Maalämpöpumput tulevat vaihtoikään

Mikki

Hyperaktiivi
Niin, kyllähän se niin on että jos asennustyö on vaikka 5 000 euroa, niin suurimman osan kannattaa ottaa kuukausi (tai kaksi) palkatonta töistä ja vaihtaa se MLP. Siinä ajassa kerkiää monta kertaa yrittää liittää putkia yhteen :)
 

rawpower

Aktiivinen jäsen
Voi olla arkuutta vierasta asiaa kohtaan.
Ja toki takuukysymykset tulee sitten vastaan. Jos asennat päin helvettiä ja kone laukeaa tai pahimmassa tapauksessa vesivahinko niin taitaa mennä omasta pussista. Toki jos säästät 5-10k€ asennuksessa niin sillähän jo ostaa uuden pumpun maalämpötukulta
:D

Varmin olisi ottaa pumppu esim tukulta ja asennus tuntitöinä. Saisi edes jonkinlaisen takuun työlle ja koneelle.
 

pökö

Kaivo jäässä
Varmin olisi ottaa pumppu esim tukulta ja asennus tuntitöinä. Saisi edes jonkinlaisen takuun työlle ja koneelle.
Juur näin.
Meilläpäin ei olisi mitään ongelmaa teettää tuo tuntitöinä mutta ilmeisesti ihan kaikkialla se ei ole niin selvä homma.
Sitä kyllä ihmettelen
 

Large

Aktiivinen jäsen
Kai sen uuden pumpun saisi samalla tavoin itse asennettua kuin vanhankin. Onkohan S-sarjan Nibessä putkilähdöt samoissa kohdissa kuin F-sarjassa?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kai sen uuden pumpun saisi samalla tavoin itse asennettua kuin vanhankin. Onkohan S-sarjan Nibessä putkilähdöt samoissa kohdissa kuin F-sarjassa?
On.

S-sarjalaisessa ei kyllä juuri muuta eroa ole F-sarjalaiseen kuin kosketusnäyttö ja wifi. Jotain älyjä varmasti myös enemmän, mutta enemmän menee hifistelyn puolelle nuo.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Eikös tuo keruuliuoksen dt liity kylmäaineen käyttäytymiseen ja sitä kautta hyötysuhteeseen?

Eli liian pieni tai suuri dt ei ole hjuva.
Mä olen käsittänyt, että kylmäaineen kiertävä määrä on ratkaisevin tekijä ja sen määrää höyrystimen ja lauhduttimen välinen lämpötilaero. Jos sekä ensiö, että toisio on tarpeeksi väljiä, eikä vaadi kiertopumpuilta mitään suurempia tehoja, niin kompura ei myöskään vaadi niin paljon sähköä, kun paisari ei nosta painetta. Omakohtaista kokemusta tulee nyt tänä vuonna varmaan enemmän, kun liuospuoli näyttää mittareiden mukaan huitelevan n 65-70 L/ min ja kiertoveden Dt lähempänä 6 astetta ja SCOP lukema yhteensä 4,9. Kompura on syönyt sähköä nyt 5011 kWh ja vuosipäivä on tulossa täyteen 20.11 klo 12.00. Tämä tulee olemaan ihan kunnon ennätys koko 12 vuoden MLP historiassa omalla kohdalla. Tehoa on lisätty liuoskiertoon n 40 W/h, eli n 80 kWh ja patteripuolelle n 25 W/h, eli luokkaa 150 kWh vuositasolla. Eli oliskohan n 200-300 kWh, kun on otettu lämpöä huusholliin n 24 500 kWh. Kaikki luvut tietysti hieman hövelillä tasolla, mutta kompuran syömä sähkö on ihan eksakti lukema mittarista ja talon kerrosala on 408 neliötä, joista lämmintä alaa on n 350 neliötä ja loput parveketta ym sisäänvetoa. Lämmöntarvelukema lienee kohtuu alhainen ja tullaan pääsemään myös sen takia törkeästi alle 30 MWh vuosilukemaan ja ensimmäistä kertaa lienee myös alle 6000 kWh lämmityksen kompurankulutus lukemaan, joka siis on suoraan verrannollinen esim öljynkulutukseen, kun on sitä tullut joskus seurattua. Edellinen vuosikulutus siis oli 6 708 kWh, jolloin ei liuospuolen ja lämmityksen pumput vielä pyörinyt ihan ns ”tapissa”. Saa nyt sitten nähdä, mihin tulee lopulta tuo kompura päätymään, mutta kohtuu rahalla vielä päästään.
Alleviivataan vielä, että kyseessä on tosiaan muutoin kohtuu epätieteellinen laskenta, mutta kompuran sähköt on kohtuu tarkka lukema ja kiertovesipumppujen oma tehonäyttö lienee oikea lisäys entiseen tilanteeseen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ja toki takuukysymykset tulee sitten vastaan. Jos asennat päin helvettiä ja kone laukeaa tai pahimmassa tapauksessa vesivahinko niin taitaa mennä omasta pussista. Toki jos säästät 5-10k€ asennuksessa niin sillähän jo ostaa uuden pumpun maalämpötukulta
:D

