Maalämpökaivon poraus

J

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt on 20 tuntia ja 80 m3 pumpattu. Vesi 7,5 C. Toisessa kaivossa pinta laskenut 1,5 m lepotilasta. Alatontille ilmestynyt kaksi pienehköä lätäkköä

Pumpataan nyt vrk täyteen ja katsotaan sitten miten pinta nousee takaisin kaivossa ja lätäköt häviää. Varsin paljon tullut tuonne vettä nyt luonnostaankin, kun vettä satanut ja lumet sulaneet vauhdilla.

Tuossa siis on ollut virtaus 1,1 l/s, kun 0,4 l/s riittäisi täystehoon.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
24,5 tuntia ja 20 kWh tuli pumpattua eli melkein 100 m3. Uudessa kaivossa pinta laski 1,4 m ja vanhassa mistä pumpattiin ehkä 3 m, vaikeampi mitata. Sammutuksen jälkeen samantien uusi kaivo 1,1 m alkutilanteeseen verrattuna. 2 tuntia sammutuksesta molemmat kaivot n. 0,8 m alkutilanteesta.

Alapihan lätäköt pienentyneet, mutta ei kokonaan hävinneet 2,5 tuntia sammutuksesta. Mutta aika pieniä ne on. Muutama m3 yhteensä enintään.

Ehkä tuonne joutuu jonkun kivipesän, ojan tai putken mereen vetämään. Omalla tontilla vedet pysyivät ja aikamoinen paisumus pitäisi tulla, että vettä menisi naapurin tontille, jonne ylämäki.

Mitenhän tuo vesi käyttäytyy viikkojen pumppaus 1/3 virtaamalla vs. tämä 1 vrk testi?
 
T

TopiR

Aktiivinen jäsen
1. Miten toimis semmoinen setuppi jossa pidempään reikään pistät senverta keruuputkea ko sinne mahtuu ja löydät jonkun pumpun mikä vielä mahtuisi keruuputken ja kaivon väliin (onkohan tommosia, vai vaatisiko esim ejektorin?).

Sitten keruunesteen lämpötilan tms perusteella säätäisi sitä kaivosta pumppausta joko on/off tai portaattomasti.

2. Ootko testannu pumpata kaivosta yksi kaivoon kaksi?

-Topi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
24,5 tuntia ja 20 kWh tuli pumpattua eli melkein 100 m3. Uudessa kaivossa pinta laski 1,4 m ja vanhassa mistä pumpattiin ehkä 3 m, vaikeampi mitata. Sammutuksen jälkeen samantien uusi kaivo 1,1 m alkutilanteeseen verrattuna. 2 tuntia sammutuksesta molemmat kaivot n. 0,8 m alkutilanteesta.

Alapihan lätäköt pienentyneet, mutta ei kokonaan hävinneet 2,5 tuntia sammutuksesta. Mutta aika pieniä ne on. Muutama m3 yhteensä enintään.

Ehkä tuonne joutuu jonkun kivipesän, ojan tai putken mereen vetämään. Omalla tontilla vedet pysyivät ja aikamoinen paisumus pitäisi tulla, että vettä menisi naapurin tontille, jonne ylämäki.

Mitenhän tuo vesi käyttäytyy viikkojen pumppaus 1/3 virtaamalla vs. tämä 1 vrk testi?
Klikkaa laajentaaksesi..
On off koneen kanssa pumppausta pystyisi helpommin jaksottamaan. Invertterin kanssa pumppaus pitäisi olla käynnissä miltei koko lämmityskauden. Propelipää virittäisi pumpun jota pystyisi säätämään invertterin tehon mukaan.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
TopiR sanoi:
1. Miten toimis semmoinen setuppi jossa pidempään reikään pistät senverta keruuputkea ko sinne mahtuu ja löydät jonkun pumpun mikä vielä mahtuisi keruuputken ja kaivon väliin (onkohan tommosia, vai vaatisiko esim ejektorin?).

Sitten keruunesteen lämpötilan tms perusteella säätäisi sitä kaivosta pumppausta joko on/off tai portaattomasti.

2. Ootko testannu pumpata kaivosta yksi kaivoon kaksi?

-Topi
Klikkaa laajentaaksesi..
Pienin pumppu on 75 mm halkisijaltaan. Ei millään mahdu keräimen kanssa 125 mm kaivoon. Ei taida mahtua ainakaan tuo vanha ejektorikaan ja ejektoripumput vie paljon sähköä.

En ole kokeillut pumpata kaivosta toiseen. Kyllä se varmasti onnistuisi, mutta kaivot ovat niin lähekkäin, että luultavasti molemmat kylmenisi.

