Mistä edullista sähköntuotantoa?

[Mikki]

Kun noista hankkeista lopettaisi ainakin 90%, ja keskittäisi kehityspanostukset siihen jäljelle jäävään 10 prosenttiin, niin hommassa olisi järkeäkin. Mutta varmaan jokaisen reaktorin kehittäjän mielestä se on just se kaikkein paras, jonka kehitystä kannattaa jatkaa...

Äkkiseltään laskien noita on tässäkin taulukossa 57 erilaista.

Juuri näin. Kaukolämpöyhtiöiden kannattaisi yhdistää tässä voimansa kilpailuttamalla parhaat ehdokkaat ja sitten viilaamalla valmistajien kanssa monistettava konsepti jonka kuvitusprosessi olisi kevyt Suomessa.

Kilpailutukseen perustettava yhtiö voisi myöhemmin ottaa keskitetysti vastuuta laitosten huoltologistiikasta ja polttoainekuljetuksista. Näin pienessä maassa tuon vastuun toki voisi ottaa joku olemassa olevakin yhtiö, kuten Posiva.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Äkkiseltään laskien noita on tässäkin taulukossa 57 erilaista.

Sinällään tämmöinen teknologiatuote voisi olla semmoinen jota kannattaisi myös Suomessa valmistaa. Paparikoneeseen tai höyrykattilaan verrattuna ydinvoimala nähdään kuitenkin todennäköisesti strategisena teknologiana ja USA, Kiina, Saksa, Ranka ja Englanti kehittävät omansa ja myynti näihin maihin on jokseenkin mahdotonta.

 

[kotte]

Sähkön teko pienydinvoimaloilla taitaa olla taloudellisessa mielessä menneen maailman päiväunia (näin tahallaan provosoiden). Erikoistarkoituksissa noilla voisi olla paikkansa, kun kustannuksilla ei ole väliä.

Tuo suomalainen vain kaukolämmöntuotantoon suunniteltu reaktorityyppi (Steady energy) toimii vähemmän kilpaillulla alueella ja väistää sähkön tuotantoon tarkoitettujen reaktoreiden suurimmat sudenkuopat. Ydinvoimalla toimivan lämmön ja sähkön yhteistuotannon voisi kerrassaan unohtaa, koska se vie kaukolämmön kilpailukyvyn kustannusriskien takia. Voi hyvinkin olla, että tulevaisuudessa kaukolämpö kannattaa tuottaa suoralla sähköllä (etenkin yhteistuotantolaitoksia korvaavilla sähkökattiloilla, joita käytetään kovien tuulien aikana) ja niihin littännäisenä kaukolämpöverkostojen yhteyteen rakennetuilla lämpövarastoilla. Tuulivoimaa ja lämpövarastoja tarvitaan huomattavasti lisää sen 100GWh:n ohella, mitä nyt on lämpövarastojan rakenteilla ja muutaman kymmenen GWh:n edestä käytössä.

 

[tet]

Sinällään tämmöinen teknologiatuote voisi olla semmoinen jota kannattaisi myös Suomessa valmistaa. Paparikoneeseen tai höyrykattilaan verrattuna ydinvoimala nähdään kuitenkin todennäköisesti strategisena teknologiana ja USA, Kiina, Saksa, Ranka ja Englanti kehittävät omansa ja myynti näihin maihin on jokseenkin mahdotonta.

Saksahan ei tunnetusti kehitä mitään, vaan tyrkkii kaikkea asiaan liittyvää kauemmas pitkällä kepillä. Takinkääntöä odotellessa...

Britanniassa taas rakennetaan kahta ranskalaisreaktoria, OL3:n sisarlaitoksia. Ja hankkeilla on muitakin ulkomaisia laitoksia, joten ehkäpä heillä sentään on halua ostaa teknologiaa muualta, eikä tehdä kaikkea itse.

Sähkön teko pienydinvoimaloilla taitaa olla taloudellisessa mielessä menneen maailman päiväunia (näin tahallaan provosoiden). Erikoistarkoituksissa noilla voisi olla paikkansa, kun kustannuksilla ei ole väliä.

