Maalämpökeruupiirin uusiminen ja syvien energiakaivojen ongelmat

[Kellarinlämmittäjä]

Itselleni on noussut mieleen seuraavat mahdolliset ongelma:

#1 Keruuliuoksen tiheysero ja siitä seuraava paine-ero (alipaine) syvän energiakaivon pohjalla.
-Vesi +10 °C, tiheys 0,99970
-Alkoholi +10 °C, tiheys 0.96268 => Erotus = 3,432 % eli paine-ero noin 1,1 bar 300 syvyydessä

#2 Keräimen uusiminen syvään kaivoon
-Onko uusittavissa ja kuinka tulee käytettynä ulos
-Onko keräimiä vaurioitunut

#3 Vierekkäisten kaivojen jäähtyminen

 

[Mikki]

Lämpökaivoja on porattu jo vuosikymmeniä. Missä kohtaa nuo ongelmat alkavat esiintyä, kun toistaiseksi on hiljaista pidellyt?
Kieltämättä kaivoihin voi teoriatasolla tulla ongelmia. Mutta teoriatason ongelmilla on harvoin vaikutusta reaalielämään.

 

[pökö]

Mikä vaikutus tuolla mainitulla alipaineella on?

 

[kotte]

Paine-eroon tulee avuksi myös lämpöpumpun ja pohjaveden välinen etäisyys. Jos ero on esimerkiksi 5 metriä, jo yhden barin paineistus saa sisäpuolen ylipaineiseksi myös putken alapäästä myös 300 metriä syvissä kaivoissa. En ole kuitenkaan kuullut ongelmista. Esimerkiksi rengaskaivoista imetään usein vettä niin, että korkeuseron tähden ulkopuolelta sisälle on kaivosta tulevassa imuputkessa puolen barin paine-ero ja käytetty PE-putki on sen verran paksua ja jäykkää, että putki ei litisty, vaikka imukorkeus lähestyisti maksimaalista runsasta 9 metriä. Tosin nuo putket ovat yleensä ohuempia 30mm:n putkia.

 

[jmaja]

#3 Vierekkäisten kaivojen jäähtyminen

Noillehan ei lähtökohtaisesti saa lupaa 15 tai 20 m (kuntakohtainen) lähemmäs toisistaan tai puolet tuosta tontin rajasta. Omalla tontilla voi porata lähemmäksi, mutta tietysti hyödyn kustannuksella. Voi myös porata vinoon, jolloin yläpäät voivat olla lähellä ja alapäät kaukana, mutta alapäällekin on suojaetäisyys muihin kaivoihin ja tontin rajoihin. Rivitalotontilla lienee tilaa vinoporauksiin.

Bergheat laittaa kaivot oletusarvoisesti riviin 25 m välein. Tuolla saa nyt 100 MWh kaivosta otettavalle energialla 6 x 227 m aktiivisyvyyttä. Jos muuttaa etäisyyden 15 metriksi, on tulos 6 x 235 m. 10 metrillä 6 x 287 m ja 5:llä 6 x 400 m. 25 metristä kasvattaminen ei enää vähennä syvyyttä.

Jos kaivot laittaa kahteen riviin 25 m välein 6 x 226 m, 15 m 6 x 247 m, 10 m 6 x 313 m ja 5 m 6 x 471 m.

Vinoporauksia tuolla ei suoraan kai voi laskea, mutta lämpöenergiaa tulee suhteessa enemmän syvältä, joten kaivojen yläpäät 5 m välein ja alapäät 35 m välein voisi tuottaa lähes saman kuin 25 m suorat.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mikä vaikutus tuolla mainitulla alipaineella on?

Onko nuo kerämissä käytetyt putket miten hyvin alipaineen kestävää ajan saatossa? Tuommoinen päälle 1 bar on jo aika paljon. Jos ajatellaan vaikka normaalia vettä sisältävää lämmitysjärjestelmän osaa, alipaine ei voi olla maksimissaankin kuin 0,9 ja tuonkin yleensä vain hyvin hetkellisesti. Tämä on pysyvä. Alipaineen voi toki poistaa käyttämällä esim. kalvopaisunta-astiaa ja rapiat yhden baarin staattinen paine yläpäässä tuon tietysti poistaa. Tuo pohjaveden korkeusero on tietysti totta. Ei liene kuitenkaan harvinaista, että kaivo on ainakin osan vuodesta piri pinnassa, ilman mainittavaa korkeuseroa.