Onhan tossa monia optioita. Voihan sitä laittaa tuohon 113 m kaivoon keräimen ja sitten pumpata toisesta kaivosta vettä sinne, kun keruu alkaa jäähtymään. Jos toinenkin kaivo jäähtyy, pumppaa alatontille sieltä vettä, jolloin luulisi tulevan molempiin kaivoihin kauempaa lämmintä vettä. Samalla tietysti voi ottaa tuosta pohjavedestäkin energiaa, jos asentaa lämmönvaihtimen.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Tältä näyttää kalliopätkä 24 h valutuksen loppuvaiheessa. Tuossa on n. 2 m korkeudella paljasta kalliota. Sama vähän kauempaa, jossa näkyy pari sulanutta aukkoa rinteessä. Osan noista kaivoin eilen esiin etsiessäni veden valumareittiä. Sitten yksi syntynyt lätäkkö, joka kuivui alle kahdessa tunnissa sammutuksesta. Pari vähän isompaa ei ollut täysin kuivuneet 4 tunnissakaan.

Tuo kalliopätkä tekee putkituksesta vaikeaa. Voihan siinä vetää eristetyn putken. Mahtaakohan valua itsestään tyhjäksi alamäkeen, jos pumppu sammuu pakkasessa?

Saishan tuota reittiä myös maapiirin vedettyä, jos muutama metri pintavetoa ei haittaa.

Ja tietysti voi myös porauttaa sen toisen kaivon.
 

Liitteet

  • 20210225_142210.jpg
    20210225_142210.jpg
    151,1 KB · Katsottu: 252
  • 20210225_142124.jpg
    20210225_142124.jpg
    155,9 KB · Katsottu: 255
  • 20210225_142025.jpg
    20210225_142025.jpg
    121,6 KB · Katsottu: 246
J

jmaja

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
On off koneen kanssa pumppausta pystyisi helpommin jaksottamaan. Invertterin kanssa pumppaus pitäisi olla käynnissä miltei koko lämmityskauden. Propelipää virittäisi pumpun jota pystyisi säätämään invertterin tehon mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Näin on. Invertteri tuohon porakaivopumppuun pitäisi kuitenkin laittaa, jotta sen sähkönkulutus pysyy maltillisena. Ja mullehan oli tulossa esilämmitys/jäähdytyspatteri, joten se tarvitsee kesälläkin kiertoa, tosin varsin pientä. Olen katsellut sopivia taajuusmuuttajia. Ainakin Mitsubishin FR-700 ja FR-500:ssa olisi kärkitiedolla kolme eri nopeutta valittavissa.

Tai voihan tuohon laittaa PI-säädönkin. Hiukan haastetta tuo kesä, jolloin välillä pitää miettiä jäähdytyspatteria eli ei saa lämmetä liikaa ja välillä MLP:tä.

On-off menee ehkä vaikeaksi, kun ei ole oikein tilaa puskurivaraajalle. Propelipäätalohan tästä on tulossa kattolämmityksineen jne. Mutta pitäisi tietysti olla toimivakin.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Rinteessä vaarana että käy kuin Tampereella. Ja siellä ei edes vettä ollut laskettu rinteeseen muuta kuin mitä taivaalta tuli.
Jos tosiaan on kalliota niin ehkä siitä ei suurta ongelmaa tule.
Meilläkin mökillä muutama vuosi sitten rinne valahti osin jokeen. Johtui sateisesta syksystä ja osansa teki varmaan saunan pesuvedet jotka valuu saunan alle (kantovesi).
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt on henkinen päätös tehty eli vajaamittainen kaivo tulpataan ja MLP tulee pohjavesilämmöllä. Espoon kaupungin ympäristötarkastaja ei nähnyt mitään ongelmaa mereen pumppaamisessa.

Ehdotin vielä poraajalle, että laittavat keräimen ja maksan jotain vähemmän kuin n. 30 €/m. Eivät kiinnostuneet eli tulppaavat nyt sitten ilmaiseksi. Ja sanoivat laittavat sellaisen tulpan, että kaivoa ei käyttöön saa. Ehkä @Kellarinlämmittäjä tyydyttää tuo ratkaisu? Metalli tulppa kaivoon ja yläosa täyteen betonia. Ilmeisesti hitsatakin on tarkoitus. Metallitulppa ilmeisesti vain siksi, ettei poraamalla saa auki.

No eipä tuo haittaa, lähinnä huvittaa, että eivät halunneet rahaa keräimestä, mutta haluavat laittaa rahaa poraamisen estoon, vaikka sanoin, ettei enää mitään porata. Tietysti yksi takaportti tuossa jää pois eli kaivosta toiseen ei voi pumpata.