Näinhän se virallinen karu totuus tällä hetkellä näyttää olevan. Mutta noiden lukemattomien kehityshankkeiden joukosta löytyy kyllä laitoksia, joiden kehittäjillä on muutakin osviittaa kuin pelkkiä toiveunia taloudellisesta kannattavuudesta. Onhan tuolla esim. laitoksia, jotka on tarkoitettu "polttamaan" pois nykyvoimaloiden käytettyä polttoainetta. Perinteisin menetelminhän tuo ei mitään halpaa hupia ole, mutta esim. Moltex lupailee että heidän hyötöreaktorinsa ei tarvitse pitkälle puhdistettua plutoniumia, vaan kelpuuttaa nykylaitosten jätteet melkein sellaisenaan.

Ydinvoimalla toimivan lämmön ja sähkön yhteistuotannon voisi kerrassaan unohtaa, koska se vie kaukolämmön kilpailukyvyn kustannusriskien takia. Voi hyvinkin olla, että tulevaisuudessa kaukolämpö kannattaa tuottaa suoralla sähköllä (etenkin yhteistuotantolaitoksia korvaavilla sähkökattiloilla, joita käytetään kovien tuulien aikana) ja niihin littännäisenä kaukolämpöverkostojen yhteyteen rakennetuilla lämpövarastoilla. Tuulivoimaa ja lämpövarastoja tarvitaan huomattavasti lisää sen 100GWh:n ohella, mitä nyt on lämpövarastojan rakenteilla ja muutaman kymmenen GWh:n edestä käytössä.

Monenlaisia vaihtoehtoja löytyy, ainakin jos on kunnianhimoa. Briteillä on esimerkiksi suunnitelmissa vetää muistaakseni 3,6 GW tehoiset merikaapelit Marokosta, ja tuottaa siellä sähköä aurinko- ja tuulivoimalla ja vielä varastoida paikallisesti. Saharassa kuulemma on ideaaliolosuhteet moiselle miksille. Päivällä tuottaa aurinko, illalla tuuli joka tulee varmuudella joka ilta kun kuuma aavikko alkaa jäähtyä. Aamuyöllä sitten tyhjennetään akkuja, ja näin saadaan sähköä puskettua kaapeliin ympäri vuorokauden.

Tuo suomalainen vain kaukolämmöntuotantoon suunniteltu reaktorityyppi (Steady energy) toimii vähemmän kilpaillulla alueella ja väistää sähkön tuotantoon tarkoitettujen reaktoreiden suurimmat sudenkuopat.

Jo vain, ja onneksi se hanke etenee. Ensimmäinen oikea LDR-50 pitäisi olla toiminnassa vuosikymmenen lopulla.

Construction of Finnish pilot SMR plant to start in 2025 : New Nuclear - World Nuclear News

Steady Energy said it is set to start construction of its first LDR-50 district heating reactor pilot plant in Finland next year, with potential sites including the Finnish capital Helsinki and two other cities.

www.world-nuclear-news.org

 

[huugo]

Kun noista hankkeista lopettaisi ainakin 90%, ja keskittäisi kehityspanostukset siihen jäljelle jäävään 10 prosenttiin, niin hommassa olisi järkeäkin. Mutta varmaan jokaisen reaktorin kehittäjän mielestä se on just se kaikkein paras, jonka kehitystä kannattaa jatkaa...

Eikös tuommoinen ajatus ole sosialistinen ajatus? Eli ei vaan toimi.

Markkina vaan on parempi valitsija kuin mikään raati.

 

[tet]

Eikös tuommoinen ajatus ole sosialistinen ajatus? Eli ei vaan toimi.

Markkina vaan on parempi valitsija kuin mikään raati.

No on ja ei ole. En minä mitään mahtikästyjä valtioilta toivo, vaan ihan vapaaehtoista resurssien keskittämistä toimijoiden omasta aloitteesta. Ongelmahan lienee pitkälti se, että ydinvoiman renesanssi tuli nopeasti ja vähän yllättäen. Siksi noita on putkahdellut kuin sieniä sateella, kun kaikki ovat yhtäaikaa käymässä tosissaan asian kimppuun.

Markkina toimii kyllä loppukäyttäjien tapauksessa, mutta miten hyvin mahtanee toimia siinä vaiheessa, kun ruinataan rahoitusta että päästäisiin edes rustaamaan jotain mitä voisi asiakkaille esitellä. Osaako raha hakeutua potentialisimpien menestystarinoiden luo, kun valintaa sijoituskohteista ei tehdä käyttökokemusten vaan pelkkien lupausten varassa.