Toimintaanhan tuo ei vaikuta jos keräin vain tuon kestää.

 

[kotte]

#3 Vierekkäisten kaivojen jäähtyminen

Tasainen laaja määlämpökenttä kyllä jäähtyy aikaa myöten ja suurten kiinteistöjen kohdalla yleensä kenttää onkin ladattava irroitettua lämpöä tai kylmää vastaavasti, jotta tehokkuus säilyy hyvänä. Mitoitus on tuolloin sellainen, että lämmitys- ja jäähdytystarve ovat melko balanssissa vuoden keskiarvon mukaan (jolloin joko hukkalämpöä tulee muualta paljon tai maalämmityksen osuus on osatehoista). Pohjaveden virtaus tasoittaa lämpöjä, mutta silläkin on rajansa, kun pohjavettä kulkee vain tietyissä kerroksissa ja virtausnopeudella on rajansa.


rajansa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos kaivot laittaa kahteen riviin 25 m välein 6 x 226 m, 15 m 6 x 247 m, 10 m 6 x 313 m ja 5 m 6 x 471 m.

Tämä kuva on tuolta maalämpöfoorumilta. Eli vielä 30 metrin etäisyydellä yhdestä kaivosta lämpötilan pudotus tulisi olemaan tilanteen vakiinnuttua noin 0,75 °C. Jos tuo tulisi molemmista suunnista eli 60 metrin etäisyydellä olevista kaivoista, lämpötilan pudotus olisi varmasti paljon suurempi. Sinnehän ei siitä suunnasta tulisi juuri mitään lämpöä johtumalla. Vaikea sanoa paljonko pudotus olisi, mutta voisi kuvitella enemmän kuin 2x tuo yhdestä suunnasta nyt ainakin. Käyrän tuottajasta ei minulla ole tietoa.

Tämän valossa jokin noin 15 m etäisyys on aika rohkeasti luvattu.

 

[Karga]

Onko nuo kerämissä käytetyt putket miten hyvin alipaineen kestävää ajan saatossa? Tuommoinen päälle 1 bar on jo aika paljon. Jos ajatellaan vaikka normaalia vettä sisältävää lämmitysjärjestelmän osaa, alipaine ei voi olla maksimissaankin kuin 0,9 ja tuonkin yleensä vain hyvin hetkellisesti. Tämä on pysyvä. Alipaineen voi toki poistaa käyttämällä esim. kalvopaisunta-astiaa ja rapiat yhden baarin staattinen paine yläpäässä tuon tietysti poistaa. Tuo pohjaveden korkeusero on tietysti totta. Ei liene kuitenkaan harvinaista, että kaivo on ainakin osan vuodesta piri pinnassa, ilman mainittavaa korkeuseroa.

Toimintaanhan tuo ei vaikuta jos keräin vain tuon kestää.

Jos ne ajan saatossa kestää 6...10 bar ylipainetta, niin kaipa ne kestää 1 bar alipainettakin melkoisella varmuudella? Ymmärrän mahdolliset stabiliteettiongelmat, mutta uskoisin niiden ilmenevän joko "ensimmäisellä syklillä" tai ei ollenkaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Riviin laitettuna 3:sta kaivosta keskimmäisestä tulee lopulta muita kylmempi, jos kaivot ovat "liian" lähellä toisiaan

 

[Lappanen]

Entä jos ne on porattu viistoon, niinkuin nuo lähekkäin tulevat varmaan yleensä porataankin?

Eli vaikka näin, ympyrä olisi lähtö ja viivan päät sitten kaivojen pohjia. Millähän kulmalla noita yleensä porataan?

