Espejot
Hyperaktiivi
Oliko sinulla ILP? Minä kuristin aikoinani olohuoneen ja keittion lattialämmöt jotta ILP saa kuormaa. Jos ILP:ä ei ole niin tuo ei ole vaihtoehto.
Nibe F470 menoveden raju sahaus (RATKAISTU!)
- Viestiketjun aloittaja Jamo70
- Aloituspäivämäärä
Oliko sinulla ILP? Minä kuristin aikoinani olohuoneen ja keittion lattialämmöt jotta ILP saa kuormaa. Jos ILP:ä ei ole niin tuo ei ole vaihtoehto.
Siis mistä tuota ohjataan? On ehkä ollut jo esillä, mutta kertaisitko vielä tilanteen tältä osin.
Espejot
Hyperaktiivi
Ilppi löytyy ja sitä kuristamistakin on nyt kokeiltu pelkästään olohuoneen ja keittiön osalta, mutta tuntuu olevan sekin aika hakuammuntaa ilman jakotukilla olevia virtausmittareita.
Välillä ne meni liikaa kiinni ja keittiön laattalattia pirun kylmäksi ja välillä tuntuvat jäävän liiaksi auki ja sitten huonelämpötila nousee niin kuin nyt jo vähän liikaa.
Sillä erillisshuntilla saan olohuoneen ja muut tilat kyllä just sopivaksi ja tuntuu pärjäävän jopa -14 asteen pakkasille hyvin, kun siitä shuntista säädetty niihin tiloihin noin 20 asteen minimimenovesi. Silloin lattia ei mene liian viileäksi ja ilpillä saa sopivat lisälämmöt torppaan. Tuolloin vain on muodostunut ongelmaksi ne märkätilat, vaikka niiden osalta kierrot ovat täysin auki ja sehän tässä on saanut niitä harmaita hiuksia aikaiseksi ja ihmetystä.
Mutta jääräpäänä en anna periksi ja haen niin pitkään, että löydän sen toivomani balanssin. Ehkä se on vain jostain hyvin pienestä säädöstä/niksistä kiinni, jota en vain ole ymmärtänyt...Ja jos sitä ei löydy, niin joku LVI-ammattilainen saa sitten tulla katsomaan noita systeemejä ja tekemään ratkaisuehdotuksia.
Tuo shunttisäädin joka tapauksessa sisältänee takaisinkytketyn PI-säätimen, joka sovittaa ulkolämpötilan ja menoveden lämpötilan keskenään. Integrointiaikavakio saattaa olla aivan liian lyhyt ja syyllinen kuvattuun heiluntaan (mihin viittaa sekin, että tilanne rauhoittuu, kun shunttisäädin on poissa pelistä).
Olen pitänyt sitä aiemmin niin loivalla käyrällä, ettei se lähde edes muuttamaan ulkolämpötilan mukaisesti. Ei lähtenyt muuttamaan edes tässä hiljattain olleessa -14 pakkasessa. On riittänyt vain se minimimenovesiasetus, joka ollut säädettynä noin 20 astetta. Eli eikös silloin sen aukiolo ole aikalailla vakio?
Espejot
Hyperaktiivi
Eli sinulla on kaksi käyrää, Nibessä oma ja automixissä oma? Ja automixissä loiva käyrä? Jos Nibeltä lähtevä menovesi heuluu niin paluuveden tai deltan pitäisi heilua kanssa? Tai ööö... kumpaa toi F470 säätikään, menoa vai palaavaa
Mutta säätöparametrien arvojen täytyy heilua kanssa jos Nibe kunossa ja mikä aiheuttaa niiden heilunnan... kaiken järjen mukaan automix? Atomixiin saisi huoneaturin...
Viimeksi muokattu:
Eli sinulla on kaksi käyrää, Nibessä oma ja automixissä oma? Ja automixissä loiva käyrä? Jos Nibeltä lähtevä menovesi heuluu niin paluuveden tai deltan pitäisi heilua kanssa? Tai ööö... kumpaa toi F470 säätikään, menoa vai palaavaa
Mutta säätöparametrien arvojen täytyy heilua kanssa jos Nibe kunossa ja mikä aiheuttaa niiden heilunnan... kaiken järjen mukaan automix? Atomixiin saisi huoneaturin...
Kyllä. Kaksi erillistä käyrää ja sillä Automixillä loivempi käyrä sen ilpin takia.