 

[kotte]

Ydinvoiman ongelmana on, että nykymuotoa muistuttavana se ei ole hyvä säätösähkön lähde. Säätösähkövoimalaitoksen pitäisi olla joustavasti eri tehoilla toimiva, nopeasti käynnistettävä ja sammutettava, toimittava taloudellisesti eri kuormitustilanteissa sekä muuttuvien ksutannusten että kiinteiden osalta, missä jälkimmäinen tarkoittaa, että laitoksen olisi oltava suhteellisen edullinen rakentaakin.

Jokin hyvin kuumaa argonin, heliumin tai ilmankin tapaista paineistettua kaasua kuumentava ydinreaktori, jonka lämpö muutetaan tehoksi joko suljetun kierron kaasuturbiinilla (suljettu brayton-kierto, hyötysuhde kohtuullinen, mutta rakenne on verrattain kallis) tai avoimen kierron kaasuturbiinilla (avoin brayton-kierto, hyötysuhde huono, mutta rakenne saattaa olla edellistä halvempi toteuttaa, jos onnistutaan ratkaisemaan ilmaan liittyvät ongelmat työkaasuna) tulee periaatteena lähimmäs toivottua. Näitä ei kuitenkaan ole saatavilla valmiina ratkaisuina ja noiden kehitteillä olevien modulaaristen konstruktioidenkin kohdalla ovat aika harvalukuinen joukko aihioita.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat edullinen tapa tuottaa perusenergiaa, mutta tuotantomäärä on sattuman varassa. Ydinvoima tuottaa päästötöntä sähköä ja melko edullisestikin, jos laitoksia voidaan ajaa vakioteholla. Akut ja muut sähkövarastot yhdistävät kulutusjouston ja joustavan tuotannon ja ovat teknisesti ideaalinen säätövoiman lähde, mutta valitettavasti ainakin toistaiseksi hyvin kalliita tai ainakin vain rajoitetusti toteutettavissa.

Yhtä tärkeää on miettiä, millaiset kulutuskohteet ovat tulevaisuudessa järkeviä. Tasaisesti sähköä kuluttava teollisuus ja kiinteistösähkön kaltainen kulutus on perusprofiili, joka kaipaa rinnalleen tavalla tai toisella tuotettua kulutusjoustoa. Huonoon tai suorastaan idioottimaiseen suuntaan painottuva profiili on Suomen oloissa rakennusten sähkölämmityksellä ainoana lämmitysmuotona (säätötarve painottuu samaan ajankohtaan ja samaan suuntaan useimmissa kulutuskohteissa). Vetyelektrolyysilaitoksilla ja osittain varastoivalla tai sähköstä riippumattomalla tukilämmityksellä täydennetyllä lämpöpumppulämmityksellä voi olla kulutusta parantava vaikutus, koska kulutusta voidaan pudottaa ratkaisevasti sähkön saatavuuden niukkuusjaksoilla. Itse kulutuskohteet ovat kuitenkin kalliita investointien puolesta, joten niiden osalta pitäisi päästä merkittäviin käyttöjakso-osuuksiin eikä käyttökatkoja tulisi sattua turhan taajaan tai lyhyinä. Varastoiva suoraan sähkölämmitykseen pohjautuva käyttöprofiili esimerkiksi kauko- ja teollisuuslämmön tarpeisiin sähkökattioiden ja kuumavesi- tai massavaraaja/höyryakkumulaattoreiden varassa on periaatteessa edullista rakentaa sekä tuotannon että varastokapasiteetin kannalta, joten sellaisen käyttö voi mahdollisesti painottua vain sähkön runsaan tuotannon tai suoranaisen ylituotannon jaksoihin. Tällöinkin pullonkaulaksi voi muodostua sähköverkon siirtokapasiteetti, mikä voi vaatia tuotannon merkittävää hillitsemistä viimeisenä säätökeinona.

 

[Mase]

Pienydinvoimalla on ongelmana, että käyttöön saaminen vie kovin kauan. Valmiita laitostyyppejä ei ole. Suunnittelu, testaus ja luvitus vie aikaa. Jotain polttamiseen perustuvaa kaivataan edelleen väliajaksi.

 

[Mikkolan]

Paperilla kirjoituspöydän ääressä on helppo ( ? ) tehdä suuria suunnitelmia ja srategioita. Kaikki kikkailut energian, lähinnä sähkön, kanssa maksaa sanoisinko tolkuttomasti. Kaikki kustannukset pitää kattaa sähkön hinnalla. Kohta suomaisista tulee, ei ilmasto- vaan energiapakolaisia, Marokossa ei tarvii lämmitystä eikä lumenaurauksia. Lumenluomis perusteista maahan muuttoa tarvitaan kun ammattilaiset ovat muuttaneet espanjan lämpöön.

