Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?

[luotinen]

Missäpäin tämä olikaan...meinaan jos tämän kautta joku pystys antamaan vinkkiä huoltomiehestä!

Lohjalla

 

[luotinen]

Patteripäivitys. Ulkona -7,2 °C. Patteriverkon menovesi 45,7 °C (käyrä 45,0 °C).

Kuva 1
Keittiö (yhteys olohuoneeseen), virtauksenrajoitin, 2-lehtinen, 104 cm x 50,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 44,0 degC
vas. alakulma 44,0 degC
vas. yläkulma 39,6 degC
oik. yläkulma 39,3 degC
oik. alakulma 36,3 degC
lähtö patterista 36,4 degC

Kuvat 2-4
Olohuoneen päätyseinällä, termostaatti, 2-lehtinen, 216 cm x 40,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
(tulo- ja poistoventtiilit kokonaan uusittu + uusi termostaatti asennettu tuloventtiiliin)
tulo patteriin 41,8 degC
vas. alakulma 34,3 degC
vas. yläkulma 37,0 degC
kesk. ylh. 36,3 degC
kesk. alh. 33,7 degC
oik. yläkulma 35,4 degC
oik. alakulma 33,6 degC
lähtö patterista 33,7 degC

Kuvat 5-9
Olohuoneen seinällä, virtauksenrajoitin, 2-lehtinen, 336 cm x 30,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 42,2 degC
vas. alakulma 38,8degC
vas. yläkulma 42,2 degC
kesk. ylh. 41,9 degC
kesk. alh. 35,2 degC
oik. yläkulma 40,7 degC
oik. alakulma 36,5 degC
lähtö patterista 36,2 degC

Edellinen oli: https://lampopumput.info/foorumi/threads/mitä-tehdä-alimitoitetulle-maalämmölle.32661/post-503159

 

[luotinen]

Tehostin kokeeksi patteriverkon kiertovesipumpun nopeutta 60 % -> 70 %.

Uusimmat arvot:
(vastukset 3000 W ovat päällä)
ulkolämpötila (T2) on -7,2 degC
käyttövesi (T3) on 47,8 degC
menojohto (T1) on 45,7 degC ja ohjearvo 45,0 degC
kuumakaasu (T6) on 47,8 degC (oma mittari sanoo 46,0 degC)
lämmitysveden meno (T8 ) on 50,1 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 40,3 degC (delta_T = 9,8 degC)
lämmönkeruun tulo (T10) 2,2 degC
lämmönkeruun meno (T11) 10,5 degC (delta_T = -8,3 degC)
oma mittari lämmönkeruun tulo (vastaa T10) 2,2 degC
oma mittari lämmönkeruun meno (vastaa T11) 1,6 degC (delta_T = 0,4 degC, sis. 0,2 degC mittauserokorjauksen)

Edellinen oli: https://lampopumput.info/foorumi/threads/mitä-tehdä-alimitoitetulle-maalämmölle.32661/post-503836

 

[luotinen]

Sain Bosch Lämpömestarit kiinni ja sieltä puhelindiagnosoitiin etänä:
1. todennäköisesti viallinen lämmönkeruun anturi on tukkinut logit ja niitä ei voi resetoida => ohjelmakortti 1.12.1 pitää vaihtaa ja viallinen anturi on vaihdettava, jotta logit eivät uudestaan tukkiudu
2. koneen tehottomuus ja kuumakaasun alhainen lämpötila viittaavat mahdolliseen paisuntaventtiilivikaan, joka pitää paikan päällä tutkia ja tarvittaessa vaihtaa
3. vastukset voi nostaa asetuksista 3000 W -> 6000 W, jos johdot ja sulakkeet kestävät. Kone voi tuottaa vastuksilla enimmillään 9000 W (3000 W + 6000 W) tarvittaessa.

Nyt kun vielä sais nalkitettua jonkin huoltoyhtiön toteuttamaan nämä. Koska tämän kanssa vielä pärjää niin ei meinaa saada huoltoyhtiötä paikalle.

