Nibe 410P LTO parannus??

[mikael]

Palstalla käydään paljon keskustelua kuinka huono LTO-laite Nibe on kovilla pakkasilla, mikä johtuu vain ja ainoastaan laitteen korkeasta jäteilman lämpötilasta verrattuna ulkoilman lämpötilaan?

Miksi jäteilmasta ei oteta talteen enempää energiaa? Jos pyöriväkennoinen LTO-kone pystyy puhaltamaan ulos pakkasilmaa, miksi samaa ei voisi tehdä niben kanssa.

Jäteilman ja tuloilman välille rakennettaisiin pyöriväkennoinen LTO-kenno, joka siirtäisi jäteilmassa olevaa energiaa tuloilmaan. Jäteilmassahan ei pitäisi olla suurta määrää kosteutta, joten kennon jäätymisen riskikin olisi kohtuullisen pieni? (Kompressorihan poistaa kosteutta suht tehokkaasti?) Ja tulopuolella lämpiävä ilman ei pitäisi kondensoitua?

Samalla olisi mahdollista pudottaa Nibe kovalla pakkasella huomattavasti pienemmille ilmavirroille, koska sulattelu ei enää hukkaisi järjettömästi energiaa. (Ei tietysti sallittua normien mukaan!)

Lisäplussana olisi mahdollisuus jäähdyttää tuloilmaa kesällä, toki kondenssista pitää huoletia.

Joku viisaampi voi tämän teorian kumota niin ei tarvitse lähteä prototyyppiä rakentamaan.. Tuleeko ongelma kennon jatkuvasta jäätymisestä vai mistä? Maallikkona tuntuisi että tälläisen suht yksinkertaisen pyöriväkennoisen "lisälaitteen" rakentaminen ei pitäisi olla mikään mahdoton temppu.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Pyöriväkennoisia muuten ei kehoteta ilmavirran osalta kuristettavan, menevät jäähän. Enerventin sivuilla on tästä etusivulla ukaasi.

Juttelin yhden entisen enerventin insinöörin kanssa joka oli mittaillut niiden kompura+pyöriväkennoisen yhdistelmää. Väitti että höyrystin kerää kosteuden ennen pyörivää kennoa ja siksi se ei jäädy. En jotenkin uskonut väitettä, pitäisi kai kilauttaa kaverille ja jatkaa väittelyä.

Mulla ei tule yhtään kosteutta tällä hetkellä höyrystimeltä, kaikki menee pihalle siitä läpi, sisäilma on niin kuivaa että kastepiste on pakkasen puolella. Jos siellä olisi höyrystimen jälkeen kenno joka on -15C niin sinne se kosteus lopulta jäisi, eikä höyrystimen jälkeinen jäteilman alhainen lämpö sitä enää sulattaisi, pelkäänpä pahoin.

Olen miettinyt että tuollaisessa systeemissä pitäisi olla joku ulkolämpötilan mukaan toimiva termostaatti, jolla Niben kompura lopulta vetäistään offille. Luulisin että hatusta vetäen hyvä lämpötilaraja voisi olla jossain siinä kun keskiarvo Niben jäteilman ja ulkoilman välillä litramäärillä painotettuna painuu pakkaselle. Eli jos Nibe puskee vaikka +4 asteista 80 litraa ulos, ja sisään tulee -4.5 asteista reilut 70 litraa, niin alkaisi olla aika laittaa Niben kompura talviunille. Tuon pitäisi olla ainakin suht turvallinen ratkaisu, luultavasti rajaa voisi vedättää enemmänkin pakkaselle.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Palstalla käydään paljon keskustelua kuinka huono LTO-laite Nibe on kovilla pakkasilla, mikä johtuu vain ja ainoastaan laitteen korkeasta jäteilman lämpötilasta verrattuna ulkoilman lämpötilaan?

Miksi jäteilmasta ei oteta talteen enempää energiaa? Jos pyöriväkennoinen LTO-kone pystyy puhaltamaan ulos pakkasilmaa, miksi samaa ei voisi tehdä niben kanssa.

Vaikka molemmat vehkeet puhaltaisivat samanlämpöistä jäteilmaa ulos olisi nibessä kompuran tehon verran huonompi LTO %.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Käyttämällä molempia sarjassa voisi päästä kylmempään jäteilman lämpötilaan kuin pelkällä pyöriväkennoisella.