Mullakin vielä kummittelee takaraivossa lämmön kausivarastointi mutta kustannukset karkaa käsistä.

 

[maanma]

Koko pienydinvoimala konsepti on ihan yhtä suurta haihattelua kuin co2 talteenotto.

 

[Mikki]

Koko pienydinvoimala konsepti on ihan yhtä suurta haihattelua kuin co2 talteenotto.

Kuten kosketusnäytölliset puhelimet oli aikanaan. Ja sosiaalista mediaa pidettiin huuhaana, mutta niin vain ne on maailman arvokkaimpia yhtiöitä. Ihmiset aina aliarvioi suurten muutosten voiman.

 

[Lauri H]

Itse taas luulen, että kun lämpövarastoja on joskus saatu tähän maahan riittävästi rakennettua, niin kaukolämpöä tuskin kannattaa tehdä muutoin kuin pääosin halvalla uusiutuvalla sähköllä ja muut tavat tulevat tuntumaan ihan pöljiltä (pl. datakeskusten yms. hukkalämpö ja jätteenpolttolaitokset). Vain talven huippukulutushetkiin tarvitaan varalle jotain polttoon perustuvaa.

En sinällään vastusta ydinvoimaa ja oikeastaan pidän pienydinvoimalakonseptista, sekä sähkön-, että kaukolämmöntuotannossa, epäilen vain sen kannattavuutta suhteessa edelliseen vaihtoehtoon (vaikka sarjatuotannolla ja tyyppiluvituksella saataisiinkin rakennuskulut alas).

 

[Mikki]

Kyllä samaa mieltä, että ei edes kovin kaukana tulevaisuudessa naureskellaan sille että öljyä ja kaasua ja risuja ja turvetta poltettiin kaukolämmön vuoksi.

Sähkökattila yhdistettynä kausivarastoon on naurettavan helppo yhdistelmä suomen lujassa kallioperässä.

 

[kotte]

ei edes kovin kaukana tulevaisuudessa naureskellaan sille että öljyä ja kaasua ja risuja ja turvetta poltettiin kaukolämmön vuoksi.

Ja samahan on ydinvoimankin kanssa, mahdollisesti toki pikkuisen pitemmän siirtymäajan jälkeen. Rikasta ydinpolttoainemateriaalia ei maailmassa loppujen lopuksi ole järisyttävän paljon etenkään nykyteknologialla käytettäväksi. Uraania ja thoriumia selvästi tarkemmin käyttävät teknologiat puolestaan edellyttävät paljon hankalamman (ja huomattavasti riskialttiimman) teknologian käyttöönottoa. Jätteet on onneksi mahdollista kapseloida sopiviin paikkoihin syvälle peruskallioon kaivettuihin luoliin, kylläkin arvokkailla ja monissa muissa sovelluksissa tarpeellisilla ja niukahkosti saatavilla olevilla metalleilla vuorattuihin säiliöihin, joissa tarvittava metallimäärä on jopa lähes samaa suuruusluokkaa kuin itse jätteiden vaatima tilavuus. Merivedessä varsin laihoina pitoisuuksina olevan uraanin suodattaminen hyötykäyttöön (kokonaismäärän toki ylittäessä useilla kertaluokilla ns. rikkaiden uraaniesiintyminen kokonaisvarannon) on jo aika epätoivoista verrattuna vaikkapa auringon valon keräämiseen sähköenergian lähteenä.

 

[Jule]

Toisaalta se nykyinen ydinjäte on valmista rikasta materiaalia, joka voidaan suhteellisen helposti kierrättää takaisin käyttöön. Se on vain taloudellisesti kannattamatonta nykyisellä hintatasolla.

Mistäs se energia sille männällä puristamiseen otetaan tässä varavoimakonemallissa?

Kiinteässä laitoksessa ihan painovoima toimisi männän energialähteenä.

 

[kotte]

Toisaalta se nykyinen ydinjäte on valmista rikasta materiaalia, joka voidaan suhteellisen helposti kierrättää takaisin käyttöön. Se on vain taloudellisesti kannattamatonta nykyisellä hintatasolla.

