matalaenergiatalossa f470 energiankulutus ihmetyttää

Voisin heittää tähän omaa kokemusta reilusta puolesta vuodesta. Elikkäs ollaan asuttu viime vuoden kesästä viime vuonna valmistuneessa 122 m2 ok-talossa Pirkanmaalla missä just F470. Alkuun varsinkin hain säätöjä paljonkin ja vielä totta kai nyt seurataan ja säädellään kun ensimmäinen talvi ja nyt esim loppu viikolla koitellaa miten homma toimii kun mennään tuonne -20C pakkaseen. Mutta kulutuksen osalta nuo viime vuoden kk:t mitä ollaan tässä asuttu näytti kokonaiskulutuksen osalta seuraavaa:
1610520607595.png

Eli esim heinä- ja elokuussa kokonaiskulutus oli tuollainen rapiat 400 kWh ja vastaavasti joulukuussa oltiin tuolla 1900. Energiatodistuksessa näyttää olevan tällaiset laskennat tuosta oletetusta sähkönkulutuksesta:

- Vakioidulla käytöllä laskettu ostoenergia (kWh/vuosi): 12113
- Energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus (kWh/vuosi): 14536
 
Hurjia ovat uusien PILP-talojen kulutukset, sähköä menee lähes kilowatilleen saman verran kuin meidän halpis-VILPillä lämpiävässä lisäeristämättömässä -57 rintamamiestalossa, jossa päälle 200 neliötä ja kolme pientä lasta. :oops: Eikä täällä palella tai muutenkaan kitsastella, sisälämpötila +21, takka lämpiää muutaman kerran talvessa. Alkuperäiset ikkunat ja ovet, ilmanvaihto luonnollisesti painovoimainen jne. Tämä on taas yksi esimerkki siitä miten energiatodistukset ovat nykymuodossaan ihan vessapaperin arvoista kun todellista kulutusta ei huomioida mitenkään.
 
Wespa sanoi:
Tämä on taas yksi esimerkki siitä miten energiatodistukset ovat nykymuodossaan ihan vessapaperin arvoista kun todellista kulutusta ei huomioida mitenkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Paljonkos teille sitten antaisi huolella tehty energiatodistus ostoenergiaksi? Tuskin siinä kovin suurta eroa todelliseen on, jos vedenkulutus ja IV on energiatodistuksen oletusten mukaisia.

Painovoimaisessa voi tietysti olla paljon pienempi IV kuin energiatodistuksessa käytetty 0,35 l/s/m2.
 
Jarppa77 sanoi:
Voisin heittää tähän omaa kokemusta reilusta puolesta vuodesta. Elikkäs ollaan asuttu viime vuoden kesästä viime vuonna valmistuneessa 122 m2 ok-talossa Pirkanmaalla missä just F470. Alkuun varsinkin hain säätöjä paljonkin ja vielä totta kai nyt seurataan ja säädellään kun ensimmäinen talvi ja nyt esim loppu viikolla koitellaa miten homma toimii kun mennään tuonne -20C pakkaseen. Mutta kulutuksen osalta nuo viime vuoden kk:t mitä ollaan tässä asuttu näytti kokonaiskulutuksen osalta seuraavaa:
Näytä liitetiedosto 68262
Eli esim heinä- ja elokuussa kokonaiskulutus oli tuollainen rapiat 400 kWh ja vastaavasti joulukuussa oltiin tuolla 1900. Energiatodistuksessa näyttää olevan tällaiset laskennat tuosta oletetusta sähkönkulutuksesta:

- Vakioidulla käytöllä laskettu ostoenergia (kWh/vuosi): 12113
- Energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus (kWh/vuosi): 14536
Klikkaa laajentaaksesi...
Sinulla näytäisi samansuuntaiselle tuo kulutus. Onko mitään lisälämpöä, esim takka. Meillä kuitenkin 2000kg varaava takka, josta pitäisi jokunen Mw näkyä talvikulutuksessa.
 