EDIT: Lisään tähän vielä varaosat, jos jollakulla muulla on samanlainen ongelma:
IVT Greenline HE E9 (jos sulla on eri maalämpöpumppu niin tarkista yhteensopivuus - erityisesti paisuntaventtiili ja kuivain)
52,32 € LP8738203395 Anturi NTC 2000mm molex IVT, https://lp-varaosaksi.fi/Anturi-NTC-2000mm-molex
197,16 € LP8733703606 Paisuntaventtiili IVT R407C TUBE 8 SP, https://lp-varaosaksi.fi/epages/LP-...tPath=/Shops/2017032107/Products/LP8733703606
85,56 € LP87105070360 Kuivain 3/8"S, https://lp-varaosaksi.fi/epages/LP-...Path=/Shops/2017032107/Products/LP87105070360
114,08 € LP87382013930 CPU kortti software ver 1.12.1, https://lp-varaosaksi.fi/CPU-kortti-software-ver-1121
yht. 449,12 €

EDIT2: Huoltoyhtiö tulossa 25.01.2022 - raportoin sen jälkeen miten tilanne muuttui

 

[jmaja]

Kävikö huolto jo?

 

[luotinen]

Huoltoyhtiö kävi 31.01.2022. Suoritetut toimenpiteet ja vaikutukset:
T10 keruupiirin tulo oli vaihdettu jo aikaisemmin (havainto, ei muutosta)
T11 keruupiirin menoanturi vaihdettiin uuteen => toimii oikein
Paisuntaventtiili vaihdettiin uuteen => toimii oikein, kuumakaasun lämpötila nyt normaali
Paisuntasäiliön toiminta tarkistettiin => toimii oikein (havainto, ei muutosta)
CPU-kortti vaihdettiin uuteen => käyttölokit ja virhelokit nollautuivat

Kerään vaikka viikon ajan lokitietoa ja sähkönkulutustietoa niin arvioidaan sitten muutosta. Alustavasti näyttää siltä, että päivittäinen sähkönkulutus putosi noin -40 kWh/d pakkaspäivinä (~ -9 astetta pakkasta). MLP ei (juurikaan) ole ottanut vastuksia vielä käyttöön, mutta ei tässä kovia pakkasia olekaan ollut.

 

[luotinen]

Nyt kun maalämpö on kunnostettu voisi palata ketjun alkuperäiseen kysymykseen:

Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?

Meillä on 8,2 kW (B0/W45 EN 14511) maalämpöpumppu ja kaivo on 160 m (ylimmät 60 m putkitettu). Talo (rak. 1971) on pinta-alan tarkistusmittausten jälkeen 185,5 m2, josta viileää (15 degC) tilaa 20 m2 ja lämmintä tilaa (21 degC) 165,5 m2.

Ylläolevat kun syöttää Bergheat 46 ohjelmaan tulee pumpuksi 10 kW ja reiäksi 190 m (ks. laskelma liitteenä). Pumppu on siis noin 2 kW alitehoinen ja reikä noin 30 m liian lyhyt (vastaten noin 1700 kWh/a)

Mitähän voisi tehdä:
1. ei mitään => suorasähköllä pakkasilla ja sormet ristissä ettei kaivo jäädy
2. ILP tueksi, esim. 2 kW -25 degC tai vast.
3. katolle villaa, arvioitu vaikutus -1612 kWh/a
4. sälekaihtimet ikkunoiden lasien väliin, arvioitu vaikutus -1774 kWh/a
5. jotain muuta, mitä?

 

[fraatti]

4. sälekaihtimet ikkunoiden lasien väliin, arvioitu vaikutus -1774 kWh/a

Mikäs juttu tämä on? Ikkunoiden kokonaan uusiminen?

 

[luotinen]

Mikäs juttu tämä on? Ikkunoiden kokonaan uusiminen?

Sälekaihdin kaksilasisen ikkunan lasien väliin. Köyhän miehen kolmilasinen, mutta vähän huonosti näkee enää ikkunasta läpi kun alumiinia välissä.

