Lattialämmityksen virtaamat / Nibe F750

[Mikki]

Niin, onhan tuossa aloittajan suunnitelmassa litrat/min per piiri ihan asiallisesti. Sille reilun 19l/min virtaamalle laskettuna.

Mutta kun ne Ammatti Miehet, eivät ilmeisesti ole osanneet säätää virtausta käsin tuolle tasolle, niin mitenköhän ne on ne säädöt tehneet? Toki jos näppäriä ovat, niin ovat Excelissä laskeneet uudet arvot piireille käyttäen alempaa virtausta.

Aloittajahan voisi tehdä sen, että laittaa molemmat pumput manuaalille ja säätää sitten latauspumpun nopeudella virtauksen suurinpiirtein sinne 19l/min tasolle. Ja sitten katsoo kaikki virtausmittarit läpi ja kirjaa tulokset ylös. Kaikki termostaatit tietenkin pitää olla auki ja SAM kiinni.

Sillähän sen näkisi, että onko virtaukset edes sinnepäin suunnitelmien mukaiset.

 

[Rakentaja]

Eli jos niitä esisäätöarvoja ei ole sen takia suunnitelmassa kun siinä on jokaiselle piirille virtaus ja se on tarkoitus säätää sillä virtausmittarilla. Eikö se silloin vastaa sitä esisäätöä ja miksi silloin enää tarvitsisit sitä esisäätöarvoa?

En ole varma tarkoitammeko virtausmittarilla samaa asiaa?

Tarkoitan virtausmittarilla lattialämmityksen jakotukissa olevaa ”lasiputkea”, joka kertoo lattialämmityspiirissä olevan virtauksen tietyllä ajan hetkellä.

Virtausmittari, kuten nimikin kertoo ei siis säädä virtausta vaan mittaa sitä.

Ohessa kuva omasta jakotukista siinä näkyy ”lasiputki” ja sinisen korkin alla oleva kertasäätöventtiili, jolla on suunnittelijan laskema esisäätöarvo asetetaan.

Ohessa myös kuva lattialämmityssuunnitelman painehäviölaskelmasta, jossa näkyy piirikohtainen esisäätöarvo.

Monesti tuo suunnittelijan laskema esisäätöarvo ei aivan pidä paikkaansa, vaan sitä joudutaan hieman säätämään työmaalla, jotta saadaan haluttu virtaama kyseiseen piiriin.

Mikäli putkimiehellä ei ole tietoa esisäätöarvosta jää se monesti laittamatta. Jos kaikki piirit ovat täysin auki ei niille piireille, joilla on suurin painehäviö jää tarpeeksi virtaamaa ja lattia tuntuu viileältä, vaikka pumpun kokonaisvirtaama olisikin oikein aseteltu.

 

[specialist]

En ole varma tarkoitammeko virtausmittarilla samaa asiaa?

Tarkoitan virtausmittarilla lattialämmityksen jakotukissa olevaa ”lasiputkea”, joka kertoo lattialämmityspiirissä olevan virtauksen tietyllä ajan hetkellä.

Virtausmittari, kuten nimikin kertoo ei siis säädä virtausta vaan mittaa sitä.

Ohessa kuva omasta jakotukista siinä näkyy ”lasiputki” ja sinisen korkin alla oleva kertasäätöventtiili, jolla on suunnittelijan laskema esisäätöarvo asetetaan.

Ohessa myös kuva lattialämmityssuunnitelman painehäviölaskelmasta, jossa näkyy piirikohtainen esisäätöarvo.

Monesti tuo suunnittelijan laskema esisäätöarvo ei aivan pidä paikkaansa, vaan sitä joudutaan hieman säätämään työmaalla, jotta saadaan haluttu virtaama kyseiseen piiriin.

Mikäli putkimiehellä ei ole tietoa esisäätöarvosta jää se monesti laittamatta. Jos kaikki piirit ovat täysin auki ei niille piireille, joilla on suurin painehäviö jää tarpeeksi virtaamaa ja lattia tuntuu viileältä, vaikka pumpun kokonaisvirtaama olisikin oikein aseteltu.