Toki ymmärrän että kovilla pakkasilla PILPin hyödyt häviää, mutta lähinnä kun suurimman osan vuodesta huhti-lokakuu (jopa marras) mennään keskimäärin 0° yläpuolella. Viime vuoden Huhtikuussa 1509kWh (keskilämpötila 1,4°), toukokuu 870 kWh (keskilämpötila 8,5) lokakuussa 1009 kWh (kk keskilämpötila 6°), marraskuu 1500kWh (kk keskilämpötila 2,6°),

Muistaakseni lisäyksen pysäytys 5°, eikös tuo ole vakiona. Muistelen joskun tiputtaneeni 0°, mutta muistelen sisälämmön pudonneen kun 0- muutaman asteen plussakeleillä.

Kyllä on markkinapuheet näissä pilpeissä aika harhaanjohtavia.
 
f470kuopiossa sanoi:
Kyllä on markkinapuheet näissä pilpeissä aika harhaanjohtavia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ongelmana tässä on ettet varsinaisesti tiedä mihin sähköä käytät. On tietysti helppo aina ottaa tikkuun se lämmityslaite, mutta se ei ole välttämättä todellisuutta.

Vrt. minun 2010-kämppä, VILP söi ~3000kWh sähköä, mutta yhteensä meni 18MWh. Tänä vuonna sähköauton kanssa tulee menemään vieläkin enemmän, mutta vaikka kuinka huutaisin sille VILPille niin eipä sillä olisi mitään tuon taivaallista merkitystä.

F470 näyttää statistiikkaa kyllä, katso sieltä ruuduista paljonko on vastusaikaa käytetty ja paljonko kompura pyörinyt. Mun mielestä toukokuu 870kWh kertoo kyllä että sähköä on mennyt muuallekin kuin F470:lle, koska pelkällä kompuralla F470:n maksimitehonkulutus olisi ollut toukokuussa 483kWh (jos se olisi pyörinyt koko toukokuun 24/7 - en tiedä miten kylmä toukokuu siellä on toki ollut).
 
Bergheatillä (maalämmön mitoituslaskentapohja, jota käytetään maalämpöfoorumilla) laskettuna suorakaiteen muotoisella (ulkomitat 8x14,5, 104 m2 lämmitetty nettoala), 1-kerroksisella, 2,6 m huonokorkeudella, hyvin eristetyllä talolla saa seuraavaa:
Ilman IV:tä, mutta sisältäen käyttöveden lämmitysenergian tarve Kuopiossa 14 000 kWh. Tehontarve +5 C 1,7 kW, 0 C 2,0 kW, -5 C 2,25 kW, -10 C 2,5 kW, -15 C 2,8 kW, -20 C 3,1 kW.

IV:llä 40 l/s ja ulkoilmalla +5 C saadaan poistoilmasta ylimääräistä tehoa 5*40*1,2*1,0=240 W. Siis 1,5 kW pitää tulla sähköllä, jotta kämppä ja vedet pysyy lämpimänä. Sähköön kuuluu myös kompressori ja käyttösähkö, jonka lämpö jää taloon. Tuo tarkoittaa 1000 kWh/kk.

0 C:ssä ei poistoilmasta jää mitään, kun jäteilma ja ulkoilma ovat yhtä lämpimiä. Siis koko 2 kW pitää tehdä sähköllä eli 1500 kWh/kk.

-5:ssä pitää jo tuloilmaan varata sähköä tuo 240 W eli sähköä menee 2,5 kW eli 1800 kWh/kk.

-10:ssä tuloilmaan menee 480 W eli yhteensä 3,0 kW eli 2200 kWh/kk.

-20 C:ssä tuloilmaan menee 1 kW eli yhteensä n. 4 kW eli 3000 Kwh/kk.

Eli kulutuksissanne ei ole mitään yllättävää ellette olettaneet takalla saatavan useita tuhansia kWh/a. Tietysti kannaattaa tarkistaa, että asetukset ovat sellaiset, ettei lämmityskaudella, ainakaan +5 C:ssä ja kylmemmässä, pääse ulos jäteilmaa koskaan lämpimämpänä kuin +0C.

Maalämmöllä tuo veisi Bergheatin mukaan LTO:lla 3600 kWh + käyttösähkö. Lämmitystarvetta LTO:n jälkeen jäisi 15 800 kWh MLP:lle.
 
jmaja sanoi:
Reilusti alle 10 MWh? @Mikki taisi päästä juuri ja juuri alle, vaikka talo on Etelä-Suomessa, avittaa ILPillä takan lisäksi ja laitteena on kertaluokkaa parempi F750. Talo taisi olla samaa kokoluokkaa ja oliko niin, ettei 2020 tullut yhtään vastustuntia.