 

[Mikki]

Yritetäänkö tässä nyt todistaa, että väärin poratut kaivot eivät toimi oikein? No entäs jos sen VILP:n ulkoyksikön laittaa autotalliin, olisi tuulelta ja lumelta suojassa ainakin, eikä varkaat veisi.

Kyllä kolmen lähekkäin olevan kaivon poraukset mietitään. Ei tarvitse varmaan siitä huolestua, etteikö niin tehtäisi. Tai jos jossain joskus on porattu väärin, niin mitä sitten?

 

[Kellarinlämmittäjä]

No eipä tällä mitään todistella. Asialla lienee siinä mielessä merkitystä, että useamman kaivon tapauksessa ne kaikki pitänee saada pysymään sulana. Tuo vinoon poraaminen tietysti auttaa, jos tilasta on puutetta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos ne ajan saatossa kestää 6...10 bar ylipainetta, niin kaipa ne kestää 1 bar alipainettakin melkoisella varmuudella?

Alipaineen kestävyys on tyypillisesti paljon vaikeampi saavuttaa kuin paineenkestävyys. Esim. vähän suuremmat ruostumattomasta teräksestä tehdyt putket eivät kestä alipainetta, koska tuo vaatisi tarpeetonta seinämävahvuutta. Putket saattavat luuhistua esim. jos virtaksen takana oleva venttili suljetaan liian nopeasti. Taitaa kaikkein ohutseinämäisilläkin olla paineen kestot päälle 10 baria mutta alipainetta ne eivät silti kestä. Litistyminen lähtee käyntiin aina joko jostakin muotovirheestä tai putkeen kohdistuvasta ulkoisesta voimasta.

 

[fraatti]

No eipä tällä mitään todistella. Asialla lienee siinä mielessä merkitystä, että useamman kaivon tapauksessa ne kaikki pitänee saada pysymään sulana. Tuo vinoon poraaminen tietysti auttaa, jos tilasta on puutetta.

Taitaa useammalla okt asujalle piisata se yksi kaivo. Mahtaako Vesa olla täällä ainut jolla on kaksi kaivoa?

 

[jmaja]

Tuota voi hahmottaa kokeilemalla kestääkö päälleastumista. 1 bar = 10 000 kg/m2 = 100 kg/dm2. Eli yhdellä jalalla astuu testattavan tuotteen päälle. Ei tietysti toimi isoille pinnoille, koska ongelma niillä on kokonaisvoima isommalla alueella ei pistekuorma. 40 mm putkelle tuo taas on täysin ylimitoitettu testi, koska yhden jalan paino osuu paljon pienemmälle pinta-alalle.

Menikö putki kasaan? Jos meni, tuliko siihen vaurioita? Minulla ei taida olla 40x2,4, 45x2,4 tai 50x2,4 putkea. 40x3,7:aa saattaisi ollakin.

 

[TopiR]

40 mm putkelle tuo taas on täysin ylimitoitettu testi, koska yhden jalan paino osuu paljon pienemmälle pinta-alalle.

Väittäisin että 40 mm putkelle jalka ei kuitenkaan anna riittävää painetta, kun putkella on myös pituussuunnassa jäykistävyyttä.

Jos siitä putkesta sahaa kymmenen sentin pätkän, ja sen päälle seisomaan ni sitten...

Joskus käytin 25 mm (PELM?) muoviputkea imuputkena pumppuautomaatille puutarhankastelukäyttöön, ja se meni ajan saatossa ehkä 30-50% lyttyyn. Eikä imukorkeutta ollut kuin 3-4 metriä.

Eikö sen keruupiirin voisi ylipaineistaa reilu yhdellä barilla?

-Topi

 

[fraatti]

Tuota voi hahmottaa kokeilemalla kestääkö päälleastumista. 1 bar = 10 000 kg/m2 = 100 kg/dm2. Eli yhdellä jalalla astuu testattavan tuotteen päälle. Ei tietysti toimi isoille pinnoille, koska ongelma niillä on kokonaisvoima isommalla alueella ei pistekuorma. 40 mm putkelle tuo taas on täysin ylimitoitettu testi, koska yhden jalan paino osuu paljon pienemmälle pinta-alalle.