Ruotsalaisfoorumilta sain vinkin sopivasta pumpusta:
www.erdbohrer.de

Brunnenpumpe für Wärmepumpe 4200l 370W Sumoto Italien mit 30m Kabel

Brunnenpumpe für Wärmepumpe 4200l 370W Sumoto Italien mit 30m Kabel: Spezielle für Wärmepumpen entwickelte Brunnenpumpe Hauptmerkmale Laufräder und ...
www.erdbohrer.de www.erdbohrer.de
Sanoo saavansa 95-110 W sähköteholla 50 l/min virtaaman kun ajaa taajuusmuuttajalla 3-vaihemoottoria 30 Hz, joka on suositeltu minimi ko. 50 Hz Franklin-moottorille.

Taajuusmuuttaja tuli jo hankittua 50 €:lla Torista. Sillä olen kokeillut ajaa mun nykyistä 1-vaihepumppua, mutta aika huonosti toimii. 0,3-0,4 l/s virtaaman saan, mutta sähköä kuluu 340-380 W. Tuossa loppuu virta kesken, kun on 400 V malli ja 1,1 kW:lle tarkoitettu eli ei pääse kuin 26 Hz, jonka jälkeen tulee varoituksia ja lopulta sammuu ylikuormasta. Riittää kuitenkin hienosti tuolle Franklinille.

Lämmönvaihtajasta pitäisi saada hiukan yli 5 C vuoden ympäri. Painehäviö viinapuolelle mitoituksesta riippuen 2-20 kPa. Eli keruupumppu vie vähemmän kuin keräimellä ja MLP saa selvästi lämpimämpää eli kokonaiskulutus pitäisi olla pienempi.

Alfa Laval ei nähnyt mitään ongelmallista kaivon vesinanalyysissä, mutta heidän tarjoama lämmönvaihdin ikävän kallis, 1250 € ALV 0%. Latviasta saisi paremman alle tonnilla ALV 0%. Ehkä jostain löytyy vielä halvempi, mahdollisesti käytetty.

Pitää kaivaa alatontille 45 m putkea kalliolta mereen ja takapihalle ehkä 10 m. Miten syvälle? Turvallisinta olisi tietysti routarajan alle, jotta ei voisi jäätyä missään tilanteessa. Kaverilla on sopiva traktori ja hänen poika tulisi sillä kaivamaan.

Sitten on ehkä 3-4 m paljasta kalliota. Ei kai tuo käytössä jäädy, jos laittaa eristetyn putken tuohon, mutta vaikkapa sähkökatkon aikana voisi jäätyä. No saahan sen sitten sulatettuakin kuumaa vettä kaatamalla eristeen päälle. Näyttää olevan 40 mm putkea valmiiksi eristettynä 75 ja 110 mm ulkomitalla.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
jmaja sanoi:
Nyt on henkinen päätös tehty eli vajaamittainen kaivo tulpataan ja MLP tulee pohjavesilämmöllä. Espoon kaupungin ympäristötarkastaja ei nähnyt mitään ongelmaa mereen pumppaamisessa.

Ehdotin vielä poraajalle, että laittavat keräimen ja maksan jotain vähemmän kuin n. 30 €/m. Eivät kiinnostuneet eli tulppaavat nyt sitten ilmaiseksi. Ja sanoivat laittavat sellaisen tulpan, että kaivoa ei käyttöön saa. Ehkä @Kellarinlämmittäjä tyydyttää tuo ratkaisu? Metalli tulppa kaivoon ja yläosa täyteen betonia. Ilmeisesti hitsatakin on tarkoitus. Metallitulppa ilmeisesti vain siksi, ettei poraamalla saa auki.
Klikkaa laajentaaksesi..

Toki siihen voisi pyytää/vaatia betonointia pohjaan saakka? Eihän se hitsattu tulpa mitään estä eikä miltään suojaa pidemmän päälle. Se ruostuu aikanaan puhki ja kiinteistön omistaja vetäisee sen pillillä tai balalaikalla 10 minuutissa pois jos reikää tarvitsee.

Ehkä siellä Espoossa ei ole enää mitään menetettävää, kun reikiä on jo ympäriinsä. Kyllä minä tuohon sopivan VILPin katselesin. Toimisi varmasti eikä tarvitsisi mitään keksiä ja tulisi halvemmaksikin.
 
I

iqo

Vakionaama
Hienoa tässä on se, että saadaan ensikäden tietoa tuollaisesta "uudesta" sovelluksesta. Minä ainakin jään odottamaan mielenkiinnolla käyttökokemuksia. Ja toivon tietysti, että homma saadaan pelaamaan näiden kaikkien kaivomurheiden jälkeen.
 
