Maalämmön asennus

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #321
Vs: Maalämmön asennus

Bumbpaskarna sanoi:
Nibessä valinta jota suositellaan asennuksen jälkeen eli valitse täppä keruupumppu käy 10 vrk täydellä teholla.
No niimpäs tekee... ompas sysipaska käyttöliittymä informaatiosisällön suhteen. Ei käyttöliittymässä puhuta mitää 100% tehosta. On varmaan insinöörit suunnitellet JA tehneet käyttöliitymän sekä unohtaneet testata sitä ihmisillä. On tää yhtä salatiedettä... ei ihme että avaimetkäteenhinnat on pilvissä. Iso kumarrus.
 

Anonyymi2

Poistunut käyttäjä
Vs: Maalämmön asennus

Bumbpaskarna sanoi:
Vinkkinä vielä, että jos ei ole muutoin suoraa yhteyttä mlphen niin kannattaa ensimmäiseksi vuodeksi ostaa tuo nibe uplinkin ominaisuus jolla voi muuttaa asetuksia. Siinä lähes kaikki oleelliset muutosmahdollisuudet joilla pumppua voi hienosäätää lämmityksen omista käyristä lähtien.

Maksaa 24,90 €/vuosi ja säätö sekä seuranta onnistuu omalta sohvalta tai vaikka lomakohteesta. Muutoin sitä helposti huomaa muutaman kuukauden jälkeen viettävän kaiken vapaa-aikansa pumpun seurassa sitä säätönäppäintä säädellen :cool:
Tähän vielä tärkeä lisäys eli ilmaisessa niben uplinkissä näkyy vain muutama historiatieto kun taas maksullisessa näkee yli 30 anturin tiedot mukavasti käyrinä jos tuota alkuvaiheen säätämistä/hifistelyä harrastaa...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Maalämmön asennus

Espejot sanoi:
Niin... puron soljumista muistuttava ääni pieneni viimeisimmän ilmauksen jälkeen. Ajattelin pitää kiertopumpun päällä ja antaa spiroventin hoitaa homansa ja katsoa mihin se pystyy... ja ottaa lokia ylös. Ensikesänä tarttee uuden puutarhapumpun ja sitten uusi ilmaus ja vertailu lokeihin. Jos nyt ajattelee että pieni ilma ei voi haitata kovin paljoa kun tietää että putkarit oikaisee aina kun mahdollista joten ilmaa on muuallakin kuin hinnoissa.

Mutta mihin kiinnittää huomiota... mitkä arvot on oleellisia?
Eiköhän se ilma sieltä itsensä ulos aikanaan aja. Ongelma tuosta tulee sitten kun neste ei enää kierrä vaan kiertovesipumpussa on ilmalukko.

Muuten et asiaa voi oikein ihmetellä kuin katsomalla liuospuolen lämpötilaeroa kun kone käy. Tämä on käyttövettä tehdessä hiukan pienempi usein kuin lämmitystä tehdessä (varsinkin lattialämmitystalossa). Tosin nibe vakioasetuksilla taitaa yrittää pitää lämpötilaerot vakiona (esim tavoitellen 3K eroa). Lisäksi tietysti kun sun kone tais olla invertteri niin pikkutehoilla lämpötilaerokin taitaa pysyä suurimman osan ajasta siinä halutussa. Suurilla tehoilla usein kaivon painehäviö kasvaa niin suureksi että liuospumpun teho ei riitä 100% tehollakaan kierrättämään liuosta niin lujaa mitä kone haluaisi vaan lämpötilaero kasvaa hiukan.
 