Menikö putki kasaan? Jos meni, tuliko siihen vaurioita? Minulla ei taida olla 40x2,4, 45x2,4 tai 50x2,4 putkea. 40x3,7:aa saattaisi ollakin.

Täällä tuota kokoonpainumista oli pohdittu taannoin. Oikeastaan lähinnä koskien geoduo kollektoria. Tuo nyt varmaan painuu linttaan herkemmin kuin pyöreä putki.

Kaivon paineen vaikutus putkiin

Kaivon paineen vaikutus putkiin

www.maalampofoorumi.fi

GeoDuo M76 kalliolämpö kollektori

Innovatiivisen rakenteen ansiosta GeoDuo 76 putki voidaan asentaa 76 ja 83 mm reikiin. Putkessa on koko matkalla erottajaseinämä, jolla putket saadaan pysymä...

www.geopipe.fi

 

[jmaja]

Väittäisin että 40 mm putkelle jalka ei kuitenkaan anna riittävää painetta, kun putkella on myös pituussuunnassa jäykistävyyttä.

Jos siitä putkesta sahaa kymmenen sentin pätkän, ja sen päälle seisomaan ni sitten...

Jos kenkä on 10 cm leveä ja ottaa vaikkapa 2 cm alueelta kiinni alussa putkee, on paine jo 5 bar. Koko 4 cm leveydellekin 2,5 bar. Siis paljon enemmän kuin oli tarpeen. Lisäksi tuo tulee vain yhdeltä suunnalta kun vesi puristaa tasaisesti ympäriinsä. Voihan sitä kokeilla ensin pitkältä pätkältä, sitten päästä ja lopulta 10 cm pätkällä ja kertoa miten kävi.

Eikö sen keruupiirin voisi ylipaineistaa reilu yhdellä barilla?

Niinhän sitä yleensä tehdään, mutta painetta ei tuolla ole ennen kuin ilmaus on suoritettu ja systeemi paineistettu. Sama uudelleen huollettaessa tai jonkun vuotaessa. Jos tuo ei siis kestäisi painetta, olisi ongelma potentiaalinen. Lievimmillään aiheuttaisi virtausvastusta ja pahimmillaan putkirikon.

Ongelmaa ei taida kuitenkaan oikeasti olla, kun ei löydy niitä esimerkkitapauksia.

 

[jmaja]

Paine-eroon tulee avuksi myös lämpöpumpun ja pohjaveden välinen etäisyys. Jos ero on esimerkiksi 5 metriä, jo yhden barin paineistus saa sisäpuolen ylipaineiseksi myös putken alapäästä myös 300 metriä syvissä kaivoissa.

Yleensähän asennus ja painesäiliö tulee MLP:n päälle eli yli 2 m lattiatasosta, joka yleensä on jo maanpintaa ylempänä. Mikä sitten on tavanomainen vesipinta kaivossa maahan nähden. Omasta tulevan MLP-kaivon vierestä olevasta juomavesiporakaivosta (ei käytössä) mittasin n. 10 m. Siis MLP:n päälle tullee 12-13 m vesipinnasta.

Ääritapauksessa MLP on maanalaisessa teknisessä tilassa, mutta kai siinäkin jonkinlainen korkeusero tulee vesipintaan.

 

[jmaja]

Haetaan vähän kaukaa:
"Nyrkkisääntönä suoralle teräsputkelle pätee ohje, jonka mukaan putki kestää täyden alipaineen, jos seinämäpaksuus on 1% halkaisijasta. "

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/95002/Multanen_Mikko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pinnan jäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa ja lujuus toisessa potenssissa. Suurimmalla käytetylllä keruuputkella 50x2,5 siis teräksestä riittäisi 0,5 mm seinämä. Nuo tehdään PE80:stä (tai PE100) ja seinämänpaksuus on 5-kertainen. PE80:lle löytyy arvot minimilujuus 8 MPa ja myötöraja 22 MPa (eli lujuuus paljon suurempi kuin minimi) ja kimmomoduli 1000 MPa. Virumalle annetaan pienempi kimmomoduli 300 MPa 1000 h:lle.