Ekisin kommenttia LTO-prosentista ei kannata huomioida, koska hän ei osaa laskea LTO-prosenttia, ei vaikka iskisi ympäristöministeriön ohjeella päähän.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Käyttämällä molempia sarjassa voisi päästä kylmempään jäteilman lämpötilaan kuin pelkällä pyöriväkennoisella.

Ekisin kommenttia LTO-prosentista ei kannata huomioida, koska hän ei osaa laskea LTO-prosenttia, ei vaikka iskisi ympäristöministeriön ohjeella päähän.

Kaikki tietävän repomiehen kannattaa hieman päivittää tietojaan vaikka sitten sillä ympäristöministeriön ohjeella. /c020
Samalla voit vilaista tuota energiatodistusta missä vastaavan tekniikan omaava IV-kone LTO prosentteineen.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Kaikki tietävän repomiehen kannattaa hieman päivittää tietojaan vaikka sitten sillä ympäristöministeriön ohjeella. /c020

Kerro toki missä kohtaa LTO-prosentin laskemista otetaan se Niben kompura huomioon.. tai vaikka jälkilämmityspatteri, tai lattialämmityskaapelit, tai kattilan vastukset. Mää oon gauhian kiinnostunut.

Tosi kiva kun tulit taas vänkäämään vaikka jo kertaalleen lupasit lopettaa trollailusi..

Edit: linkitit näemmä jonkun raamatunmittaisen energiatodistuksen. Lämpimästi toivon, että suksit vittuun täältä jankuttamasta etsimään sitä kohtaa LTO-prosentin laskutoimituksista, jossa huomioidaan kompurateho. Ota sitten vaikka screenshotti ja ympäröi se kohta, ja linkitä se.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Kerro toki missä kohtaa LTO-prosentin laskemista otetaan se Niben kompura huomioon.. tai vaikka jälkilämmityspatteri, tai lattialämmityskaapelit, tai kattilan vastukset. Mää oon gauhian kiinnostunut.

Aloitetaanko ihan perusasioista eli mihin rakennuksessa menee lämmitysenergiaa?

1. Talon vaipan läpi johon kuuluu ikkunat, ovet, seinät, katot, lattiat ja ilmavuodot.
2. Ilmanvaihto

Miten kulutusta voidaan muuttaa?
1. Sisälämpötilaa nostamalla tai laskemalla
2. Ilmanvaihtoa lisäämällä tai pienentämällä
.......
1. Eristeitä/tiiviyttä parantamalla tai huonontamalla
2. Lisäämällä LTO-laite

Kaikki vielä ok?

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Sori mutta nyt ei koukkuun tartu kalaa.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Sori mutta nyt ei koukkuun tartu kalaa.

Mitä kohtaa et ymmärrä?

 

[kaupamees]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Aloitetaanko ihan perusasioista eli mihin rakennuksessa menee lämmitysenergiaa?

Kannattaa varmaan kaivaa ne ohjeet, miten pilpin osuus talon energiankulutukseen/tuottoon lasketaan. Kyllä osaat, jos vaan yrität.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Kannattaa varmaan kaivaa ne ohjeet, miten pilpin osuus talon energiankulutukseen/tuottoon lasketaan. Kyllä osaat, jos vaan yrität.

Toki osaan, mutta ne on valmiiksi ja virallisemmin laskettu tuossa energiatodistuksessa joka löytyy aikaisemmasta viestistä.
Todistuksessa on kerrottu koneen LTO prosentiksi 45%.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Edit: linkitit näemmä jonkun raamatunmittaisen energiatodistuksen. Lämpimästi toivon, että suksit vittuun täältä jankuttamasta etsimään sitä kohtaa LTO-prosentin laskutoimituksista, jossa huomioidaan kompurateho. Ota sitten vaikka screenshotti ja ympäröi se kohta, ja linkitä se.

Tässä.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Minä näen vain prosentin. Näytä laskutoimitus jossa huomioidaan kompressorin teho, sitähän minä tuossa ylempänä pyysin.