Perustetaanko Olkiluodon luolaan siis joskus kaivos? Haitta-aineiden eristäminen käytetystä polttoaineesta ei ole ollenkaan yksinkertainen prosessi käytännössä, vaikka onkin pelkkää kemiaa. Tuostahan on sinällään paljonkin kokemusta, koska käytännössä kaikki ydinaseet perustuvat plutoniumiin, joka on nimenomaan pakko erottaa tiettyjen erikoisreaktoreiden käytetystä polttoaineesta. Vastaavaa ei tehdä ydinvoimapolttoaineelle, koska erottelun käytännön hankaluuksien takia toiminta ei ole järin kannattavaa jos kannattavaa lainkaan.

 

[tet]

Haitta-aineiden eristäminen käytetystä polttoaineesta ei ole ollenkaan yksinkertainen prosessi käytännössä, vaikka onkin pelkkää kemiaa. Tuostahan on sinällään paljonkin kokemusta, koska käytännössä kaikki ydinaseet perustuvat plutoniumiin, joka on nimenomaan pakko erottaa tiettyjen erikoisreaktoreiden käytetystä polttoaineesta. Vastaavaa ei tehdä ydinvoimapolttoaineelle, koska erottelun käytännön hankaluuksien takia toiminta ei ole järin kannattavaa jos kannattavaa lainkaan.

Kehitteillä on ainakin yksi hyötöreaktorityyppi, joka ei tarvitse pitkälle erotettua, puhdasta plutoniumia. Sille kelpaa paljon vähemmän prosessoitu "jäte", jossa on plutoniumin lisäksi kaikki muutkin käytetyssä polttoaineessa esiintyvät aktinoidit ja lantanoidit vielä mukana.

Stable salt reactor - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[kotte]

Kehitteillä on ainakin yksi hyötöreaktorityyppi, joka ei tarvitse pitkälle erotettua, puhdasta plutoniumia. Sille kelpaa paljon vähemmän prosessoitu "jäte", jossa on plutoniumin lisäksi kaikki muutkin käytetyssä polttoaineessa esiintyvät aktinoidit ja lantanoidit vielä mukana.

AIkahan näyttää, syntyykö tuosta jotakin hyödyllistä. Jotenkin uskoisin, että toriumin hyötäminen (--> U233) olisi helpompi ja halvempi tie kuin uraanin (--> Pu239) ja tuonnekin voisi sotkea käytettyä polttoainetta joukkoon. Hyötöreaktorit ovat yleensä konseptina hankala, kun reaktiot eivät tyypillisesti ole itsestään stabiloituvia termisten reaktoreiden tapaan, vaan perustuvat tekniseen hallintaan. Moniaalla sen takia pelätään tuohon kelkkaan astumista (kehitysrahaa on vaikea saada). Tuon Moltexin kohdalla väittävät, että sen kohdalla terminen itsesäätö toimisi, tiedä sitten millaisella luotettavuudella käytännössä.

 

[Jule]

Perustetaanko Olkiluodon luolaan siis joskus kaivos? Haitta-aineiden eristäminen käytetystä polttoaineesta ei ole ollenkaan yksinkertainen prosessi käytännössä, vaikka onkin pelkkää kemiaa. Tuostahan on sinällään paljonkin kokemusta, koska käytännössä kaikki ydinaseet perustuvat plutoniumiin, joka on nimenomaan pakko erottaa tiettyjen erikoisreaktoreiden käytetystä polttoaineesta. Vastaavaa ei tehdä ydinvoimapolttoaineelle, koska erottelun käytännön hankaluuksien takia toiminta ei ole järin kannattavaa jos kannattavaa lainkaan.

Kyllä varmaan jollain aikavälillä olkiluodon kaivoksessa käydään hakemassa rahanarvoista materiaalia takaisin käyttöön, tosin varsinaisesta kaivoksesta tuskin puhutaan.

Kyllähän tuota ydinjätettä kierrätetään jo nyt, ranskalaisilla on ainakin suhteellisen hyviä menetelmiä.

Tuo kannattavuushan se suurin syy on siihen miksei sitä juuri kierrätetä, ja osittain se johtuu siitä että se ydinjäte ja sen kustannukset eivät ole tämän kvartaalin tuloksesta pois, toisin kuin tuo kierrätysprosessi.

 

[kotte]

Tuo kannattavuushan se suurin syy on siihen miksei sitä juuri kierrätetä, ja osittain se johtuu siitä että se ydinjäte ja sen kustannukset eivät ole tämän kvartaalin tuloksesta pois, toisin kuin tuo kierrätysprosessi.