 

[fraatti]

Sälekaihdin kaksilasisen ikkunan lasien väliin. Köyhän miehen kolmilasinen, mutta vähän huonosti näkee enää ikkunasta läpi kun alumiinia välissä.

Katos, niimpä tuo vaikuttaakin. Toinen juttu on sitten että jaksaako alkaa rumbaan että pyörittelee kaikista ikkunoista sälekaihtimet kiinni/auki aina. Itse otin kaikki pois ja katselen mieluummin ulos.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/132211/T%C3%B6rr%C3%B6nenRasmus.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Pidän tuota villavaihtoehtoa parempana jos energiatehokkuutta haluaa paremmaksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

2. ILP tueksi, esim. 2 kW -25 degC tai vast.

Tämä voi olla vähän haasteellista. Toisaalta tuota lämmitystarvetta alle -25 °C ei Etelä-Suomessa käytännössä ole ja täällä Pohjois-Savossakin vain noin 2 % vuoden lämmitystarpeesta. Jos se MLP kattaa tuosta tehohuipustakin kuitenkin 80% tai yli, perin pieniin menee se suorasähkön tarve. Riippuu toki, missä päin Suomea talo sijaitsee.

ILPillä voisi lämmitellä lämpimämmillä keleillä ja estää sen kaivon jäähtymistä. Etua tulisi alhaisemmasta lämpötilatasosta läpi koko talven ja sitten sinä vuoden ehkä ainoana pakkaspäivänä se kaivokin kestäisi koneen käydä täysillä 24 h putkeen.

 

[jmaja]

Onhan siellä yli 10 astetta pakkasta nyt. Mitkäs ovat nyt keruun lämpötilat? Jotenkinhan tuo kaivo on tähän mennessä selvinnyt, joten saattaa olla tuurilla tullut aivan riittävä.

 

[iqo]

Eipä noihin bergheat-laskelmiin niin kannata suhtautua, että jos kaivo on lyhempi niin se vetää automaattisesti jäähän. Tai jos kone on pykälää pienempi, niin vastukset hehkuu säännöllisesti. Tuo on enemmänkin "varman päälle" -laskelma, jonka tuloksia kannattaa verrata myyntimiesten korulauseisiin. Totuus löytyy jostain välimaastosta ja riippuu kohteen yksilöllisistä ominaisuuksista, joita ei voi ennakkoon kukaan tietää tarkkaan. Siksi on arvattava, ja silloin on kyllä hyvä olla vähän marginaalia.

 

[luotinen]

Tässä on -4,5 asteessa käyttöohjeen mukaisesti 10 minuutin kohdalta luetut lukemat:

 

[fraatti]

Tässä on -4,5 asteessa käyttöohjeen mukaisesti 10 minuutin kohdalta luetut lukemat:

Noiden mukaan ei ole mitään hätää vaan lämpötilat ovat aivan normaalit. Sitten jos liuoksen tulo alkaa olemaan pidempiä jaksoja alle -1 asteen niin sitten voi miettiä asiaa uudestaan. Mullakin alin tulolämpö käy joka talvi alle -1 asteessa. Kone tallentaa alimman arvon aina itsekseen.

 

[Pelus]

Jos tuon autotallisiiven jättää Ilpin lämmitettäväksi, siitä saadaan tuon laskelman mukaan 2291 kWh vuotuinen kuorma pois MLP:ltä?

 

[luotinen]

Jos tuon autotallisiiven jättää Ilpin lämmitettäväksi, siitä saadaan tuon laskelman mukaan 2291 kWh vuotuinen kuorma pois MLP:ltä?

Nojoo, mutta mites sitten olohuone kesällä jäähdytetään, jos jäähdytin on asennettu autotalliin?

 

[pelzi_]

Asiastahan on mahdoton sanoa jos mlp on ollut rikki, ei ole mitään tosiasiallista tietoa riittääkö pumppu ja kaivo.

Noi valinnat liittyy siihen haluaako viilennystä yms. ja takaisinmaksuaika on yleensä paras sillä ettei tee mitään ja antaa sähkövastuksen välillä käydä. Vastukselle on näemmä laitteessa jo tuntilaskuri, niin ei ole myöskään epäselvää paljonko se käy.