Heiluntaa on niin meno- ja paluuvedessä. Paluussa ei niin isoa kuin menossa.
Mun käsitykseni mukaan F470 säätää menon mukaan...tai siinä käsityksessä olen ollut ainakin.
Ja vaikka se Automix on ollut manuaalisesti säädettynä nyt täysin auki, niin on sitä heiluntaa silti enemmän verrattuna esim. vanhempieni samanlaiseen koneeseen.
Ohessa kuvat samalta ajanjaksolta. Kummassakin sama softaversio ja vastusteho sallittuna max 5,6kw.
Vanhemmat:
https://photos.app.goo.gl/ALkXruZ97qZVUXkx7
Oma:
https://photos.app.goo.gl/ERRe4tXUyctGC1F87
Sinänsä tuo heilunta ei ole enää niin pahaa Niben ilmauksen jälkeen. Lähinnä ollut sitä, että se menovesi tahtoo jäädä niin pitkiä aikoja alle Niben laskeman menoveden, kun AutoMixillä kuristettu toiselle jakotukille menevää linjaa. Jäänyt siis pitkiä aikoja 2-3 astetta alle pyydetyn.
Ohessa kuvat samalta ajanjaksolta. Kummassakin sama softaversio ja vastusteho sallittuna max 5,6kw.
Vanhemmat:
https://photos.app.goo.gl/ALkXruZ97qZVUXkx7
Oma:
https://photos.app.goo.gl/ERRe4tXUyctGC1F87
Sinänsä tuo heilunta ei ole enää niin pahaa Niben ilmauksen jälkeen. Lähinnä ollut sitä, että se menovesi tahtoo jäädä niin pitkiä aikoja alle Niben laskeman menoveden, kun AutoMixillä kuristettu toiselle jakotukille menevää linjaa. Jäänyt siis pitkiä aikoja 2-3 astetta alle pyydetyn.
Espejot
Hyperaktiivi
Mikä on kiertopumpun asetus... toisaalta ei vaikutusta jos ei termareita missään? Pysyykä menon ja paluun delta vakiona vai heiluuko sekin?
Viimeksi muokattu:
Myönnän tyhmyyteni ja en ymmärrä mitä tarkoitat menon ja paluun deltalla? Erotustako tarkoitat?
Jos niiden erotusta tarkoitat, niin se menovesi putoaa kyllä enemmän toisinaan lähemmäksi sitä paluuveden lämpötilaa. Ovat siis hetkittäin lähellä toisiaan, kun menovesi notkahtaa.
Niben oma kiertovesipumppu on ollut vakiopainekäyrällä 3 ja 2. Kumpaakin on kokeiltu ja nyt kokeilen vielä ykkösellä.
Toinen kiertovesipumppu Automixin jälkeen on ollut koko ajan nopeudella 2.
Espejot
Hyperaktiivi
On lämpimämpää koska osa menosta palautuu suoraan paluuseen nostaen paluun läpötilaa jolloin myös delta pienenee. Oletko katsonut logitiedosta mihinkä arvoon Niben menovesi reagoi kun heiluu?
Se menovesi reagoi aina silloin kun käyttöveden täyttö tulee kuvioihin. Ensin notkahtaa ja sitten ampuu yli lasketun reilusti, jonka jälkeen taas notkahtaa.
Kun jakotukki 1:lle menevä linja on kuristettuna, niin käyttöveden lämpötila pysyy raja-arvoissa pitkään ja syystä tai toisesta alkaa se menoveden lämpötila vajoamaan, mutta kompura ei jaksa nostaa kuin sinne noin 27 asteeseen. Vastus tulee avuksi vasta silloin, kun käyttövesi putoaa alle 45 asteen. Käyttövesi on säästöasetuksella (45-51). Siis Nibe ei välitä hölkäsen pöläystäkään menovedestä, vaikka se on pitkiä aikoja sen 2-3 astetta alle pyydetyn.
Tästä taisi tulla Jamon testinurkka...
Tein päivällä muutokset, kun alkoi hirvittämään se suuri kulutus pikkupakkasilla.
Toistaiseksi nyt näyttää vielä erittäin hyvältä ja lupaavalta, mutta niin se on näyttänyt monta kertaa aiemminkin kokeiluissani.
Leuka vedetään rintaan varmaan taas sitten, kun nuo pakkaset tuosta kiristyy ja alkaa seilailu.