Haitalliset isotoopit eivät kierrätyksessä katoa minnekään (nyt ei puhuta hyötyreaktoreista, jotka jossakin määrin muokkaavat noitakin, kaikkea muuta kuin täydellisesti toki). Ne vain tiivistetään hiukan tiukempaan.

 

[VesA]

Briteillä on esimerkiksi suunnitelmissa vetää muistaakseni 3,6 GW tehoiset merikaapelit Marokosta, ja tuottaa siellä sähköä aurinko- ja tuulivoimalla ja vielä varastoida paikallisesti. Saharassa kuulemma on ideaaliolosuhteet moiselle miksille.

Näistä on haaveiltu, mutta Välimeren yli vedettäväksi suunniteltu tuotanto on kohdannut haasteiteita: Afrikan puolella ilmaantui paikallista väkeä joka haluaa osille, Marokko ei pysty hallitsemaan aluetta. Joku koelaitos jopa menetettiin jollekin paikalliselle porukalle. Koelaitosta taas tarvitaan koska aavikolla on kuuma - tavalliset panelit ovat siellä lujilla ja teho huonompi. Ehkä tähän on jo saatu joku bisnesmalli jossa paikalliset saavat aavikkoveroa samaan tapaan kuin Pohjanmaalla kunnat saavat verotuloja.

 

[Mase]

Nyt ajetaan uudelle ydinvoimalle tukea. Korvaavaa ydinvoimaa onkin varmaan paikallaan rakentaa ennen kuin vanhoja yksiköitä joudutaan purkamaan, mutta kuinka paljon lisää mahtaa olla perusteltua rakentaa? Yksikin suuri yksikkö korvaisi Loviisan yksiköt ja antaisi lisätehoa satoja megawatteja. Olkiluodon vanhimpien yksiköiden korvaaminen vaatisi toisen uuden.

Tueksi puuhataan myös käytön aikaista tuotantotukea. Halutaanko toistaa tuulivoimatuessa tehty kallis virhe? Ydinvoima voi ehkä tarvita tukea rakentamiseen esimerkiksi korkotuettuina lainoina, mutta käytön aikainen tuotantutuki olisi kallis virhe. Ydinvoiman käytön aikaiset tuotantokustannukset ovat hyvin alhaiset, eikä niiden kustannukset alittavaa tuotantoa ole järkevää tukea.

 

[maanma]

Uuden epr voimalan investointi on neljännes valtion vuosibudjetista.

Pelkästään korkokulut vaikuttavat myyntihintaan olennaisesti, joten pelkistä tuotantokuluista on turha puhua erikseen. Sen päälle sitten lyhennykset.

Pysyn edelleen kannassani, että ydinvoimaloita joudutaan pian sammuttamaan kesäaikaan ylituotannon vuoksi. Tässä suhteessa pienemmät voimalat ovat käytännöllisempiä.

 

[kotte]

Pysyn edelleen kannassani, että ydinvoimaloita joudutaan pian sammuttamaan kesäaikaan ylituotannon vuoksi. Tässä suhteessa pienemmät voimalat ovat käytännöllisempiä.

Jos uuden ydinvoimalan rakentaminen aloituspäätöksestä käyttöönottoon vie 10...15 vuotta, on sellainenkin mahdollisuus (siis oikeastaan riski), että laitos osoittautuu jo valmistusvaiheessa tarpeettomaksi (oikeastaan kaupallisesti ennakoitua kilpailukyvyttömämmäksi). Kaikkihan riippuu siitä, onnistutaanko siihen mennessä kehittämään riittävän kustannustehokkaita ja laajasti skaalautuvia kaupallisia sähkövarastoratkaisuja. Jälkimmäiseen aiheeseen satsataan kokonaisuutena tällä hetkellä huomattavasti kattavammin kehitystyötä kuin ydinvoimatekniikkaan, jolla on samalla riski kääntyä auringonlaskun alaksi, vaikka monella taholla innostusta herättääkin, mahdollisesti osin ilman parempaa tietoa. Mitään erikoisen käänteentekevää ei ole tapahtunut, joka kääntäisi vuosikymmeniä kestäneen toteutusliiketoiminnan näivettymisen toiseksi (Trumppikin puhuu toimivansa fossiilienergian puolesta, mikä vastavuoroisesti syö ydinvoiman taloudellisia mahdollisuuksia).

 

[Mikki]

Eikö kuitenkin se ajatus että rakennettaisiin vaikka 10kpl x 100MW moottorivoimalaa hajautetusti ympäri verkkoa olisi melko namu.

Nuo voimalat voisi rakentaa uusiutuvilla polttoaineilla pyöriviksi ja rahoitettaisiin ihan suoraan sähköverkon kuluttajilta kerätyllä maksulla.

Vastineeksi tuosta kuluttajat saisi nuo voimalat leikkaamaan pikkihintoja pois ja kannustamaan rakentamaan uusiutuvan polttoaineiden tuotantoa ja tämä taas vauhdittaisi uusiutuvan energiatuotannon kasvua.

Väittäisin että kuluttajien investointi tulisi takaisin alempina sähkölaskuina.

 

[Arisoft]

Väittäisin että kuluttajien investointi tulisi takaisin alempina sähkölaskuina.

Kyllä sen rahan joku kuppaisi kumminkin matkalla.

Mutta yksi konsti kuluttajilla on. Ostamalla uuden tai nykyisen voimalayhtiön osakkeita he voivat ansaita korkeiden hintojan aikana rahaa, jolla maksaa ison sähkölaskunsa. Ehtona toki on se, että windfall voittoja ei veroteta vaan ne jaetaan omistajille. Tämähän toimii ihan oikealla periaatteella kun voimala myy tuotteensa spot markkinoille niin kuluttaja voi ostaa sen sieltä spot markinoilta omaan käyttöönsä ja raha pyörähtää takaisin omalle tilille olipa hinta miten kova tahansa arvonlisäveroa lukuunottamatta.

 

[kotte]

Eikö kuitenkin se ajatus että rakennettaisiin vaikka 10kpl x 100MW moottorivoimalaa hajautetusti ympäri verkkoa olisi melko namu.

Nuo voimalat voisi rakentaa uusiutuvilla polttoaineilla pyöriviksi ja rahoitettaisiin ihan suoraan sähköverkon kuluttajilta kerätyllä maksulla.

Vastineeksi tuosta kuluttajat saisi nuo voimalat leikkaamaan pikkihintoja pois ja kannustamaan rakentamaan uusiutuvan polttoaineiden tuotantoa ja tämä taas vauhdittaisi uusiutuvan energiatuotannon kasvua.

Väittäisin että kuluttajien investointi tulisi takaisin alempina sähkölaskuina.

Voisihan perustaa osuuskunnan tai osakeyhtiön rakentamaan ja hallinnoimaan moisia. Osakkaat sitten ostaisivat sähkön moiselta, joka puolestaan hommaisi sähköt pörssistä tai tekisi itse (melko hyvin tunnetuilla kustannuksilla) riippuen siitä, kummalla tavalla saa halvemmalla.

Muutoin tuollaisilla moottorivoimaloilla ei pysty tuottamaan kovin halpaa sähköä, mutta oikein kovassa hiukkuustilanteessa voi olla ainoa mahdollisuus saada sähkö riittämään ja reservinä toki erittäin perusteltu. Nopeasti heiluvan sähkön hinnan oloissa rinnalle luultavasti kannattaisi istuttaa myös jotakin tai miksei useammankin tyyppistä sähkövarastoteknologiaa, jolla luultavasti saisi useimmiten pidetyksi yllä sähköä halvemmalla kuin moottorivoimaloilla. Moottorivoimala voisi mahdollisesti saada kapasiteettimaksuista lisätukea. jos tuollainen säädettäisiin lainsäädännössä käyttöön.

 

[Mase]

Tuo huippuhintoihin vaikuttaminen olisi kustannustehokkain tapa saada sähkön keskihintaa alas. Niin ydinvoiman kuin huippuvoiman rakentamiselle on kuitenkin yhteinen ongelma: Miten saada investoinnille riittävä tuotto. Lisäteho huonontaa omankin hankkeen kannattavuutta.

 

[kotte]

Sähkön tuotantoa ei voi erottaa kulutuksesta, kun yritetään optimoida talouspuolta. On sähkönkulutusta, jolle kulutusjousto on edullisin tapa varautua vaihtelevaan tuotantoon. Esimerkkejähän ovat kaukolämmityksen sähkökattilat mahdollisesti yhdistettynä sopivasti mitoitettuun lämmön puskurivarastoon (joko ns. kaukolämpöakku tai mahdollisesti suurempi maanalainen tai maanpinnalla oleva lämpövarasto) ja vaihtoehtoisiin lämmönlähteisiin. Myös vedyn tuotanto elektrolyysillä saattaa olla tällaista, jos on valittu riittävän halvoilla investointikustannuksilla toteutuva teknologia.

Asuntojen sähkölämmitys ilman vaihtoehtoista energian lähdettä on koplaukseltaan kuvion vaikeimmasta päästä. Lämmön varastointi ei sovi yhteen pienehkön mittakaavan eikä tehokkaan sopivalla lämpötilalla toteutettavan lämmöntuotannon kanssa (lämpöpumpuilla). Kaiken huipuksi eri talouksien kulutukset korreloivat vahvasti sään mukaan. Juuri tuollaisiin kuvioihin tuulivoimalla tuotetun pörssisähkön ajoittaisen vajauksen korvaaminen moottorivoimalla olisi perusteltu ratkaisu. Taloutta voisi vielä parantaa mahdollisilla kapasiteettimaksutuloilla sekä toisinaan sopimalla hukkalämmön toimittamisesta paikalliselle kaukolämmön toimittajalle (jolla luultavasti olisi juuri lisäsähkön tuotannon aikaan tarvetta lisälämmön hankintaan ulkopuolelta, jos hinnasta pystytään sopimaan).

Käytännössä asiat pitäisi koplata varta vasten sähkölämmittäjien tarvitseman lämmityssähkön toimittamiseen erikoistuneen energianyhtiön pyörittämänä (ja tuollaisiin sähkösopimuksiin erikoistuneen sähköenergiamyyjän välittämänä). Pörssisähkön ja moottorivoiman kombinaatiolla on suurin lisäarvo juuri tuollaisessa kombinaatiossa. Alkuvaiheessa moottorivoiman käyttövoimana voisi olla fossilinen öljy ja/tai kaasu. Myöhemmin siirtyminen osittain tai kokonaan synteettisiin polttoaineeseen (mahdollisesti pienten moottorimodifikaatioiden tukemana) olisi vaihtoehtona, jos kokonaistaloudellisuus tätä puoltaa (mukaanlukien polttoainekustannusten ohella myös mahdolliset haittamaksut).

 

[Arisoft]

Tuo huippuhintoihin vaikuttaminen olisi kustannustehokkain tapa saada sähkön keskihintaa alas.

Eihän se keskihinta hetkellisistä huippuhinnoista muodostu. Pääosa siitä syntyy ihan seiitä keskimääräisestä tavanomaisesta hinnasta. Monella se painottuu päivään osalla taas yöhön. Jos sähkön hinnan mediaani olisi 5 senttiä/kWh ja vaihtelu vähäistä niin keskihintakin olisi lähellä tuota 5 senttiä. Mutta jos kuukaudessa olisi yhtenä päivänä sellaiset 8 tuntia, jolloin sähkön hinta olisi maksimit 400 senttiä, niin se nostaisi keskiarvon vain 9 senttiin. Nykyiset 40 sentin luokkaa olleet hetkelliset huiput eivät taida pahemmin edes näkyä keskihinnassa.

 

[janti]

(maksumuurin takana)

Tässäkö ratkaisu sähkön hintapiikkeihin? – Professorilta kiinnostava avaus​

Eri puolille Suomea voitaisiin rakentaa kymmenkunta 40 MW:n moottorivoimalaa, arvioi Lut-yliopiston professori.

Tässäkö ratkaisu sähkön hintapiikkeihin? – Professorilta kiinnostava avaus

Eri puolille Suomea voitaisiin rakentaa kymmenkunta 40 MW:n moottorivoimalaa, arvioi Lut-yliopiston professori.

www.kauppalehti.fi

Taitaa olla sama ratkaisu mitä aiemmin oli tarjonnut

Esa Vakkilainen tietää, miten Suomi pysyy sähkössä

Öljylämmitystä muihin lämmitysmuotoihin yhdistävissä hybridijärjestelmissä on avaimet sähkön riittävyyteen, sanoo energiatekniikan professori Esa Vakkilainen.

lammolla.fi

Professori keksi ratkaisun sähkön hurjiin hintapiikkeihin

Kyseinen malli otettaisiin käyttöön silloin, kun sähkön hinta nousee tietyn rajan yli.

www.is.fi

 

[Mase]

Eihän se keskihinta hetkellisistä huippuhinnoista muodostu

Tarkoitin kyllä muitakin ajankohtia, kuin aivan korkeimpia huippuhintojen aikaa. Aikaa, jolloin hinta ylittää selvästi mediaanin.