Kaikki noi on kaukaisia haaveita muilla PILPeillä ellei sitten tosiaan siirry takka- ja ILP-lämmitykseen nollakeleistä alkaen. Pakkasilla tuosta F470:stä ei ole iloa LTO:hon verrattuna.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mistä revit, että käytän ILP:ä lämmitykseen kun en ole käyttänyt vielä kertaakaan? Nyt ehkä perjantaina laitan sitä päälle kun on -17-20C tulossa. Ehkä. Katsotaan jos takka riittää. Ja tosiaan yhtään vastustuntia ei tullut 2020 minulle F750:llä.

Ja onko "juuri ja juuri" alle 10MW huonosti kun talon kokonaiskulutus oli 9,1MW? Repikää nyt jostain VILP tai MLP talo jossa olisi SELVÄSTI pienempi kokonaiskulutus. Käyttösähköä meilläkin on kulunut kun etätöissä oltu + pihasaunassa sähköpatteri talvikauden.

Joulukuussa keskilämpötila oli 1,6C Carunan mukaan ja meillä kulutus 1060kWh. Onko se nyt sitten paljon vain vähän vrt. VILP tai MLP talo, en tiedä mutta minulle tuo kelpaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mikki sanoi:
Mistä revit, että käytän ILP:ä lämmitykseen kun en ole käyttänyt vielä kertaakaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ulkomuistista, pahoittelen.

Mikki sanoi:
Ja onko "juuri ja juuri" alle 10MW huonosti kun talon kokonaiskulutus oli 9,1MW? Repikää nyt jostain VILP tai MLP talo jossa olisi SELVÄSTI pienempi kokonaiskulutus.
Klikkaa laajentaaksesi...
No eihän se ole edes 10% alle. Tuo kommenttihan liittyi siihen, että ko. ketjun talon pitäisi mennä reilusti alle 10 MWh, jonka minä tulkitsen tarkoittavan esim 7-8 MWh. F750 on kuitenkin aivan eri peli kun lähestytään nollaa tai mennään pakkasille.

9 MWh tietysti on todella vähän, kun helposti menee 5 MWh, vaikka lämmitys ja lämmin vesi tulisi yhtiön puolesta. Selvästi vähempään pääsy siis edellyttää hyvin pientä käyttösähköä (tai sen tuottoa paneeleilla).

Mikki sanoi:
Joulukuussa keskilämpötila oli 1,6C Carunan mukaan ja meillä kulutus 1060kWh. Onko se nyt sitten paljon vain vähän vrt. VILP tai MLP talo, en tiedä mutta minulle tuo kelpaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eihän sekään paljoa ole, mutta kai tuo nyt helposti alittuu MLP:llä. Meidän tyhjillään, mutta lämpimänä oleva 165 m2 -76 talo vei suoralla sähköllä 12/2020 2850 kWh ja Carunan mukaan keskilämpötila 1,69 (Espoo). Eiköhän tuollakin pääse 1000 kWh paikkeille, kun saan LTO ja MLP:n laitettua. Siis tyyliin 600 kWh lämmitykseen, 150 kWh käyttöveteen ja 300 kWh käyttösähköä.

Olikos sulla tietoa paljonko on käyttösähkön osuus?
 
Alkaako lopputulema menee suuntaan että F470 voi olla hyvä jossain muussa, mutta lämmityksessä vastaa suorasähköä valtaosan vuodesta?
 
Meillä on ensimmäinen kokonainen vuosi takana F470:n kanssa ja vuoden 2020 kokonaiskulutus oli 10300. Ei kyllä tosin montaa pakkaspäivää ollut. Ei ole takkaa tai ILPpiä eli pelkällä Nibellä hoituu lämpö taloon. 107 neliötä, 4 henkeä ja vettä meni 120 kuutiota. Sähkösauna. Sisälämpötila 22,5-23,5 suunnilleen. Valmistunut 2019 PK seudulla.

