Lataamalla vaiko tankkaamalla

dbwarrior

Vakionaama
Itselläni kesti hetken aikaa totutella siihen, miten paljon autoilun kokonaiskulut nousivat omalla kohdalla siirtyessä täyssähköautoihin(ja kallimpiin autoihin yli päätään).

Aiemmin kahden auton setuppi koostui pienestä bensiiniautosta, joka oli noin 12 vuotta vanha ja ajettu 150 tkm, sekä turbodiesel-farkusta, joka oli 16 vuotta vanha ja ajettu 350 tkm. Polttoainekulut olivat karkeasti noin 100 euroa kuukaudessa, ja pääomakulut olivat noin vanhoilla autoilla käytännössä mitättömät.

Huoltokuluja toki syntyi, mutta kolmen vuoden otannalla osiin meni yhteensä ehkä noin 1000–1500 euroa, jos omalle työlle ei laske hintaa. Vanhojen autojen etuna oli myös se, ettei vakuutuksissa ollut täyskaskoa.

Kun tätä vertaa nykytilanteeseen, jossa osan vuodesta energiakulu on jopa 0 euroa, ajattelen silti, että kokonaisuutena tämä harjoitus on mennyt reilusti maksun puolelle. Siksi painotankin kaikille, että kalliiksi tuli tämä aurinkopaneeliharrastus. :)

Toki jos Exceliin alkaa syöttää vähän rankemmalla kertoimella niitä ominaisuuksia, joita vanhoista polttiksistani ei löytynyt, niin kyllähän tämän saa käännettyä niin sanotusti velat saataviksi:

  • etäjäähdytys ja -lämmitys
  • parempi kiihtyvyys
  • hiljaisempi ajokokemus
  • yleinen käyttömukavuus
  • jne.
Vanhaan vertailukohtaan nähden pitää kuitenkin muistaa, että aiemmat autoilun kokonaiskulut oli optimoitu jo lähtökohtaisesti todella alas. Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä ihan tuolle tasolle, eikä vertailu siksi ole täysin yleispätevä.

Ehkä halusin lähinnä muistuttaa siitä foorumillakin moneen kertaan todetusta konsensuksesta: kotona lataavalla sähköautoilijalla energiakulu voi olla hyvinkin pieni, mutta autoilun kokonaiskulut eivät katoa — ne vain painottuvat muualle.


kuluvertailu2.png
 

tet

Hyperaktiivi
Siis mitä nuo sun meinaamat rinnakkaishybridit ovat?

No esimerkiksi kaikkein yleisin tekniikka, eli polttomoottorin ja jonkinlaisen automaattivaihteiston välissä oleva sähkömoottori, on rinnakkaishybridi. Samoin systeemi, jossa etupäässä on pelkkä polttomoottori ja takapäässä sähkömoottori. Tuo jaotteluhan tulee siitä, siirtyykö polttomoottorin voima tiehen sähkömoottorin kautta (eli sarjakytkennällä) vai sen kanssa yhtä aikaa (rinnankytkennällä). Esimerkiksi puhdas sarjahybridi pyörittää polttomoottorilla generaattoria, jonka tuottama sähkö pyörittää ajomoottoria.

Se oli teoreettinen. Mekaniikka ja idea olivat vanhoja, mutta se tarvitsi aivot ja akut. Niitä Toyota mm. kehitti. TRW kehitti asian paperille.

Tuo lainaus oli wikipediasta:
A series–parallel hybrid, or power-split hybrid, is a _parallel hybrid_
Kannattaa varmaan käydä korjaamassa.

Toki se oli vain teoreettinen, totta. 1960-luvulla ei ollut saatavissa teknologiaa, jolla tuon keksinnön olisi voinut kustannustehokkaasti toteuttaa.

Sarja-rinnakkaishybridin tästä tekniikasta tekee se, että sillä on mahdollista siirtää polttomoottorin voimaa kahta reittiä yhtäaikaa. Voima voi siirtyä planeettapyörästön kautta suoraan eteenpäin mekaanisena energiana, mutta samalla polttomoottorin voima tuottaa myös sähköä MG1:n avulla, ja se taas voidaan syöttää MG2-sähkökoneeseen joka avustaa polttomoottorin rinnalla. Tällöin siis sekä sarja- että rinnankytkentä ovat käytössä yhtä aikaa.

Sitten vaan foorumin tyyliin linkkejä
totuuksiin

Alla on linkki alkuperäiseen TRW:n patenttiin, eikun siitä vaan lukemaan. Muistin näemmä väärin, keksinnössä oli mukana neljä TRW:n insinööriä, ei kolme kuten edellä väitin. Patentinhaltijana tuossa on Northrop Grumman Space and Mission Systems Corp, joka osti osan TRW:stä aikanaan, firma kun suunnitteli myös avaruusteknologiaa.

 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Kävin tänään tankkaamassa Belairin, jos suunnistas huomenna samanhenkisten tapaamiseen Nurmekseen.
Itsekin tässä katsellut jokohan tuo BMW R1200ST tarttisi taas tankata, vasta 420km tuli eilen trippiin ja tankkimittari näyttää yhä karvaa alle puoltaväliä.

