Lattialämmityksen virtaamat / Nibe F750

Mikki

Vakionaama
Douh... No niin taitaa olla kun tarkemmin tuota QN40 katson. Eli vielä vaikeampi kun virtauskin vaihtelee. :)

Tosin termarin mukaan. Hyvin tämän käsittää kun ottaa sen yhtenä lattiapiirinä, joka on unohdettu suunnitelmista.
 

jmaja

Vakionaama
Douh... No niin taitaa olla kun tarkemmin tuota QN40 katson. Eli vielä vaikeampi kun virtauskin vaihtelee. :)
No eihän se vaikeampi ole kuin mikä tahansa muu termostaatilla ohjattu piiri. Muut piirit vaan pitää olla tasapainossa keskenään ja pumpussa kierroksia tarpeeksi.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
No eihän se vaikeampi ole kuin mikä tahansa muu termostaatilla ohjattu piiri. Muut piirit vaan pitää olla tasapainossa keskenään ja pumpussa kierroksia tarpeeksi.
Kyllä toi selittää miksi kiertovesipumppu seilaa varsinkin jos tuloilman säätöön reakoidaan heti eikä ole mitään hidastusta.
 

Mikki

Vakionaama
Kyllä toi selittää miksi kiertovesipumppu seilaa varsinkin jos tuloilman säätöön reakoidaan heti eikä ole mitään hidastusta.
Jeps. Mutta kun en usko että millekään pumpulle jatkuva kierrosnopeuden säätö tekee hyvää, laitoin sen vakiokierron päälle molempiin pumppuihin.

Hyvin on pelannut.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Douh... No niin taitaa olla kun tarkemmin tuota QN40 katson. Eli vielä vaikeampi kun virtauskin vaihtelee. :)

Tosin termarin mukaan. Hyvin tämän käsittää kun ottaa sen yhtenä lattiapiirinä, joka on unohdettu suunnitelmista.
Olisko nyt niin että automatiikka pois Nibestä ja valitaan vakiopaine moodi kiertovesipumpusta... silloin pumppu reagoi vain sulkeutuviin venteelihin?
 

jmaja

Vakionaama
Olisko nyt niin että automatiikka pois Nibestä ja valitaan vakiopaine moodi kiertovesipumpusta... silloin pumppu reagoi vain sulkeutuviin venteelihin?
Sillä luulisi ainakin saavan vakiovirtaaman piireihin, joissa termarit auki. dT sitten vaihtelee virtaaman ja lämpöpumpun tehon mukaan.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Testiä. Alla oleva otettu suoraan googlen hakutuloksesta. Kopioi linkki -> copy-paste tänne. Ainakin alla oleva mielestäni toimii. Olisiko lipsahtanut linkkiin jotain ylimääräistä?


Lisää linkki- toiminnolla linkki taas menee jotenkin rikki näköjään. Pitää sitä ihmetellä. Suora copy-paste toimii.
 

jmaja

Vakionaama
Olisiko lipsahtanut linkkiin jotain ylimääräistä?
Ei ole, mutta ongelma voi liittyä vain kännykkään. Olen monta kertaa törmännyt tuohon samaaan ongelmaan. Jotain tapahtuu linkille, kun viestin lähettää. Kyse Samsungista ja selain Samsung Internet. Ja ei koske tavallisia html-sivulinkkejä, vaan juuri pdf.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Aloin miettimään noita Wilon merkintöjä että mitä niilla halutaan kuvata. Niben ohje puhuu vakiokäyrästä ja tällä ei viitata vakiopaine käyrään vaan vakionopeuteen.

Tässä noi Wilon käyttämät merkinät... näyttäs nyt siltä että vasenman puoleinen täppä (vakionopeus) on sittenkin se oikea jos automode on valittu.
Keskimäinen on sitten vakiopaine ja okeanpuoleinen on vaihtuva paine-ero ja silloin kummaskin tapauksessa automode pois Nibestä koska sekä vakiopaine että vaihtuva paine-ero moodit on automaattisia? Vakio-paine-erokäyrä lattialämmitykseen ja vaihtuvapaine-erokäyrä pattereille?