Ilpistä on hyötyä oikeasti vain jos kaivo alkaa loppua kesken, ja sitä kannattaa käyttää keväät/syksyt. Silloin huippuaikana kun pumppu loppuu kesken ilp ei juuri eroa sähkövastuksesta.

Ihan helppoa ei ole ennustaa, kuinka paljon paremmin mlp sitten lämmittää huippupakkasillakin kun kaivo ei ole yhtä kylmä, pieni parannus tehoon tulee, ja se on se tapa miten ilpistä on jotain konkreettista iloakin, pelkästään mitoitusta hipovilla pakkasilla ajettuna ilp ei koskaan maksa itseään takaisin kun tuntimääräkin jää olemattomaksi, eli jos ei halua puhallusta olohuoneeseen liki koko talveksi, ilpistä on oikeasti hyötyä vain jäähdyttimenä.

 

[jmaja]

Asiastahan on mahdoton sanoa jos mlp on ollut rikki, ei ole mitään tosiasiallista tietoa riittääkö pumppu ja kaivo.

Onhan tuo 10 v vanhan asennus ja lokien mukaan ei ole vastuksilla mennyt paljoakaan. Eli lienee ollut rikki vain melko lyhyen ajan.

 

[pelzi_]

Toki, olettaen että uusi asukas elää kuten entinen asukas, mutta ei siitäkään maailmaa räjäyttävää eroa varmaankaan tule.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onhan tuossa ainakin kuuman veden asetukset kohdallaan säästö 48 °C.

Tuosta pakkaslukemasta päätellen (eilen tai tänään) ollaan oletettavasti aika etelässä? Liekko jo jossain edellä mainittukin.
En olisi kauhean huolissaan tuon kapasiteetin riittävyydestä. Varmaankin ottaa suorasähköä apuun kovimmilla pakkasilla mutta jos vaje on esim. juuri 2 kW -25 °C:ssa, ei tuosta kerry kuin ehkä muutama kymmenen kW vuodessa. Jos ongelmia on, ne ovat aivan muualla.

Lisäeristys voi olla ihan kiva juttu mutta tuskin sille mitään taloudellisia perusteita on enemmän kuin sälekahtimillekaan. Jos sähkön kulutusta haluaa pienentää, se tapahtuu asentamalla ILP lisälämmöksi, jolloin se säästö tulee siitä että voi alentaa lämmityksen edellyttämää lämpötilatasoa. Mahtaako sitten saada Exelistä kannattavuutta ulos mutta jos saisi sen viilennyksen kesäksi niin sitä voisi käyttää hallituksessa perusteluna rahan menolle. Yleensähän se laskin kannattaa heittää romukoppaan jos jotain kivaa haluaa.

 

[Pelus]

Nojoo, mutta mites sitten olohuone kesällä jäähdytetään, jos jäähdytin on asennettu autotalliin?

Samalla tavalla kuin "katolle villaa" operaation jälkeen

 

[luotinen]

Samalla tavalla kuin "katolle villaa" operaation jälkeen

Jos sen ilmalämpöpumpun sijoittaa patterijärjestelmän loppupäähän eli olohuoneeseen niin samalla se voi hoitaa kesällä jäähdytyksen.

 

[Pelus]

Eli olit jo päättänyt ilpin hankkivasi vaikka kyselit vaihtoehtoja, no mitäpä tuosta. Mitenkäänhän ei ole vielä varmaa että lisälämmintä tarvitsetkaan, kun tuo MLP nyt on voimissaan.

 

[luotinen]

Eli olit jo päättänyt ilpin hankkivasi vaikka kyselit vaihtoehtoja, no mitäpä tuosta. Mitenkäänhän ei ole vielä varmaa että lisälämmintä tarvitsetkaan, kun tuo MLP nyt on voimissaan.