Matias

Aktiivinen jäsen
Vs: Maalämmön asennus

Palataan liuospiiriin ja mahdolliseen ilmaan liuoksessa... kysyin jo että onko mahdollinen ilma havaittavissa teknisestä lokitiedostoista?
Ilma puristuu paineessa pienempään tilavuuteen,neste ei.
Kun liuos kiertää porakaivossa niin esim 100m syvyydessä ilma on puristunut tilavuudeltaan 1/10 eli siinä kohtaa ilmaan kohdistuu 10bar paine.
Jos tuolla 100m:n syvyydellä ilmaa on 1 litra niin jos/kun tuo ilma nousee maanpinnan tasolle niin se laajenee 10-kertaiseksi ja syrjäyttää putkessa keruuliuoksen.
Jos keruuputkessa on 10l ilmatulppa,jos keruuputki on 40mm niin sen tilavuus on likimain 1l/1m ja 10l meinaa että putki on tyhjä 10m:n matkalta ja liuosta joutuu lisäämään tuon 10l verran että lähtee kiertämään kiertopumpulla.
Matalapaine pressostaatti pitäisi toimia ettei höyrystin pääse jäätymään tuossa tilanteessa
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Maalämmön asennus

Oma käsitykseni liuosputken ilmasta on, että jos sitä on selvästi liikaa, liuos ei joko kierrä ollenkaan tai sitten niin huonosti, että asian havaitsee jo putkien lämpötilaa käsin koettelemalla, hälytyksistä tms. Jos ilmaus on tehty edes joten kuten siedettävästi eikä järjestelmässä ole vuotoja, ilmaa kyllä kertyy ajan oloon jonnekin (tai se pääsee venttlilistä pois), mutta haitat ovat luonteeltaan akustisia, jos tilanne on vielä hallinnassa.

Ilma kertyy lähinnä sellaisella mekanismilla, että se erkanee pienimmässä paineessa ja korkeimmassa lämpötilassa. Maalämpöpumppaukseen käytetyssä piirissä tämä tapahtuu tyypillisesti maan lämmittämän paluuliuoksen virratessa liuospumppuun, eli kuplat irtoavat sen siipipyörässä ennen lämmönvaihdinta (tosin liuospumppu voisi periaatteessa olla myös lämmönvaihtimen jälkeen, kunhan virtaus ei mene kiertopumpussa alaspäin; ilman erkaneminen ja poistuminen kuitenkin heikkenee tällä järjestelyllä). Nuo kuplat olisi syytä kerätä ainakin pääosin pois kierrosta ennen kuin ne joutuvat alas kaivoon menevään liuosputkeen. Kuplat nimittäin aiheuttavat niin voimakkaan nosteen, että virtaus heikkenee, mutta pumppu ei kykene milloinkaan painamaan niitä alas asti, vaan kaikki ylöspäin pyrkivät ja virtausta jarruttavat kuplat väkisinkin liukenevat alas kulkevaan virtaukseen. Liika ilma siis heijastuu ensinnä virtauksen heikkenemisenä ja sitä kautta lähtevän ja palaavan liuoksen kasvavana lämpötilaerona.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #326
Vs: Maalämmön asennus

Paineet laski jonkin verran ja laitoin lisää tärpättiä. Liuospiirin alkaa olla äänetön eli kaiketi spirovent toimii hyvin. Eli tämä alkaa olla nyt pulkassa tällä erää.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #327
Vs: Maalämmön asennus

Onko normaalia että liuospiirin paineet laskee kun pumppu käynnissä ja kun seisoo niin painemittari näyttää korkeampia lukemia? Vaiko pitääkö paisuntasäiliön paineitta rukata tms...
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maalämmön asennus

Espejot sanoi:
Onko normaalia että liuospiirin paineet laskee kun pumppu käynnissä ja kun seisoo niin painemittari näyttää korkeampia lukemia? Vaiko pitääkö paisuntasäiliön paineitta rukata tms...
Jos se mittari on imupuolella niin juu - jopa paisarissa pinta laskee heti.
 
Vs: Maalämmön asennus

Espejot sanoi:
Onko normaalia että liuospiirin paineet laskee kun pumppu käynnissä ja kun seisoo niin painemittari näyttää korkeampia lukemia? Vaiko pitääkö paisuntasäiliön paineitta rukata tms...
Alenee sen tenttukierron lämpötila ainakin keskimäärin, silloin kun pumppu käy.