Nibe-vakionopeuskäyrä.jpg


wilow-säätötavat.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Ei ei... Muista että siellä on kaksi pumppua. Toista ohjataan käyttöliittymästä ja se on kierroslukuohjattu.

Se pumppu on itseasiassa Grundfors tässä uusimmassa F750 mallissa.

Tämä Wilo mistä nyt puhutaan on vain käsin asetettavista ja F750 antaa vain sähkön sille. Mitään ohjausta ei ole.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ei ei... Muista että siellä on kaksi pumppua. Toista ohjataan käyttöliittymästä ja se on kierroslukuohjattu.

Se pumppu on itseasiassa Grundfors tässä uusimmassa F750 mallissa.

Tämä Wilo mistä nyt puhutaan on vain käsin asetettavista ja F750 antaa vain sähkön sille. Mitään ohjausta ei ole.
Juuri niin, kummatkin pumput on kierroslukuohjattua mutta vain toisen automattiika laitetaan päälle... esim. toinen vakionopeudelle ja toinen dT perutuvaan ohjaukseen. Jos valitset keskimäisen täpän niin sitten on kaksi automaattia päällekäin - vakioapaine-ero ohjaus ja lämpötilaeroon pohjautuva ohjaus. Eli toisesta pumpusta säätö pois.

Liitteenä kuvat miten tän viimeisimmän asentajan jäljiltä jäi asetukset vesikierrossa ja pumpulla.
Nämä asetukset on oikein jos lähtökohtana on Niben ohjeistus: Wilon pumpussa (GP6) vakionopeus (nopeus III) ja Niben valikosta dT perustuva automaattisäätö päällä millä ohjataan GP1 pumppua.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Nibe käyttää eri termejä kuin Wilo ohjeissa. Ei ihme jos sekaannuksia tulee. Mutta ehkä tämä kirkastuu vielä.

Aloittajalla oli siis Wilo vakiokierroksilla (vasen täppä) ja latauspumppu AUTO tilassa. Tämä on oikein kun lämmitys on dT ohjattua. Tällöin virtauksen määrä vaihtelee luonnollisesti, eikä LVI suunnitelman litramäärät liity asiaan. Minulla taasen on Wilo automaatilla ja latauspumppu manuaalilla, jolloin lämmitys ei voi olla dT ohjattua.

Nyt minua oikeastaan alkoi vaivaamaan, että mitä tuo Wilon keskimmäinen täppä oikeastaan tekee? Käyttövesisyklin aikana on tuo Wilo yksin ja lämmityksen aikana latauspumppu on apuna. Mitäköhän Wilon automaatti tekee, kun latauspumppu tulee avuksi tai lähtee avustamasta? Ajatuksia?

1590136085532.png


Kuten mainittua... MLP tappaa kaikki kivat harrastukset. PILP:ien kanssa on mukavaa puuhasteltavaa ;-)
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Laitoin eilen molemmat pumput lämmityksessä vakiokierroksille (jatkuvan kierron pumppu keskiteholla ja latauspumppu 20%).
Tässä tulos..... Pumppu teki kuten käskettiin.

Kun kompura pysähtyy, pysähtyy latauspumppukin. Ja havaintona on, että sen virtaus ei näy kun kompressori seisoo. En tiedä vaihtaako F750 kompuran sammutuksen yhteydessä tilansa käyttöveden lämmitykseen, jolloin vaihtoventiili kääntyy ja selittäisi miksei virtausta näe.

Mutta toinen havainto liittyy virtauksen määrään lämmityksen yhteydessä. Vaikka pumput käytät vakiokierroksilla, heiluu virtaus aika selvästi. Lattialämmityksessä ei ole toimilaitteita, jotka tuollalailla vatkaisi. Eli syylliseksi jäänee SAM41... se päästää vettä läpi ajoittain ja välillä lyö virtauksen kiinni.

Näin käynee etenkin tämmöisillä +keleillä, kun lämmitystä tuloilmaan ei juuri tarvitse. "Pätkäkäyntiä" siis.

No muutama havainto vain dokumentoitu.... mitään johtopäätöksiä tästä en osaa sanoa, muuta kuin että aloittajalle että LVI-suunnitelmassa olevien LITROJEN toteuttaminen on täysi mahdottomuus. Vika on muutenkin enemmän piirien tasapainotuksessa kuin F750 päässä.