1610531702073.png
 
Melko turhaa vääntöä. Kollegalla Kouvolassa 2007 talo, noin 130 m2. Kokonaiskulutus 7000-8000 MW ollut. Nibe470 ja takkaa kovemmilla pakkasilla. Talot ja asukit ovat erilaisia. Aloittajalla tietysti voi olla vikaakin laitteessa tai lämmönjaossa.
 
Erikoista vertailla lämmitysjärjestelmiä talouksien kokonaissähkönkulutuksen kautta.. Kun talouksilla on erilaiset kulutustottumukset ja kodinkoneet ja tavat. Pelkästään vaihtamalla kaikki hehkulamput ledeiksi tulee vuosikulutuksiin jo näkyvä ero.

Mutta heitetään sitten sitä vertailudataa mukaan. En tiedä miten PILP- tai IVLP-talouksissa, mutta minulla MLP:n energiankulutus vs kokonaisenergiankulutus on viime vuonna jakautunut näin (MLP [kWh] ((sis. lämmitys/lkv+kierto/pumput) / kokonais [kWh]):

01 = 647 / 1205,20 ~54%
02 = 593 / 1125,35 ~53%
03 = 585 / 1103,54 ~53%
04 = 458 / 885,41 ~62%
05 = 380 / 712,64 ~53%
06 = 181 / 545,24 ~33%
07 = 202,5* / 486,72 ~42%
08 = 202,5* / 577,04 ~36%
09 = 308 / 701,73 ~44%
10 = 448 / 916,09 ~49%
11 = 568 / 1062,07 ~53%
12 = 680 / 1286,2 ~53%

yht 01-12 2020 = 5249 / 10650,41 ~49%

*heinä-elokuun keskiarvo (en ehtinyt/jaksanut/muistanut heinäkuun mittauksia koostaa kun olisi ollut ajankohtaista)

Voidaanko tästä nyt päätellä, että jos kokonaiskulutus olisi minulla ollutkin vaikka 8 MWh vuoden aikana vaikka jättämällä autojen lämmitykset pois sekä vähentämällä porakaivosta pumpatun veden määrää ja elämällä pimeässä, niin MLP:ni olisi ollut parempi kuin se nyt oli vaikka MLP:n kulutusosuus olisi siis pysynyt samana?


Mutta jos ketjun aiheessa pysytään, niin ne termarit ekana auki ja hakee käyrän kohdilleen. Tuo 3+1 on aika jyrkkä hyvin eristettyyn uuteen taloon. PILP:n sielunelämästä niin tarkkaan tiedä, mutta luulisi joutuvan herkemmin käyttämään vastuksia kun yrittää tehdä turhaan liian lämmintä kun matalammallakin menolämmöllä präjäisi.
 
Viimeksi muokattu:
jmaja sanoi:
Ei kai uusissa taloissa kellään hehkulamppuja ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tuossa pelkistä uusista taloista puhunutkaan. Vaan jos vertaillaan lämmitysjärjestelmiä ja niiden paremmuutta ja toimintaa vain kokonaissähkönkulutuksen kautta niin eipä ole järkeä hommassa. Tuossa vertailussa siis voisin parantaa lämmitysjärjestelmäni paremmuutta, jos vain vaihtaisin talostani hehkulamput ledeiksi = kokonaiskulutus pienenisi. Tai jos jättäisin autot lämmittämättä sähköllä, taas pärjäisin vertailussa paremmin.
 
Näinhän se tietysti on ja 10 MWh/a alitus vaatii kohtuullisia käyttösähköjä oli talo tai lämmitysjärjestelmä mikä vaan. Varsinkin 7-8 MWh/a vaatii sitä ja harvassa on tuohon pääsevät millään lämmitysjärjestelmällä. PILPit lähinnä pienissä taloissa, jolloin pääsevät kutakuinkin samaan kuin MLP isossa. Ainakin 2020 leudossa talvessa.
 
Lappanen sanoi:
Erikoista vertailla lämmitysjärjestelmiä talouksien kokonaissähkönkulutuksen kautta.. Kun talouksilla on erilaiset kulutustottumukset ja kodinkoneet ja tavat. Pelkästään vaihtamalla kaikki hehkulamput ledeiksi tulee vuosikulutuksiin jo näkyvä ero.