Ainoastaan katon lisävillat on päätetty ja sekin johtuu ainoastaan siitä, että se ainut noista vaihtoehdoista, jonka pankki katsoi "peruskorjaukseksi" ja siihen sai edullisempaa remppalainaa. Muut vaihtoehdot kilpailevat samasta rajallisesta budjetista.

 

[luotinen]

Onhan tuo 10 v vanhan asennus ja lokien mukaan ei ole vastuksilla mennyt paljoakaan. Eli lienee ollut rikki vain melko lyhyen ajan.

Viallisen maalämpöpumpun lokeihin ei välttämättä voi luottaa. Lokien mukaan, mun 8,2 kW pumppu on vuosittain tuottanut 37 391 kWh eli saman verran kuin esim. 14 kW pumppu vuosittain tuottaa. Aika hyvin. Mutta vastusten osalta lokeihin voineen luottaa, koska kaava on varmaankin vain: päälläolotunnit x vastuksen teho? Jos pumppu on toiminut oikein suurimman osan kymmenen vuoden ajasta, arviona MLP:n omasta vastuskäytöstä on 636 kWh/a. Sitä ei ole tiedossa kuinka paljon muita lämmittimiä on käytetty lisäksi.

Vuoden 2020 kokonaissähkönkulutuksessa (15 910 kWh) on myös ongelmia:
- talvi oli poikkeuksellisen leuto
- maalämpöpumppu oli todennäköisesti jo vikaantunut => paljonko viallisen pumpun COP mahtoi olla?
- ei ole tiedossa kuinka paljon luku sisältää muita suorasähkölämmittimiä

 

[repomies]

Tässä on -4,5 asteessa käyttöohjeen mukaisesti 10 minuutin kohdalta luetut lukemat:

Hyvältä näyttää, noiden nojalla tuli kuntoon paisuntaventtiilin vaihtamalla. Toki muutakin tehtiin mutta tuossa se energiankulutuksen kannalta isoin juttu oli. Kukaan ei ainakaan voi väittää, etteikö täällä saisi diagnoosia vikoihin.

 

[Karga]

Lokien mukaan, mun 8,2 kW pumppu on vuosittain tuottanut 37 391 kWh eli saman verran kuin esim. 14 kW pumppu vuosittain tuottaa.

Tämähän on ihan täysin mahdollista, jopa todennäköistä jos energiantarve on sama. Eihän huipputehosta voi tuottoenergiaa laskea, korkeintaan maksimin sille.

 

[luotinen]

Tämähän on ihan täysin mahdollista, jopa todennäköistä jos energiantarve on sama. Eihän huipputehosta voi tuottoenergiaa laskea, korkeintaan maksimin sille.

Hmm. Totta. Ja onhan se kyllä hulppeaa, että 160 m kaivosta, josta ylimmät 60 m on putkitettu irtoaa sama määrä energiaa kuin 230 m kaivosta ja kaivon lämmöt pysyvät plussalla! Näin siis viallisen MLP:n käyttölokien mukaan.

 

[luotinen]

Hyvältä näyttää, noiden nojalla tuli kuntoon paisuntaventtiilin vaihtamalla. Toki muutakin tehtiin mutta tuossa se energiankulutuksen kannalta isoin juttu oli. Kukaan ei ainakaan voi väittää, etteikö täällä saisi diagnoosia vikoihin.

Iso kiitos foorumin väelle!

Päästiin oikeille jäljille ja uskalsin foorumidiagnoosin perusteella tilata oikeat osat valmiiksi, joten huoltomiehen ei tarvinnut tehdä kahta reissua.

Kiitos!

 

[fraatti]

Iso kiitos foorumin väelle!

Päästiin oikeille jäljille ja uskalsin foorumidiagnoosin perusteella tilata oikeat osat valmiiksi, joten huoltomiehen ei tarvinnut tehdä kahta reissua.

Kiitos!

Paisarin vaihdosta oli jos jonkinlaisia kustannuksia tullut eri ihmisille keskustelujen mukaan. Paljonko tuo operaatio maksoi sinulle?

 

[jmaja]

10 minuutin

Keruun lämmöt olisi kyllä syytä katsoa pidemmän ajon jälkeen. 10 minuutin kohdalla taidetaan olla vielä ekalla kierroksella eli voi kylmetä vielä tuosta selvästi.