Lujuus siis toisessa potenssissa eli 0,5 mm seinämävahvuutta vastaava lujuus 8*5^2 eli 200 MPa. Melko vaatimaton vielä teräkselle, mutta samaa suuruusluokkaa. 22 MPa:lla mennään jo varsin hyvälaatuiseen teräkseen eli 550 MPa

Jäykkyydessä taas 300 MPa * 5^3 = 38 GPa. Teräksellä 200 GPa eli jää alle jäykkyydessä. Onko jäykkyys sitten ratkaiseva tuossa?

Tässä löytyy joitain arvoja alipaineelle:

http://www.gpsuk.com/uploads/docs/1636.pdf

Sivu 14. SDR on seinämän ja halkaisijan suhde, siis 50x2.5 putkelle 20. Taulukossa 17 ja 21. Näyttäisi siis kestävän yli 1 bar 1 vrk, kuukauden lähes 1 bar ja ikuisesti ainakin 0,5 bar.

Täällä lisää. Sivun 36 kaavalla PE80 50x2.5 putki pitäisi kestää ikuisesti 1 bar, mutta tuolloin ei ole varmuuskerrointa lainkaan.

http://www.polypipe.com.au/images/Design-PE.pdf

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ääritapauksessa MLP on maanalaisessa teknisessä tilassa, mutta kai siinäkin jonkinlainen korkeusero tulee vesipintaan.

Esimerkiski meillä vesikaivon veden pinta on jo 60 senttiä ylempänä kuin pannuhuoneen lattia. Vesi siis tulee jo pienellä paineella kellarissa olevaan pannuhuoneeseen, missä on pumppu. Tämä nyt lienee melko harvininaista mutta meillä näin. Potentiaaliset kaivojen paikat olisivat vielä ylempänä ja todennäöisesti pohjaveden pinta siellä on ylempänä (tai vähintään samalla korkeudella), varmaaan aika lähellä todennäköistä paisuntasäiliön korkeutta, rapiat metri tai puolitoista lattiasta.

Eihän se pohjaveden pinta nyt yleensä maanpinnan tasossa ole, mutta esim. sateella ja lumien sulasessa ei varmaan kaukana liene, jos olettaa sen suunnilleen maapinnan tasossa olevan. Voihan se joskus olla 20 m syvälläkin mutta se lienee taas perin harvinainen poikkeus. Silloin 300 metrinen energiakaivo olisi aina tukevasti ylipaineessa.

 

[jmaja]

geoduo kollektoria

Tuossa jälkimmäisessä linkissä oli myös taulukko lievästi ovaaleille putkille 10% ovaalisuus alensi paineenkestoa 14%. Ovaalisuutta ei tuolla määritelty, mutta ilmeisesti sen on suurimman ja pienimmän halkaisijan ero.

Geoduo on 50x2,5 PE100 putkea reilusti 10% ovaalisempana. Ei siis pitäisi kestää 1 bar alipainetta, ainakaan jatkuvasti.

GeoDuo M32 kalliolämpö kollektori

GeoDuo M32 kollektori voidaan asentaa 115 mm lämpökaivoon. Putken koko vastaa 50 mm.

www.geopipe.fi

Huomasin tuollaisen Geoduo 76:n. Onko siitä mitään tietoa? Siis useita ~80 mm 35 m kaivoja rinnan, jolla voi korvata yhden syvän.

GeoDuo M76 kalliolämpö kollektori

Innovatiivisen rakenteen ansiosta GeoDuo 76 putki voidaan asentaa 76 ja 83 mm reikiin. Putkessa on koko matkalla erottajaseinämä, jolla putket saadaan pysymä...

www.geopipe.fi

 

[jmaja]

Potentiaaliset kaivojen paikat olisivat vielä ylempänä

Tuo lienee jonkinlainen ongelma. Yleensä kai suositellaan ylämäkeä kaivolta teknisen tilan läpivientiin. Onko tuo sitten vain ilmauksen helpottamiseksi?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täällä tuota kokoonpainumista oli pohdittu taannoin.

