Niin akulla kyllä saisi parhaan hinnan myydystä, mutta tuotantokustannukset ovat valtavat. Vesivoiman tuotantokustannukset ovat todella alhaiset sisältäen investoinnit. Siis muutaman c/kWh. Lauhdevoimalla on kertaluokkaa suuremmat, joten ne eivät pääse poimimaan rusinoita.
Suurimmalla osalla tavallisista ihmisistä on kiinteähintainen sähkösopimus, siinä ei hinta huoju.
perushyödykeen, veden hinta. Se ei onneksi (toistaiseksi) huoju samalla tavalla kuin sähkön hinta,
Ei tietystikään. Uusi vesivoima maksaa n. puolet uudesta ydinvoimasta ja ajokustannukset jäävät sitten jonnekin 1 c/kWh-tasolle. Siis uudelle vesivoimalle investointi mukaan laskettuna kustannus n. puolet uudesta ydinvoimasta eli lienee 5 c/kWh luokkaa kunnes investointi on maksettu.
Eihän se ole, kun aika moni otti 20-40 c/kWh kiinteitä toisten porskutellessa 4-5 c/kWh kiinteällä. Ei minkään muun perushyödykkeen hinnoissa ole tuollaisia eroja eikä niiden ostamista joudu pähkäilemään. Sen kun ostaa vesiyhtiöltä vettä, kaupasta ruokaa asemalta polttoainetta.
Tuota voi tietenkin kysyä minkä tahansa välttämättömyyshyödykkeen kohdalla (ravinto, asunto, liikkuminen jne.). Meikäläisessä systeemissä nuo on ratkaistu markkinatalouden ehdoin. Sosialistisessa systeemissä ratkaisumalli voi olla toinen, mutta monesti seurauksena on ollut vinoutuminen, jollei sitten valtiomuoto ole mennyt käytännössä diktatuurin puolelle, jolloin kaikki määrätään ylhäältä päin, eikä kustannusvastuull ole enää mitään väliä. Tasaisuuden ratkaisemin verotuksen ja tukiaisten keinoin se vasta hassuihin tuloksiin ennen pitkää johtaa (ja todella kallisiin seurauksiin kansantalouden kannalta).
MItähän historiallista dataa sinäkin tuijotat. Vesivoima on rakennettu kauan sitten ja sen tuotoilla on sitten tuettu valtion budjettia, maksettu eläkkeitä ym. Käytännössä vapailla markkinoilla investointikustannus on sama kuin nykyinen käypä hinta. Lauhdevoimalla tuo on lähellä romuraudan ja -kuparin arvoa, mutta vesivoima on jo tontin ja vesitalousluvan puolesta arvotavaraa. Nykyisin omistajina ovat suurelta osin eläkevakuutusyhtiöt, joten laitosten aliarvostaminen ja tuoton alentaminen sillä perusteella johtaisi tilanteeseen, että joko omasta palkastasi on leikattava lisää eläkemaksuja tai sitten tulevaa eläkettäsi on leikattava (nykyeläkkeet nauttivat parempaa perustuslain takaamaa suojaa).
Harvaa maksullista hyödykettä (siis muuta kuin hengitettävää ilmaa, josta ei usein joudu maksamaan etenkään Suomessa) joudutaan tuottamaan niin, että tuotannon ja kulutuksen on vastattava toisiaan tarkasti muutaman sekunnin integraatiovakiolla. Ihmeen vähän sähkön hinta päivän sisäisilläkin markkinoilla heiluu ottaen tuon lähtötilanteen huomioon.
Huipunkäyttöaika on sinällään sähkön tasaisuuden kannalta lähes absoluuttisen merkityksetön suure. Varavoimalaitosten ja kaukolämmön yhteistuotantokombien huipunkäyttöaika on vielä tuulivoimaakin matalampi, mutta juuri ne paikkaavat sähkön tuotannon niukkuutta, kun kulutusta ei pystytä muutoin kattamaan. Ja vaikka ydinvoimalaitokset tuottavat tasaisesti sähköä pääosan ajasta, ne ovat sähköverkon tasapainon kannalta riski suuren kokonsa takia: yllättävä vikatila pudottaa laitoksen koko tehon pois hyvinkin nopeasti ja tilalle on jostakin saatava nopeasti vastaava tuotantoteho tai se on puristettava kulutuksesta (käytännössä ensin pakko-ohjauksella jälkimmäisestä siirtyen vähitellen edelliseen päivänsisäisten sähkömarkkinoiden kautta).Tästä saadaan vuotuiseksi huipunkäyttöajaksi noin 2000 h (Aika alhainen ja kertoo labiilista sähkön tuotantomuodosta). Vertailun vuoksi ydinvoimaloiden vastaava aika on yli 8000 h. Ol3 on vielä? Tuulivoiman osuus Suomen sähkön tuotaanosta on hieman yli 10%.