1590252878720.png
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mutta toinen havainto liittyy virtauksen määrään lämmityksen yhteydessä. Vaikka pumput käytät vakiokierroksilla, heiluu virtaus aika selvästi. Lattialämmityksessä ei ole toimilaitteita, jotka tuollalailla vatkaisi. Eli syylliseksi jäänee SAM41... se päästää vettä läpi ajoittain ja välillä lyö virtauksen kiinni.
juu, siksi se vakio paine-ero olisi oikea vaihtoehto jos ei halua ajaa pumppua dT perusteella.

No muutama havainto vain dokumentoitu.... mitään johtopäätöksiä tästä en osaa sanoa, muuta kuin että aloittajalle että LVI-suunnitelmassa olevien LITROJEN toteuttaminen on täysi mahdottomuus. Vika on muutenkin enemmän piirien tasapainotuksessa kuin F750 päässä.
Ei oikeastaan jos ajetaan pumppua vakioidulla paine-erolla.... sehän sen koko idis on.
 

Mikki

Vakionaama
juu, siksi se vakio paine-ero olisi oikea vaihtoehto jos ei halua ajaa pumppua dT perusteella.
Jos pikakelaan alkuun, niin lähdin säätämään omaa vehjettäni siksi, että kun tuo F750 oli automaatilla ja jatkuvan kierron pumppu vakiokierroksilla, niin sekä virtaus että latauspumpun kierrokset heiluu aika holtittomasti. Kyllä tuvassa lämmin oli silloinkin, mutta mutta... mitä järkeä?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jos pikakelaan alkuun, niin lähdin säätämään omaa vehjettäni siksi, että kun tuo F750 oli automaatilla ja jatkuvan kierron pumppu vakiokierroksilla, niin sekä virtaus että latauspumpun kierrokset heiluu aika holtittomasti. Kyllä tuvassa lämmin oli silloinkin, mutta mutta... mitä järkeä?
Mutta virtaama eri piireissä on vakio.
 

Rakentaja

Jäsen
Suunnitlelmasi on puutteellinen. Siitä puuttuu lattialämmityksen jakotukkien piirikohtaiset esisäätöarvot, kuten joku jo aikaisemmin totesi.

Lisäksi jos SAM on samassa kierrossa niin myös sen venttiilille tulisi olla suunnitelmissa esisäätöarvo.

Alla ohjeet lattialämmityksen tasapainotukseen. Se toki kuuluu talotehtaan toimitukseen, jos olet ostanut talon avaimet käteen periaatteella.


1. Aluksi asetin lattialämmityksen piirikohtaiset esisäätöarvot lattialämmityssuunnitelman mukaisiksi.

2. Sitten laitoin kaikki lattialämmityksen termostaatit täysille, niin että kaikkien piirien toimilaitteet ovat auki.

3. Tämän jälkeen säädin lattialämmityspumpun nostokorkeutta niin että kaikkien lattialämmitys piirien yhteenlaskettu virtaama täsmäsi lattialämmityssuunnitelman kokonaisvirtaamaan. Virtaamat katsottu piirikohtaisesti ”lasiputkista”.

4. Hienosäätöä piti hakea kuristamalla hieman niiden lattialämmityspiirien esisäätöä, joissa virtaama oli vielä liian suuri.

ps. mielestäni on ongelmallista laittaa lattialämmitys ja ilmanvaihto samaa piiriin, koska virtaamien säätöä on hankala saada tehtyä niin että molemmat piirit olisivat tyytyväisiä ja tuloilman lämmitys tarvitsee yleensä kuumempaa vettä kuin lattialämmitys.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
3. Tämän jälkeen säädin lattialämmityspumpun nostokorkeutta niin että kaikkien lattialämmitys piirien yhteenlaskettu virtaama täsmäsi lattialämmityssuunnitelman kokonaisvirtaamaan. Virtaamat katsottu piirikohtaisesti ”lasiputkista”.
ankala saada tehtyä niin että molemmat piirit olisivat tyytyväisiä ja tuloilman lämmitys tarvitsee yleensä kuumempaa vettä kuin lattialämmitys.
Nibessä on virtasimittari että jos sulkee SAM piirin ja laittaa GP1 ja GP6 manuaalille niin Nibestä näkee virtaaman. Kun kokonaivirtaama on oikea (ja piirit hionosäädetty) niin avaamaalla SAM:n piirin ja asettamalla GP6 vakiopainoero-asentoon ja GP1 manuaalille niin SAM41 on sama painehäviö kun lattiapiirissä?
 