Tois puol jokke

Tois puol jokke

Vakionaama
jmaja sanoi:
Alfa Laval ei nähnyt mitään ongelmallista kaivon vesinanalyysissä, mutta heidän tarjoama lämmönvaihdin ikävän kallis, 1250 € ALV 0%. Latviasta saisi paremman alle tonnilla ALV 0%. Ehkä jostain löytyy vielä halvempi, mahdollisesti käytetty
Klikkaa laajentaaksesi..

Johtava kaukolämmön lämmönvaihdinvalmistaja | Wieland Onda Spa

Yli 30 vuotta Onda Spa on ollut johtava lämmönvaihdin kaukolämpö -valmistaja eri teollisuuden sovelluksiin.
ondanordic.com

Kysäses tuolta. Entinen nimi wtt-group.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Eihän se hitsattu tulpa mitään estä eikä miltään suojaa pidemmän päälle. Se ruostuu aikanaan puhki ja kiinteistön omistaja vetäisee sen pillillä tai balalaikalla 10 minuutissa pois jos reikää tarvitsee.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sinne tulee metallitulppa metalliputken alapäähän eli 2 m kallion sisään ja päälle varmaankin 2,5 m betonitulppa. En ihan ymmärtänyt mitä hitsaavat, mutta ehkä tuon päälle vielä hattu. Kaikenhan saa auki, mutta taitaa tuon aukaiseminen olla työläämpää kuin uuden poraaminen viereen. Idea lienee siinä, että betoni tarvitsee kiviporan ja sitten se metalli pysäyttää kiviporan. Kuulemma yksi keino olisi myös tunkea kaivoon puukalikka jumiin. Ei kuulemma pääse läpi kiviporalla.

Mutta joo en kyllä anna laittaa betonia itse kaivoon, koska se uhkaisi tuota pohjavesisysteemiä.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
iqo sanoi:
Hienoa tässä on se, että saadaan ensikäden tietoa tuollaisesta "uudesta" sovelluksesta. Minä ainakin jään odottamaan mielenkiinnolla käyttökokemuksia. Ja toivon tietysti, että homma saadaan pelaamaan näiden kaikkien kaivomurheiden jälkeen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Katsotaan koska tulee kokemuksia. Mitä olen eri tahojen kanssa jutellut, on näitä ollut jo 80-luvulla Suomessa, mutta sitten jäänyt unholaan. Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa ihan yleinen. Ei siis mitään uutta sinänsä, mutta ei myöskään sellaista, jonka helposti kaupallisesti saisi.

Mutta ei tuossa ole yhtään erikoisosaa ellei sitten tuota porakaivopumppua pienellä teholla sellaisena pidä. Saa niitä Suomestakin, mutta ei ehkä aivan yhtä hyvin tuohon sopivina.

Lähin Suomessa myytävä olisi ehkä DX 4-3. Siinä on myös Franklin-moottori ja tuottokäyräkin voisi olla melko sama. Hintaa vain on reilusti enemmän eli n. 600 € ilman kaapelia, joka noissa on aika kallis erikoiliittimineen. https://www.emspump.fi/main/page/51/productgroup/216/subcategory/323/product/761
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kyllä minä tuohon sopivan VILPin katselesin. Toimisi varmasti eikä tarvitsisi mitään keksiä ja tulisi halvemmaksikin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Epäilemättä katselisit. Ei tuossa nyt niin paljoa keksittävää ole ja on pitkälti minun osaamis- ja mielenkiintoaluetta se mitä on. Halvemmaksikaan ei ehkä tulisi. Riippuu minkä VILPin ottaisi ja miten järjestelisi käyttöveden ja mahdollisen puskurin. MLP-kone tulee maksamaan n. 7500 € sisäisellä varaajalla. Puskuria ei tule. Porakaivopumppu, lämmönvaihdin ja putket 1000-2000 € riippuen lähinnä lämmönvaihtimesta. Sitten pitää kaivurista varmaan jokunen satanen maksaa. 9-10 000 siis lienee VILP-laitteeseen tarvittavine varaajine ja puskureineen verrattava kustannus. Loppu on sitten asennustarvikkeita, jotka menee VILPissäkin.

Polar pitäisi varmaankin olla 16 tai 20 kW, jotta olisi vertailukelpoinen 12 kW MLP:hen. Taitaa maksaa 12-13 tonnia pelkkä VILP+sisäyksikkö lämminvesivaraajalla? Panasonicin AIO T-CAP olisi sitten käsittämättömän paljon halvempi n. 7 tonnin hinnallaan, mutta ei jostain syystä oikein suosiossa täällä.