Mitä tein nyt siis?
1. Automix kuristukset takasin päälle ja minimimenovesiasetukseksi taas 20C
2. Niben kiertovesipumppu pudotus nopeudelle 1.
3. Sähkövastus maximin muutos 5,6kw -> 2kw
4. Siirtoaika 15min -> 30min
5. Tulo- ja poistoilman pienennys 5% kumpaakin.
6. Tuloilmaruuvin hienosäätöä
Ja melkoinen ero on nyt jo käyttöveden lämpötilojen pysymisessä!
Myös menovesi on pysynyt nyt melko vakaana ja lähellä pyydettyä.
Katsellaan mitä tuleman pitää ja nyt oikein toivon pakkasten kiristyvän, että näen miten tuo masiina reagoi.
Kuvaliitteessä pystyviivan kohdalla tehty muutokset.
Tein päivällä muutokset, kun alkoi hirvittämään se suuri kulutus pikkupakkasilla.
Toistaiseksi nyt näyttää vielä erittäin hyvältä ja lupaavalta, mutta niin se on näyttänyt monta kertaa aiemminkin kokeiluissani.
Leuka vedetään rintaan varmaan taas sitten, kun nuo pakkaset tuosta kiristyy ja alkaa seilailu.
Mitä tein nyt siis?
1. Automix kuristukset takasin päälle ja minimimenovesiasetukseksi taas 20C
2. Niben kiertovesipumppu pudotus nopeudelle 1.
3. Sähkövastus maximin muutos 5,6kw -> 2kw
4. Siirtoaika 15min -> 30min
5. Tulo- ja poistoilman pienennys 5% kumpaakin.
6. Tuloilmaruuvin hienosäätöä
Ja melkoinen ero on nyt jo käyttöveden lämpötilojen pysymisessä!
Myös menovesi on pysynyt nyt melko vakaana ja lähellä pyydettyä.
Katsellaan mitä tuleman pitää ja nyt oikein toivon pakkasten kiristyvän, että näen miten tuo masiina reagoi.
Kuvaliitteessä pystyviivan kohdalla tehty muutokset.
Liitetiedostot
Huomattu on, mutta sitä olen ihmetellyt miksi se lopulta jää laahaamaan sen jopa 2-3 astetta alle pyynnin. Eli siellä pysyy niin kauan, kunnes tulee taas seuraava kerta käyttöveden täytölle.
Niiden muutosten jälkeen tuo on nyt jaksanut pitää pelkällä kompuralla pyydettyä lähes 30 asteista menovettä jo yli neljä tuntia. Ohhoh, mitä on tapahtunut vai onko hetkellinen häiriö vain...?
Pakkasta ulkona vajaat -5 astetta.
Ja jos joku sanoo, että turhan korkea menovesi, niin tuota tasoa se vaan on meillä pidettävä, jos mielii saada märkätilat pysymään halutussa noin 22C. Ja tuota menovettähän ajetaan nyt vain siis märkätiloihin pääasiassa ja muualle vain sitä noin 20 asteista.
https://photos.app.goo.gl/n1dAmp9jZbgKcRbe7
Pakkasta ulkona vajaat -5 astetta.
Ja jos joku sanoo, että turhan korkea menovesi, niin tuota tasoa se vaan on meillä pidettävä, jos mielii saada märkätilat pysymään halutussa noin 22C. Ja tuota menovettähän ajetaan nyt vain siis märkätiloihin pääasiassa ja muualle vain sitä noin 20 asteista.
https://photos.app.goo.gl/n1dAmp9jZbgKcRbe7
Täällä on menovesi 31 astetta. Ei se mielestäni korkea ole, tuntuu edes vähän märkätilojen lattiat lämpöiseltä.
Sitten taas mulla laskee 7 astetta palaava vesi, tällä hetkellä paluuveden lämpötila on 23,6 astetta.
Nyt tällä hetkellä tuo käki kukkuu just niin kuin olen hakenutkin! 
Yli kuusi tuntia mennyt ja käyttövesi laskee tosi hitaasti/maltillisesti ja menovesi pysynyt kokoajan pyydetyssä pakkasista huolimatta ja ilman vastuksia. Puuh, kädet ristiin, että nyt siinä olisi tapahtunut ”ihmeparantuminen”
Yli kuusi tuntia mennyt ja käyttövesi laskee tosi hitaasti/maltillisesti ja menovesi pysynyt kokoajan pyydetyssä pakkasista huolimatta ja ilman vastuksia. Puuh, kädet ristiin, että nyt siinä olisi tapahtunut ”ihmeparantuminen”
Liitetiedostot
Mielenkiintoista! Kaksi vakiopainesäätöistä kiertopumppua yhteisen shunttiventtiilin jakamien kiertopiirien kautta pystyy totta puhuen "taikomaan" aika erikoisiakin ilmiöitä: vesi ei tietyissä tilanteissa ehkä kierräkään siististi priimäärilenkistä shuntin kautta sekundäärilenkkiin, vaan toisiolenkin kierto saattaa kääntyä shuntin kylmässä haarassa päinvastaiseksi (jolloin lämmin vesi primäärilenkistä oikaisee tuota kautta suoraan paluuseen).
Tuota kysymystä kannattaisi ehkä pohtia tarkemmin ja tutkiskella käsin putkien pinnalta häiriön esiintyessä.
Itse totesin noita ilmiöitä, kun kokeilin aikoinaan erilaisia kytkentöjä kaukolämmöllä lämmitetyn veden ja pienellä lämpöpumpulla lämmitetyn haaleamman veden yhdistämiseksi.
Pitkän ja sinnikkään taistelun jälkeen taidan nostaa nyt kädet ylös voiton merkiksi!
Nyt muutaman käyttöveden täytön ja kierron jälkeen uskallan jo sanoa, että koneen toiminta näyttää nyt vihdoinkin normaalilta.
Pienillä ja ilmeisen oikeilla muutoksilla sain kuin sainkin tämän masiinan toiminaan niin kuin olen olettanut ja halunnutkin sen toimivan. Työvoitto ja voi tätä onnistumisen riemua!
Olen pitkään yrittänyt ymmärtää koneen antamaa dataa ja tulkita täällä annettuja vinkkejä, mutta aika pitkään se otti ennen kuin löysin ne pienet asiat, joilla kone alkoi toiminaan toivotun mukaisesti. Aika pienistä asioista se lopultakin oli kiinni!
Viimeisimpien muutosten jälkeen otin oikein ajan kanssa tarkkaillen koneen toimintaa ja mitä se tekee missäkin vaiheessa. Vaihe vaiheelta koneen toimintaa seuratessani ymmärsin paremmin miksi ja mitä tapahtuu milloinkin sekä mikä vaikuttaa mihinkäkin.
Seuraavia huomioita hieman pohdittavaksi:
Ohjelmallisesti laitteessa voisi olla hieman parantamisen varaa, sillä liian suurella vastusteholla näyttäisi siltä, että käyttöveden täyttö tehdään liian nopeasti ja tehokkaasti. Liian nopeasti nostettu käyttövesi sähkövastuksella aiheuttaa sen, ettei kompressorin anturi pysy mukana ja se ei ehdi lämmetä riittävästi ylläpitääkseen lämmityksessä käytettävää menovettä sen jälkeen, kun käyttöveden täyttö on valmis. Tämä siis oma tulkinta ja arvio.
Vastustehon pudotuksella huomasin kompressorin anturin lämpötilan nousevan aiempaa korkeammaksi. Lisäksi se putosi yhdessä sähkövastusanturin kanssa maltillisemmin sen jälkeen, kun käyttövesi oli valmis, jääden 33 asteeseen, jonka jälkeen menovesi pysyi jatkuvasti pyydetyssä lähes 30 asteen lämpötilassa pelkällä kompressorilla ajettuna.
Auttoiko näiden maltillisempaan pudotukseen nyt sitten kiertovesipumpun nopeuden muutos hitaammaksi vai ilmanvaihdon tehojen pudotus, niin sitä en osaa vielä sanoa.
Nyt vain vastaan tulee kompressorin käyntiaika, höyrystimen lämpötila ja ilmanvaihdon tehot. Ne on saatava optimoitua niin, ettei kone ehtisi menemään sulatuksen puolelle ennen käyttöveden täytön valmistumista.
Pudotin aluksi vastustehon 5,6kw -> 2,0kw, mutta nostin sen sulatukselle menemisen takia (aivan lähellä ennen käyttöveden valmistumista) 2,0 -> 4,7kwh.