ohjaus

Jäsen
Suunnitlelmasi on puutteellinen. Siitä puuttuu lattialämmityksen jakotukkien piirikohtaiset esisäätöarvot, kuten joku jo aikaisemmin totesi.

Lisäksi jos SAM on samassa kierrossa niin myös sen venttiilille tulisi olla suunnitelmissa esisäätöarvo.
Eikö virtausmittarilla säädettävä virtaus ole vähän kuin esisäätöarvojen ”korvike”? Virtausmittarithan tulee niiden esisäätöpyörien paikalle jakotukkiin.

Eipä ole meilläkään mitään säätöä SAMille menevään veteen, onkohan kellään? Jokainen varmaan välittää omasta kokonaisuudestaan, lattialämmitysfirma suunnittelee sen lattialämmityksen mutta ei ota muihin asioihin kantaa jne jne.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eipä ole meilläkään mitään säätöä SAMille menevään veteen, onkohan kellään? Jokainen varmaan välittää omasta kokonaisuudestaan, lattialämmitysfirma suunnittelee sen lattialämmityksen mutta ei ota muihin asioihin kantaa jne jne.
LVI suunnitelijan pitäis toi huomioida ja näin tieto lattialämmityssuunnittelijalle IMO.
 

Mikki

Vakionaama
LVI suunnitelijan pitäis toi huomioida ja näin tieto lattialämmityssuunnittelijalle IMO.
Osanneeko ne laskea tuota SAMia mitenkään vaikka tietäisivät että sellainen on. Epäilen vähän.

Mietin tuossa kun pumput on vakiokierroksilla nyt, että kun se SAM on kytketty rinnan tuohon lämmitysverkkoon, niin sehän vain alentaa painehäviötä avatessaan venttiiliään.

Eli lattialämmityksen säätö ensin pumput vakiokierroksilla ja SAM kiinni. Sitten vain SAM käyttöön ja luulen että kaikki on hyvin.

Kun SAM avaa venttiiliään, painehäviö laskee ja virtaus nousee, vaikka pumput on vakiokierroksilla. Se SAM virtaus ei siis ole pois lattiapiireistä.
 

jmaja

Vakionaama
Kun SAM avaa venttiiliään, painehäviö laskee ja virtaus nousee, vaikka pumput on vakiokierroksilla. Se SAM virtaus ei siis ole pois lattiapiireistä.
Pumpun tuottama paine laskee virtauksen kasvaessa. Vakiokierroksilla siis virtaama lattiapiireissä vähenee SAMin auetessa. Toisaalta lisääntyy jonkun termarin kuristaessa jotain lattiapiiriä.

Vakiopainetta tuottavalla pumpulla molemmat ongelmat melkein poistuvat. Ei kokonaan, koska kokonaisvirtaama vaikuttaa painehäviöön sillä osuudella kiertoa, jossa kaikki vesi virtaa eli lämpöpumpun sisäinen osuus ja ulkopuoleinen yhteinen putkisto.
 

jmaja

Vakionaama
Mikä tässä nyt on se ongelma ?
Alkuperäinen kysyjähän ei ollut saanut riittävästi lämpöä pisimpiin piireihin ja oli havainnut, että virtaama siellä ei vastaa suunniteltua. Tietysti tämä liittyy vain osin SAMiin, mutta pakkasilla SAMiin varmasti menee jatkuvasti merkittävä virtaama. Vakiopaineella virtaaama tuossa piirissä ei riippuisi SAMin aktiivisesta säädöstä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Alkuperäinen kysyjähän ei ollut saanut riittävästi lämpöä pisimpiin piireihin ja oli havainnut, että virtaama siellä ei vastaa suunniteltua.
Toisaalta, pumppu on ollut dT ohjauksella niin vaikea tietää toteutuuko virtaamat kun ei ole mitoituslämpötilat toteutuneet.
 