Mutta millaista COP:ia tuo pukkaa - ja millaisissa käyttöolosuhteissa ? Kai se alkanee selvitä pikkuhiljaa ?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #330
Vs: Maalämmön asennus

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Alenee sen tenttukierron lämpötila ainakin keskimäärin, silloin kun pumppu käy.

Mutta millaista COP:ia tuo pukkaa - ja millaisissa käyttöolosuhteissa ? Kai se alkanee selvitä pikkuhiljaa ?
Ei oikeastaan kun en pysty erotelemaan käyttövettä ja lämmitystä... tai no, esim. eilen tuotettiin lämmitystä 9 kWh ja käyttövettä 4 kWh ja sähköä meni 3,6 kWh. Että kyllähän tosta saa jotakin arveltua. En ole saanut loggausta vielä kytkettyä kun usb tikut on vielä matkalla ja verkkopiuha kytkemättä.


Kaivosta tulee jotain 7,2C ja kun tehdään lämmitystä niin liuospumppu käy sillä kuuluisalla 1% teholla. Ja viilenemä reilut 3,5C. En nyt noista luvuista osaa vielä sanoa että odotellaan että saan loggauksen käyntiin.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maalämmön asennus

Espejot sanoi:
Ei oikeastaan kun en pysty erotelemaan käyttövettä ja lämmitystä... tai no, esim. eilen tuotettiin lämmitystä 9 kWh ja käyttövettä 4 kWh ja sähköä meni 3,6 kWh. Että kyllähän tosta saa jotakin arveltua. En ole saanut loggausta vielä kytkettyä kun usb tikut on vielä matkalla ja verkkopiuha kytkemättä.


Kaivosta tulee jotain 7,2C ja kun tehdään lämmitystä niin liuospumppu käy sillä kuuluisalla 1% teholla. Ja viilenemä reilut 3,5C. En nyt noista luvuista osaa vielä sanoa että odotellaan että saan loggauksen käyntiin.
Kuinka kauan kaivosta tulee 7,2C ? Noin periaatteessa lämmössä näkyy porras kun ensimmäin kierros kaivossa on täynnä, mutta mitä hitaammin pumpataan sen paremmin ehtii liuos lämmetä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #332
Vs: Maalämmön asennus

VesA sanoi:
Kuinka kauan kaivosta tulee 7,2C ? Noin periaatteessa lämmössä näkyy porras kun ensimmäin kierros kaivossa on täynnä, mutta mitä hitaammin pumpataan sen paremmin ehtii liuos lämmetä.
Sanotaan näin että en ole nähnyt alle 7C lukemia että ei toi kaivon tulo oikein vielä laske.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Maalämmön asennus

Minulla taas ei ole koskaan näkynyt 7 astetta, siis kun pumppu on hetken käynyt. Täällä Pirkkalassa kaivosta ei tuoreeltaankaan saanut kuin inasen päälle 6 astetta. Se sieltä on tullut tänäkin kesänä, mutta nyt vaihtelee välillä 5-6 astetta. Ehkä tämä karkeasti 150 kilometriä pohjoiseen tekee eron, mene tiedä. 7 astetta on kuitenkin oikein hyvin!
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Maalämmön asennus

Meillä on koko kesä vain jäähdytelty ja kiertopumpun mustasta ja vettä kondensoivasta siipipyöräkotelon päästä IR-lämpömittari näytti muutama päivä sitten 11 astetta (saattaa hyvin näyttää runsaan asteenkin liikaa, mutta muista mittareista päätellen kyllä hyvin lähellä 10 astetta liikutaan).

Kyllä se siitä jäähtyy pakkasten tultua ja kuormituksen käännyttyä lämmitykselle...
 