Varmin olisi ottaa pumppu esim tukulta ja asennus tuntitöinä. Saisi edes jonkinlaisen takuun työlle ja koneelle.
Voihan sen asentaa itse ja myöntää 10 vuoden täystakuun. Ei tartte takuun kanssa tapella kun asentaja on luotettava.
 

kotte

Hyperaktiivi
Voihan sen asentaa itse ja myöntää 10 vuoden täystakuun.
Kymmenen vuoden jälkeen sitten takuut joka tapauksessa tulevat omistajan vastuulle.

Nimimerkki "Toissa päivänä sähköasennusliikkeen 30 vuoden takaisia virheitä korjannut" (upotettu pistorasia oi irronnut lähes roikkuvaksi sähköjohtojen varaan, kun oli kiinnitetty suojarasiaan liian lyhyillä ruuveilla ja kiinnitys oli vain roisketiivisteen varassa toiselta puolelta).
 

Tyyni

Tulokas
Vaihdoin Nibe Fighter 1215 8,5 kW Bosch Compress 7800i pumppuun vuonna 2023. Nibe asenettiin vuonna 2004. Lämpömestarin hintanasennuksineen oli silloin 11 000 Euroa. Oli mielestäni aika kallis asennus mutta sitä kautta toki ylimääräisiä takuuvuosia.

Lämmitämme 204 neliöä lattialämmityksellä ja kaivon syvyys on 178 metriä, tai ainakin näin lukee paperissa. Minulla on sähövastukset kytketty pois päältä ja ihan hyvin sekä kaivo että pumppu on riittänyt pitämään lämpöä. Pakkaskelillä sissäntuleva lämpötila joskus käy + 2 asteessa. Yleensä se pysyy kuitenkin +4 talvella ja + 6 kesällä.

Onko sitten tehoeroja uuden ja vanhan pumpun välillä? Tein sellainen laskelma missä otetaan huomioon päivän lämpötilat koko vuodelta, tuulen nopeus, asukasmäärä, saunapäivät ja jos on lämmitys jakso tai ei. Näillä tiedoillanteinntegressio analyysin missä lisäsin myös tieto jos oli vanha tai uusi pumppu. Lopputulos on ettämei ole mitään tilastollinen ero vanhan on off pumpun ja uudemalla ohjauksella ja invertterillä varustettu pumpun välillä. Vanhan pumpun kiertopumppu ulkokierukan puolella oli vaihdettu uuteen joskus 2017. Mittaukset eivät ole tarkkoja koska ne eivät ole tehty pumpussa vaan koko talon kulutuksen perusteella.

Vanhan pumpun etu oli että siellä pystyttiin säätämään itse paremmin kuinka pumppu käy. Vanha pumppu oli vähän ylimitoitettu mutta säätämällä sain vähenetty käynnistyskertoja aika hyvin. Uusi pumppu kun on invertterillä käymyasaisemmin mutta on tietysti yksi osaa lisää joka voi hajota.