Pohjavesilämmitys on yleensä kallis vaihtoehto, mutta syynä on se, ettei vettä saa helposti tarpeeksi paljon eikä varsinkaan sitä saa hukattua. Minulla on tuossa tuuria, kun kaivosta vettä tuntuu tulevan ja meri on vieressä. Erityisesti se kaivo johon vettä pumpataan on yleensä ongelma ja kallis tehdä.

Nyt tietysti veden tulo loppuu, kun noin kirjoitan. Tällä hetkellä menossa pidempi pumppaustesti reilun 0,3 l/s virtaamalla. 2 vrk mennyt ja pinta kaivossa laskenut 1 m. Tosin osa tuosta voi tulla siitä, että vesisateet ja lumien sulaminen on ohi. Pinta oli aloittaessa 40 cm korkeammalla kuin aiemmin eli tuohon aiempaan verrattuna on laskenut 0,6 m. GTK:lta kehotettiin pumppaamaan n. viikko. Jos pinta vakiintuu, voi olettaa vettä riittävän.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
jmaja sanoi:
Polar pitäisi varmaankin olla 16 tai 20 kW, jotta olisi vertailukelpoinen 12 kW MLP:hen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pakkanen tyypillisesti tulee ja menee - Espoossa vielä paljon nopeammin kuin täällä keskellä Suomea. Se on varmasti totta, että MLP antaa sen tehonsa lyhyellä aika välillä jatkuvasti mutta jos rakennuksessa on esim. lattialämmitys betonissa, siihen tulee jo väkisin lämmönvarauskapasiteettia. Vaikka se VILPin tuotto jäisi esim. vuorokauden ajan kilowatin vajaaksi, se voi sen nopeasti paikata, kun ilma taas hiukankin lämpenee. Yleensä se lämpenee jo iltapäivällä. Se yön ja aamun 10 kWh vaje alentaa sisälämpötilaa ehkä pari kymmenystä. Kaivon kapasiteetin loppumisesta näkyy tulevan paljon pidemmät vajeet.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kaivon kapasiteetin loppumisesta näkyy tulevan paljon pidemmät vajeet.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pohjavedestä ei lämpö lopu, jos vesi ei lopu. Tulee sitä 7 C vuoden ympäri.

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Vaikka se VILPin tuotto jäisi esim. vuorokauden ajan kilowatin vajaaksi
Klikkaa laajentaaksesi..
12 kW Polar riittäisi vain -8 C saakka, kun laskennallinen MUT-teho on 11,5 kW. Onhan se silloin aika vajaatehoinen eli vastaa 8 kW MLP:tä käytännössä. Tosin tuolla lämpimällä pohjavedellä Nibe F1255-12 pitäisi antaa 15 kW eli olla kutakuinkin 20 kW Polarin tehoinen -5 C saakka ja sitten paljon tehokkaampi.

Niben mitoitusohjelman mukaan F1255-12 veisi n. 6300 kWh ja F1255-16 n. 6000 kWh. Polar 12 10 700 kWh, Polar 16 8600 kWh ja Polar 20 8500 kWh. Eli onhan toi F2120-12 aika alimittainen.

Mutta ei tämä VILP-keskustelu oikein tänne kuulu.

Sen sijaan mielenkiintoisempaa on verrata mitä F1255-12 veisi eri kaivoilla:
-1.5 C keskimääräinen sisääntuleva antaa graniitissa 158 m aktiivikaivon, jolla 7500 kWh
0 C: 187 m ja 7300 kWh
1,3 C 221 m ja 7000 kWh (tällainen piti tulla)
3 C 287 m ja 6800 kWh

Aika paljon on varaa porakaivopumpulla sähköä kuluttaa, jotta pysytään edelleen samoissa. 6500 h pitäisi pumpun käydä, joten reilut 100 W veisi saman kuin COPin paranemisesta tuli. Mutta lisäksi vähenee keruupumpun sähkö ellei sitten Niben ohjelma jo sitä huomioi. Ei taida huomioida, kun samalla lämpötilalla tulee sama kulutus pohjavesi- ja kalliolämmöllä.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Pohjavedestä ei lämpö lopu, jos vesi ei lopu. Tulee sitä 7 C vuoden ympäri.

Mutta ei tämä VILP-keskustelu oikein tänne kuulu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pitäiskikö koko pohjavesipumppaus laittaa omaksi aiheeksi että löytisi paremmin?