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Jos nyt palataan aiheeseen, eli miten PILPistä voisi saada enemmän hyötyä, niin höyrystimen lämpötilan pudottamisen ohella pitäisi yhden sijasta olla useampi kylmäaste, mikä tekee sitten PILPistä varsin monimutkaisen ja kalliin.

Ei ole termodynamiikan kannalta järkevää jäähdyttää huonelämpöinen poistoilma yhdellä jäähdytysasteella vaikkapa -15-asteen lämpötilaan ja yrittää sitten pumpata tuo lämpö takaisin. Toiminta olisi tehokkaampaa, jos 1. höyrystin toimisi vaikkapa +10 asteen lämpötilassa, seuraava +-0-asteessa, sitä seuraava -10-asteessa jne. Jos poistettua lämpöä käytetään tuloilman lämmittämiseen, sekin kannattaisi tehdä vaiheittain. Muuhun käyttöön taas eri piirit voisivat tuottaa joko suoraan tarvittavan lämpötilan kyseisen piirin lauhduttimessa tai sitten ne voitaisiin kytkeä kaskadiksi. Kylmemmät piirit pitäisi sulattaa kuumakaasulla ILPien tapaan.

PILP on monella tapaa kompromissi ja jos höyrystimen lämpötila alittaa sanottavasti 0-rajan, erkanevat kompromissin pohjana olevat reunaehdot toisistaan entistä jyrkemmin, jolloin saatu hyötykin ja pienemmäksi, kuin voisi periaatteessa odottaa.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Noita kaksivaiheisia koneitahan alkaa olla nyt markkinoilla. Enerventillä on joku greenair, vissiin aika tyyris peli. Siinä on kompressori ja sitten lisäksi kai tuo pyörivä kenno. Kompuralla ei kiskaista höyrystintä liian kylmäksi, ja ilma jatkaa matkaa pyörivälle kennolle. Periaatteessa tämä on se mitä Mikael tuossa aloituksessaan suunnittelee. Käytännössä noita on saatu toimimaan tuotekehittelyn tuloksena, mutta että toimisiko itse tehty yhdistelmä heittämällä kaikissa olosuhteissa, sitä ei moni tiedä.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Minä näen vain prosentin. Näytä laskutoimitus jossa huomioidaan kompressorin teho, sitähän minä tuossa ylempänä pyysin.

Poistoilmalämpöpumpun LTO hyötysuhde muuttuu ulkolämpötilan mukaan ja tuossa energiatodistuksessa on ilmoitettu vain vuosihyötysuhde.
Tuossa sivulla 23 kaava hyötysuhteen laskentaan. http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf

 

[kaupamees]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Ristivirtakenno jolla esilämmitetään tuleva ilma jäteilmalla ?

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Ristivirtakenno jolla esilämmitetään tuleva ilma jäteilmalla ?

Ennenkuin aletaan naittamaan koneita kannattaa laskea mahdollinen säästö.

Oletetaan vaikka, että asunnon ilmanvaihtoon kuluu 10000kWh/a.
Poistoilmalämpöpumpulla saadaan talteen 4500kWh
Ristivirtakennolla saadaan talteen 6000kWh
Pyörivällä saadaan talteen 8000kWh

Miten päin koneet kannattaa asentaa ja kannattaako niitä lainkaan asentaa peräkkäin?

 

[kaupamees]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Ennenkuin aletaan naittamaan koneita kannattaa laskea mahdollinen säästö.

Ei naiteta koneita, noita kennoja ja vaihtimia saa ilman koneitakin /a045b

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Ei naiteta koneita, noita kennoja ja vaihtimia saa ilman koneitakin /a045b

Joo saa varmasti, mutta miten päin kannattaa laittaa?

 

[kaupamees]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Joo saa varmasti, mutta miten päin kannattaa laittaa?

Mitä tarkoitat ?

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Mitä tarkoitat ?

Kumpi ensin kenno vai pilp?

 

[kaupamees]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Kumpi ensin kenno vai pilp?

Tulopuolella ensin kenno ja poistopuolella toisinpäin.

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Noita kaksivaiheisia koneitahan alkaa olla nyt markkinoilla. Enerventillä on joku greenair, vissiin aika tyyris peli. Siinä on kompressori ja sitten lisäksi kai tuo pyörivä kenno. Kompuralla ei kiskaista höyrystintä liian kylmäksi, ja ilma jatkaa matkaa pyörivälle kennolle. Periaatteessa tämä on se mitä Mikael tuossa aloituksessaan suunnittelee. Käytännössä noita on saatu toimimaan tuotekehittelyn tuloksena, mutta että toimisiko itse tehty yhdistelmä heittämällä kaikissa olosuhteissa, sitä ei moni tiedä.

Joskus pari vuotta sitten aloitin ketjun kysyäkseni, voisiko yksinkertaisesti asentaa roottori-LTO-koneen PILPin jatkeeksi (ilma siis ensin PILPiin, sitten roottorikoneen poistoon ja palaa rottorikoneen tulon kautta PILPiin, http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5507.0). Tulin tuolloin pessimistiseen käsitykseen jäätymisepäilyjen takia. Tuota olisi joka tapauksessa mielenkiintoista kokeilla. Roottorikoneeseen tuleva kuiva ulkoilmahan periaatteessa kuivattaa roottoriin tiivistyvän kosteuden, mutta tässä ollaan hyvin kriittisellä alueella, kun PILP on nostanut poistoilman lähelle 100% suhteellista kosteutta ja pudottanut poistoilman lämpötilan jo lähelle nollaa. Jos tuo roottoriosa pääsee jäätymään, on sen sulattelu hankalaa ja vaikeaa tehdä taloudellisesti.

 

[kaupamees]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Joskus pari vuotta sitten aloitin ketjun kysyäkseni, voisiko yksinkertaisesti asentaa roottori-LTO-koneen PILPin jatkeeksi (ilma siis ensin PILPiin, sitten roottorikoneen poistoon ja palaa rottorikoneen tulon kautta PILPiin). Tulin tuolloin pessimistiseen käsitykseen jäätymisepäilyjen takia. Tuota olisi joka tapauksessa mielenkiintoista kokeilla. Roottorikoneeseen tuleva kuiva ulkoilmahan periaatteessa kuivattaa roottoriin tiivistyvän kosteuden, mutta tässä ollaan hyvin kriittisellä alueella, kun PILP on nostanut poistoilman lähelle 100% suhteellista kosteutta ja pudottanut poistoilman lämpötilan jo lähelle nollaa. Jos tuo roottoriosa pääsee jäätymään, on sen sulattelu hankalaa ja vaikeaa tehdä taloudellisesti.

Pilpistä pitäisi siis nostaa puhallinnopeudet, että saa jäteilman reilummin plussalle ?

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Poistoilmalämpöpumpun LTO hyötysuhde muuttuu ulkolämpötilan mukaan ja tuossa energiatodistuksessa on ilmoitettu vain vuosihyötysuhde.
Tuossa sivulla 23 kaava hyötysuhteen laskentaan. http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf

Siellä on montakin kaavaa, joista oleelliselta näyttää talteenotetun energian kaava, jossa ei kyllä kompuraa näy missään. Väännä nyt rautalangasta laskutoimitus jossa todistat tämän väitteesi: "Vaikka molemmat vehkeet puhaltaisivat samanlämpöistä jäteilmaa ulos olisi nibessä kompuran tehon verran huonompi LTO %."

Ainakaan minun Pilppini ei puhalla tuota kompuran ottamaa energiaa mihinkään muuanne kuin veteen, mistä se päätyy ihan talon lämmittämiseen.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Pilpistä pitäisi siis nostaa puhallinnopeudet, että saa jäteilman reilummin plussalle ?

Käytännössä kyllä, tai sitten pitää PILPpiä joko pätkiä välillä pois päältä, taikka kylmällä sammuttaa kokonaan, kuten aiemmin esitin.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Siellä on montakin kaavaa, joista oleelliselta näyttää talteenotetun energian kaava, jossa ei kyllä kompuraa näy missään. Väännä nyt rautalangasta laskutoimitus jossa todistat tämän väitteesi: "Vaikka molemmat vehkeet puhaltaisivat samanlämpöistä jäteilmaa ulos olisi nibessä kompuran tehon verran huonompi LTO %."

Ainakaan minun Pilppini ei puhalla tuota kompuran ottamaa energiaa mihinkään muuanne kuin veteen, mistä se päätyy ihan talon lämmittämiseen.

Vaikka tuo kompuran energia jää veteen ei se LTO:n hyötysuhdetta nosta.

Tämän pitäis olla helppo ja ymmärrettävä esimerkki.
Poistoilmassa on tehoa verrattuna ulkoilmaan 2000W,

PILP saa talteen 45% = 900W+kompressori 500W = yhteensä 1400W eli 600W jäi vielä vajaaksi.
Käytetty sähköteho 500W, joka jää lämmitykseen.

Rotor saa talteen 80% = 1600W = yhteensä 1600W eli 400W jäi vielä vajaaksi.
Käytetty sähköteho 20W, joka jää lämmitykseen.

Molempiin tulee vielä puhaltimien kulutus päälle.

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Käytännössä kyllä, tai sitten pitää PILPpiä joko pätkiä välillä pois päältä, taikka kylmällä sammuttaa kokonaan, kuten aiemmin esitin.

Roottorin pysäyttäminenkin saattaisi silti toimia (ilman ilmamäärän lisäämistä tai PILPin pätkimistä). Ideana on vain saada poistoputki ainakin hetkeksi plussalle, jolloin vesi saadaan lorahtamaan jonnekin. Kennoa täytyy kumminkin pyörittää ajoittain hiljaisella nopeudella, jotta se saadaan sulamaan joka paikasta.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Vaikka tuo kompuran energia jää veteen ei se LTO:n hyötysuhdetta nosta.

Enhän minä PILPin talteenottokykyä paremmaksi väittänyt, sinun väitettäsihän tässä oltiin nyt todistamassa:

"Vaikka molemmat vehkeet puhaltaisivat samanlämpöistä jäteilmaa ulos olisi nibessä kompuran tehon verran huonompi LTO %"

Faktaa on, että jos molemmat vehkeet puhaltavat samanlämpöistä jäteilmaa ulos, poistoilmasta otetaan talteen sama määrä energiaa. PILP käyttää siihen enemmän energiaa, mutta se ei mene hukkaan, vaan kompuran energia otetaan talteen veteen.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Enhän minä PILPin talteenottokykyä paremmaksi väittänyt, sinun väitettäsihän tässä oltiin nyt todistamassa:

"Vaikka molemmat vehkeet puhaltaisivat samanlämpöistä jäteilmaa ulos olisi nibessä kompuran tehon verran huonompi LTO %"

Faktaa on, että jos molemmat vehkeet puhaltavat samanlämpöistä jäteilmaa ulos, poistoilmasta otetaan talteen sama määrä energiaa. PILP käyttää siihen enemmän energiaa, mutta se ei mene hukkaan, vaan kompuran energia otetaan talteen veteen.

Puhuttiin LTO%:sta, joka PILP:ssa riippuu ulkoilman lämpötilasta ja virtausnopeudesta.
Rotor ja kennokoneissa LTO% ei paljoa muutu lämpötilasta tai virtausnopeudesta.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Roottorin pysäyttäminenkin saattaisi silti toimia (ilman ilmamäärän lisäämistä tai PILPin pätkimistä). Ideana on vain saada poistoputki ainakin hetkeksi plussalle, jolloin vesi saadaan lorahtamaan jonnekin. Kennoa täytyy kumminkin pyörittää ajoittain hiljaisella nopeudella, jotta se saadaan sulamaan joka paikasta.

Luulisi että äärimmäisen hidas pyörimisnopeus takaa sen, että roottori sulaa, eikös?

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Puhuttiin LTO%:sta, joka PILP:ssa riippuu ulkoilman lämpötilasta ja virtausnopeudesta.
Rotor ja kennokoneissa LTO% ei paljoa muutu lämpötilan muuttuessa tai virtausnopeudesta.

Kerro lisää. Nyt siis LTO% heikkenee jo ulkoilman lämpötilan mukaan, vaikka molemmat koneet puhaltavat samanlämpöistä ilmaa ulos.

Siinä kohtaa kun ulkolämpötila muuttuu riittävästi, laitteet eivät enää puhalla samanlämpöistä ilmaa ulos. Mutta miten se LTO-% lasketaan "kompuran verran huonommaksi" silloin kun laitteet tosiaan puhaltavat samanlämpöistä ilmaa ulos?

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Olisiko PILP+hyöriväkennoisen naittamiseen siis ratkaisuna sellainen, että kompuran käydessä kennon pyörimistä hidastetaan riittävästi? Se heikentää pyörivän kennon toimintaa tietysti, mutta se toisaalta takaa myös ettei se jäädy.

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Luulisi että äärimmäisen hidas pyörimisnopeus takaa sen, että roottori sulaa, eikös?

Näin mielestäni on (samahan on, pysäytetäänkö hetkeksi ja käytetään lyhyt tovi, eli tehdään "PWM-periaatteella"). Toinen juttu on, että LTO-prosentti menee hyvin pieneksi, joten tuon toiminnon pitäisi jäädä vain hätävaraksi jonkinlaisen detektorin havaitessa sen tarpeelliseksi.

Voisi tuon sulatuksen myös tehdä jonkinlaisella glykolikiertoisella tai miksei jopa sähkövastuksella tehdyllä tuloilman esilämmityksellä.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Voisi tuon sulatuksen myös tehdä jonkinlaisella glykolikiertoisella tai miksei jopa sähkövastuksella tehdyllä tuloilman esilämmityksellä.

Kuulostaa ihan liian hankalalta verrattuna siihen, että laskee yksinkertaisesti pyörimisnopeutta. Pitäisi laskea jotenkin, missä kohtaa tuo hidastettu kierto menee kannattamattomaksi. Jotenkin tuntuu, että yksinkertaisinta olisi vain sammuttaa kylmällä kompura.

Tuo aiemmassa ketjussasi mainitsemasi puhallinten pitäminen pyöriväkennoisessa, tekee tuosta ikävän. Käytännössä saisi ostaa toimivan koneen, mikään nippa nappa kennon pyörittämiseen kykenevä romu ei kelpaa.

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Kerro lisää. Nyt siis LTO% heikkenee jo ulkoilman lämpötilan mukaan, vaikka molemmat koneet puhaltavat samanlämpöistä ilmaa ulos.

Siinä kohtaa kun ulkolämpötila muuttuu riittävästi, laitteet eivät enää puhalla samanlämpöistä ilmaa ulos. Mutta miten se LTO-% lasketaan "kompuran verran huonommaksi" silloin kun laitteet tosiaan puhaltavat samanlämpöistä ilmaa ulos?

Väännetään rautalangasta.

Virtausnopeus 30l/sec, jonka teho on 35W/K.
Ulkolämpötila -2
Sisälämpötila +20
Lämpötilaero 22-astetta
Teho 22K x 35W/K = 770W
PILP jäteilma +2,4, hukkaan menee 4,4-astetta -> 154W
770W - 154W = 616W => 616W-500W = 116W
=> Lämpöä saatiin talteen vain 116W+kompressori, joten LTO prosentiksi tulee 15% tuolla virtausnopeudella.
Virtausnopeutta lisäämällä LTO% paranee.

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Väännetään rautalangasta.

Virtausnopeus 30l/sec, jonka teho on 35W/K.
Ulkolämpötila -2
Sisälämpötila +20
Lämpötilaero 22-astetta
Teho 22K x 35W/K = 770W
PILP jäteilma +2,4, hukkaan menee 4,4-astetta -> 154W
770W - 154W = 616W => 616W-500W = 116W
=> Lämpöä saatiin talteen vain 116W+kompressori, joten LTO prosentiksi tulee 15% tuolla virtausnopeudella.
Virtausnopeutta lisäämällä LTO% paranee.

Vähennätkö sinä puolestaan omissa laskemissasi takassa polttamasi puut ja sähkövastusten viemän sähkön LTO-laitteesi talteenottamasta lämpömäärästä, kuten periaatteesi mukaisesti pitäisi?

 

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Vähennätkö sinä puolestaan omissa laskemissasi takassa polttamasi puut ja sähkövastusten viemän sähkön LTO-laitteesi talteenottamasta lämpömäärästä, kuten periaatteesi mukaisesti pitäisi?

Nyt en oikeen ymmärrä, miten tuo liittyy ilmanvaihtoon?

 

[kaupamees]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Mitä nyt en oikeen ymmärrä?

Niben toimintaa.