Mikä paras energiamittari VILPille ?

Energiamittarit yleisesti ovat mbus lähdöllä joo, sähkömittareita löytyy kumpaakin sorttia.

Itsellä sähkömittarit viestivät loggerin kanssa modbus:lla, energiamitteilla on mbus/ modbus konvertteri välissä.
Millainen konvertteri käy, itsellä qundis mbus josta pitäisi päästä modbusiin?
 
Millainen konvertteri käy, itsellä qundis mbus josta pitäisi päästä modbusiin?
Käytän e-loggerin "omaa" mbus/modbus muunninta, en uskalla sanoa taipuuko se yleiseenkin käyttöön:


Nopealla haulla näyttäisi löytyvän kohtuu runsaasti myös yleismalleja, noista osa varmaan edullisempiakin, tuo ei ollut kyllä edullinen mutta kun tiesi että se on valmiiksi yhteensovitettu eli plug and play niin en murehtinut hintaa sen enemmän hankittaessa.
 
1710322049981.png


Osu silmiin kuva 303:sta kuori avattuna. Kuvan laitteessa langaton M-bus.
 
Mun villi veikkaus;
Paristot rinnankytkettyjä.
Jos toinen porsii, ni toinen ylläpitää elämää. Vaihdetaan yksi kerrallaan, ettei kello nollaannu?

Mm. vanhemmissa ABB roboteissa elämää ylläpitäviä paristoja 2kpl. Ovat toistensa varmentavia. Kumpaakin kyylätään erikseen.
Jos esim. robotin pulssiaturit (mittauskortti/vastaava) vaatii 7,2V, ni on valmiiksi koplattu sarjaan ennen asennusta.

Tul tämmöset mieleen vs. kuluttajahupilaitteet.

3V litiumit oma tuoteryhmänsä...
 
Rinnankytkettyjä juu. Mittatarkkuus ilmeisesti 5 vuodeksi ja lisää paristoja tulee ominaisuuksien (kulutuksen) mukana jotta varmasti toimii vaaditut vuodet. Ei ole vielä yhden pariston mittari saapunut mutta hyvällä tuurilla se paristo on piirilevyn takana ylemmällä paikalla. Jospa tuohon alle onnistuisi livauttamaan toisen kaveriksi piirilevyä irroittamatta niin saisi mukavan pitkän käyttöiän paristojen puolesta.

Ei oikein uskaltaisi sähköittä jättää pariston lisäyksen ajaksi niin täytyy syöttää jännite piirilevylle jos se täytyy irroittaa.
 
Jännästi teollisuudes tomne toiseki pariston kyykkäys aiheuttaa ns "tonnien laskun", ku joku muka säästi muutaman euron.
Huoltojen laiminlyönti/jtms yleensä maksaa enämpi, ku ne huollot.
 
Kotitalouslaitteissahan tarvitaan kaksi jotta saadaan nostettua jännite korkeammaksi. Jomman kumman kun irroittaa niin laite sammuu.
Teollisuudessa ja tärkeämmissä laitteissa voisin kuvitella että käytetään paristoja joissa on esim korkeampi jännite valmiiksi. Noita kaksi rinnan niin saadaan varmistus patterin vaihdon ajaksi. Mutta tietoa minulla ei ole.
Rinnan kytketytkin tyhjenee samaa tahtia joten joku pieni vastus tms pitäisi olla toisessa jotta toinen tyhjenisi ensin ja siitä voisi hälyttää.
Täällähän on teollisuuden parissa työskenteleviä niin löytyy varmaan vastauksia (niin kuin on jo tullutkin).
 
Sähköpostiin oli tipahtanut viesti että mittari lähtee GLS kyydillä kohti pohjoista. 4.3 pistin tilauksen sisään eli aika tarkkasti kuukausi silloin se "saatavilla" aika.:)
 
Omani vielä matkalla. 11.4. näyttää seuranta että on otettu ulkomailla kuljetettavaksi. Saisi jo tulla, ke - pe taitaa olla tämän kevään viimeiset päivät, kun ilmat ovat pakkasen puolella.
 