Aikoinani mietin lämmönvaihtimen sijoitamista perusvesikaivoon ja olisin toteuttanut sen rst ruttuputkella joka lautettu kiepiksi. Ja kun kaivon vesi olisi kylmennyt niin pumpulla vesi pois. Meillä siis kaivo täytyy ja vettä pitää joka tapauksessa pumpata yhdistäjäkaivoon mistä vesi sitten poistuu painovaoimaisesti. Että periaatteessa veden voi pumpata verkostoonkin.
 
Viimeksi muokattu:
P

pamppu

Hyperaktiivi
Tästä tulee kyllä varsin mielenkiintoinen setuppi, jos noinkin vähällä energialla saa riittävästi pumpattua.

Ja kesäaikana poistopuolelle tankki, niin samalla kun saunavedet lämpiää, niin pumppaantuu kasteluvedet :) Tuplahyöty.
 
R

roots

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Ehdotin vielä poraajalle, että laittavat keräimen ja maksan jotain vähemmän kuin n. 30 €/m. Eivät kiinnostuneet eli tulppaavat nyt sitten ilmaiseksi. Ja sanoivat laittavat sellaisen tulpan, että kaivoa ei käyttöön saa. Ehkä @Kellarinlämmittäjä tyydyttää tuo ratkaisu? Metalli tulppa kaivoon ja yläosa täyteen betonia. Ilmeisesti hitsatakin on tarkoitus. Metallitulppa ilmeisesti vain siksi, ettei poraamalla saa auki.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vasta sitten tulppaus kun MLP+pohjavesivehkeet laulaa varmuudella, jos nyt kumminkin joku funktio tuolle kairatulle reiälle tulee...onhan tässä ylläreitä ollut muutenkin matkassa.
Jos vaikka unohtuu :hattu: ...laitat sitten unohdustapauksessa sen normitulpan päähän jos osoittautuu pohjavesi-kombo toimivaksi...tai sitten annat tuossa vaiheessa laittaa haluamansa betonitulpan.
 
Viimeksi muokattu:
J

jmaja

Hyperaktiivi
roots sanoi:
Vasta sitten tulppaus kun MLP+pohjavesivehkeet laulaa, jos nyt kumminkin joku funktio tuolle kairatulle reiälle tulee...onhan tässä ylläreitä ollut muutenkin matkassa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Saahan siihen sitten uuden porattua. Tyhmä homma, mutta ilmeisesti eivät halua ennakkotapausta, jossa asiakas saa potentiaalista etua. Puhtaasti tämän tapauksen osalta olisi heille ollut kannattavampaa ottaa 1-2 tonnia multa. Tuskin heille kuluero monimutkainen tulppaus vs. putkitus enää on montaa satasta.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
@jmaja millainen lämmönvaihdin sulle tulee tai on suunnitelmissa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Levylämmönvaihdin. Alfa Laval tarjosi CB60:stä 64 levyllä ja kahden "passin" U-konfiguraatiolla. Tuossa siis mennään ensin alas ja sitten ylös, kun perusvaihdin menee vain yhteen suuntaan.

Latvialaiselta EKO AIRiltä saa vastaavan n. 500 € veroineen. Ostan ehkä paremman, jolloin voisi päästä yli 6 C 7 C pohjavedellä.

Lämpötorilla olisi CB65H 100 levyisenä 289€. Lähetin viestiä ja soitin, mutten saa vastsusta. Ilmeisesti joku outo konfigurastio, kun on 6 yhdettä ja melkein kaikki eri kokoa. Taisi olla vielä osa kierteellä ja osa juotettavia.

100-levyinen perus on selvästi huonompi kuin 64-levyinen U-konfiguraatio ko. käytössä. Lisäksi tuo CB65 on puolet pienemmällä levyvälillä kuin CB60 ja latvialainen. Ehkä pienet välit suurempi tukkeutumisriski? Joka tapauksessa pitäisi selvittää mikä konfiguraatio toi oikein on. Datasheet ei kerro.

EKO AIRistä sai ladattua mitoitusohjelman, johon piti pyytää lisenssiavain. Sain ilmaiseksi.
 
P

pamppu

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Puhtaasti tämän tapauksen osalta olisi heille ollut kannattavampaa ottaa 1-2 tonnia multa. Tuskin heille kuluero monimutkainen tulppaus vs. putkitus enää on montaa satasta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tää on kyl kumma. Mitä se nyt ketään tai kenenkään pisneksiä haittaisi, jos epäonnistuneessa porauksessa yritettäisiin edes yhteisymmärryksessä minimoida vahingot, sen sijaan että tuhlataan lisää rahaa ja tehdään täysin turhaa duunia?