Periaatteessa tarkoitamme samaa, mutta en muistanut ottaa huomioon, että järjestelmiä on toisenlaisiakin. Meillä on siis Uponorin järjestelmä ja niissä menotukkiin tulee joko esisäätöpyörät tai virtausmittarit joilla voi myös säätää virtausta. Joten pelkästään ne piirikohtaiset virtaukset tietämällä pitäisi saada järjestelmä säädettyä virtausmittareiden avulla. Ketjun aloittajan dokumenteista päätellen hänellä on Enerlinen järjestelmä ja siinäkin säätö tapahtuu virtausmittareilla dokumentissa annettuihin arvoihin, varsinaisia esisäätöarvoja ei ilmeisesti ole: https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2019/04/Enerline-jarjestelman-saato_2019.pdf

 

[jukra]

Hyvää keskustelua aiheen tiimoilta

Ihan kaikkea välikeskustelua en ymmärtänyt mutta poimin tähän jotain juttuja.
Kävin nyt ensinnäkin palauttamassa sen yhden pumpun asetukset, eli 3 nopeus ja toimintatila vasemman reunimmainen, hetkem aikaa se kerkes olla siinä keskimmäisessä. Kieltämättä kuvan perusteella se keskimmäinen vaikuttaa vakioteholta mutta ei kai tosiaan ole.

SAM osalta tuossa oli puhetta että siinä pitäisi säätöventtiili, meille tämä eka putkari (joka oli hiukan jälkimmäistä fiksumpi) jossain vaiheessa asensi siihen linjasäätöventtiilin jonka säätöarvon sai lvi suunnittelijalta. Tuo nosti hiukan virtaamia jakotukeilla mutta ei riittävästi.
Jos nyt oikein muistan niin pohti jossain vaiheessa myös Samin kierron katkaisemista LL säädön ajaksi mutta Nibe tai lvi suunnittelija oli kieltänyt tämän.

Tukeilla meillä on tosiaan se linjasäätöventtiili jonka arvo on käsittääkseni suunnitelmassa annettu. Piirikohtaisia säätöjä molemmat putkarit on tehnyt niistä lasiputkien alla olevista ruuveista. Tää jälkimmäinen putkari jopa vaihtoi pari näistä ongelmallisten piirien virtausmittareista kun epäili että ne näyttää vain väärin.

Ihan en vielä ole siihen kysymykseen löytänyt tästä vastausta että onko ok että lasketut virtaamat ei täyty muutaman piirin osalta. Siihen ei ennen ensi talvea nyt pysty ottaa kantaa onko tuolla käytännön väliä, mutta tälleen sähköpuolen koulun käyneelle on jotenki vaikea ymmärtää miten suurimmalla osalla piireistä virtaamat on ok jos säädöt olisi muka kunnossa.

 

[VesA]

Ne muoviset putkivirtausmittarit ovat hankalia - niitä pitää koputella kuin vanhaa ilmapuntaria jne. Näkee niillä sinnepäin, mutta kovin herkkiä ne eivät ole virtauksen muutoksille ainakaan ilman sitä koputtelua.

 

[Espejot]

Ihan en vielä ole siihen kysymykseen löytänyt tästä vastausta että onko ok että lasketut virtaamat ei täyty muutaman piirin osalta. Siihen ei ennen ensi talvea nyt pysty ottaa kantaa onko tuolla käytännön väliä, mutta tälleen sähköpuolen koulun käyneelle on jotenki vaikea ymmärtää miten suurimmalla osalla piireistä virtaamat on ok jos säädöt olisi muka kunnossa.