Itselläni kesti hetken aikaa totutella siihen, miten paljon autoilun kokonaiskulut nousivat omalla kohdalla siirtyessä täyssähköautoihin (ja kallimpiin autoihin yli päätään).
No näinhän tässä uhkaa itse kullekin käydä, se tankkauksiin kuluva näkyvä rahanmeno piiloutuukin nyt patteriauton kanssa rah.kuluiksi ja arvoalenemiksi. Ja nuo kun sitten kaivaa esiin, niin en usko että kok.menot olisi ainakaan laskusunnassa, vaikka se kotilataus miten olisikin hämäävän "ilmaista".
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Toyota on salakavalasti ottanut käyttöön noita muiden äärimmäisen edistyksellisiä patentteja tuolta GM puolelta ja kopioinut suoraan tuon Priuksen muun maailman harmiksi. Jostain käsittämättömästä syystä ei nuo Jenkit saanut hybridi patenteistaan ihan kaikkea irti. En kuitenkaan tuota osaa mitenkään järjettömän edistyksellisenä kehityksen edelläkävijänä pitää. Ehkä noiden patenttien hyödyntämiseen ja yhdistelemiseen on tarvittu myös jonkinnäköistä ajattelutyötä lisäksi jotta se lähti liikkeelle.

 

tet

Hyperaktiivi
Toyota on salakavalasti ottanut käyttöön noita muiden äärimmäisen edistyksellisiä patentteja tuolta GM puolelta ja kopioinut suoraan tuon Priuksen muun maailman harmiksi.

GM:n hybrideillä ei tietääkseni ole mitään tekemistä tämän sarja-rinnakkaishybridin kanssa, josta oli edellä puhe. Sitä on kyllä jenkeissä käyttänyt Fordin lisäksi myös ainakin Chrysler (Pacifica-minivanissa ainakin). Muistan hämärästi myös kuulleeni jostain Fiatin automallista, jossa olisi ollut sama tekniikka, mutta tämä nyt on aika hatara muistikuva.

Toyota oli kiistatta ensimmäinen valmistaja, joka toi kauppoihin tuota tekniikkaa käyttävän auton. Jos luet tuon edellä linkkaamani alkuperäisen patentin, huomaat että se kuvaa aika hämmästyttävän tarkasti juuri sen teknisen ratkaisun, jota edelleen Toyotakin käyttää. Toki Toyotan omiakin innovaatioita on mukana heidän toteutuksessaan, ja niinpä myös Ford joutui pulittamaan Toyotalle oikeudesta käyttää omaa versiotaan. Tekivät sen muistaakseni vaihtokaupalla, jossa Toyota sai oikeuden käyttää Fordin dieselmoottoreihin liittyviä patentteja.

Siinä missä Toyota käytti tekniikan ensimmäisissä sukupolvissa ns. yhden akselin ratkaisua (polttis, MG1 ja MG2 akselit olivat toistensa jatkeena, samalla kuvitteellisella pyörimisakselilla), käytti Ford alusta alkaen kahden akselin versiota, jossa MG2 on täysin sivussa polttiksen ja MG1:n akselilta. Myöhemmin myös Toyota siirtyi käyttämään tätä ratkaisua, jotta saivat metallisen vetohihnan pois konstruktiostaan (vai olikohan se ketju, muisti pätkii tältä osin?).
 
Viimeksi muokattu:

Luukku

Vakionaama
Itsekin tässä katsellut jokohan tuo BMW R1200ST tarttisi taas tankata, vasta 420km tuli eilen trippiin ja tankkimittari näyttää yhä karvaa alle puoltaväliä.


No näinhän tässä uhkaa itse kullekin käydä, se tankkauksiin kuluva näkyvä rahanmeno piiloutuukin nyt patteriauton kanssa rah.kuluiksi ja arvoalenemiksi. Ja nuo kun sitten kaivaa esiin, niin en usko että kok.menot olisi ainakaan laskusunnassa, vaikka se kotilataus miten olisikin hämäävän "ilmaista".
Toisaalta tuntuu paremmalta käyttää se ennen polttoaineeseen mennyt raha auton rahoitukseen/arvonalenemiseen, lisäksi tuoreempi ja vähemmän ajettu kulkine alla.
Polttoaine kotimaista suurimmaksi osaksi.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Täällä on viimeisen 300km keskikulutus 12,2kWh. Huomenna näkee vähän mitä kärryn kanssa on kun haen kuomukärryllä polttopuukuorman.

Kyllä nousi kulutus... Oli siis iso kuomukärry perässä ja noin 60km ajoin 80-90km/h niin isolla kuormalla kun uskalsin ottaa. Veikkaan 900-1000kg luokkaa kärryn paino.

24,8kWh/100km meni.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Veikkaan että liki samaan pääset tyhjälläkin kärryllä.

Kyllä näin, koska tuollainen koppi vastustaa paljon vauhdissa. Mutta eipä tuossa hätää kun kärryä vain kesäisin tulee vedettyä ja 300km luokkaa olisi range tuollaisen Respon koppikärryn kanssa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kyllä näin, koska tuollainen koppi vastustaa paljon vauhdissa. Mutta eipä tuossa hätää kun kärryä vain kesäisin tulee vedettyä ja 300km luokkaa olisi range tuollaisen Respon koppikärryn kanssa.

Paljon pidemmällä pääsee kun ajaa hitaammin. Vastus kasvaa nopeuden neliöön eli vähentämällä nopeutta pääset takaisin normaaliin rangeen. Teoreettinen suhdeluku on se, etä 70% nopeudella ilmanvastus puolittuu.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom