Multisplit vs kaksi erillistä ilmalämpöpumppua?
- Keskustelun aloittaja Kuutiotuuma
- Aloitettu
Harrastelija
Vakionaama
Periaatteessa voisin ehkä 4 sisäyksikköä käyttää. Käytännössä ei.
Yksi tulisi eri rakennukseen ja yksi niin eri puolelle taloa että ei liene järkevää vetää pitkiä putkia ulkoseinää pitkin.
Mutta olisiko tuo kova sana 3 sisäyksikölle? Ainakaan ulkoyksikön teho ei loppuisi kesken ja yleensä kävisi kevyesti rallatellen.
Kallis varmaankin.
Mitähän sisäyksiköitä tuohon voi laittaa? Ei RW:tä?
Yksi tulisi eri rakennukseen ja yksi niin eri puolelle taloa että ei liene järkevää vetää pitkiä putkia ulkoseinää pitkin.
Mutta olisiko tuo kova sana 3 sisäyksikölle? Ainakaan ulkoyksikön teho ei loppuisi kesken ja yleensä kävisi kevyesti rallatellen.
Kallis varmaankin.
Mitähän sisäyksiköitä tuohon voi laittaa? Ei RW:tä?
Ok jos kaikissa tiloissa on suht. Lähelle sama lämpötila toive.
Eli mitään tilaa ei lasketa kylmäksi ja joko lämmitetään tai jäähdytetään.mutta silti kun tulee joku vika niin se tuurilla vie yhden pimeäksi ja huonolla kaikki.
Eli jos ei ole mitään pakottavaa tarvetta multille niin ei jatkoon ainakaan omakoti tyylisissä rakennuksissa.
Joskus vuonna miekka ja kivi asensin yhdelle alueelle 6 kpl multeja lg merkkisiä rak. Vaiheessa jokaiseen 3kpl siä yksiköitä.
Ns.raha kämppiä toskin yksikään enää hengissä. Yhden kämpän osti ns.päälikkö lätkäpelaaja ja yhden osti naishenkilö sukunimi oli lappalainen hänen ex-miehensä oli vissiin thunder racen/ ex joku auto kuski tuskin ajoi rekkaa koskaan.
Ja sit yhden saman laisen laitoin katarina laakoselle vissiin joku ex urheilia mikä vissiin löyti uuden tulon lähteen urheilu ja leffa juttujen jälkeen.
Mut vahva epäilys että näille on hauta koittanut vaikka alun perin tarkoitettu vain jäähdytykseen.
Eli mitään tilaa ei lasketa kylmäksi ja joko lämmitetään tai jäähdytetään.mutta silti kun tulee joku vika niin se tuurilla vie yhden pimeäksi ja huonolla kaikki.
Eli jos ei ole mitään pakottavaa tarvetta multille niin ei jatkoon ainakaan omakoti tyylisissä rakennuksissa.
Joskus vuonna miekka ja kivi asensin yhdelle alueelle 6 kpl multeja lg merkkisiä rak. Vaiheessa jokaiseen 3kpl siä yksiköitä.
Ns.raha kämppiä toskin yksikään enää hengissä. Yhden kämpän osti ns.päälikkö lätkäpelaaja ja yhden osti naishenkilö sukunimi oli lappalainen hänen ex-miehensä oli vissiin thunder racen/ ex joku auto kuski tuskin ajoi rekkaa koskaan.
Ja sit yhden saman laisen laitoin katarina laakoselle vissiin joku ex urheilia mikä vissiin löyti uuden tulon lähteen urheilu ja leffa juttujen jälkeen.
Mut vahva epäilys että näille on hauta koittanut vaikka alun perin tarkoitettu vain jäähdytykseen.
Jenkeissä isoja Fujitsu multeja, eipä taida soveltua eurooppaan?
www.fujitsugeneral.com
Extra Low Temperature Heating: AIRSTAGE MULTI-ROOM MINI-SPLIT SYSTEMS - RESIDENTIAL - FUJITSU GENERAL United States & Canada
Extra Low Temperature Heating: AIRSTAGE MULTI-ROOM MINI-SPLIT SYSTEMS - RESIDENTIAL - FUJITSU GENERAL United States & Canada
Eikö Usa:sa (Amerikassa) ole ainakin jossain päin eri jännitteet?
Miten Mitsu temppuilee?
Toshiban multi (koputetaan puuta)toiminut yllättävän hyvin.
Vaiheiden välinen jännite vai vaiheen ja nollan välinen jännite tuo 240v?
Tossa ne ac kolmivaihe jännitteet maailmanlaajuisesti.
fi.dsnsolar.com
Luettelo 3 vaihejännitteistä ja taajuuksista (Hz) ympäri maailmaa - Tieto - DS Uusi energia
Luettelo 3 vaihejännitteistä ja taajuuksista (Hz) ympäri maailmaa
No onhan niitä syomessakin vähän useampia eri jännitteitä mitä äkkiä ajattelisi, mutta tuo taajuus on kyllä sama koko mantereella.
Jenkeissä on siis omakotitalosähköliittymä periaatteessa yksivaiheinen 240v, josta otetaan muuntajalla 2x120v tavallisiin pistorasioihin, jolloin se syöttö näkyy kaksivaiheisena 240v sähkönä. Töpselikoeet ovat 120v, mutta isommat laitteet kuten pesukoneet, sähköliedet, lämpöpumput yms kytketään 240v.
Kaupallisiin kiinteistöihin tulee useimmiten kolmivaiheinen 208V, josta tulee 3x120V töpseleihin, mutta erilaiset kolmivaihemoottorit saadaan toimimaan suoraan ilman invertteriä tai perinteistä käyntikondensaattoria.
Invertterit eivät periaatteessa ole kiinnostuneet sisääntulevan sähkön taajuudesta, koska tekevät siitä jokatapauksessa tasasähköä ennen kuin taas uudelleen muodostavat vaihtosähkön.
Tosin en tiedä onko olemassa inverttereitä jotka ohikytkevät sähkön jotenkin jos taajuus on sama kuin sisääntuleva. Ainakin kolmivaiheinverttereillä tuo olisi teknisesti mahdollista
Jenkeissä on siis omakotitalosähköliittymä periaatteessa yksivaiheinen 240v, josta otetaan muuntajalla 2x120v tavallisiin pistorasioihin, jolloin se syöttö näkyy kaksivaiheisena 240v sähkönä. Töpselikoeet ovat 120v, mutta isommat laitteet kuten pesukoneet, sähköliedet, lämpöpumput yms kytketään 240v.
Kaupallisiin kiinteistöihin tulee useimmiten kolmivaiheinen 208V, josta tulee 3x120V töpseleihin, mutta erilaiset kolmivaihemoottorit saadaan toimimaan suoraan ilman invertteriä tai perinteistä käyntikondensaattoria.
Invertterit eivät periaatteessa ole kiinnostuneet sisääntulevan sähkön taajuudesta, koska tekevät siitä jokatapauksessa tasasähköä ennen kuin taas uudelleen muodostavat vaihtosähkön.
Tosin en tiedä onko olemassa inverttereitä jotka ohikytkevät sähkön jotenkin jos taajuus on sama kuin sisääntuleva. Ainakin kolmivaiheinverttereillä tuo olisi teknisesti mahdollista
Kyllä puhaltimet pyörii ihan oikein. Se sähkö tasasuunnataan ja sillä sitten toimii koko laite. Taajuudella ei ole juuri merkitystä. Kaikki puhaltimet ja kompressori on harjattomia 3 vaihe moottoreita mitä syötetään sähköisellä ohjauksella.
Mutta ainakaan takuuta ei noihin saisi.
Mutta ainakaan takuuta ei noihin saisi.
Mitsulla myös isoja Multeja
Panasonicillahan on se paci elite sarja, joka toimii -25°C asti, mutta ei ole kirjaimellisesti multisplit laite, vaikka useampaa sisäyksikköä tukeekin.
En nyt tiedä onko tuo sitten mini-VRF, vai miksi tuota pitäisi kutsua, ulkoyksikössä on vain kaksi isoa lähtöä ja sisäyksiköille kylmäainet jaetaan laittamalla "runkolinjaan" Y-haara.
Nuo ovat 7kW eteenpäin saatavana kolmivaiheisena, joka soveltuu suomalaiseen sähköliittymään paljon paremmin.
En nyt tiedä onko tuo sitten mini-VRF, vai miksi tuota pitäisi kutsua, ulkoyksikössä on vain kaksi isoa lähtöä ja sisäyksiköille kylmäainet jaetaan laittamalla "runkolinjaan" Y-haara.
Nuo ovat 7kW eteenpäin saatavana kolmivaiheisena, joka soveltuu suomalaiseen sähköliittymään paljon paremmin.
Joo sellainenhan se. Asennusfirmalla on vielä harjoitukset kesken kun vaihdatin toisen sisäyksikön (AP-35 -> LN35 v2) kesällä. Se ei toimi kunolla. Lämmön säätö ei pelitä.
Potkua tuossa ulkoyksikössä on niin paljon että sen kanssa 35-kokoinen sisäyksikkö antaa kaikkensa eli n. 3.5kW lämpöä, oli se sitten AP-35 tai LN35. Tämä siis jos se toinen sisäyksikkö ei on pienemmässä tilassa kuten meillä (KHH+PH+S, noin +20m2) missä se pitää 23.5 astetta.
Jos pistän tuon risan LN35 puhalluksen 4/4 Niin tuo hoitaisi nyt -22 pakkasella koko alakerran yksinään (110m2) mukaan lukien nuo em. pesutilat ja lämpöä nousee tietysti vielä ylöskin eikä pumppu silti käy täysillä. Näyttäisi ottavan sellaista 2.2kW kun enimmäisotto on 3.4kW.
Olisi pitänyt pitäytyä AP-35 + AP-25 kombossa mikä toimi kuin ajatus mutta kun tuo AP-35 oli hiukan äänekäs niin halusin LN35 mallin sisäyksikön mikä ei sitten olekaan juuri sen hiljaisempi samalla lämmön tuotolla kun puhallus on oltava 3/4 normaalisti kun AP-35 riitti 2/4 ilman kiertoon.
Jos nyt saavat tuon koneen joskus kuntoon. Olisko 3 kertaa asentaja käynyt ihmettelemässä. Nytkin on odoteltu kohta 3vk maahantuojalta lisäohjeita, taas kerran tai lupaa vaihtaa jotain komponentteja.
Viime talvena kun laite toimi (AP-sisäyksiköt) niin mitään tarvetta ei ollut takan käytöllä vaan kaikki lämpö tuli tuosta alakertaan ja puoliksi yläkertaan.
Nettotehoa luvataan -15 pakkasella 6.5kW ja se tuntuu kyllä pitävän kutinsa. Tuntuisi että -22 pakkasellakaan ei siitä paljon jäisi jos molempia sisäyksiköitä kuormittaisi kunnolla. Yhdellä sisäyksiköllä tuo varmaan kävisi osateholla aina.
Se ulkoyksikkö on ISO ja painaa 69kg. Samaa kokoluokkaa yhden puhaltimen VILP-koneiden kanssa.
Tuossa on muutes sikälä jännä suunnittelu että ulkoyksikössä ei ole vastusta pohjassa ollenkaan. Kenno tulee parin millin päähän pohjasta ja sulatuksen aikana se sulattaa pohjalta jään samalla kuin kennosta. Nerokasta!
Niin se puute tuossa on että vain kaksi sisäyksikköä...
Niitähän on 2-5 yksikön malleja mutta ei Hyper Heatingeja ja sulakkeetkin karkaa jo jenkki Fujitsujen tapaan käsistä.