Ostaisinko invertteripumppu uudestaan? Todennäköisesti, hintaero on kuitenkin aika pieni 15-20 vuoden aikana mutta älä odota mitään suurempia säästöjä uusista pumpuista. Minulla on nykyään +-1 yhden asteen säätö riippuen sähköhinnoista. En usko että on mitään surempaa säästöjä tästä. Lämminveden tuotto on myös ohjattu sähköhinnan mukaan. Siitä tulee ehkä jotain. Nämä ominaisuudet ei tietysti ollut suoraan vanhassa pumpussa.

Olen ollut tyytyväinen sekä vanhaan että uuteen pumppuun. Olen myös tyytyväinen että porasin tuo 178 metriä. Suositus oli 165 ja 7 kW pumppu. Kaivo rittänee meidän tarpeisiin muttei lajennuksiin veikkaan. Jotain mitä kannattaa harkita kun poraaja on paikalla.

Syy vaihtoon oli että varaajan väliseinään tuli reikä. Muut huollot olivat vaihtoventiilin vaihto ja yhden kylmäputken vaihto. Ikä oli kuitenkin jo 19 vuotta.
 

pröö

Aktiivinen jäsen
maalämpöpumppu nibe fighter 1217 10 kw vaihtui tänään 3 asentajan toimesta ( 2 putki yksi sähkö asentaja) s1256 3-13 kw maalämpöpumppuun. 1217 alkoi työntämään käyttövettä lattia piiriin, yritin ihan ite vaihtaa 3 tai neljättä vaihtoventiilin sähköistä säädintä ja ekaa kertaa vaihtoventiilin sisäkaluja viime viikolla, no vituks meni, jäi yksi sulku auki ja siintähän seurasi kaikenlaista sekoilua🤪 ja laite sai kosteutta sisäänsä josta seurasi varokkeiden poksahtelua ynm. no viimeinen niitti vaihto päätökseen oli kylmälootan kannen aukausun seurauksena havaittu öljy . että jaahas että sitten kompura rykäs öljyt pihalle eli se sitten tais olla uransa pääte pisteessä 15 vuotta. MLP 1217 viat oli 3 x anturivika 30 sentiä kpl. 3 kpl vaihtoventiilin säädin noin 60 € ebay yksi mesinki mutteri halkes asentaja asensi takuu piiriin kuuluvana 0€. eli aika huolto vapaa. kustannukset yritin ynnäillä 15 vuoden 0.15 € keski hinnalla sähkö kulut noin 8000 € (puita poltettu 20000€ edestä 15 vuodessa) mlp 1217 maksoi 2008 noin 8000€ asennu ja asennus tarvikkeet noin 3000€ =20225 € loppu summa ehkä uuden pumpun kokonaiskustannusten jälkeen -12000€ että ollaan 8225€ plussalla verrattuna suoraan sähköön joka olisi mlp tunti mittarin mukaan 26150h x 10 kw =261500 x 0.15€ = 39225 € no joku arvio suoran sähkön kuluista tähän taloon oli 61000€ / 15 vuotta. Juu tätä pumpua en tule sörkimään soitan kiltisti huoltohenkilölle tarpeen vaatiessa ( niin tai kai toi vehe soittaa ihan ite 😚)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
  • tais olla uransa pääte pisteessä 15 vuotta.
  • 0.15 € keski hinnalla sähkö kulut noin 8000 € (puita poltettu 20000€ edestä 15 vuodessa
  • mlp 1217 maksoi 2008 noin 8000€ asennu ja asennus tarvikkeet noin 3000€ =20225 € loppu summa ehkä uuden pumpun kokonaiskustannusten jälkeen -12000€ että ollaan 8225€ plussalla verrattuna suoraan sähköön joka olisi mlp tunti mittarin mukaan 26150h x 10 kw =261500 x 0.15€ = 39225 €