...
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuinka paljon on oikeasti eroa kulutustottumusten kautta saatavissa? Jätetään ääriajattelu tässä pois. Kodinkoneet uusissa taloissa varmaan myös aika uusia, tuskin suurta eroa, sisälämpötila vaikuttaa varmaan jotain mutta jos 22+/-1 niin ero ääripäissä 5-10% jos suorasähkö. Taloudessa elävävien henkilöiden määrä määrä vaikuttaa ehkä eniten vedenkulutuksen kautta, ehkä noin 1000kwh/hlö/a.
Väitän että kulutustottumuksilla ei saa eroa kuin pari tuhatta kwh/a jos henkilömäärä on sama. Jätetään ääripäät siis pois eli sähköautot yms. päristimet sekä 18 ja 26 asteen sisälämpötilat...
 
Lappanen sanoi:
Vaan jos vertaillaan lämmitysjärjestelmiä ja niiden paremmuutta ja toimintaa vain kokonaissähkönkulutuksen kautta niin eipä ole järkeä hommassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei asia ainakaan paremmaksi muutu, jos vertaillaan vain lämmityksen kuluttamaa energiaa. Käyttösähkö muuttuu pääosin lämmöksi (tai sitten ei, esimerkkinä auton lämmitys, ulkouima-altaan lämmitys tai jäähdytys ilmalämpöpumpulla).

Kesällähän hupisähkön lämpö poistetaan talosta joka tapauksessa.

Sitten vielä nuo "näkymättömät" lämmönlähteet eli auringon paiste ja puiden poltto takassa "tunnelman luomiseksi" jne.
 
ollikuhta sanoi:
Kuinka paljon on oikeasti eroa kulutustottumusten kautta saatavissa? Jätetään ääriajattelu tässä pois.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kirjoitin tuolla edellä, että viisinkertaiset. Tuo ajatus on kiteytynyt, kun olen nähnyt toisten sähkömittareita ja tiedän talouksien henkilömääriä ja kulutustottumuksia. Jotkut eivät sauno kovin usein tai saunovat lyhyesti ja säästellen (liittyy sähkökiukaisiin). Jotkut eivät lämmitä autoja ulkona (vaan pitävät tallissa). Joillakin on vähän ja mahdollisimman uusia kylmälaitteita. Suurin selittävä tekijä on kylläkin tietokoneiden käyttötapa ja määrä. Kaikenlainen pelaaminen vetää sähkönkulutuksen pilviin, jos todellakin perustuu kunnon laitteisiin ja on intensiivistä.
 
ollikuhta sanoi:
Väitän että kulutustottumuksilla ei saa eroa kuin pari tuhatta kwh/a jos henkilömäärä on sama.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä taatusti saa! Ulkovalot voivat jollain olla päällä tuhansia tunteja vuodessa. Vaikka olisi vain 200 W yhteensä tulee tuostakin jo 1000 kWh helposti. Autojen lämmitykseen saa menemään 500 kWh melko helposti. Iso TV vie aika paljon, pyykkiä pestään toisissa talouksissa 2-3 koneellista/vrk toisissa 2-3/vk.

Vedenkulutus ei vaikuta niin paljoa, koska se pumpataan tällä foorumilla lähes aina 2-3:n COPilla. Mutta saahan silläkin 2000 kWh aikaiseksi eroa.

kotte sanoi:
Ei asia ainakaan paremmaksi muutu, jos vertaillaan vain lämmityksen kuluttamaa energiaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä se muuttuu. Käyttösähköstä menee kuitenkin aina vain osa lämmityshyödyksi ja sekin sitten pitää jakaa pumppauksen COPilla, että saa säästöksi lämmityssähkössä.
 
jmaja sanoi:
Ulkomuistista, pahoittelen.


No eihän se ole edes 10% alle. Tuo kommenttihan liittyi siihen, että ko. ketjun talon pitäisi mennä reilusti alle 10 MWh, jonka minä tulkitsen tarkoittavan esim 7-8 MWh. F750 on kuitenkin aivan eri peli kun lähestytään nollaa tai mennään pakkasille.

