuvauksissa kävi ilmi että rakennusvaiheen asennuksen myötä tämä on mennyt jo rakennusvaiheessa väärinpäin.

Homma alkoi tuolla happokäsittelyllä, rakentelin porakonepumpusta, sankosta ja letkunpätkistä virityksen, jolla happoliuosta pystyi kierrättämään järjestelmässä. Annoin kaman vaikuttaa pari tuntia, aina välillä kävin "pumppaamassa" liuosta putkistossa. Liuos muuttui täysin kirkkaasta kirkkaan vihreään, jonka jälkeen väri alkoi tummumaan siinä parin tunnin kohdalla. Tässä kohtaa myös porakonepumppu alkoi oireilla siihen malliin että päätin hapon tehneen tehtävänsä ja aloitin huuhteluhommat. Lopputuloksena pönttöihin päätyi tummanvihrää litkua, joka on vielä menossa neutralisoitavaksi ruokasoodalla. Kiinnostaa paljonko rautaa on liuonneena tuohon happoliuokseen.

PEX putken vaihto tapahtui siten että 12mm kupariputken pätkä kiinnitettiin popniiteillä uuteen ja vanhaan putkeen. Lähtöpäässä oli työntäjä ja lämppärissä vedettiin putkea. Alkuun putki meni ja tuli helposti muutaman metrin. Uutta putkea voideltiin putkeen mennessä putkareiden käyttämällä liukuaineella. Parin metrin jälkeen homma meni tiukemmaksi, mutta veto kerrallaan putki vaihtui kuitenkin. Lopulta uusi putki kuikkasikin suojaputkesta lämppärin päässä. Putken vaihto onnistui ennakkoluuloista huolimatta kokonaisuutena todella helposti. Vanha PEX putki oli aivan tukossa, siis ihan kokonaan täynnä ruosteiselta näyttävää kamaa, joka ei kuitenkaan reagoinut magneettiin. Onhan se ollut siellä 36 vuotta keräämässä tavaraa.

Nyt tällä hetkellä lattialämmön linjasäätöventtiiliä on jounut kuristamaan melkolailla ettei kuumene liikaa, tähän piiriin on vielä hankinnassa paluulämpö termostaatti ettei lattia vaurioidu. Menoveden lämpötila tässä on siis sama mikä patteriverkostossakin. Jälkikäteen on myös selvää, että putki on mennyt pikkuhiljaa tukkoon ja nyt pumppukäytöllä kun menoveden lämpötilat on alhaisempia ei kaasutkaan ole päässeet liukenemaan. Myös asennusvaiheessa reilu vuosi sitten verkostoon tuli paljon uutta vettä puskurivaraajan ja muiden hommien vuoksi.

Kiitos tässä ketjussa ongelmia ja ratkaisuja esittäneille!

IMG20260117142529.jpgIMG20260117090047.jpgIMG20260117143543.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Miten tiukassa vanha putki mahtaakaan olla?

Toinen mietinnässä oleva asia oli se, että mitä diffuusiosuojaamaton putki on aiheuttanut lattialämmityspiirille? Onko se tukossa tai menossa tukkoon? Onko putken seinämiin kiinnittinyt jotain?

Tuollaisessa kunnossa ne putket ovat. Happi on saostanut rautaa ja tukkinut putket. Jos sakka ei ole magneettista sen täytyy olla "ruostetta" jota lämpö ei ole paistanut magnetiitiksi. Valmistautuisin vaihtamaan kaikki patterikiertojen putket, myös diffuusiosuojatut, sillä neki voivat olla ja ovatkin todennäköisesti jo osittain viallisia vai joko ne vaihdettiin. Asiahan on hyvin, jos päät olivat näkyvillä toisin kuin minulla. Niin kauan kuin putket eivät ole lasittuneet kivikoviksi ja katkeile työn aikana aikana, homma sujuu kuin valssi. Jos hommaa lykkää loputtomiin, putket voivat lopulta kovettua ja alkavat katkeilla, jolloin joutuu vetämään ensin jonkin vetonarun ja se ei ole sitten helppoa jos nyt yleensä edes saa sen vanha lasittuneen putken ulos. Hyvä kun tehty ajoissa. Putket siis samaa laatua ja vuosikertaa kuin itsellänikin. Porakonepumppuviritelmään en muille suosittele vaan korvaisin sen puutarhamallisella uppopumpulla, jonka voi molskauttaa ämpäriin. Niitä saa jossakin 50 € huitteissa ja homma on paljon tukevammalla pohjalla ja mukavampaa.

Vanhaa putkea kannattaa liikutella, jotta tuntee miten se liikkuu. Jos saa molemmat päät selvästi liikahtamaan, tulee helposti loput. Liikkeelle saamisessa auttaa hemmetisti, jos toisesta päästä kaveri työntää. Liitinkappaleen pitäisi hienosti sanottuna "tukea" tätä toisesta päästä työntämistä, koska se pientää suhteellisesti enemmän sitä vetopään voimaa kuin mitä takaa työnnetään. Vaikka tuo kuparinen putken pätkä on toiminut, ei se virallinen vetoväline kuitenkaan maksa kuin muutaman kympin. Kallis hinta nippelistä mutta se on tehty juuri tätä varten tehty. Virallisen kierteellä varustetun Ø15 mm vetokappaleen saa puristettua Ø18 mm putkeen kiinni klemmarilla kun lämmittää putken pään sulaksi. Muovin jäähdyttyä klemmari pitää tietty poistaa mutta kun se on painanut kiertensä siihen muoviin ei se vetämällä siitä aukea. Tuo kupariputken käyttäminen liitinkappaleena on riskaabelia hommaa. Jos se aukeaa, voi olla vaikea saada uutta putkea tyhjään suojaputkeen, kun joutuu vetämään molemmat putket pihalle. Vanha putki on maailman paras vetovaijeri, koska se ei riko sitä suojaputkea.

Millainen soosi lattialämmityksen putkista lähti ?
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Noin mielenkiinnosta, mistä se rauta on järjestelmään päässyt?

Rautaputkia siellä ei kai ole, kun on kerran pex putkea, mutta onko siellä jokin rautavaraaja, vai mistä on riittänyt ruostetta noin paljon irrotettavaksi?

Ja onko olemassa jitain ruosteenkerääjiä? Vai jääkö tuollainen ruostemöhnö niihin mutakuppeihin?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noin mielenkiinnosta, mistä se rauta on järjestelmään päässyt?

Rautaputkia siellä ei kai ole, kun on kerran pex putkea, mutta onko siellä jokin rautavaraaja, vai mistä on riittänyt ruostetta noin paljon irrotettavaksi?

Rautaahan on kattilassa, varaajassa ja lämpöpattereissa. Jos näistä yksikin toteutuu, sitä on siellä vähintään riittävästi tarjolla. Jos tarjolla on vain valurautainen kiertopumppu, se liukenee nopeasti ainoana uhrautuvana osana. Kun happi diffundoituu PEXin läpi, se rauta saostuu kernaasti juuri siihen, mistä se happikin tulee. Saostunut rauta sitten korvautuu aikanaan, kun sieltä missä sitä on, rautaa liukenee tilalle korvaamaan sitä saostunutta. Niin kauan kuin sitä saostuu, niin kauan se liukenemisprosessi toisaalla jatkuu.

Sakkaa kertyy seesteisiin paikkoihin kuten lämpöpattereihin, kattilan ja varaajan pohjalle. Näistä sakan voi huuhdellakin pois, varsinkin kattilasta ja varaajasta jos tyhjentää ja huuhtelee. Huomattava osa jämäntää siihen muoviputkeen mistä se happi hiljalleen tulee.
 

Suhisija

Tulokas
Valmistautuisin vaihtamaan kaikki patterikiertojen putket, myös diffuusiosuojatut, sillä neki voivat olla ja ovatkin todennäköisesti jo osittain viallisia vai joko ne vaihdettiin.