Muistaakseni nuo muut ei ole enää talvikykeneviä. Joku ongelma niissä oli.
Ainakin joku 4-yksikköinen malli oli sellainen että ei Suomessa enää luvata lämmityskäyttöön.
Jenkeissä sulakkeet karkaa kun heillä on vain 2 vaihetta jotka yhdessä antaa 220V. Heillä pääsulakkeet on meikäläisittäin tarkasteltuna hurjan kokoisia kun jännitteet on pienemmät ja vaiheita vain kaksi.
Ainakin joku 4-yksikköinen malli oli sellainen että ei Suomessa enää luvata lämmityskäyttöön.
Jenkeissä sulakkeet karkaa kun heillä on vain 2 vaihetta jotka yhdessä antaa 220V. Heillä pääsulakkeet on meikäläisittäin tarkasteltuna hurjan kokoisia kun jännitteet on pienemmät ja vaiheita vain kaksi.
Tota PDF-esitettä,kun katsoo näyttäisi olevan lähinnä jäähdytykseen.
Harrastelija
Vakionaama
On olemassa esim malli MXZ-4F83VFHZ eli hyper threading ja 4 sisäyksikön malli. HZ viittaisi siihen että pitäisi olla tehokas kylmässäkin.
Teho ei kuitenkaan ole tuplat kahden sisäyksikön malliin verrattuna. Eli ehkä paremminkin 2-3 yksikön malli Suomen pakkasissa?
Ilmeisesti ei scanofficen tarjonnassa?
Teho ei kuitenkaan ole tuplat kahden sisäyksikön malliin verrattuna. Eli ehkä paremminkin 2-3 yksikön malli Suomen pakkasissa?
Ilmeisesti ei scanofficen tarjonnassa?
Minulla on pienempi Mitsun MXZ 53-multisplitti ja sitä ei saa täysille mitenkään käyttämällä pelkkää toista sisäyksikköä... ei kannata mitsun multisplittejä kyllä hankkia sulatushulluuksien ja muiden vuoksi.
Ei sen tehon tarvi kaksinkertaistua kun yksikköjen määrä kaksinkertaistuu. Kyse on enemmänkin siitä paljonko sitä kokonaistehoa tarvitaan.
Mutta jos tuo nelikko olisi ollut saatavilla niin meillä olisi sellainen nyt ja ehkä tuon tuplan lisäksi.
oikeastaan kaipaisin nelikon minkä tehon tuotto -20 pakkasella kaiken kaikkiaan olisi luokkaa 3kW. Se riittäisi yläkertaan ja jäisi reserviäkin.
Ennen pumppujen hankintaa (eka talvi kauan sitten) mentiin lattialämmityksillä. Yläkerrassa makkareissa on 400W/huone lattioissa ja se riitti -25 pakkaseen asti.
Nyt lämpiää yläkerta vanhalla FA35 vai FD35 tjsp.
Ja näkyypä tuo olevan hinnaltaan tuplat https://www.lvi-viro.fi/mitsubishi-ilpit
Virosta siis saa firmasta jonka tunnus on fi-loppuinen. Jännää.
Mutta jos tuo nelikko olisi ollut saatavilla niin meillä olisi sellainen nyt ja ehkä tuon tuplan lisäksi.
oikeastaan kaipaisin nelikon minkä tehon tuotto -20 pakkasella kaiken kaikkiaan olisi luokkaa 3kW. Se riittäisi yläkertaan ja jäisi reserviäkin.
Ennen pumppujen hankintaa (eka talvi kauan sitten) mentiin lattialämmityksillä. Yläkerrassa makkareissa on 400W/huone lattioissa ja se riitti -25 pakkaseen asti.
Nyt lämpiää yläkerta vanhalla FA35 vai FD35 tjsp.
Ja näkyypä tuo olevan hinnaltaan tuplat https://www.lvi-viro.fi/mitsubishi-ilpit
Virosta siis saa firmasta jonka tunnus on fi-loppuinen. Jännää.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Vakionaama
Jostain syystä RW malleja ei saa multina. Kaitpa siinä on jotain muuttunut.
Multin ulkoyksikköhän on eri eli onko noissa multimalleissakin silti sulatushulluutta LN kanssa?
Multin ulkoyksikköhän on eri eli onko noissa multimalleissakin silti sulatushulluutta LN kanssa?
Nyt pitää ymmärtää että nämä sinkulalaitteet on tuotteistuksia joissa on yhdistetty ulko- ja sisäyksikkö kuten multeissakin mutta sinkuloissa yhdistäminen on määrätty tehtaan toimesta.
Isoin vaikutus kylmätehoihin on ulkoyksikön koolla. RW-mallissa se on muistaakseni selvästi isompi kuin LN tai AP malleissa.
Toki RW:n sisäyksikön kennokokokin taitaa olla hiukan isompi kuten LN yksikössäkin on tuplakokoinen kenno AP verrattuna mutta AP ja LN välillä sillä ole tehoon tai hyötysuhteeseen kovin paljon vaikutusta koska LN malleissa puhallus on tehottomampi. LN mallin parempi pakkasteho tulee ulkoyksikön kennon koosta.
Multeissa koko ajatus että RW malli olisi jotenkin tehokkaampi ei pidä kutiansa koska ulkoyksikkö on jo sellaisenaan todella iso. RW-malleissa on karrikoiden sanottuna pistetty isompi ulkoyksikkö pakettiin. Toki siellä voi olla myös se kuristusshuntti erikokoinen koska isosta ulkoyksyköstä huolimatta tarkoitus ei olekaan ottaa huipputehoa sen enempää vaan vain ottaa isolla kennolla tehoa kylmemmässä ilmassa. Eli pyrkiä isommalla kennopinta-alalla pitämään kennon lämpötila korkeampana jolloin ulko ja sisäkennon lämpötilaero minimoituu. Tämä on tärkeää hyötyhsuhteen kannalta ja myös tehon kannalta. Suuri lämpötilaero vaatisi enemmän kompressoritehoa.
Muutes nyt kovilla pakkasilla hiukan lisää tehoa saa avaamalla sisäksikön luukun aivan kuin jos ottaisi ne pölyverkot imurointia varten pois. Toki ne verkotkin kannattaa nyt imuroida. Ideana on pitää virtausvastus pienenä jolloin isompi määrä ilmaa virtaa läpi jolloin sisäkennon lämpötila putoaa ja hyötysuhde kasvaa.
Jos ulkoyksikön päällä on joku puinen suojus niin ite ottaisin sen näillä pakkasilla pois koska ulkoyksikössä sama ilmavirtauksen maksimointi on oleellista.
Isoin vaikutus kylmätehoihin on ulkoyksikön koolla. RW-mallissa se on muistaakseni selvästi isompi kuin LN tai AP malleissa.
Toki RW:n sisäyksikön kennokokokin taitaa olla hiukan isompi kuten LN yksikössäkin on tuplakokoinen kenno AP verrattuna mutta AP ja LN välillä sillä ole tehoon tai hyötysuhteeseen kovin paljon vaikutusta koska LN malleissa puhallus on tehottomampi. LN mallin parempi pakkasteho tulee ulkoyksikön kennon koosta.
Multeissa koko ajatus että RW malli olisi jotenkin tehokkaampi ei pidä kutiansa koska ulkoyksikkö on jo sellaisenaan todella iso. RW-malleissa on karrikoiden sanottuna pistetty isompi ulkoyksikkö pakettiin. Toki siellä voi olla myös se kuristusshuntti erikokoinen koska isosta ulkoyksyköstä huolimatta tarkoitus ei olekaan ottaa huipputehoa sen enempää vaan vain ottaa isolla kennolla tehoa kylmemmässä ilmassa. Eli pyrkiä isommalla kennopinta-alalla pitämään kennon lämpötila korkeampana jolloin ulko ja sisäkennon lämpötilaero minimoituu. Tämä on tärkeää hyötyhsuhteen kannalta ja myös tehon kannalta. Suuri lämpötilaero vaatisi enemmän kompressoritehoa.