Nyt pitää enää kikkailla joko vastusteholla tai sitten ilmanvaihdon tehoilla, että hyötysuhde saadaan optimaaliseksi.
Nyt menovesi on pysynyt huomattavan paljon paremmin pyydetyssä ja käyttövesi laskee todella hitaasti ja maltillisesti, kompuran jaksaessa ylläpitää tasaista menoveden lämpötilaa. Kompura käy pitkiä aikoja ja ainakin tällä hetkellä myös höyrystin sekä jäteilma pysyy juuri ja juuri kurissa siinä ihan nollan lähellä. Pienemmällä vastusteholla myös sahaukset ovat huomattavan paljon maltillisempia käyttöveden täytön yhteydessä. Lisäksi vastuksia käytetään nyt aiempaa paljon vähemmän ja pienemmällä teholla!
Yksi ehkä oleellisesti vaikuttava tekijä on myös huonelämpötila. Pidin aiemmin huonelämpötilaa noin 21,5-22,0 välissä. Nyt kun annoin ilpin pitää huonelämpöä noin 22,5 asteessa, niin se mahdollistaa paremman hyödyn myös poistoilmasta otettavalle energialle. Siispä ei kannata ehkä pyrkiä turhan alhaiseen huonelämpötilaan? Makuuhuoneen lämmöt saa talvella pidettyä hieman viileämpänä, kun vaan sulkee sen oven, eikä anna ilpin nostaa sen huoneen lämpöä turhaan.
Liitteenä vielä dataa, josta havaittavissa selkeä muutos sähkövastusanturissa sekä kompuran anturissa ja menoveden lämpötilassa. Ne jäivät aiempaa huomattavan paljon ylemmäs käyttöveden täytön ja vastusten päällä olon jälkeen, eivätkä anturien arvot laskeneetkaan enää alle pyydetyn menoveden, pysyen korkeammalla laskettua menolämpötilaa. Nämä käsittääkseni auttoivat nyt pitämään yllä haluttua menovettä tasaisemmin.
Eilen klo 13 aikoihin tehtyjen muutosten jälkeen sähkövastukset ovat käyneet apuna vain 0,2h ja sekin aiempaa pienemmällä teholla. Pakkasta on tänä aikana ollut kuitenkin sellaiset -4 - 6 astetta.
@kotte voi olla hyvinkin oikeassa siinä, että ongelmana mulla on voinut olla myös se, että kaksi vakiopainepumppua ovat sekoittaneet kiertoa. Pienellä kikkailulla kierto lähti nyt ehkä pelaamaan toivotulla tavalla ja se oli kenties myös yksi suurimmista tekijöistä tämän ongelman ratkaisussa?
Nyt on voittaja olo, kun pitkän taistelun ja pohdiskelun jälkeen sain tämän toimimaan huomattavasti paremmin kuin koskaan aiemmin.
Nämä säädöt menee nyt kirjattuna Niben kylkeen, niin ei tarvitse vuoden päästä talvella arpoa ja miettiä, että mitkä ne hyvät talvisäädöt olikaan.
Iso kiitos teille aktiivisille vinkkien antajille. Ilman tätä foorumia en olisi ehkä osannut hakea ja paikallistaa ongelmaa itse.
Olette olleet suureksi avuksi ja kiitos siis teille!
Nyt muutaman käyttöveden täytön ja kierron jälkeen uskallan jo sanoa, että koneen toiminta näyttää nyt vihdoinkin normaalilta.
Pienillä ja ilmeisen oikeilla muutoksilla sain kuin sainkin tämän masiinan toiminaan niin kuin olen olettanut ja halunnutkin sen toimivan. Työvoitto ja voi tätä onnistumisen riemua!
Olen pitkään yrittänyt ymmärtää koneen antamaa dataa ja tulkita täällä annettuja vinkkejä, mutta aika pitkään se otti ennen kuin löysin ne pienet asiat, joilla kone alkoi toiminaan toivotun mukaisesti. Aika pienistä asioista se lopultakin oli kiinni!
Viimeisimpien muutosten jälkeen otin oikein ajan kanssa tarkkaillen koneen toimintaa ja mitä se tekee missäkin vaiheessa. Vaihe vaiheelta koneen toimintaa seuratessani ymmärsin paremmin miksi ja mitä tapahtuu milloinkin sekä mikä vaikuttaa mihinkäkin.