Mikki

Vakionaama
Paikalla on käynyt kaksi eri Ammatti Miestä, eikä kumpikaan osaa kertoa, että laite säätää virtausta meno ja paluulämpötilan erotuksen mukaan? Ovat vain ihmetelleet ettei virtaus kasva?

Aika tyypillistä on, että asukkaille annetaan ylimalkainen ohje, että älä koske...laite on automaatilla. Eikä opeteta etenkään lattiapiirien säätöä.

Mutta osin lämmitysjärjestelmän säätö pitää tehdä asuessa, kun näkee miten eri säädöt toimii juuri siinä talossa.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Katoaisiko ongelma jos SAMilla olisi oma pumppu ja kierto? Tällöin sen voisi säätää lattiasta riippumatta.
Vai onko tuo vakiopainesäätöinenpumppu juuri se millä homma hoituu (ilman ylimääräisiä osia)?
 

jmaja

Vakionaama
Katoaisiko ongelma jos SAMilla olisi oma pumppu ja kierto? Tällöin sen voisi säätää lattiasta riippumatta.
Vai onko tuo vakiopainesäätöinenpumppu juuri se millä homma hoituu (ilman ylimääräisiä osia)?
Ongelman saa katoamaan monella tapaa. Oma pumppu on turhan monimutkainen tapa.

Tässä ei nyt vielä kunnolla ole selvinnyt onko edes mitään ongelmaa vai ainoastaan huolimattomasti tehty säätö.
 

Mikki

Vakionaama
Ottaen huomioon, että kyse oli epätasaisesti jakautuvasta lämmöstä talossa, ei putkien alkupäässä olevalla laitteella ole kovin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Ja koska viime talvi oli niin mahdottoman leuto, ei kokonais virtausmäärätkään ole varmaankaan olleet syynä ongelmiin.

F750:ssä on kaksi pumppua juuri SAM:sta johtuen. Laite kun on vaihtoventiilikone, ei vesi kiertäisi SAM:n läpi käyttövettä tehdessä. Tämä aiheuttaisi pakkasilla hälytyksen liian matalasta paluulämmöstä ja kone menee vikatilaan. Siksi jatkuvatoiminen pumppu on huolehtimassa, että virtaus säilyy kaiken aikaa.

Latauspumpulla sen sijaan F750 sitten säätää virtauksen kokonaismäärää. Kun latauspumpun ohjaus on AUTO-moodissa, pumpun kierroksia säädetään jollain tuntemattomalla algoritmilla, mutta se vaihtelee kovasti ja jatkuvasti. Todennäköisesti se yrittää pitää dT:n halutussa tasossa suunnilleen.

Kahdella samassa kierrossa olevalla pumpulla SAA kyllä riittävän virtauksen normaalikokoiseen omakotitaloon. Eli sen voi kyllä laskea laskuista pois. Normaalistihan on vain yksi pumppu.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Katoaisiko ongelma jos SAMilla olisi oma pumppu ja kierto? Tällöin sen voisi säätää lattiasta riippumatta.
Vai onko tuo vakiopainesäätöinenpumppu juuri se millä homma hoituu (ilman ylimääräisiä osia)?
Kai se akuutti ongelma on että SAM laskennallinen virtaama ja dT on jätetty pois suunnitelmista. Eli SAM vaikuttaa dT mutta sitä ei huomioida missään ja silti Nibe ohjaa kiertoa dT avulla.
 

Mikki

Vakionaama
No eihän dT mittauksessa ole väliä onko energia mennyt SAMiin tai avoimesta ikkunasta ulos. Lämpö kuin lämpö.

Kyllä tuossa aloittajan ongelmassa on kyse siitä että asentajat eivät ole osanneet säätää lattialämmitystä oikein.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
No eihän dT mittauksessa ole väliä onko energia mennyt SAMiin tai avoimesta ikkunasta ulos. Lämpö kuin lämpö.
Niin, onko lattialämityssuunitelma tehty ajatuksella että LTO:ta on 0%... sitten toi dT 3C on se minkä perusteella automatiikka toimii oikein. Jotenkin vaan epäilen...
 

jmaja

Vakionaama
No eihän dT mittauksessa ole väliä onko energia mennyt SAMiin tai avoimesta ikkunasta ulos. Lämpö kuin lämpö.
On sillä mahdollisesti paljonkin väliä lattiaan menevän virtaaman ja siten lämmön kannalta.