Anonyymi2

Poistunut käyttäjä
Vs: Maalämmön asennus

Pari kolme astetta tulolämpötila putoaa kun oikeesti aletaan energiaa kaivosta ottamaan... Tuo 7-6 astetta normaali etelässä kesäaikaan. Muutamat tuhannet vuodet tuota lämpöä maaperään kertynyt eli ei sitä sinne missään nimessä kannata itse pumpata vaika jotku niin kuvittelee, eräänlaisen balanssin on muodostanut. Itsellä ehkä kaivo kylmentynyt käytössä noin 0,1 astetta vajaan neljän vuoden aikana...

Kallioperä vähän kärjistetysti muistuttaa vaikka pientä järveä eli sieltä energiaa saa tasaisesti läpi vuoden, mutta ei sitä erityisesti kannata latailla kun vuotaa kuin seula joka suuntaa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maalämmön asennus

Se Oulun juttu on samanlainen kuin Helenin luolat - energia varastoidaan luolassa olevaan veteen ja sitä käytetään optimointiin, ei kesän lämpöjen säilömiseen. Helen on jopa erikseen louhinut yhden sellaisen säiliön Espan puiston alle. Kesästä on pitkä aika tammikuuhun. Ruåtsalaisten testeissä saatiin kaivon lataamisesta syksyllä ihan kivaa etua, mutta ei se säilynyt talveen asti. Eli kyllä se kannattaa jos jäähdytystä kuitennii tarvitsee.

Kalliovaraston pitäisi tosiaan olla muodoltaan sellainen että vuotava pinta-ala on tilavuuteen nähden mahdollisimman pieni - eikä siellä saisi virrata pohjavesiä. Syvä kaivo on kummassakin suhteessa huono.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Maalämmön asennus

Scroll sanoi:
Jos haluatte insinöörin mielipiteen asiasta, niin kallioperään voi kyllä ladata energiaa ja se jopa kannattaa.

Suomen suurimpia kalliolämpövarastoja taitaa muuten olla Oulussa ja se on siellä toiminut jo ainakin toistakymmentävuotta (vai onko pidempäänkin? näin ulkomuistista latelen)
Niinhän se noissa jättimäisen kokoisissa hankkeissa toimii että tasapainoa pidetään yllä lataamalla energiaa sinne. Muuten alla ei oo hetkenpäästä kuin varsin kylmä kallio/maaperä.

https://www.muovitech.fi/?page=news&id=143
https://yle.fi/uutiset/3-5506821

Tässä vielä muutaman sivun juttu:
http://www.projektiuutiset.fi/ePaper/PU6/files/assets/downloads/page0185.pdf
http://www.projektiuutiset.fi/ePaper/PU6/files/assets/downloads/page0186.pdf
http://www.projektiuutiset.fi/ePaper/PU6/files/assets/downloads/page0187.pdf
http://www.projektiuutiset.fi/ePaper/PU6/files/assets/downloads/page0188.pdf
http://www.projektiuutiset.fi/ePaper/PU6/files/assets/downloads/page0189.pdf
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #339
Vs: Maalämmön asennus

Takaiskut, jotka aiheutuu hanoita... autasko jos laittaa vakiopaineventiilin? Vai paineiskuntassaja... jos tämöiseen päätyy niin asenus suositellaan lähelle hanoja mutta entäs jos laittas ennen jakotukkia niin selviäs yhdellä parilla?

pökö sanoi:
Vakiopaineventtiili on ollut laatikossa odottamassa asennusta jo muutaman vuoden,en tiedä mikä estää sen asennuksen,varmaan laiskuus ;D.
Ootko jo asentanut vakiopaineventiilin paikoileen :p
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #342
Jokos täällä on laitteista sen verran kokemuksia että voit verrata kulutuksia edellisiin lämmitysvärkkeihin?
Joo, 8 kk ja 5 vrk lämmitykseen mennyt 2415 kWh eli jotain 3000 kWh vuodessa
Tuotto on ollut 8 kk n 10 500 kWh (mitoitus tehtiin n. 19 000 kWh mukaan).
Lämmitys 9350 kWh ja käyttövesi 1200 kWh per 8kk.
Iv kuluttaa sen 1,4 kWh/vrk eli vuodessa 500 kWh

Sisäänajovuoden kokonaiskulutus lämmityksen ja IV:n osalta siis asetuu jonnekin 3500 kWh hujakoille. Uskon että tästä saa ensi vuonna nipeistettettyä ihan jo senkin takia että yksi vesieläin hävisi vahvuudesta alkuvuodesta.