Seuraavia huomioita hieman pohdittavaksi:
Ohjelmallisesti laitteessa voisi olla hieman parantamisen varaa, sillä liian suurella vastusteholla näyttäisi siltä, että käyttöveden täyttö tehdään liian nopeasti ja tehokkaasti. Liian nopeasti nostettu käyttövesi sähkövastuksella aiheuttaa sen, ettei kompressorin anturi pysy mukana ja se ei ehdi lämmetä riittävästi ylläpitääkseen lämmityksessä käytettävää menovettä sen jälkeen, kun käyttöveden täyttö on valmis. Tämä siis oma tulkinta ja arvio.
Vastustehon pudotuksella huomasin kompressorin anturin lämpötilan nousevan aiempaa korkeammaksi. Lisäksi se putosi yhdessä sähkövastusanturin kanssa maltillisemmin sen jälkeen, kun käyttövesi oli valmis, jääden 33 asteeseen, jonka jälkeen menovesi pysyi jatkuvasti pyydetyssä lähes 30 asteen lämpötilassa pelkällä kompressorilla ajettuna.
Auttoiko näiden maltillisempaan pudotukseen nyt sitten kiertovesipumpun nopeuden muutos hitaammaksi vai ilmanvaihdon tehojen pudotus, niin sitä en osaa vielä sanoa.
Nyt vain vastaan tulee kompressorin käyntiaika, höyrystimen lämpötila ja ilmanvaihdon tehot. Ne on saatava optimoitua niin, ettei kone ehtisi menemään sulatuksen puolelle ennen käyttöveden täytön valmistumista.
Pudotin aluksi vastustehon 5,6kw -> 2,0kw, mutta nostin sen sulatukselle menemisen takia (aivan lähellä ennen käyttöveden valmistumista) 2,0 -> 4,7kwh.
Nyt pitää enää kikkailla joko vastusteholla tai sitten ilmanvaihdon tehoilla, että hyötysuhde saadaan optimaaliseksi.
Nyt menovesi on pysynyt huomattavan paljon paremmin pyydetyssä ja käyttövesi laskee todella hitaasti ja maltillisesti, kompuran jaksaessa ylläpitää tasaista menoveden lämpötilaa. Kompura käy pitkiä aikoja ja ainakin tällä hetkellä myös höyrystin sekä jäteilma pysyy juuri ja juuri kurissa siinä ihan nollan lähellä. Pienemmällä vastusteholla myös sahaukset ovat huomattavan paljon maltillisempia käyttöveden täytön yhteydessä. Lisäksi vastuksia käytetään nyt aiempaa paljon vähemmän ja pienemmällä teholla!
Yksi ehkä oleellisesti vaikuttava tekijä on myös huonelämpötila. Pidin aiemmin huonelämpötilaa noin 21,5-22,0 välissä. Nyt kun annoin ilpin pitää huonelämpöä noin 22,5 asteessa, niin se mahdollistaa paremman hyödyn myös poistoilmasta otettavalle energialle. Siispä ei kannata ehkä pyrkiä turhan alhaiseen huonelämpötilaan? Makuuhuoneen lämmöt saa talvella pidettyä hieman viileämpänä, kun vaan sulkee sen oven, eikä anna ilpin nostaa sen huoneen lämpöä turhaan.
Liitteenä vielä dataa, josta havaittavissa selkeä muutos sähkövastusanturissa sekä kompuran anturissa ja menoveden lämpötilassa. Ne jäivät aiempaa huomattavan paljon ylemmäs käyttöveden täytön ja vastusten päällä olon jälkeen, eivätkä anturien arvot laskeneetkaan enää alle pyydetyn menoveden, pysyen korkeammalla laskettua menolämpötilaa. Nämä käsittääkseni auttoivat nyt pitämään yllä haluttua menovettä tasaisemmin.
Eilen klo 13 aikoihin tehtyjen muutosten jälkeen sähkövastukset ovat käyneet apuna vain 0,2h ja sekin aiempaa pienemmällä teholla. Pakkasta on tänä aikana ollut kuitenkin sellaiset -4 - 6 astetta.
@kotte voi olla hyvinkin oikeassa siinä, että ongelmana mulla on voinut olla myös se, että kaksi vakiopainepumppua ovat sekoittaneet kiertoa. Pienellä kikkailulla kierto lähti nyt ehkä pelaamaan toivotulla tavalla ja se oli kenties myös yksi suurimmista tekijöistä tämän ongelman ratkaisussa?