Heh, kiirros Fatti. Vaikka en tästä asiasta mitään tiennyt, ymmärisin kuitenkin tämän potentiaalisen ongelman. Toivottavasti muitten ei tarvitse oppia kaikkea kantapään kautta. Muuten minun maalämpötietämykseni on toki aivan muiden kokemusten ja kirjoitusten varassa, kun itse en sellaisen kanssa operoi.

Kun näitä extreem rajoja laajennetaan, tuppaa tulemaa jotain uutta eteen. Ne mlp -asennukset mitä itse olen nähnyt, ovat pitäneet sisällään vain vapaasti ilman paineessa olevan paisuntasäiliön. Sitten legendaa löytyy siitä, kun nuo paisarit tulvivat (=putket litistyvät jään paineen alla) - tai kuivuvat nesteiden vuotaessa ulos.

Nuo 300 m kaivot ovat aika uusia asia. Ei semmoisia 5 vuotta sitten edes olisi suostuttu poraamaan.

 

[kotte]

Riittävällä keräyspiirin ylipaineistuksella puheen oleva ongelma ratkeaa. Jos paine jostakin syystä pääsisi pois ja putki menisi ruttuun, paineen palauttaminen avaa putken osittain ja putki palautuu vähitellen normaalimuotoonsa. Tuskinpa piirin komponenttien paineenkestokaan vastaan tulee, kun lämmönvaihdin on varsin symmetrinen rakenteeltaan ja kylmäaineen paine on paljon suurempi, mitä keruupiirissä pahimmillaan tarvitaan (etanoliseostetussa järjestelmässä). Muut osat lienevät vesipiirien vaatimusten mukaisia ja näissä tulee tyypillisesti vastaan korkeampia paineita.

 

[VesA]

Senverran olen alipainetta kokeillut siniraidan ohutseinäisemmällä esi-isällä ettei se kyllä halua helpolla lyttyyn mennä. Mökillä on polttomoottoripumpussa imuputkena moista, eikä se edes väänneltynä tai tallottuna ole pyrkinyt lytistymään.

 

[Jolberious]

Onko nuo kerämissä käytetyt putket miten hyvin alipaineen kestävää ajan saatossa? Tuommoinen päälle 1 bar on jo aika paljon.

Alipainetta mistä lukemasta? Nyt ei perjantai-iltana pää toimi.

Maan pinnalla vaikuttaa 1bar paine about, tästä jos mennään yli 1bar alaspäin, niin jossakin on melkoinen tyhjiö?

 

[VesA]

Alipainetta mistä lukemasta? Nyt ei perjantai-iltana pää toimi.

Maan pinnalla vaikuttaa 1bar paine about, tästä jos mennään yli 1bar alaspäin, niin jossakin on melkoinen tyhjiö?

Alipaine on vähän huono termi, net meinaa että ulkopuolella on 20 baria ja putkessa 19 kun ollaan syvyyksissä.

 

[Jolberious]

Alipaine on vähän huono termi, net meinaa että ulkopuolella on 20 baria ja putkessa 19 kun ollaan syvyyksissä.

Ah, no tulihan tähän jotain järkeä.

Ongelmahan on ratkaistu, kun keruupiiri on paineistettu 1.5bar ylipaineeseen ja 3bar varoventtiili?

ovat pitäneet sisällään vain vapaasti ilman paineessa olevan paisuntasäiliön. Sitten legendaa löytyy siitä, kun nuo paisarit tulvivat (=putket litistyvät jään paineen alla) - tai kuivuvat nesteiden vuotaessa ulos.

Tasopaisunta-astiaa varmaankin tarkoitetaan? En ole vielä keksinyt, että miksi se olisi ylivertainen vrt kalvopaisari..

 

[kotte]

Tasopaisunta-astiaa varmaankin tarkoitetaan? En ole vielä keksinyt, että miksi se olisi ylivertainen vrt kalvopaisari..