Jos nyt vaikka lattialämmitys on suunniteltu 20 l/min virtaamalle 3 K dT:lle eli 4 kW teholle, mutta SAMin ottaessa tehoa meneekin 10 l/min SAMiin ja 10 l/min lattiaan, tuleekin suunnitellun 4 kW tehon sijaan vain 2 kW lattiaan.

Ei se nyt ihan noin mene, mutta tuohon suuntaan voi mennä, jos 10 l/min virtaamalla SAMissa dT on alle 3 K. Lattiassahan dT kasvaa virtauksen hidastuessa.

DT-ajossa toiminta riippuu siitä mikä on SAMin painehäviö ja dT verrattuna lattialämmitykseen. Suunnittelematta ei tietysti voi toimia niin, että SAM kasvattaa dT:tä juuri sopivasti ja virtaus kasvaa kompensoimaan alentunut lattialämmitysvirtaus.
 

Rakentaja

Jäsen
”Eikö virtausmittarilla säädettävä virtaus ole vähän kuin esisäätöarvojen ”korvike”? Virtausmittarithan tulee niiden esisäätöpyörien paikalle jakotukkiin.”

Tavallaan. Tarkoitin sitä että niissä lyhyemmissä piireissä menee liikaa vettä ja pidemmille piireille ei riitä tarpeeksi virtaamaa. Joten suunnitelmasta pitäisi tarkistaa onko piirien esisäätöarvot oikein aseteltu. Muuten ne oikeat arvot pitää itse kokeilemalla hakea.

Itselläni on niin että lattialämmityksen jakotukissa olevat virtausmittarit vain näyttävät piirin virtaaman, lisäksi jakotukin toisessa kahvassa on erillinen kertassätöventtiili, jolla esitäätöarvo määritellään.
Ja suunnitelmissa suunnittelija on laskenut millä esisäätöarvolla kukin piiri saavuttaa suunnitelmien mukaisen virtaamaan.
 

ohjaus

Jäsen
”Eikö virtausmittarilla säädettävä virtaus ole vähän kuin esisäätöarvojen ”korvike”? Virtausmittarithan tulee niiden esisäätöpyörien paikalle jakotukkiin.”

Tavallaan. Tarkoitin sitä että niissä lyhyemmissä piireissä menee liikaa vettä ja pidemmille piireille ei riitä tarpeeksi virtaamaa. Joten suunnitelmasta pitäisi tarkistaa onko piirien esisäätöarvot oikein aseteltu. Muuten ne oikeat arvot pitää itse kokeilemalla hakea.

Itselläni on niin että lattialämmityksen jakotukissa olevat virtausmittarit vain näyttävät piirin virtaaman, lisäksi jakotukin toisessa kahvassa on erillinen kertassätöventtiili, jolla esitäätöarvo määritellään.
Ja suunnitelmissa suunnittelija on laskenut millä esisäätöarvolla kukin piiri saavuttaa suunnitelmien mukaisen virtaamaan.
Tartuin vaan siihen kun sanoit, että suunnitelma on puutteellinen kun siitä puuttuu esisäätöarvot. Eli jos niitä esisäätöarvoja ei ole sen takia suunnitelmassa kun siinä on jokaiselle piirille virtaus ja se on tarkoitus säätää sillä virtausmittarilla. Eikö se silloin vastaa sitä esisäätöä ja miksi silloin enää tarvitsisit sitä esisäätöarvoa? Suunnittelija laskee mikä virtaus tarvitaan piiriin -> laskee mikä esisäätöarvo tarvitaan -> esisäätö säädetään vrt. suunnittelija laskee mikä virtaus tarvitaan piiriin -> säädetään sopiva virtaus. Olettaen toki, että ne virtausmittarit on sellaiset millä voi myös säätää.
 
Ylös Bottom