Noin niin kuin yleisesti, varsin vähillä vioillahan tuo on toiminut. Mutta muutama kommentti kuitenkin.
  1. Sähkölle 0,15 €/kWh on aika kova hinta-arvio menneeltä 15 vuodelta tai sitten "energiakriisissä" on ajettu kiville niin maan perusteellisesti. Yleensä on ollut tapana käyttää marginaalihintaa lisäkulutukselle, poikkeuksena ne, joilla sähköä käytetään vain ja ainoastaan lämmitykseen eikä mitään muita tarpeita ole.
  2. Puita on palanut aika paljon mlp lisäksi. Miksi ?
  3. Koneen uusinnan jälkeenkin ollaan vielä plussalla. Sehän on sinällään ihan hyvin. Nyt sitä tiliä alkaa kertyä.
  4. Ilmeisesti On/Off kone ja 26150h. 15 vuottahan on sinällään ihan OK mutta invertterille tuo 3 vuoden tunteja vastaava lukema ei taas olisi oikein mitään kun minullakin VILP on pyörinyt jo varmaan 2 x nuo tunnit (mutta vasta 9,5 vuoden käyttöaikana)
 

pröö

Aktiivinen jäsen
1. 0,15 € / kwh on tekoällin antama keskihinta 15 vuodelle 2. puita on rahaa ei. Tykkään käydä saunassa treenin jälkeen noin 5 kertaa viikossa jota lämmitän siinä samalla, no puitten lisäys 30 min jälkeen yleensä kaksi pesällistä ja saunaan + yksi kuivatukseen. Olohuoneen takassa on niin mukava pitää tulta lämmittää niin kivasti. 3. sitä voi laskea niin monella tavalla mutta nyt olen viime aikaisten tutkimusten valossa tullut siihen tulokseen että olisi voinut hukata lämmitykseen talonlämmitys + käyttövesi 15 vuodessa 62000 € suoralla sähkölämmityksellä 4. on/off kone 1217 oli varmaan tullut markinoille joskus 1990 luvulla mihin manuaali säätimien tilalle/ lisäksi ympätty nestekide näyttöä ynm. Ihan helvetin sekavakäyttöjärjestelmä + perseelleen suomennetun käyttöohjekirjan kanssa
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
1. 0,15 € / kwh on tekoällin antama keskihinta 15 vuodelle 2. puita on rahaa ei. Tykkään käydä saunassa treenin jälkeen noin 5 kertaa viikossa jota lämmitän siinä samalla, no puitten lisäys 30 min jälkeen yleensä kaksi pesällistä ja saunaan + yksi kuivatukseen. Olohuoneen takassa on niin mukava pitää tulta lämmittää niin kivasti. 3. sitä voi laskea niin monella tavalla mutta nyt olen viime aikaisten tutkimusten valossa tullut siihen tulokseen että olisi voinut hukata lämmitykseen talonlämmitys + käyttövesi 15 vuodessa 62000 € suoralla sähkölämmityksellä 4. on/off kone 1217 oli varmaan tullut markinoille joskus 1990 luvulla mihin manuaali säätimien tilalle/ lisäksi ympätty nestekide näyttöä ynm. Ihan helvetin sekavakäyttöjärjestelmä + perseelleen suomennetun käyttöohjekirjan kanssa
No, onkos kehitys mennyt eteenpäin uuden konesukupolven myötä? Kerrohan sitten aikanaan että mitä sähkönkulutukselle tapahtui.
 

roots

Hyperaktiivi
3. sitä voi laskea niin monella tavalla mutta nyt olen viime aikaisten tutkimusten valossa tullut siihen tulokseen että olisi voinut hukata lämmitykseen talonlämmitys + käyttövesi 15 vuodessa 62000 € suoralla sähkölämmityksellä
Tämä siis mlp+omilla puilla saavutettua, vai paloiko sama puumäärä jo aikaisemminkin?
 