Ihan varmasti siellä pitäisi tajuta että nyt ei saatu aikaiseksi sitä mitä pyydettiin, joten täyttä hintaa niistä metreistä ei makseta, mutta jos siitä maksetaan edes jotain, niin eikö se olisi kaikille win/win?
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
J

jmaja

Hyperaktiivi
Tuo Alfa Lavalin mitoitus antoi 9 kW teholle pohjavesi 7/2,3 C 0,45 l/s 5,2 kPa ja MLP 5,1/1,4 C 0,606 l/s 16,4 kPa.

EKO AIRin vastaava NB-556 64 antaa vastaavasti U-konfiguraatiolla: 7/2,24 C 0,45 l/s 4,3 kPa ja 5,13/1,41 C 0,6 l/s ja 8,1 kPa. Jos pohjaveden virtausta nostaa pääsee parempaan: 7/3,43 C 0,6 l/s 6,6 kPa ja 5,9/2,18 C 0,6 l/s 9,0 kPa.

Tuo maksaa veroineen, mutta ilman kuljetusta alle 500 €.

Levyjä lisäämällä 100:aan ei hirveästi hyötyä: 7/2,25 C 0,45 l/s 2,1 kPa ja 5,3/1,58 C 0,6 l/s 7,4 kPa. Suuremmalla virtaamalla 7/3,43 C 0,6 l/s, 3,4 kPa ja 6,05/2,33 C 0,6 l/s 7,6 kPa.

Tuo maksaisi vajaat 700 € veroineen.

Sitten tuon 100:n voisi tehdä kolmella "passilla" eli ylös-alas-ylös. Siitä tullee joku lisähinta. Sillä: 7/2.24 C 0.45 l/s, 5,7 kPa ja 5,54/1,82 C 0,6 l/s 10,6 kPa. Suuremmalla virtaamalla 7/3.43 C, 0,6 l/s, 8,6 kPa ja 6,3/2,58 C 0,6 l/s, 11,7 kPa.

Tuossa voi yrittää säästää vähentämällä 3 kolmen "passin" levymäärää. Lämpötilat eivät juuri tipu, mutta painehäviöt kasvaa. Vaikkapa 64-leveyisenä: 7/2,24 0,45 l/s 12,6 kPa ja 5,39/1,67 C 0,6 l/s 22,4 kPa. Suuremmalla virtauksella 7/3,43 C 0,6 l/s 17,9 kPa ja 6,16/2,44 C 0,6 l/s 26,3 kPa.

Tavallisella konfiguraatiolla 100-leveyinenkin toimii huonosti ja maksaa saman kuin U-konfiguraatio: 7/2.24 C 0,45 l/s, 0,8 kPa ja 4,7/0,98 C 0,6 l/s 2 kPa.


Nuo siis kaikki laskettu 7 C pohjavedellä. Jos tulee 7,5 C, niin ovat n. 0,5 C korkeampia.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Sillä olen kokeillut ajaa mun nykyistä 1-vaihepumppua, mutta aika huonosti toimii. 0,
Klikkaa laajentaaksesi..
Totesin muuten itse, että 1-vaiheasynkronimoottori toimii jokseenkin yhtä hyvin täydellä kuormituksella niin, että ottaa kondensaattorin pois ja kytkee 3-vaiheinvertteridriven kolmannen karvan käämiin (alennetulla nopeudella paljon paremminkin kuin kondensaattorin kanssa). Tuossahan on vaihekulmavirhe, joten moottori lämpenee hiukan, kuten lämpenee kondensaattorinkin kanssa. Hyvän tuosta saa, kun korjaa vaihekulmavirheen yhdellä kolmivaihemuuntajalla tai kahdella yksivaihemuuntajalla. Tuota olen kokeillut ilmanvaihtopuhaltimille ja tarkoitus on ottaa käyttöönkin, mutta vaatii moottorikaapeleiden uusimista (1-vaiheisista 2-vaiheisiksi).
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Totesin muuten itse, että 1-vaiheasynkronimoottori toimii jokseenkin yhtä hyvin täydellä kuormituksella niin, että ottaa kondensaattorin pois ja kytkee 3-vaiheinvertteridriven kolmannen karvan käämiin (alennetulla nopeudella paljon paremminkin kuin kondensaattorin kanssa). Tuossahan on vaihekulmavirhe, joten moottori lämpenee hiukan, kuten lämpenee kondensaattorinkin kanssa. Hyvän tuosta saa, kun korjaa vaihekulmavirheen yhdellä kolmivaihemuuntajalla tai kahdella yksivaihemuuntajalla. Tuota olen kokeillut ilmanvaihtopuhaltimille ja tarkoitus on ottaa käyttöönkin, mutta vaatii moottorikaapeleiden uusimista (1-vaiheisista 2-vaiheisiksi).
Klikkaa laajentaaksesi..
Siis ajan tuota juuri noin. Kolmevaihetaajuusmuuttajalla, kaikki kolme vaihetta kytkettynä moottorille meneviin piuhoihin ja konkka poistettuna. Mutta ostamani taajuusmuuttajan puhti ei riitä ajamaan kuin 26 Hz ja hetkellisesti 27 Hz. Tuolloin menee jo 2,9-3 A, 115-120 V ja 350 W, kun 1-vaiheisena meni 810 W suoraan pistorasiasta. Vedentuotto tippui 1,1 l/s -> 0,3-0,4 l/s eli hyötysuhde heikkeni selvästi, kun olisi pitänyt parantua pumpun ollessa toiminta-alueen ulkopuolella 1-vaiheisena.