Sitä ei tiedä ennen kuin olen laittanut pumpun manuaalille Niben valikosta ja SAM:n linjasäätöventiilin kiinni. Säädä Niben valikosta sopiva %-luku (Huolto - 5.1.11 - latauspumpun nopeus) niin että kokonaisvirtaama toteutuu. Kokonaisvirtaamalle löytyy arvo Niben valikosta. Kun olet saanut kokonaisvirtaaman kohdalleen niin tarkista jakotukkien arvot.

Ongelma tässä kuviossa on pumpun automatiikka (VALIKKO 5.1.14 - VIRTAUSASET. LÄMMITYSJÄRJ. *) jota ohjataan meno ja paluulämpötilojen erotuksen funktiona. Mutta tähän kannattaa palata vasta kun tiedetään onko virtaamat oikeita silloin kun pumppu on manuaaliohjauksella ja SAM linja kiinni.

* Tässä asetetaan, millaiseen lämmönjakojärjestelmään kiertovesipumppu (GP1) on kytketty. dT MUT:ssa on tulo- ja menolämpötilojen välinen ero asteina mitoitetussa ulkolämpötilassa.

 

[Rakentaja]

Periaatteessa tarkoitamme samaa

Totta. Itselle ei ollut Enerlinen järjestelmä tuttu. Enerline ohjeessa oli jakotukkikohtaiset säätäöventtiilit, joilla säädetään koko jakotukin virtaama kohdilleen. Niissä oli ilmoitettu esisäätöarvot eli kannattaa tarkistaa mikä niiden asento on.

Jukra
”Ihan en vielä ole siihen kysymykseen löytänyt tästä vastausta että onko ok että lasketut virtaamat ei täyty muutaman piirin osalta.”

Mielestäni ei ole ok. On olemassa suuri riski vaikka saisitkin kompensointua virtaamaan puutetta nostamalla menoveden lämpötilaa, että kovilla pakkasilla jää nuo huoneet viileämmiksi.

On myös mahdollista, että sulla liian pieni pumppu. Mikäli jakotukkien ja yksittäisen piirien ”esisäädöt” on oikein aseteltu eikä virtaama silti riitä.

Kannattaa pyytää korjaaman tilanne niin että virtaamat saavutetaan, eikä maksaa viimeistä erää ennen kuin homma on kunnossa.

”Jukra”
Jos nyt oikein muistan niin pohti jossain vaiheessa myös Samin kierron katkaisemista LL säädön ajaksi mutta Nibe tai lvi suunnittelija oli kieltänyt tämän.

Mielestäni on tämä on järkevä ehdotus ja näin itse tekisin. Eli SAMin venttiili kiinni. Lattialämmitys säätöihin niin, että kaikissa piireissä on oikea virtaama. Tämän jälkeen Sami auki ja jos lattialämmityksen virtaamat putoaa niin pumppuun lisää kierroksia. Mikäli pumppu on täysillä niin sen nostokorkeus ei riitä saavuttaa suunniteltua virtaamaa.

 

[jmaja]

Tämän jälkeen Sami auki ja jos lattialämmityksen virtaamat putoaa niin pumppuun lisää kierroksia. Mikäli pumppu on täysillä niin sen nostokorkeus ei riitä saavuttaa suunniteltua virtaamaa.

Ei taida riittää tai vähintään on aivan äärirajoilla. Suunniteltu virtaama on 0,33 l/s n. 20 kPa. F750 asennusohjeen käyrästön mukaan pumppu tuottaa 20 kPa vain juuri ja juuri yli 0,4 l/s virtaamaan.

Siis SAMille jää vain 0,1 l/s, jolla se kyllä on vielä niukasti SAM41 käyrillä. Tuolla virtaamalla dT SAMin yli on kyllä n. 8 K, jos ilmavirta on neliöden mukaiset yli 50 l/s.

Miten tuo SAMin säätö ja käyrästö sitten oikein käytännössä toimii? Asennusohjeessa on 35 menolle ja -35 MUTille käyrät 350-600 l/h ja painehäviökäyrän mukaan 20 kPa mahdollistaa lähes 700 l/h.

Paljonko SAMin läpi sitten virtaa MUTissa?