Vertailunvuoksi, vuonna 2012 ja 2013 meni näin

2013 vuosikulutus 12 128 kWh/a
Lämmitystarveluku (s17) 3 798
Keskilämpötila +6C
Lämmitys 6 234 kWh/a
- PILP 3 316 kWh/a
- ILP 2 918 kWh/a
- Puuta (seka) paloi takassa 310 kg
Käyttösähkö 5 894 kWh/a

2012 vuosikulutus 13.730 kWh/a
Lämmitystarveluku (s17) 4059
Keskilämpötila +5C
Lämmitykseen 7.660 kWh/a
- ILP lämmitys 3.588 kWh/a
- ILP viilennys 141 kWh/a (kesä-eiokuun kulutus)
- PILP kulutti 3.931 kWh/a
- Puuta: ei mitattu mutta puuta paloi kyllä.
Käyttösähkö 6.070 kWh/a (16,6 kWh/d)



Eli takasinmaksuaika on kohtuulisen pitkä jos PILP ja ILP kestoiäksi laskisi jotain 10-15v. Ei sinänsä tullut yllätyksenä.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Nykypuumäärä ei ilmene (onko loppunut) mutta aika hyvin tuosta voisi päätellä että ~10v aikana kuittautuisi se kaivon poraus jos MLP olisi ollut ensiasennus systeemi...ihan normaalin kuuloista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko asumismukavuus muuttunut suuntaan tai toiseen? Meteli, veto, lämmöntasaisuus, sulatukset tms?
Joskus investointi saattaa tuottaa jotain muutakin kuin pelkkää rahallista säästöä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #345
Nykypuumäärä ei ilmene (onko loppunut) ....
Puita ei ole poltettu mutta niitä on jäljellä useammaksi vuodeksi.

Onko asumismukavuus muuttunut suuntaan tai toiseen? Meteli, veto, lämmöntasaisuus, sulatukset tms?
Joskus investointi saattaa tuottaa jotain muutakin kuin pelkkää rahallista säästöä.
Näin sen ajattelin alkujaankin... eli lattiat on kyllä lämpöisemmät. Mutta yllätäen ei niin lämpöiset kun ajattelin eli laattalattia luovuttaa aika hyvin lämpöä. Lämmön tasisuus on vielä hakusessa ja mietin kesällä mitä teen... olen nyppäsyt kaikki termarit pois ja tasapainottanut piirejä ir mittarin kanssa. Mutta Uponorin Smatrixia tekis mieli kokeilla... mutta täytyy miettiä.

F1255 on huoletomampi on kuin F410 mutta ovat eri sukupolven laitteita.... F410P oli aika karu laite eikä säädettävää juurikaan ollut. ILP:n pöhinä... no eihän sitä kukaan kaipaa.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Puita ei ole poltettu mutta niitä on jäljellä useammaksi vuodeksi.

Näin sen ajattelin alkujaankin... eli lattiat on kyllä lämpöisemmät. Mutta yllätäen ei niin lämpöiset kun ajattelin eli laattalattia luovuttaa aika hyvin lämpöä. Lämmön tasisuus on vielä hakusessa ja mietin kesällä mitä teen... olen nyppäsyt kaikki termarit pois ja tasapainottanut piirejä ir mittarin kanssa. Mutta Uponorin Smatrixia tekis mieli kokeilla... mutta täytyy miettiä.