 

[luotinen]

Edellinen asukas kaiveli vielä esiin MLP:n tilauksen ja sieltä kävi ilmi, että öljyn kulutus vuonna 2010 on ollut 3500 L. Pääsisikö siitä jotenkin kiinni talon lämpöenergian tarpeeseen(?)

 

[luotinen]

Paisarin vaihdosta oli jos jonkinlaisia kustannuksia tullut eri ihmisille keskustelujen mukaan. Paljonko tuo operaatio maksoi sinulle?

Laitan kyllä, heti kun saan laskun. Osat ja niiden hinnat olen jo eritellyt. Näyttää siltä, että iso kustannuserä oli myös 2 kk odotusaika päästä huoltoon, joka jo itsessään aiheutti noin 1000-2000 kWh ylimääräisenä sähkön kulutuksena. Tämä arvio voi vielä muuttua paljonkin, koska uutta pumppudataa on vasta kolmelta päivältä.

EDIT: korjattu ajatusvirhe

 

[pelzi_]

Öljy on n. 10kWh/l -> 35000kWh - öljykattilan häviöt, jotka on huomattavat jos sillä tehdään käyttövesi kesällä ja 50% tai enemmän lämmöstä menee piipusta vedon mukana pihalle, talvella hyötysuhde voi olla esim. 80%. Uusilla kondenssikattiloilla sitten alkanee ysillä.

 

[jmaja]

2 kk odotusaika päästä huoltoon, joka jo itsessään maksoi noin 1000-2000 euroa ylimääräistä ylimääräisenä sähkön kulutuksena.

Siis paljonko sähköä oikein on kulunut 2 kk aikana, että tuollaisia summia tulee? Pörssisähkölläkö? Eihän tuossa Bergheatissäkään ollut sentään kuin enimmillään 4000 kWh/kk, josta siis 2/3 voisi olla hukkaa, jos olisi pelkillä vastuksilla käynyt. Mutta tekihän tuo rikkinäisenäkin jonkin verran kaivosta lämpöä eli tuskin nyt ainakaan enempää kuin 2000 kWh/kk tuohon meni.

 

[luotinen]

Siis paljonko sähköä oikein on kulunut 2 kk aikana, että tuollaisia summia tulee? Pörssisähkölläkö? Eihän tuossa Bergheatissäkään ollut sentään kuin enimmillään 4000 kWh/kk, josta siis 2/3 voisi olla hukkaa, jos olisi pelkillä vastuksilla käynyt. Mutta tekihän tuo rikkinäisenäkin jonkin verran kaivosta lämpöä eli tuskin nyt ainakaan enempää kuin 2000 kWh/kk tuohon meni.

Toteutuneet kulutukset:
3365,3 kWh joulukuu 2021
2910,5 kWh tammikuu 2022

 

[luotinen]

Huomasin äsken, että kun ulkona on -17 degC olohuoneen kohdalla ja -13 degC kodinhoitohuoneen kohdalla, niin MLP:n anturi (joka on KHH kohdalla) ilmoittaa -10,8 degC. Jyrkentämällä käyrää voi kompensoida, mutta saattaa olla, että pitää vaihtaa tuo ulkoilman anturikin jossain vaiheessa.

 

[luotinen]

Jyrkensin käyrää siten, että vastaa lämpömittarien eroa. Huomasin myös, että pumppu kytki nyt vastukset päälle. Ulkona on noin -15,5 astetta.

 

[fraatti]

Huomasin äsken, että kun ulkona on -17 degC olohuoneen kohdalla ja -13 degC kodinhoitohuoneen kohdalla, niin MLP:n anturi (joka on KHH kohdalla) ilmoittaa -10,8 degC. Jyrkentämällä käyrää voi kompensoida, mutta saattaa olla, että pitää vaihtaa tuo ulkoilman anturikin jossain vaiheessa.

Eihän johtoa tai sen läpivientiä pitkin pääse lämpö anturille?