9 MWh tietysti on todella vähän, kun helposti menee 5 MWh, vaikka lämmitys ja lämmin vesi tulisi yhtiön puolesta. Selvästi vähempään pääsy siis edellyttää hyvin pientä käyttösähköä (tai sen tuottoa paneeleilla).


Eihän sekään paljoa ole, mutta kai tuo nyt helposti alittuu MLP:llä. Meidän tyhjillään, mutta lämpimänä oleva 165 m2 -76 talo vei suoralla sähköllä 12/2020 2850 kWh ja Carunan mukaan keskilämpötila 1,69 (Espoo). Eiköhän tuollakin pääse 1000 kWh paikkeille, kun saan LTO ja MLP:n laitettua. Siis tyyliin 600 kWh lämmitykseen, 150 kWh käyttöveteen ja 300 kWh käyttösähköä.

Olikos sulla tietoa paljonko on käyttösähkön osuus?
Klikkaa laajentaaksesi...

unski84 sanoi:
Meillä on ensimmäinen kokonainen vuosi takana F470:n kanssa ja vuoden 2020 kokonaiskulutus oli 10300. Ei kyllä tosin montaa pakkaspäivää ollut. Ei ole takkaa tai ILPpiä eli pelkällä Nibellä hoituu lämpö taloon. 107 neliötä, 4 henkeä ja vettä meni 120 kuutiota. Sähkösauna. Sisälämpötila 22,5-23,5 suunnilleen. Valmistunut 2019 PK seudulla.

Näytä liitetiedosto 68272
Klikkaa laajentaaksesi...
minkä kokoinen talo?
 
Eli tähän asti viesteissä kuvautuu kysymykseeni arveluita/näkemyksiä, että kulutuksemme kuulostaa sopivalta/tavanomaiselta talomme tietoihin nähden sekä toinen näkemys, jossa kulutus kuulostaa korkealle. Eli nyt lienee viisasta tarkemmin lämmitykseen menevän (f470n toimintaan) menevä osuus energiankulutuksesta. Miten tämä saisi helpoiten mitatuksi? Millainen mittari? (linkki olisi plussaa)
 
Lappanen sanoi:
En tiedä miten PILP- tai IVLP-talouksissa, mutta minulla MLP:n energiankulutus vs kokonaisenergiankulutus on viime vuonna jakautunut näin (MLP [kWh] ((sis. lämmitys/lkv+kierto/pumput) / kokonais [kWh]):

yht 01-12 2020 = 5249 / 10650,41 ~49%
Klikkaa laajentaaksesi...

Täällä VILP talous 2020:
VILP ......................10 559 kWh
Taloussähkö .........5 071 kWh
Veden tulistus .....2 030 kWh
Kiertopumput .........605 kWh
Kaikki sähkö ......18 266 kWh

Nämä ovat olleet useamman vuoden aika stabiilit. Kylmempinä vuosina VILP kulutus noin 1000 kWh suurempi + 2000 kWh tukilämmitystä (minun tapauksessa se on tehty öljykattilalla, joten ei näy sähkölaskulla). Pienien kehitystoimien myötä tuo tulistuksen osuus on ollut nyt puolisen vuotta ~1500 kWh/v tasolla ja uskoisin pysyvän siinä.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Täällä VILP talous 2020:
VILP ......................10 559 kWh
Taloussähkö .........5 071 kWh
Veden tulistus .....2 030 kWh
Kiertopumput .........605 kWh
Kaikki sähkö ......18 266 kWh

Nämä ovat olleet useamman vuoden aika stabiilit. Kylmempinä vuosina VILP kulutus noin 1000 kWh suurempi + 2000 kWh tukilämmitystä (minun tapauksessa se on tehty öljykattilalla, joten ei näy sähkölaskulla). Pienien kehitystoimien myötä tuo tulistuksen osuus on ollut nyt puolisen vuotta ~1500 kWh/v tasolla ja uskoisin pysyvän siinä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten talon koko ja eristys, milloin valmistunut?
 