Tuollaisella on etunsa ja haittansa. Etuna tyypillisesti on, että täyttäminen yleensä onnistuu ilman painepumppua (maalämpönesteen kohdalla kätevää, kun ainetta ei saa suoraan vesijohdosta), nesteen korkeus kertoo yksiselitteisesti paineen, vikaantumismahdollisuuksia on vähemmän ja viat näkyvät mahdollisimman suoraviivaisesti. Haittana taas on, että suuren paineen saaminen aikaan on parhaimmillaan hankalaa, jos onnistuu laisinkaan, ja neste on jossakin määrin yhteydessä ilmaan (jolloin esimerkiksi etanolia voi haihtua tai nesteeseen pääsee joissakin tilanteissa liukenemaan ilmaa takaisin tehokkaan koneellisen ilmanpoiston jälkeen).

 

[VesA]

Ah, no tulihan tähän jotain järkeä.

Ongelmahan on ratkaistu, kun keruupiiri on paineistettu 1.5bar ylipaineeseen ja 3bar varoventtiili?

Tasopaisunta-astiaa varmaankin tarkoitetaan? En ole vielä keksinyt, että miksi se olisi ylivertainen vrt kalvopaisari..

Maalämpövehkeiden mukana on muovipulloa jossa ei ole kalvoa, mutta painetta saattaa olla. Siitä se nesteen pinta näkyy. Korkkina jonniinmoinen varoventtiili. Minulta olivat jättäneet sen vähän löysälle ja mahdolliset paineet karkasivat kuin myös pari litraa viinaa. Laitoin sinne vettä tilalle, painetta siellä ei varsinaisesti ole ollut ainakaan sen jälkeen, mutta ei ole menoa haitannut.

 

[Lappanen]

Mulla pyöri mlp ilman minkäänlaista paisunta- tai painesäiliötä koko talven tähän asti, kun putkari ei lopulta ilmestynyt ollenkaan paikalle tekemään loppuun iv-viilennysputkitusta. Jätti siis siihen tilaan, että alakerrasta koneen päältä irrotti tasopaisunta-astian ja veti viilennyshaarat yläkertaan. Väliratkaisuna täytin viilennyksen paluulinjan keruunesteellä, jonka lähtö siis entisen tasopaisunta-astian paikalla, ja putken päähän laitoin pakastepussin lähinnä pölysuojaksi. Tuota 28 mm putkea oli noin 7 metriä ja näytti hyvin toimivan systeemi, eli ei mitään eroa aiempaan.

Nyt kun itse tein homman loppuun, on tasopaisunta-astia yläkerrassa systeemin korkeimmalla kohdalla ja siitä matkaa kaivonsuulle pystysuunnassa noin 9 metriä. Edelleenkään ei eroa toiminnassa aiempaan.

Tasopaisunta-astia kyllä tuntuu painetta jostain itseensä keräävän, kun joskus ennen siirtoakin sitä varoventtiiliä on mielenkiinnosta avannut niin aina on ilmaa ulos sihahtanut. Ehkä siis parin kuukauden välein tai harvemmin tuon testannut. Kierrosta kai ilma sinne pikkuhiljaa pakkaantuu sitten, onko sitten ilmaamatta jäänyttä ilmaa vai vuotaako jostain uutta sisään mutta nestettä ei ole tarvinnut lisätä eikä poistaa tuon takia.

Itse en siis ainakaan omaan systeemiini näe mitään etua saatavan paineistuksesta. Ennemmin haittaa nimenomaan ilmauksen, nesteen lisäyksen ja nesteen määrän tarkastuksen suhteen.

 

[pökö]

Oma ratkaisu tasopullon kanssa on tälläinen, painetta saa jos sitä haluaa, toimintaan paine ei vaikuta.

 

[roots]

Vähän samalla periaatteella täällä, vähän vaattimattomampi vaan kun itse painan ilman pyörän pumpulla ja samasta reiästä nesteen lisäys

 

[Kellarinlämmittäjä]

Noihin muoviputkiin liittyy sellainen asia, että esim. paineenkesto riippuu vaikutusajasta. Lyhytaikainen paineen kesto on moninkertainen verrattuna pitkäaikaiseen (50 v tai 100 v). Toistuvienkin paineiskujen sietokyvyksi mainitaan 1,5 x nimellispaine. Litistymistä olisi hyvä testata jotenkin pitkäaisesti laittamalla jokin paino putken päälle. Tulos on luultavasti melko erilainen jos kokeilee 10 s tai 10 päivää tai kenties 10 kk.