7 päivää meni kuljetuksessa mulla. Matkahuollon seurannasta näkyy loppumatka tarkemmin.

Edit: En saanut matkahuollosta saapumisilmoitusta vaikka seurannassa luki että ilmoitus lähetetty sähköpostiin. Piti mennä K-markettiin ulisemaan että etsi se lähetysnumerolla. Eivät tykkää sitten ollenkaan kun tulee ylimääräistä näpyteltävää kun täytyisi ostoksiakin piippailla.
 
Viimeksi muokattu:
7 päivää meni kuljetuksessa mulla. Matkahuollon seurannasta näkyy loppumatka tarkemmin.

Edit: En saanut matkahuollosta saapumisilmoitusta vaikka seurannassa luki että ilmoitus lähetetty sähköpostiin. Piti mennä K-markettiin ulisemaan että etsi se lähetysnumerolla. Eivät tykkää sitten ollenkaan kun tulee ylimääräistä näpyteltävää kun täytyisi ostoksiakin piippailla.
Sama kokemus on täälläkin, mutta lisäyksenä vielä, että sain noin viikon kuluttua lunastettuani lähetyksen ilmoituksen postitse lähetyksen saapuneen lunastettavaksi viitetietojen kera (tiesin kysyä lähetystä alun perin ties mistä netin kautta saadun tiedon perusteella, ehkä lähettäjän rekisteriedoista -- olen jo unohtunut yksityiskohdat). K-marketin palvelu oli lunastukseen liittyvän etsinnän yhteydessä kuitenkin hyvin ystävällistä. Ilmeisesti juuri ketju GLS-Matkahuolto on vaikea logistisen tiedon siirtymän kannalta -- tai ainakin ollut vielä äskettäin.
 
Mitenkähän tätä mittaria pitää oikein tulkita ?
En löydä loogista lukemaa joka voisi kuvata sulatuksia vai pitääköhän tähän jotain asetuksia laittaa?
Kuvien perusteella huomaisin että Heating & Cooling mallissa olisi sekä vasemmassa ja oikeassa yläkulmassa noita tekstejä, Heating / Cooling. Onkohan tämä nyt edes semmoinen malli joka jäähdytystäkin osaisi laskea :eek:
Yhdenkään numeron kanssa ei näy yksikköä ja toisaalta sitten näytön U-nuoli on aina samaan suuntaan kun naputtaa valikkoa.

Kamstrup mittari.jpg
 
Voi ei :prkl:

Käänsin mittaria hiukan niin yksiköt näkyy aivan alareunassa. Tuo näyttö on jotenkin yläviistoon ja minulla on molemmin puolin putkia edessä että täytyy katsoa vähän alaviistosta. Täytyy vielä hiukan tutkia. Löytyy E1 ja E3.
 
Kyllä se ihan oikea mittari on. Se virtausnuoli osoittaa vain onko se tulo vai meno puolella. Jostain syystä kuorissa ei vain merkintää.
 

Liitetiedostot

  • 1713379839699.png
    1713379839699.png
    119,6 KB · Lukukerrat: 118
Oletuksena näyttötarkkuus on 1kWh joten jos sulatuksen aikana vedestä ei oteta yli sen niin se ei varmaan näy. Ensimmäisellä painalluksella pimeään mittariin tulee ensin näkyviin lämpö ja toisella kylmä.

Edit: Ei siis välttämättä vielä yksi sulatus näy kertymässä.
 
Viimeksi muokattu:
Oletuksena näyttötarkkuus on 1kWh joten jos sulatuksen aikana vedestä ei oteta yli sen niin se ei varmaan näy.
Hmm koskeekohan tuo myös omaa Qundis Qheat -mittaria. Sen pitäis mitata myös sulatuksen aukana mutta lukemat ilmestyvät vain sulatustapahtuman loppupuolella kun pumppukin alkaa näyttää korkeita coppeja. Olisko niin, että tuo näyttötarkkuus juttu tuossakin taustalla.
 