Mielestani tällä osuudella on suhteeton osuus sähkön hinnan huojutteluun käytännön elämässä. Tulee vain mielleen, toisen tavallisen ihmisen perushyödykeen, veden hinta. Se ei onneksi (toistaiseksi) huoju samalla tavalla kuin sähkön hinta
Aivan, mutta miksi se on lähes kolminkertainen hinnaltaan nyt solmiessa kuin pari vuotta sitten, siis energian osalta.
Tein sopimuksen lokakuussa 7.49 snt/kWh, saiko pari vuotta sitten 2.5 snt/kWh.
Nykyisillä laitoksilla tuotantokustannus on luokkaa 1 c/kWh. Uuden rakentaminen maksaa luokkaa 3 miljardia/GW siis molemmat n. puolet ydinvoimasta. Investointeja voi laskea sitten monella tapaa. Vesivoiman käyttöikä lienee yli 100 v, mutta vaatii tietysti huoltoa ja laitteiden päivitystä.
Nimenonmaan Suomessa ei ole soveltuvaa rakennuspaikkaa uusille suurille vesivoimaloille, joten jutustelu aiheesta on teoreettista. Eikä 1c/kWh hintakaan perustu mihinkään konkreettiseen investointilaskelman pohjaksi soveltuvaan, kun puhutaan vähintään vuosikymmenten ikäsisistä laitoksista, joiden inflaation nakertama kirjanpidollinen arvo on kuoletettu vuosikausia sitten.
Pienillä joen virtaaman mukaan tuottavilla voimaloilla toki on aika vähäinen merkitys mihinkään, joten eipä niiden poistaminen suuri haitta ole. Suurten säännösteltyjen uomien kohdalla taas säädettävän voimatuotannon ja muiden ympäristöarvojen välillä täytyy löytyä järkevä kompromissi ja useimmiten keino löytyy muuten kuin radikaalin ennalistamisen kautta. En itse ainakaan pane painoa sellaiselle vesivoiman karsimiselle ja vesireittien ennallistamiselle, jonka päämotivaatio vaikuttaa olevan urheilukalastuksen kaltaisen toiminnan edistäminen (jota itse pidän eläinrääkkäyksenä, kun kaloja koukutetaan vain pyydystämisen ja väsyttämisen ilosta ja päästetään piestynä ja haavoitettuna ja mahdolisesti pysyvämminkin vammautuneena takaisin) ja siihen liittyvien matkailutulovirtojen lisääminen. Asia on hiukan toinen, jos ennallistamisella on todistettavasti huomattavia ja muilla tavoin saavuttamattomia vesistöekologisia ansioita.
Jo polttoainekustannusten kannalta on selvää, että reservilaitosten tuottaman sähkön hinta on luokkaa 300€/MWh ja siitä alkaen ylöspäin juoksevien kustannusten takia, vaikka kaikki investointi- ja kiinteät ylläpitomaksut hoidettaisiin kapasiteettimaksuilla. Sähkö on Suomessa joka tapauksessa keskimäärin normaalitilanteessa hyvin halpaa ja tehtiin mitä tahansa äärihintojen torjumiseksi tai huoltovarmuuden parantamiseksi, kustannukset ovat vain ylöspäin nykytilanteesta.
Aivan oikein. Ajattelin kWh- hintaa sentteinä. Tarkoitin 100 tai 150 tai 200 €/MWh. Löytyisikö kalliiden tuntien ajalta kannattavuutta huippuvoiman rakentamiseen. Tarvittaisiin kuitenkin hyväksyttävä polttoaine. Vety??
Hyvähän tuommoinen olisi, mutta ei aivan helppo....
No ei kai siitä ole pelkoa? Vanhat ydinvoimalat ovat kultakaivoksia noillakin hinnoilla.OL3 voi olla siinä kintaalla kunnes TMA tulee täyteen ja siitäkin tulee kultakaivos. Uusien ydinvoimaloiden rakentamisintoon tuo tietysti iskisi ja tuulivoima sekä ydinvoiman kallis ja hidas rakentaminen on jo iskenyt.
Samaa mieltä. Tuommoinen uusi voimalamuoto olisi samanlainen disruptio kuin tuulivoima on ollut polttovoimaoille. Teknologia tulee vaan kilpailukyvyttömäksi.
Mikä on kuitenkin täysin mahdotonta toteuttaa millään keinoin ilman mojoavia tukiaisia valtion tai jonkin muun kupattavan tahon rahoin.
Mikäs on ollut OL3 keskiteho, kun ei ole ollut rajoitteita täyden tehon käyttöön? Kai se aika lähellä 100% on?
On tehoa ajoittain pudotettu jopa kolmanneksen verran, kun halpaa tuulivoimaa on ollut ylen määrin tarjolla.