Nyt on voittaja olo, kun pitkän taistelun ja pohdiskelun jälkeen sain tämän toimimaan huomattavasti paremmin kuin koskaan aiemmin.
Nämä säädöt menee nyt kirjattuna Niben kylkeen, niin ei tarvitse vuoden päästä talvella arpoa ja miettiä, että mitkä ne hyvät talvisäädöt olikaan.
Iso kiitos teille aktiivisille vinkkien antajille. Ilman tätä foorumia en olisi ehkä osannut hakea ja paikallistaa ongelmaa itse.
Olette olleet suureksi avuksi ja kiitos siis teille!
Liitetiedostot
Hieno homma Jamo että sait koneen toimimaan. Täällä painitaan saman ongelman kanssa. Täällä samanlainen erillis shunttaus joka hoitaa muita tiloja paitsi psh ja KHH. Lämmityksen menovesi sahaa ihan älyttömästi, on ilmattu konetta ja säädetty kv pumppuja ja oumannia. Mutta ei ole auttanut. Tuntuu että toi erillis shunttaus pilaa ton kierron jotenkin...
Joo kyllä se erillinen shuntti ja kv-pumppu sotkevat tuota systeemiä jotenkin. Siihen lopputulokseen minäkin tulin.
Jos sulta löytyy niistä muista tiloista ilppi, niin kokeile asettaa Oumanin käyrä niin pienelle, ettei se lähde muuttelemaan ulkolämpötilan mukaan ja aseta sillä vain minimimenovesi. Näin pysyy se Ouman shuntti "vakiona". Lisäksi pudotat Niben kv-pumpun nopeutta (Vakiopaine, nopeus 1) ja pudotat Niben vastustehoa alemmaksi. Ne auttoivat minulla ja nyt kone on rokannut sen jälkeen niin kuin sen olettaakin rokkaavan.
Eikö siitä Oumanista löydy käyrän säätöä ja minimimenoveden säätöä?
Mulla oli edellisessä talossa öljylämmitys ja Ouman. Sillä ainakin pystyi asettamaan eri käyrän ja minimit.
Eli jos löytyy, niin kokeile laittaa se Oumanin käyrä niin loivaksi, ettei se ala säätelemään ja asetat minimimenovedeksi sellaisen, ettei lattiat vedä turhan kylmiksi muissa tiloissa.
Mulla nimittäin tuo AutoMix näyttäisi olevan vain hivenen raollaan nyt kovemmillakin pakkasilla ja se ei lähde aukomaan.
Mulla oli edellisessä talossa öljylämmitys ja Ouman. Sillä ainakin pystyi asettamaan eri käyrän ja minimit.
Eli jos löytyy, niin kokeile laittaa se Oumanin käyrä niin loivaksi, ettei se ala säätelemään ja asetat minimimenovedeksi sellaisen, ettei lattiat vedä turhan kylmiksi muissa tiloissa.
Mulla nimittäin tuo AutoMix näyttäisi olevan vain hivenen raollaan nyt kovemmillakin pakkasilla ja se ei lähde aukomaan.
bebePILPpaaja
Jäsen
Mikä asetus erityisesti sai menoveden pysymään lasketussa? Itsellä sama ongelma, että aina sen about 3 astetta matalampi kuin laskettu. Toisaalta ei haittaa, koska olohuoneen lämpö on joka tapauksessa asettunut haluttuun 21 asteeseen, mutta sitten häiritsee se, että jos se menovesi nyt jostain syystä laskis enemmänkin tai menisi laskettuun.
- Itsellä vesipumpussa kaikki valot päällä eli täysillä?
- Yöllä 0-5 käyttöveden lämmitys 63 asteeseen (koska ei mene enempään) ja lämpökäytä astetta isompi 3-7 (asunnon lattian lämmitys halvoilla tunneilla ja aamusuihkua varten).
- Käyttöveden lämmitys 06-24 kieletty
- lämpökäyrä -30 on 32, -20 on 31, -10 on 30, -0 on 29 ja 10 on 26 (2 astetta pienempikin lämpö riittäisi mutta ohjelmoitu liian ylös kun on jäljessä)
- poistolämpö 19-20 luokkaa kun toimisto on 15 astetta ja makkari 16 astetta, mutta pesuhuone ja olkkari lämpimämpi.