Ja tosiaan olen olettanut että tämä on matalaenergiatalo. Jetta talo, jossa ainakin seinä seinät ja ylä alapohja matalaenergia rakenteella. Mutta kun niin amatööri olen näissä asioissa, niin voiko matalaenergisyyttä pääteelä tuosta energiatodistuksesta
 
Joku kirjoitti, että termarit täysin auki. Mikä tuossa on ideana? Olen pitänyt makkareissa termarti täysin auki näissä huoneissa noin 22-22°, mutta olohuone kt alueella hieman pienentänyt (noin 21°)koska tällä alueella lämmitän takkaa jonka jälkeen lämpö nousee muutaman asteen (23-24°) Onko huonekohtaisen termarin pienentäminen jollain lailla huono ajatus?
 
Ja tuosta laittamastaki energiatodistuksesta. Tuolla on kaksi kokonaiskulutus määrää. Ostoenergia 17498kwh ja valikoiduilla käytöllä laskettu ostoenergia 14 789? Onkohan nuo yleensä miten lähellä todellisia lukemia ainakin luun kuin käyttösähkön osalta?
 
f470kuopiossa sanoi:
Joku kirjoitti, että termarit täysin auki. Mikä tuossa on ideana? Olen pitänyt makkareissa termarti täysin auki näissä huoneissa noin 22-22°, mutta olohuone kt alueella hieman pienentänyt (noin 21°)koska tällä alueella lämmitän takkaa jonka jälkeen lämpö nousee muutaman asteen (23-24°) Onko huonekohtaisen termarin pienentäminen jollain lailla huono ajatus?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ideahan on että näin lämpökäyrällä haet halutun sisälämpötilan. Eli musta olet toiminut juuri kuten pitää eli käyrä ohjaa sitä lämmitystä ja ei siitä haittaa ole jos jossain huoneessa termarilla rajoitat. Itse olen tässä reiluun puoleen vuoteen löytänyt vihdoin sellaisen että kun termarit täysin auki (meidän vanhempien makkarissa olen pistänyt 20C termarille ainoana) olen saanut sisälämpötilan tuohon ~21,5 asteeseen ja tuntunut mukavasti siinä pysyvän ulkolämpötilan vaihdellessa. Nyt mielenkiinnosta odotan mikä tilanne kun mennään täällä etelässäkin tuonne -20C että joudunko säätämään käyrää jyrkemmälle (nyt olen ajanut 2+1, pisteensiirto 0:ssa +1C).
 
Viimeksi muokattu:
jmaja sanoi:
Kyllä se muuttuu. Käyttösähköstä menee kuitenkin aina vain osa lämmityshyödyksi ja sekin sitten pitää jakaa pumppauksen COPilla, että saa säästöksi lämmityssähkössä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuollainen vertailu sopii ajatteluun vastussähkölämmitys vs. lämpöpumppaus, mutta kun otetaan mukaan takat, puusaunat, auringon ilmais- tai muu lämpö keväisin tai vastaavat, asia mutkistuu. Noiden vaikutusta on vaikea mitata tarkasti, mutta on monissa tapauksissa (esim. joissakin pilp-talouksissa) todella huomattava. Lämmityssähkön määrällinen säästömahdollisuus ei niinkään riipu tuottosuhteesta kuin lämmitystarpeesta ja näissä laskelmissa lämmityssähkö on aina toissijainen lämmönlähde hupisähkön ja muun tuottaman hukkalämmön jälkeen. Lämmitysjärjestelmän pitäisi toimia aina niin, että lisälämpöä tuotetaan varsinaisella lämmitysjärjestelmällä vain sen verran, mitä tarvetta jää saatavilla olevan hukkalämmön, ilmaislämmön ja mahdollisesti muulla perusteella saadun lämmön jälkeen.

Sinällään olen samaa mieltä tarpeesta laskea hukkalämmönlähteille eräänlainen COP niiden lämmönmuuntokertoimen perusteella (eli tuottavat tarvittavaa lämpöä tuottosuhteella väliltä 0 ... 1 yleensä). Harvoin näitä lähteitä kuitenkaan kytketään päälle tarkoituksena rakennuksen lämmittäminen, vaan niillä on muu lämmitystarkoitusta korkeampi käyttöprioriteetti. Lämmitysjärjestelmän tehtävänä on vain huolehtia lämmityksen lisätarpeesta. Rakennuksen lämmöntarvetta voi toki tarkastella tällaisen seikkaperäisemmän laskelman pohjalta tapauskohtaisesti, mutta aika monimutkaiseksi menee. Toki tällä saisi tarkempia arvioita mahdollisten muutosten taloudellisesta merkityksestä todellisuudessa ja omilla tai miksei vaihtoehtoisillakin kulutustottumuksilla.
 