Millainen soosi lattialämmityksen putkista lähti ?
Kyllä, tarkoitus on kevään koittaessa vaihtaa kaikki lämmitysverkon putket uusiin. Lämppärissä pinnassa olevat putkitukset on tehty kuparilla ja siitä eteenpäin PEXillä. Jäljellä olevat piirit on vedetty 15mm, joten vaihtotyö on oletettavasti tosiaan helppo homma. Yksi pitkä veto on, mutta se ei sisällä tiukkia mutkia tai vast. Tuossa vaihdetussa 18mm putkessa oli haasteena käytetty vihreä suojaputki, se on halkaisijaltaan pienempää kuin tänä päivänä taloihin asennettava suojaputki. Ei tullut sen halkaisijaa kuitenkaan mitattua. Tarkoitus on hankkia tuohon vaihto hommaan just se työkalu, helpottaa muutenkin kun vaihdettavia putkia on monta.

Ennen pumppulämmitykseen siirtymistä lämmöntuotosta huolehti högfforsin öljykattila, jonka vesitila oli valurautaa. Muita rauta osia löytyy sitten radiaattoreista ja nykyisellään puskurivaraajasta sekä kiertovesi pumpun pesästä.

Tulevan putkien vaihdon myötä ajattelin myös käydä patteriventtiilit sekä danfossin yksipiirin jakotukit läpi. Omalla kohdalla on sellainen bonus, että saan hapenpoistimen työn puolesta kiinni järjestelmään rempan valmistuttua.

Lattialämmityspiirin putkissa vaikuttanut happoliuos on vielä pöntöissä tallessa odottelemassa loppusijoitusta. Jännästi sen väri on muuttunut tumman vihreästä kirkaampaan suuntaan takaisin. Ajattelin että neutralisoin hapon soodalla, jolloin liuenneen raudan pitäisi kiteytyä. Siitä saa myös osviittaa kuinka paljon damagea on muualle järjestelmään tullut tuon perus käyttövesi upoletin myötä. Nekin (käyttövesipexit) on aikomus vaihtaa jossain kohtaa, mutta se on jo toinen tarina
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vuodet vierii ja kvasitieteelliset tutkimukset edistyvät:

Pullossa olevat kappalet uivat tinnerissä, josta on jo suurin osa haihtunut korkin läpi. Väri on hiukan muuttunut enemmän keltaiseen suuntaan ja eniten noissa vanhoissa Upolet putkissa (suoraan leikatut päät).
Typpihapossa olleet (purkin vieressä) Upolet kappaleet ovat palaneet tuollaisiksi valkeiksi. Kaksi muuta näytemateriaalia ovat menestyneet paremmin ja suunnilleen yhtä hyvin molemmat. Olosuhteet ovat toki aika karut eikä vastaa mitään käyttöolosuhteita. Periaatteessa näitä aineita varmaan sopisi ihan hyvin käyttää vaikka näiden materiaalien puhdistukseen sillä vaikutuksia alkaa näkyä oikeastaan vasta kuukausien altistuksen jälkeen ja materiaalin tuhoaminen kestää vuosia. Pahiten typpihappo on iskenyt juuri happidifuusiokalvoon, itse ristisilloitettu polyeteeni eli PEX on kestänyt sitäkin melko hyvin.

Kemiallinen käsittely.jpg



Molemmat viistot päät Combi Pipe, toinen pää viisto ulkolaista putkea ja molemmat päät suoraan katkaistu noin 35 v vanha Upolet putki.
 

jussi

Vakionaama
Sekin yhden valmistajan putki, joka mulla on nyt haljennu kolmessa paikassa poikittain on sellanen et mistä muusta kohdin saa vaikka kuin murjoa ja väärinkäyttää ilman et mitään tapahtuu. Eli vain joku kohta siitä putkesta on epäonnistunut. Milläpä tuollasta etsis?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Mielenkiinnosta postaus, onko tuttu näky? Talousrakennuksen lattiapiirien putket jännästi värjäytyneet eri tavalla meno- ja paluutukeissa. Äkkiseltään luulisi, että olisivat saman värisiä.

Menotukissa tummia ja paluussa haalean ruosteisia. Mistähän moinen johtuu 🤔

IMG20260707171107.jpg
 

kotte

Hyperaktiivi
Mistähän moinen johtuu
Kaiketi lämpötilaerosta ja rautayhdisteiden tasapainotilasta lämpötilan mukaan, kun järjestelmässä on jossakin kohtaa tietyissä lämpötiloissa olevia rauta- tai teräsosia tai järjestelmässä oleva vesi sisältää alun perin maasta tms. liuennutta rautaa jonkin verran.
 
Back
Ylös Bottom