Sellainenkin juttu että mittari mittaa useammin kuin laskee näytölle ja muistiin. Voi vaikuttaa siihen että näkyy vasta sulatuksen loppupuolella.
 
Tämä ei ilmeisesti kärsi, jos on "vinossa" kuten Pollu, jonka sisällä pyörii hyrrä, joka vaatii vaakasuuntaa akselille. Käänsin hiukan alaviistoon, että näen yksiköt. 10 min päästä tulee sulatus ja katsotaan sitten miltä näyttää.

Vaikutelma on siinä mielessä hyvä että lukemat eivät pompi.
 
Tämä ei ilmeisesti kärsi, jos on "vinossa" kuten Pollu, jonka sisällä pyörii hyrrä, joka vaatii vaakasuuntaa akselille. Käänsin hiukan alaviistoon, että näen yksiköt. 10 min päästä tulee sulatus ja katsotaan sitten miltä näyttää.
Nuo minun UÄ-mittarini käskettiin laittamaan pystyyn siihen malliin ettei sinne voi pesiä kuplia.
 
Nuo minun UÄ-mittarini käskettiin laittamaan pystyyn siihen malliin ettei sinne voi pesiä kuplia.

On kyllä paha saada pystyyn. Virtaamana tuohon menee tämän Kamstrupin mukaan 2230 l/h Ø22 mm putkella (supistuu Ø28mm:stä) joka siis liittyy noilla 1" ulkojengoilla mittariin. Pystyputkea on tarjolla vain ulkona menolinjassa, sisällä ei ole. Pitäisi asentaa jotenkin toisin päin, jos pystyyn mielisi.

Vaikea sanoa, täsmälleen montako sulatusta mutta olisiko ehkä 3-4. Nollaa näyttää E3 :huh:. Sulatus oli lyhyt "kokeilu", ilma hiukan pakkasella eli tekee tunnin välein muttei selvästikään ollut mitään sultatettavaa. Sulatuksen aikana Karkuusalle meni enimmillään 12 kW mutta vain yhden näytön päivitysvälin.

Ihmeen usein päivittää ainakin näytön silloin kun se aktivoitu koskettimesta. Väli on jotain 3-4 s luokkaa.
 
Kyllä se vaakaputkessa valmistajan mukaan sopii olla. Kurren mukaan se oli aika pieni prosentti mitä sitä kylmää kertyy lämmitykseen nähden.
 

Liitetiedostot

  • 1713383730068.png
    1713383730068.png
    153 KB · Lukukerrat: 120
Kyllä se vaakaputkessa valmistajan mukaan sopii olla.
Oletan, että pyörähdyskulmalla ei ole väliä, koska ei kai se UA sitä voi tietää onko se jotenkin vinossa. Siis se on vaakasuorassa mutta sillein 30 ° kiertyneenä, että näyttö tulee sopivasti näkyville. Pollussa on semoinen oikea mekaaninen akseli, jonka pitäisi kai olla aina vaakasuorassa, jotta se laakerointi toimii oikein. Siis Pollu voi olla pystyssä tai vaakassa mutta vaakasuorassa asennuksessa näyttö pitää olla sitten "pystylinjassa".
 
Siis se on vaakasuorassa mutta sillein 30 ° kiertyneenä, että näyttö tulee sopivasti näkyville.
Kamstrupin teknisessä paperissa 'Technical description'

annetaan paristolle erilaisia kestoja - jos mittari on UÄ-pökäleen kyljessä patteru kestää 6 vuotta, jos mittari on seinällä patteri kestää 8 vuotta. Lienee lämpötilajuttuja.
 
Tuo putki on normaalisti 35 °C mutta pakkaspäivinä se on kuumempi. Siihen tulee kuitenkin ensin lämmityksestä paluu joten se jäähdyttää latauskierron jonnekin ~ 50 °C. Katon rajassa on hiukan yli huonelämpötilan ja joku 25 °C ei mikään harvinaisuus. Haalarit päällä tänne on turha tulla milloinkaan.