Pistorasiaan kytkettynä mittasin pihtiamppeerimittarilla 3 A vaihepiuhasta ja konkan piuhoista 0 A. Ilmeisesti tuolla on keskipakokytkin, joka ei aktivoidu vielä 27 Hz? Ehkä tuo on vain käynnistyskonkka ja vie nyt suurta virtaa turhaan?

Teoriassa pumpun akseliteho pitäisi riippua rpm^3 eli (27/50)^3 = 16%. Eli oisi voinut mennä 130 W paikkeille ja niin käy 3-vaiheisille Franklin-moottoreille.

Tuossa käämit ovat selvästi epäsymmetrisiä. DC-vastus vaihteli 6-20 ohm välillä kun mittasi eri pareja kolmesta johdosta. LCR-mittarilla sai 100-170 mH ja ESR 100-200 ohm eri pareista. Kun taajuusmuuttajan laittoi adaptoimaan moottoriarvoja, se päätyi virheeseen, jossa valitti epäsymmetriaa. Pelkän käämin DC-vastuksen se pystyi mittaamaan ja sai vajaat 6 ohm.
 
Tois puol jokke

Tois puol jokke

Vakionaama
Senverran huomauttaisin et toki nyt on kyse pohjavedestä mutta esim merivesijäähdysvetenä käyttämiin levareihin alkaa kasvamasn levää yms niin ne ovat avattavaa mallia ja pestään pari kertaa jäähdytyskauden aikana.
Ettei vaan tuossa lähde kasvamaan/tukkimaan joku eliö. Umpinaista levaria ei saa avattua pesua varten millään..
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Tois puol jokke sanoi:
Senverran huomauttaisin et toki nyt on kyse pohjavedestä mutta esim merivesijäähdysvetenä käyttämiin levareihin alkaa kasvamasn levää yms niin ne ovat avattavaa mallia ja pestään pari kertaa jäähdytyskauden aikana.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuokin on tarpeen vain, jos koneessa ei ole mutasihtiä. Itse tunnen yhden sisäperämoottorin 30 vuoden takaa eikä sen lämmönvaihdinta ole milloinkaan putsattu, mutasihti toki vuosittain.

Merivesi on sikäli ongelmallista, että siellä noita sneckoja, jotka tukkivat ohuet tiehyet hyvinkin tehokkaasti. Nuo eivät viihdy makeassa vedessä, tai jos suolapitoisuus vaihtelee.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
No eipä mun veneen dieselin lämmönvaihdinta ole koskaan putsattu, mutta eikä sihtiinkään mitään kerry. Purjevene, 15 v vanha ja 1200 konetuntia. Mutta tuossahan on putkilämmönvaihdin suurella lämpötilaerolla eli aivan eri tilanne kuin tuossa pohjavesisysteemissä.

Kaivossa 45 vuotta ollut ejektori oli päältä musta, mutta ei tuossa mitään kasvustoa ole eikä paksua kerrostakaan. En tiedä miltä olisi näyttänyt 2001, jolloin kaivon käyttö lopetettiin. Poraus sylkäisi kaivosta mustaa töhnää ja pari hiirenraatoa lumeen. Tulipahan pestyä.

Avattavat levarit ovat sikakalliita ja isokokoisia. Eivätkä taida olla yhtä tehokkaitakaan.

Miksi @kotte ehdotat mutasihtiä ennemmin kuin hiekkasuodatinta? Millaista mutasihtiä? Ajattelin, että hiekkasuodattimeen mahtuisi paljon töhnää eli ei vaadi juuri huoltoa. En kyllä yhtään tiedä miten tehokkaasti suodattaisi. Eipä tuossa veneen sihdissä tosiaan huoltamista ole ollut, mutta sen reikäkoko lienee aivan liikaa levarille. Lähinnä poimii kaislat ja muut isommat, mutta eiväthän ne edes mahdu läpi vetolaitteen ottoreijistä.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom