Joo olen huomannut, mutta onko se merkittävästi laskenut keskitehoa? Nyt näyttää olevan 1381 MW ja sähkö melko halpaa eli 33 €/MWh. Olikos nyt mahdollista ajaa 1600 MW?
Mankala-hinnalla tuotanto myydään ja lyhyellä tähtäimellä myynti ei ongelma. Mutta kyllähän omistajat laskevat läpi millä hinnalla tuotannon saa markkinalta. Ja jos olisi halvempaa niin päätöksiä syntyy kyllä ostaa muualta.
Ilmeisesti ei, eli Fingrid rajoittaa jostakin syystä tehoa (joko voimajohtokapasiteetin tai pikemminkin käytössä olevan nopeasti säädettävän reservitehon puutteessa keskellä pyhäjaksoa).
Millainen sopimus tuosta on? Onko omistajien pakko ostaa täysi teho, jos TVO niin päättää? Vai voiko omistajat yksitellen ilmoitella paljonko haluavat ostaa? Tietysti tuotannon säätöalue on rajallinen.
Ymmärtääkseni OL1ja2 suunniteltu ajamaan tasaisesti. OL3 speksissä säädettävyys. Maailma muuttui tuossa välissä. Varmaan vanhojakin voisi säätää mutta ei ole testattu, tutkittu ja annettu lupaa moiseen.
Kyllähän kaikkia ydinvoimaloita voi ja saa ajaa osateholla. Toinen juttu sitten miten nopeasti tehoa voi säätää, millä alueella ja miten tehokkaasti laitos toimii osateholla. Olihan OL1/2 alunperinkin vain 660 MW nykyisen lähes 900 MW sijaan.
No mikä on OL1/2 säätönopeus? Lisäksi onko sillä merkitystä kun vieressä OL3 on kuitenkin nopeammin säätyvä?
En tiedä. Eiköhän niitäkin voi aika nopeasti säätää. Onko OL3:sta säädetty tuntitasolla? Näyttää nyt käyneen pidempään (päiviä) tuolla n. 1,4 GW:llä.
Nollahinoissa säädetään alas. Toukokuussa ja syksyllä oli tilanteita.
Kestääkö tosiaan, jos tehoa tiputtaa vaikkapa 70% tasolle? Eikös kylmästä päästä täyteen tehoon muutamassa päivässä? Mutta tosiaan kustannusten kannalta se ja sama mikä reaktorin teho on, kun käynnissä on.
NGE tekemän kyselyn mukaan pörssisähkösoppareita löytyy jo n.29% kotitalouksista
www.hs.fi
Hienoa jos on noin moni siirtynyt pörssi sähköön, selvästi siis hinta heilahtelut haittaa vähenemissä määrin kuluttajia.NGE tekemän kyselyn mukaan pörssisähkösoppareita löytyy jo n.29% kotitalouksista
Sähkö | Kysely: Pörssisähköä käyttää jo lähes joka kolmas suomalainen
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pörssisähkösopimusten määrä on kaksinkertaistunut tämä vuoden aikana.
Kun kerran jo rakennettujen kaukolämpö- ja teollisten yhteistuotantolaitosten ajaminen alkaa kannattaa vasta, kun hinnat ovat huomisen tasolla, on turha uneksiakaan, että vastaavien uusien rakentaminen olisi kannattavaa ja johtaisi halvempiin sähkön hintoihin kuin nykyisin.
Tuossa juuri on perusteet sille, että käytöstä poistuvien fossiilista polttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten tilalle kaivattaisiin uutta tuotantoa. Lämpöpumput ja sähkökattilat käyttävät sähköä myös ja varsinkin kalliin hinnan aikaan. Kannattavuus edellyttää kyllä edullista hiilineutraalia polttoainetta. Mihin perustuu vetyyn kohdistuvat suuret odotukset, ellei siitä ole polttoaineeksi yhteistuotantolaitoksille ja huippuvoimalaitoksille? Jos tuulivoimaa kannattaa tehdä tuottamaan sähköä varsinkin halvan hinnan aikaan, miksipä ei huippuvoimaa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa kalliimman hinnan aikaan. Ainakin yhteistuotannossa päästään 3000-5000 tunnin käyttöaikoihin, kun kivihiililaitokset poistuvat.