F1255 on huoletomampi on kuin F410 mutta ovat eri sukupolven laitteita.... F410P oli aika karu laite eikä säädettävää juurikaan ollut. ILP:n pöhinä... no eihän sitä kukaan kaipaa.
Onko pilpin vs pyöriväkennoisen kanssa ollut mitään eroa keskenään toiminnassa? Esim meteli, kanavien äänet tai toiminta liesituulettimen tai takan kanssa?

En tiedä mitä ajattelit saavuttaa smartrixin kanssa mutta melko arvokkaalle tuo vaikuttaa. :rolleyes:
https://www.taloon.com/keskusyksikk...langaton-uponor-lattialammitys/LVI-2024504/dp

Oletko kokeillut säätää piirien virtauksia pelkästään usean huonelämpömittarin avulla? Huoneissa voi olla eri lämmöntarpeet jolloin meno/paluuveden lämpötila ei kerro asiaa yhtä hyvin kuin itse huoneen lämpötila.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #347
Onko pilpin vs pyöriväkennoisen kanssa ollut mitään eroa keskenään toiminnassa? Esim meteli, kanavien äänet tai toiminta liesituulettimen tai takan kanssa?
Eipä juuri. Roottori pitää ääntä enemmän saunassa, varsinkin kun tehostus on aktivoitu. Minulahan ei ole vielä ilmamääriä edes säädetty...
En tiedä mitä ajattelit saavuttaa smartrixin kanssa mutta melko arvokkaalle tuo vaikuttaa. :rolleyes:
https://www.taloon.com/keskusyksikk...langaton-uponor-lattialammitys/LVI-2024504/dp
Joo, kallis on. Elämä on.... mutta katsotaan, tässä on muitakin rahareikiä.

Mutta perusajatus on että selviän yhdellä käyrällä kesät talvet niin että kosteat tilat ovat aina lämpimät. Esim nyt ajelen 28C vettä suihkutiloihin mutta toi on liian lämmitä olohuoneeseen ja keittiöön missä ei ole termareita. Smatrix leikkais kiertoa 'portaattomasti'. Nyt olen säätänyt lämmityksen kesäasentoon ja kuristanut muiden kiertoa manuaalisesti.

Oletko kokeillut säätää piirien virtauksia pelkästään usean huonelämpömittarin avulla? Huoneissa voi olla eri lämmöntarpeet jolloin meno/paluuveden lämpötila ei kerro asiaa yhtä hyvin kuin itse huoneen lämpötila.
Joo ei säädöissä suurempaa vikaa ole... yksi huone on ongelma (kylmä). Veikkaan että ilmaa vielä lattialämmityksessä ja lämpövuotoja koska kauimainen nurkkahuone. Ongelmaa oikeastaan pahentaa se että talossa on laattaa aika paljon aivoimissa tiloissa (olohuone, keittiö jne) ja laatan lämmönluovutus on parempi kuin parketin.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #348
Tilanahtautta... oli pakko ottaa lämmityksen paisuntasatia pois jotta saan viilennyksen pumpulle kannakkeet. Samalla laskin esipainetta ja hups... paineiskut suljettaessa kylmävesi loppuivat (EDIT eivät loppuneetkaan). Täytynee iroittaa paisunta astia vielä kerran ja laskettava esipainetta vaikka 0,5bar.

Milläs tota typpeä törkätään sissän jos tarttee nostaa?
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Tilanahtautta... oli pakko ottaa lämmityksen paisuntasatia pois jotta saan viilennyksen pumpulle kannakkeet. Samalla laskin esipainetta ja hups... paineiskut suljettaessa kylmävesi loppuivat. Täytynee iroittaa paisunta astia vielä kerran ja laskettava esipainetta vaikka 0,5bar.

Milläs tota typpeä törkätään sissän jos tarttee nostaa?
Pistä paineilmaa.

Mites tuo paineiskuhomma on mahdollinen, eri vedet kuitenkin kyseessä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #351
Itse täräytän typpipullosta tarvittaessa, mutta olisiko helpoin tässä tilanteessa ihan ilmaa normaalilla kompuralla, ellei ole juuri pakko saada 100% typpeä
Siis ei tartte nyt laittaa mitään, tämä oli vain retorinen kysymys.

Millä ammattilaiset mittaa noita paineita, mulla on tomoinen motonetin mittari tyyliin 10eur.

Pistä paineilmaa.

Mites tuo paineiskuhomma on mahdollinen, eri vedet kuitenkin kyseessä.
ei se olekaan :oops: eli lonksuu se kyllä vieläkin. Itse ei vain kuullut kun laskin hanaa vieressä niin ääni peittyi veden kohinan alle.

Mutta mihin kohtaa toin paineiskunvaimentajan asentas. Se pitäisi asentaa lähelle hanaa mutta ajattelin että yhdellä selviäis niin jonnekin vaan vai?
 

Jolberious

Vakionaama
Mutta mihin kohtaa toin paineen tasaajan asentas. Se pitäisi asentaa lähelle hanaa mutta ajattelin että yhdellä selviäis niin jonnekin vaan vai?
Juuri ennen jakotukkia olisi sellainen hybä tässä tilanteessa.
Millä ammattilaiset mittaa noita paineita, mulla on tomoinen motonetin mittari tyyliin 10eur.
Sama kiinalainen pikkulapsi varmaan sen on tehnyt, digimittari, ostopaikka Ahlsell. :D
 

jmaja

Vakionaama
Koska saadaan se yhteenveto kaikista kustannuksista? Eilen yritin lukea kaikki 9 sivua läpi ja kustannuksia oli kyllä siellä täällä. Ei vaikuttanut kovin halvalta, vaikka noin paljon olikin omaa työtä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #354
Koska saadaan se yhteenveto kaikista kustannuksista? Eilen yritin lukea kaikki 9 sivua läpi ja kustannuksia oli kyllä siellä täällä. Ei vaikuttanut kovin halvalta, vaikka noin paljon olikin omaa työtä.
Juu, ei ollut halpaa. MLP:n hinta vähennysten jälkeen n. 12 100 EUR.

Koodi:
Porakaivo 185m: 5365,67 EUR
Suojaputki yli rajan: 270 EUR
Vaakaputki: 300 EUR
Vaakaputki lisämetrit: 99 EUR
Kivituhkan poisvienti / siirtolava: 400 EUR
Läpiviennit: 30 EUR
Maalampöpumppu Nibe 1255-6(8) kW: 6300 EUR
Messinkiosat, paisuntasäiliöt ja kuparikupariputket: 751,25 EUR
Puristeosat: 461 EUR
Syöttöventiilit: 232 EUR
Sähkötyöt: 299 EUR
                 
Kustannus brutto: 14519,92 EUR
Kotitalousvähennys: -2453 EUR
Kustannus netto MLP: 12 066,92 EUR
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Kiitos! Eli ei tullut mitään ylimääräisiä kiertopumppuja, shuntteja, lämpövaraajia, tuloilman viilennystä tms. Eli oli ilmeisesti yksinkertaisemmasta päästä asennuksia? Onko mitään käsitystä paljonko säästit omalla työllä?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #356
Kiitos! Eli ei tullut mitään ylimääräisiä kiertopumppuja, shuntteja, lämpövaraajia, tuloilman viilennystä tms. Eli oli ilmeisesti yksinkertaisemmasta päästä asennuksia? Onko mitään käsitystä paljonko säästit omalla työllä?
Varaus viilennykselle on tossa hinnassa ja viilennyksen asennus on kesken (loppuun vienti ensi kevään juttuja). Säästöä vaikea laske koska asenuksia saa halvemalla ja kaliimalla. Mutta kyllä tossa säästi muutaman satkun mutta ennen kaikkea tuli paneudutta projektiin, joka osan sai itse valita mieleisekseen.
 
Ylös Bottom