"Ohutseinämäiset" suuret PE putket (SDR>26) eivät kestä edes hetkellistä alipainetta. Ø40 mm putkissa ohuin seinämä on 2 mm ja SDR=21, Ø 32 mm 2 mm ja SDR=17. Nämä siis kestävät hetkellisen noin 1 baarin alipaineen.
Minkähän laatuista ja kokoista putkea tuommonien 300 m kaivoon laitettava keräin yleensä on. Olisiko Ø40 millistä? Jos tuo SDR 26 on siinä rajoilla hetkellisen 0,9 bar alipaineen suhteen niin joku SDR 13,6 tai tai SDR 11 saattaisi kestää tuo 1,1 bar paine-eron jatkuvasti. Silloin pitäisi olla seinämä 3 mm tai yli.

 

[Jolberious]

Litistymistä olisi hyvä testata jotenkin pitkäaisesti laittamalla jokin paino putken päälle. Tulos on luultavasti melko erilainen jos kokeilee 10 s tai 10 päivää tai kenties 10 kk.

Maahan on haudattu 6bar käyttövesiputkea 30-40v sitten ja vieläkin ne ovat ehjiä, vaikka menevätkin vaihtoon remonttien yhteydessä.
Muodonmuutoksia en ole ainakaan itse havainnut.

 

[jmaja]

Minkähän laatuista ja kokoista putkea tuommonien 300 m kaivoon laitettava keräin yleensä on.

Tämähän on jo kerrottu. 40x2.4 putkea käytetään 200-250 m saakka. 45x2.4 200-300 m. 50x2.5 tai 50x2.8 200-350. 50:stä ei enää ainakaan alle 250 m laiteta 45 tultua markkinoille.

Kaikki ovat PE80 tai 100.

Tuon aimmin 50x2.5 laskemani 1 bar oli 50 v lujuudella ilman varmuuskerrointa.

 

[fraatti]

Minkähän laatuista ja kokoista putkea tuommonien 300 m kaivoon laitettava keräin yleensä on. Olisiko Ø40 millistä? Jos tuo SDR 26 on siinä rajoilla hetkellisen 0,9 bar alipaineen suhteen niin joku SDR 13,6 tai tai SDR 11 saattaisi kestää tuo 1,1 bar paine-eron jatkuvasti. Silloin pitäisi olla seinämä 3 mm tai yli.

Turbocollectorit vaikka 40mm 200m asti ja 45mm 250m ja 50mm >250m

Sustainable solutions with Geoenergy | MuoviTech

MuoviTech love Geoenergy and we work for a sustainable future together with our customers.

www.muovitech.com

 

[MiVa]

Vaikea kuvitella noista tiheyseroista johtuvaa ongelmaa. Ei tuollainen muoviputki ole aiheuttanut ongelmia edes kaivojen imuputkissa vaikka käytössä on ollut vanhoja 4 bar tai 6 bar putkia. Näissä putkissa seinämät 2 - 2,4 mm paksuja. Ilman painetta putkien sisällä on tuo 4 kilon putki aika puutarhaletkumaista. Pohjaventtiilin jumittaessa tai imusihdin tukkeutuessa menee kuitenkin hyvin alipaineiseksi.
Maalämmön tasoastioita on sitten tullutkin vaihdettua useita, koska ovat litistyneet alipaineesta.
Ruotsin puolella on alettu kiinnittää huomioita juuri tuohon kaivojen kylmenemiseen. Väläyteltiin jo sitäkin että ylimitoitetaan kaivoja reilusti tai porataan kaksi reikää, joita vuoroteltaisiin vaikka 3-5 vuoden välein. Tietenkin jos pohjaveden vaihtuvuus on hyvä, ei tuota kylmenisongelmaa ole.