Epäilemättä tulevaisuudessa vakiintuu jonkinlaisia tuotanto- ja kulutusmiksejä, joilla saavutetaan melko hyvä kustannusoptimi erilaisissa käyttötilanteissa. Epäilemättä yhteistuotannollakin on merkityksensä, mutta uusiutuvien ja hiilineutraalien polttoaineiden hinta on sen verran korkea, että niiden käyttö on paljon suppeampaa kuin vielä tällä hetkellä. Polttoaineiden tuottaminenkin tuottaa hukkalämpöä, joka kannattaa käyttää ensi sijassa lämmön lähteenä. Myös lämmitysenergian varastoiminen ja puskuroiminen on huomattavan edullista verrattuna sähkönenergian varastointiin tavalla tai toisella kemiallisesa muodossa (akuilla, vetynä tai synteettisinä polttoaineina). Vedyn ja synteettisten kemikaalien ensijainen käyttömuoto on teollisuuden raaka-aineina.
Tuo on todellakin aika pysyvä lähde jätehiilidioksidille (mm. Vantaan energiahan on valmistellut laitosprojektia tuosta). Suurin potentiaali Suomessa on sellutehtaiden soodakattiloiden palokaasut (välttämätöntä kemikaalien kierrättämiseksi polttaa lipeät, vaikka ligniinin voikin ottaa päältä erilleen) sekä lautatavaran sahaus ja höyläysjätteistä. Maataloudesta syntyy paljon jätehiilidioksidia myös aikaisempana prosessivaiheena tehdystä etanoli- tms. käymisestä ja biokaasun jalostusjätteistä.
Teollisuuslämpöä tuottavat sähkökattilat? Vai myös kaukolämpöä tuottavat? Jälkimmäiset varmaankin tuottavat pääosan energiastaan lämpövarastoon halpana aikana, mutta joudutaanko käyttämään myös kovimmilla pakkasilla tehonpuutteeseen, kun fossiiliset ovat pannassa.
Ei varsinaisesti pannassa, mutta tuntuu olevan strategiana luopua noista myös huipputehon osalta. Ei ehkä kaikista, mutta merkittävästi kuitenkin.
Kannattaa ehkä tehdä yhtiöiden tiedotusstrategioiden ja niiden sisäisten toimintastrategioiden välillä (ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä tiedotetaan; raha kuitenkin ratkaisee, eli päästömaksut ja verot, ja asiakkaat maksavat kumminkin tuloksena olevan laskun).
Puu ei ole hyvä ratkaisu ajoittain käytettäviin voimalaitoksiin (hidas käynnistys ja heikko rakennusaste ts. sähköntuotannon hyötysuhde ja monimutkainen ja sääherkkä esikäsittelylaitteisto ajoittaisessa käytössä). Lyhyen tähtäyksen ratkaisu ovat fossiiliset polttoaineet ja erityisesti maakaasu/LNG ja polttoöljy, joista saadaan suhteellisen hyvällä hyötysuhteella sähköä joko suurella mäntämoottorilla tai kaasuturbiinin ja höyryturbiinin kombilaitoksella (jälkimmäinen vaihtoehto on kuitenkin kallis ja täyden tehon saavuttaminen kestää tunteja, joten kaasuturbiini tulee lähinnä kyseeseen, jos hukkalämpöä voidaan käyttää kaukolämpönä; myös mäntämoottoreiden hukkalämmöstä saadaan edullisella lisälaitteistolla tehokkaasti kaukolämpöä). Noita voisi periaatteessa myöhemmin modifioida melko yksinkertaisesti myös vetykäyttöisiksi, jos vetyä tulee saataville riittävän suurista varastoista, joskin synteettiset polttoaineet saattaisivat tulla käytännössä halvemmiksi paljon helpomman varastoinnin takia.
Diesel ja muut mäntämoottorit tahdistuvat verkkoon alle minuutissa ja antavat täyden tehon viidessä minuutissa (oletuksella, että niitä on esilämmitetty esim. kaukolämmön tai muiden moottoreiden hukkalämmön avulla). Normaalin kaasuturbiinin hyötysuhde on todella suurilla turbiineilla 40% luokkaa, mutta tätä ei saavuteta osatehoilla, vaan täytyy käyttää lähes täyttä tehoa. Jo huomattavasti pienempi ahdettu mäntämoottori pääsee lähes 50% hyötysuhteeseen ja joskus ylikin ja hyvä hyötysuhde saavutetaan selvästi laajemmalla tehoalueella. Kaiken lisäksi mäntämoottoreista voidaan kasata suhteessa kilpailukykyisin kustannuksin aggregaattipankkeja, jolloin hyvä hyötysuhde on saavutettavissa jopa luokkaa muutaman prosentin tehosta täyteen saakka.