pröö

Aktiivinen jäsen
viestissä 56 koitin yritin laskea auki no yritän edelleen mlp käyttö tunnit 15 vuotta 26150 pumppu kuluttanut sähköä x 2.3 = 60145(4008 kw / 601€ vuodessa) x15 vuoden keski hinta sähkölle teko ällin mukaan 0.15 € =9021,75 €.:) mlp tuottanut energiaa 10 kw x 26150 =261500 kw x 0.15 €= 39225. Talon lämmitys ja käyttöveden energian tarve 30000 kw x 15 vuotta = 450000 kw x 0.15 = 67500 € josta sain puiden poltamisen enegian määrän vähentämällä mlp tuottaman energian määrän 67500€ - 39225€ = 28275€ ja siintä vähennetty yläkerran alempi lämpötila 15 c. Ja ainoa todellinen fakta on mlp käyttö tunnit 26150 15 vuodessa. Vanhan mlp hinta ja asennus + tarvikkeet noin 10000€ maapiirin jätin tarkoituksella pois koska se kuolletus aika on käsittääkseni yli 50 voutta. hinta piha töiden yhteydessä oli noin 3000€ yli 200 metriä1.2m kauhalla putken asennus talkoilla käyttäen naapurin ja kaverin apua hyväksi. Uusi mlp kaikkineen noin 11000€ josta verohelpotusta ehkä 800€ vakuutus yhtiöltä ehkä 600€ eli 1400€ jippija jee. On muuten aika röteetä seurata myuplink sovellutukselta kännystä yhellä vilkasulla mitä mlp:lle kuuluu siis miten sillä menee niin tv tuolista käsin esim. nyt otto teho 0.5 kw. 17 eri arvoa näkyy sais vielä lisää mutta mitä mä esim. noilla kompuran tiedoilla
 
Viimeksi muokattu:

pröö

Aktiivinen jäsen
niin vastaus roots. talo ( 3 kerroksessa 280 + 58 autotalli kellarissa) siis noin 15 vuotta vanha eli ei aikaisemmin poltettupuita paitsi rakennus vaiheen aikana niin ja olihan mlp vastuksilla 180 tuntia ennen maapiirin asennusta / muuttoa
 

harb

Aktiivinen jäsen
Miten uusien pumppujen asentamisen yhteydessä varmistutaan siitä että kaivon lämmöntuotanto on riittävällä tasolla lähitulevaisuudessa? Vai onko se enemmän toivotaan-toivotaan tasolla?

Olen antanut itseni aiemmin ymmärtää että lämpövuo kallioperässä on merkittävästi vähäisempää kuin lämpöpumpun sieltä ottama teho, joka johtaa kaivon jäähtymiseen ja hyötysuhteen laskemiseen.

Olisi aika ikävää investoida pumppuun pari kymppiä ja huomata muutaman vuoden kuluttua että kaivo ei enää jaksa.

Tuota riskiä voisi tietysti vähentää jäähdytyksen käyttöönotolla samassa yhteydessä.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
ajatus rahan arvon muutoksesta 2008 ostetusta MLP olisi 7000 - https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

Tulos​

Vuoden 2008 rahamäärää 7 000,00 euroa vastaava rahamäärä vuonna 2024 oli 9 435,64 euroa. eli MLP ovat halventuneet
tässäpä hyvä aasinsilta
ostin 2003 raw4 hintaan 32k, jos olisin ottanut aluvanteet ja sen ajan ajotietokoneen puhumattakaan muista herkuista joita mitään en ottanut olisi hinta helposti ollut >40k
vajaat 20 vuotta myöhemmin ennenkuin siihen tuli hybridi olisi se samoin uutena ollut 30k kahdenpuolen
nyt sama kiesi 23 vuotta myöhemmin nykyisillä hybeillä ja hekuilla 40k alkaen
siinä sitä ostovoiman ja arvon ja määrän pähkäilyä (makkarassa pidemmällä aikajanalla samoin)
 

jmaja

Hyperaktiivi
Miten uusien pumppujen asentamisen yhteydessä varmistutaan siitä että kaivon lämmöntuotanto on riittävällä tasolla lähitulevaisuudessa? Vai onko se enemmän toivotaan-toivotaan tasolla?