Muutes nyt kovilla pakkasilla hiukan lisää tehoa saa avaamalla sisäksikön luukun aivan kuin jos ottaisi ne pölyverkot imurointia varten pois. Toki ne verkotkin kannattaa nyt imuroida. Ideana on pitää virtausvastus pienenä jolloin isompi määrä ilmaa virtaa läpi jolloin sisäkennon lämpötila putoaa ja hyötysuhde kasvaa.
Jos ulkoyksikön päällä on joku puinen suojus niin ite ottaisin sen näillä pakkasilla pois koska ulkoyksikössä sama ilmavirtauksen maksimointi on oleellista.
Viimeksi muokattu:
Mihin perustuu tuo kommentti, että mitään tilaa ei lasketa kylmäksii? Itselläni on mökillä Gree multi-split, jossa kaksi sisäyksikköä. Toinen takkahuoneessa ja toinen makkarissa. Huoneet ovat erillään toisistaan, siksi multi-split. Talvisin takkahuon on päiväkäytössä ja makkari kylmillään koko taölven. Hyvin lämpiää takkahuone. Kytken ilp:n lämmittämään tuntia ennen kuin lähden mökille ja kun saavun perille, on lämpöä noin 12...14 asetta, jos on ollut yön yli 8 asteen ylläpitomoodissa. En muista manuaalissa olleen mitään ehtoa, että pitäisi molempien olla lämpimiä tiloja ja suunnilleen sama lämpö.
Onko Wilfa ihan oma pumppu vai jonkun merkin kopio?
Tässä multi Wilfa.
www.lampopumppukauppa.com
Tässä multi Wilfa.
DUO SPLIT | Lämpöpumppukauppa
www.lampopumppukauppa.com
Siis miten ei saa täysille?
Onko Wilfa ihan oma pumppu vai jonkun merkin kopio?
Tässä multi Wilfa.
DUO SPLIT | Lämpöpumppukauppa
Olisiko midea, kun mitään suorituskykyarvoja ei haluta paljastaa?
Kylmässä huoneessa oleva sisä yksikkö sitoo itseensä kylmä ainetta mikä on pois kylmäaine kierrosta mikä tekeesaman vaikutuksen kuin olisi kylmä aine vajaa. Ja siellä kylmässä huoneessa se kenno lämpeää vaikka sisäyksikkö on sammutettu.sen voi kokeilla vaikka kädellä kun ottaa suodattimen ensin edestä pois.
Joo, samat yhtä tyhjän kanssa olevat tiedot mideakin antaa. Tai no tuossa ei edes kerrota minkä vyöhykkeen SCOP tuo on. Yleensä se on keski-eurooppa, mutta voidaanhan tuossa vetää hieman kotiin päin ja ilmoittaa eteläeuroopan scop. Tuo keskieuroopan scopkin saadaan todella mairittelevaksi jos konee on optimoitu johonkin +7°C tienoille, ja tuottaa lämpöä siinä ihan valtavasti, se että hyötysuhde romahtaa kun mennään pakkaselle ei ole mikään katastrofi välttämättä sille SCOP lukemalle.. Tuon takiahan ne aina sen epäolennaisen keskieuroopan SCOP arvon antavatkin.
Minäkään en ymmärrä mitä tuossa tarkoitetaan. Jos ulkoyksikön teho (kuten omassa) on 6.5kW niin eihän siitä yhdellä 35-kokoisella sisäyksiköllä mitenkään saa täyttä tehoa ulos. Kaikilla sisäyksiköillä on maksimi oma kapasiteetti jonka ne voi ulkoyksikön kapasiteetista hyödyntää.