Mittarista riippuu jokin ihmeen tyhjä johto, missä on vain johtimet (2 kpl) päissä. Tulee mieleen, että se voisi olla jokin ulkoisen virtalähteen piuha ?
 
Oho ! Paikallis sää näyttää jotain - 12 kastepisteeksi ja Setä itse -2,5 °C ulkolämpötilaksi. Kennoon ei näissä harvinaisissa olosuhteissa kerry huurretta taatusti ollenkaan. Tämä kuitenkin tekee noi sulatusliikeet - kellonsa mukaan - joskin se jostain sen keksii ettei siellä mitää ole ja jatkaa sitten pian lämmittämistä. Pakasellahan näin ei koskaan tapahdu, vain se paistaa sen kennon lämpimäksi asti.

Se on M-bus johto
Tattis. Siis ei minulle tarpeen ja kääritään toistaiseksi tiiviimmälle kerälle.
 
Kaivoin vähän tuota yhden näppäimen kirousta auki ja löysin sieltä seuraavat tiedot. Vain noita kahta ensimmäistä konfiguraationumeroa pystyy setup valikosta muuttamaan. Näytön päivitysnopeus muuttuu neljään sekuntiin ja mittausväli yhteen sekuntiin aina näytön ollessa aktivoituna.
 

Liitetiedostot

  • 1713390897985.png
    1713390897985.png
    164 KB · Lukukerrat: 119
  • 1713391116831.png
    1713391116831.png
    75,4 KB · Lukukerrat: 110
  • 1713391893965.png
    1713391893965.png
    132,9 KB · Lukukerrat: 115
Eroaako uuden mittarin lukemat vanhaan polluun verrattuna?

Mittarin näyttämästä ei voi muuta sanoa kuin että näillä keleillä sulatuksiin kuluu paljon vähemmän kuin mitä laskennallinen sulatusvähennys olisi. Kamstruppiin on nyt kertynyt 168 kWh brutto 27 tunnin aikana (E1) mistä pois sulatukset 5 kWh (E3) eli sulatusten takaisinotto varsin tarkkaan 3%.

Laskennallinen sulatusvähennys olisi ollut paljon enemmän (t<0°C) eli 13,65 kWh/24h, ~15 kWh/27 tuntia. Sulatuksiin on siis kulunut noin 10 kWh vähemmän. Tuo 168 kWh taas on vähän yläkanttiin mutta seisoihan se siinä varmaan toista tuntia mittarin vaihdon, ilmausten ja pyöritysten aikana. Lämpötila on ollut 0 ... -7 °C eli siis selvästi pakkasen puolella keskimäärin. Laskennallinen sulatusvähennys perustuu muutamaan mitaroituun sulatukseen, silloin kun jotain sulatettavaa on ollut. Nyt sulatettavaa ei ole ollut koska ilman lämpötilan ja kastepisteen ero on lähes koko vuorokauden toista kymmentä astetta mutta Setä ei hopulla tingi sulatusten lukumäärästä. Kamstupin mukaan tulee COP 3,3 joka on tietty aika hyvin kun selvästi pakkasella on oltu.

Jos mittareiden mittaamassa määrässä on eroa, se alkaa näkyä vähitellen kun tuottomäärä alkaa kuukausitasolla pullistella. Pollun ikääntyessä eroanalyysi rupeaa makaamaan enemmän tai vähemmän säästölaidassa eli on vähän niin kuin jatkuvasti kevät ja aurinko lämmittää kun lukemaa ei kerry.
 
Vanhaan Polluun ehti kertyä 237 081 kWh, 46 567 m3. Edellinen Pollu sippasi jo vähemmillä kuutioilla. Virtaama on kertynyt VILPi kanssa, pohjalla oli vain muutama tuhat kuutiota.
 
Takaisin
Ylös Bottom