Olen antanut itseni aiemmin ymmärtää että lämpövuo kallioperässä on merkittävästi vähäisempää kuin lämpöpumpun sieltä ottama teho, joka johtaa kaivon jäähtymiseen ja hyötysuhteen laskemiseen.
Löytyyhän tuohon laskentaohjelmia ja nykyisin OKT:hen tarjotut kaivot ovat tyypillisesti aika reilusti mitoitettua toisin kuin oli 10+ vuotta sitten. Epävarmuudeksi jää aina vesivirtausten vaikutus, joka on positiiviseen suuntaan eli olisikin selvitty paljon matalammalla kaivolla.

Pitkän aikavälin kylmenemä (siis ei ilmenen heti alkuvuosien kovina pakkasjaksoina) koskee lähinnä lukuisien kaivojen kenttiä eli RT/KT-kohteita tai hyvin tiheitä OKT-alueita, jossa kaikilla on MLP. Noita jälkimmäisiä ei taida hirveästi olla, kun monet valitsevat MLP:n sijaan VILP/PILP/ILPin.

Maalämmön pitkäaikainen toiminta ei perustu jatkuvaan lämpövuohon maapallon ytimestä vaan paremminkin valtavaan ja laajenevaan massaan, josta lämpöä otetaan ja jossa on yleensä vesivirtauksia. Laajenevalla tarkoitan sitä, että kaivon viilentämä alue laajanee ja lämpöä siirtyy viilenneelle alueelle yhä isommasta massasta, mikä hidastaa viilenemisen hyvin pieneksi.

Kesällä kaivoon pumpattu lämpö menee pääosin harakoille ellei kyse ole tiheästä kaivokentästä eli lähinnä ne KT/RT/kauppakeskukset jne. Silloinkin hyvä vesivirtaamaa pilaa tuon idean, mutta toisaalta sitten ei viilenekään.

Ongelmia tulee siis lähinnä hyvin niukasti mitoitetuissa kaivoissa, joita ovat melkein vain 10+ vanhat asennukset sekä jotkut isommat kaivokentät, joissa kaivojen osuus koko systeemin hinnasta on todella suuri.
 

roots

Hyperaktiivi
niin tv tuolista käsin esim. nyt otto teho 0.5 kw
Vääntyykö tuo S1256-13kW noinkin alas, mikä on antoteho tuolla otolla?
Keruu paluu-meno ja lämpö paluu-meno samaan aikaan?

Katsoin Niben laskurilla joku aika sitten niin tuo 13kW kone oli parempi vrt 8kW kone koko energiatarpeitten alueella 15-25MWh...
Ei mitään merkityksellistä eroa mutta eroa kuitenkin.
 

pröö

Aktiivinen jäsen
lämmönkeruu sisään 2.8 ulos -0.1 lämpö paluu 24.8 menojohto 26.4 hetkellinen otto teho 526 w näkyy olevan 15 min. myöhässä
 

pröö

Aktiivinen jäsen
ehkä noista lukemista sais ynnättyä kulutus tänään 15.3 kwh tuotanto tänään 73.5 kwh cop 4.08 toihan sisältää hetkellisen lämmön +5 pyynin korotuksen silloin haukkas 3050 w 17 minuuttia eli oma rasitustesti. Keruu nesteet yllättävän alhaisia, no ehtihän lattiat jäähtyä viikon
 

pröö

Aktiivinen jäsen
kokonais cop 5.22 Koko kulutus tällä viikolla 36 kwh tuotanto tällä viikolla 188 kwh kone startas tiistaina 16.12. 2025 klo 13.58
 

roots

Hyperaktiivi
lämmönkeruu sisään 2.8 ulos -0.1 lämpö paluu 24.8 menojohto 26.4 hetkellinen otto teho 526 w näkyy olevan 15 min. myöhässä
Tuoko ei näytä hetkellistä antotehoa?

Kuulostaa kyllä vääntävän hyvinkin alas kun tuo keruu paluukin oli 2.8°C.

kokonais cop 5.22 Koko kulutus tällä viikolla 36 kwh tuotanto tällä viikolla 188 kwh kone startas tiistaina 16.12. 2025 klo 13.58
188kWh/54h = ~3.5kW... tuonkin mukaan tosi alhaalla vääntää.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Uusissa S-sarja mlp on kylmäaine vaihtunut R454B... R32/R1234yf

En tiedä vaikuttaakä alavääntöön mutta muuten suuremman mallin alavääntö on suhteessa nimellitehoon jos vertaa 7,5 kW malliin.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
En ihan satavarma, mutta kaverin F1255 3-12 kW minimiottoteho oli 0,4 tai 0,45 kW (mittari koneen syötössä) ja tuotto jotain 2,5 kW luokkaa kun aikanaan laskeskelin.

Kolmiputkella puskuriin väänsi vettä pattereille, meno ei tainnut tuolloin olla pikkupakkasten lattialämmitysvettä paljoa kuumempaa kun oli leuto keli.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
0,15 € / kwh on tekoällin antama keskihinta 15 vuodelle
Noita AI vastauksia on syytä tarkastella myös kriittisesti. Itselläni 10 vuoden marginaalihinta ei ole ylittänyt vuositasolla kertaakaan 15 s/kWh, vaihteluväli on ollut 10,6-14,5 s/kWh ja keskiarvo 12,4 s/kWh. Täällä päin vaikuttava Savon voima on ollut sentään perinteisesti noin 5. kallein siirtoyhtiö Suomessa. Kokonaishinta on sitten jo aika lähellä tuota löytämääsi 15 s/kWh.
 

Espejot

Hyperaktiivi
En ihan satavarma, mutta kaverin F1255 3-12 kW minimiottoteho oli 0,4 tai 0,45 kW (mittari koneen syötössä) ja tuotto jotain 2,5 kW luokkaa kun aikanaan laskeskelin.

Kolmiputkella puskuriin väänsi vettä pattereille, meno ei tainnut tuolloin olla pikkupakkasten lattialämmitysvettä paljoa kuumempaa kun oli leuto keli.
F1255-6/8 minimiteho on 250W eli aika suhteessa menee.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
F1255-6/8 minimiteho on 250W eli aika suhteessa menee.
S1255 1,5-6 ottaa mulla 200-220 W minimiteholla ja tuottaa noin 1,3-1,4 kW. Meno kyllä tuolloin tosi matala, keleistä ja sähkön hinnasta riippuen 22-24 C kun talousrakennuksessa riittää nyt ~15C sisälämpö talvella. Yläkertaan kyllä tulossa noin 60 neliötä lämpimämpää tilaa, mutta se omalla LTOlla sekä paremmin eristettynä, niin sinne ei paljoa menolämpöä tarvitse nostaa muusta ~90 neliön kylmemmästä tilasta.

Täysillä, olikohan 90 Hz paikkeilla, ottaa 1,4 kW noin. Sais tuon kuristuksen pois ottamalla 120 Hz kierroksille, eli 8 kW tehoiseksi, mutta en näe järkeä kun ottoteho nousee silloin jo yli 2 kW lukemiin (2,2 kW joku muistikuva) eli ei enää kauhean hyvä hyötysuhde vs kuristettuna 6 kW tehoiseksi. Ja kun tehokkaampaa ei tarvi edes kovilla pakkasilla.
 
Viimeksi muokattu:

pröö

Aktiivinen jäsen
Noita AI vastauksia on syytä tarkastella myös kriittisesti. Itselläni 10 vuoden marginaalihinta ei ole ylittänyt vuositasolla kertaakaan 15 s/kWh, vaihteluväli on ollut 10,6-14,5 s/kWh ja keskiarvo 12,4 s/kWh. Täällä päin vaikuttava Savon voima on ollut sentään perinteisesti noin 5. kallein siirtoyhtiö Suomessa. Kokonaishinta on sitten jo aika lähellä tuota löytämääsi 15 s/kWh.
no sitä mä oon laskennut kokonais hintaa että mitäköhän olen maksanut sähköstä en markinaaleja
 
Back
Ylös Bottom