jmaja sanoi:
Kyllä taatusti saa! Ulkovalot voivat jollain olla päällä tuhansia tunteja vuodessa. Vaikka olisi vain 200 W yhteensä tulee tuostakin jo 1000 kWh helposti. Autojen lämmitykseen saa menemään 500 kWh melko helposti. Iso TV vie aika paljon, pyykkiä pestään toisissa talouksissa 2-3 koneellista/vrk toisissa 2-3/vk.

Vedenkulutus ei vaikuta niin paljoa, koska se pumpataan tällä foorumilla lähes aina 2-3:n COPilla. Mutta saahan silläkin 2000 kWh aikaiseksi eroa.


Kyllä se muuttuu. Käyttösähköstä menee kuitenkin aina vain osa lämmityshyödyksi ja sekin sitten pitää jakaa pumppauksen COPilla, että saa säästöksi lämmityssähkössä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pyysinkin jättämään ääritapaukset pois jolloin valtaosassa tuo pätisi.
 
f470kuopiossa sanoi:
Ja tosiaan olen olettanut että tämä on matalaenergiatalo. Jetta talo, jossa ainakin seinä seinät ja ylä alapohja matalaenergia rakenteella. Mutta kun niin amatööri olen näissä asioissa, niin voiko matalaenergisyyttä pääteelä tuosta energiatodistuksesta
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikä tuo jää todella kauas matalaenergia-määritelmästä?
www.motiva.fi

Matalaenergiatalon määritelmiä

Rakenteelliselle matalaenergiatasolle päästään helposti lisäämällä eristystasoa ja parantamalla ikkunoiden ja lämmöntalteenoton energiatehokkuutta sekä ilmatiiviyttä.
www.motiva.fi www.motiva.fi
 
f470kuopiossa sanoi:
Ja tuosta laittamastaki energiatodistuksesta. Tuolla on kaksi kokonaiskulutus määrää. Ostoenergia 17498kwh ja valikoiduilla käytöllä laskettu ostoenergia 14 789? Onkohan nuo yleensä miten lähellä todellisia lukemia ainakin luun kuin käyttösähkön osalta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa on siis vakioitu käyttö, jossa talon ajatellaan olevan jyväskylässä ja todellinen, jossa käytetään sijainnin mukaista vyöhykettä.

Siis tuo 17 500 kWh, josta 5 000 kWh on takassa poltettua puuta, pitäisi vastata totuutta. Poltatteko noin paljon puuta?

Jonkin verran vaikuttaa myös korkeampi sisälämpö.

Talo vaikuttaa U-arvojen perusteella ihan normaalilta 2013 määräysten mukaiselta talolta. Juuri huonommin eristettyjä ei ole saanut rakentaa kuin massiivipuisena. Kaikki ne on matalaenergisiä ja tuo ei mitenkään erityisesti muita parempi.

Ilman takkaa ei olisi tainut rakennuslupaa tulla.
 
f470kuopiossa sanoi:
Miten talon koko ja eristys, milloin valmistunut?
Klikkaa laajentaaksesi...
Minulla on tästä oikein käyttökertomus, josta selviää paljon muutakin mutta eristyksistä ei ole täsmällistä tietoa. Pitäisi ihan piirustuksista tutkia. Olisiko "-89 aikakaudelle tyypillinen" ? Minullakin on energiatodistus, jonka tuli kaupan yhteydessä. Se on siinä määrin järkyttävä, että ei ihme että halvalla sai. Vaikka ollaan samalla paikkakunnalla, tämä taitaa olla rakennuksena hyvin erilainen.

CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo

CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo SISÄLTÖ Viesti 1: Tiivistelmä, kohteen kuvaus ja lämmön tarve sekä lämmitysjärjestelmään kytkentä Viesti 2: Kulutusseuranta Viesti 3: Mittaustuloksia CTC 520 M ilmavesilämpöpumpun toiminnasta eri olosuhteissa Viesti 4: Asennus, kannattavuus...
lampopumput.info lampopumput.info
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom