Luultavasti juurikin byrokraattien vaatimuksiin on kangistuttu. Toki rakentamisen laadusta löydettiinkin jotain sanomista välillä, mutta oliko siellä nyt sitten oikeasti esimerkiksi heikkoja hitsauksia määrissä sitten kuitenkaan? Automaatiojärjestelmä kai sitten bugasi oikein tosissaan, ja nytkin sen ohjelmistoa päivitettiin muutaman päivän ajan.
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Onhan tämä täysin uutta teknologiaa tai oli kun ensimmäisenä maailmassa alettiin rakentamaan. Kiinaan valmistuneissa tuskin on noudatettu yhtä tiukkaa valvontaa, jonka tarpeellisuutta voi tietty spekuloida. Vanhanmallisia olisi varmaan saanut triplamäärän puoleen hintaan tai jotain.
pökö
Hyperaktiivi
Eikös OL3 ole ensimmäinen laatuaan?
Se hidastaa toteuttamista ja STUK myös osaltaan koska haluaa turvallisen laitoksen
Kiinalaiset rakensi kaksi samanlaista, tai hieman isompaakin alle 10 vuodessa, ovat jo täydessä tuotannossa.
Eikö toisessa yksikössä ollut jotain ongelmia, onko päällä vieläkään.
Tai sanottaisiinko, että ranskalaiset rakensivat Kiinaan ja heille kelpasi. Onhan tuolta käsittääkseni aportoitu tapahtumista, jotka saattavat pahimmillaan johtaa koko laitoksen lopulliseen romuttumiseen eikä tuotanto ole ollut ollenkaan täyttä koko aikaa,
Teknologian uutuudesta voi olla montaa mieltä. Eihän näissä mitään olennaista eroa itse reaktorin rakenteessa tai toimintaperiaatteessa ole. Pientä hienosäätöä ja lisää erilaisia turvallisuusjärjestelmiä. Samaa 1950-luvun tekniikkaa pohjimmiltaan.Onhan tämä täysin uutta teknologiaa tai oli kun ensimmäisenä maailmassa alettiin rakentamaan. Kiinaan valmistuneissa tuskin on noudatettu yhtä tiukkaa valvontaa, jonka tarpeellisuutta voi tietty spekuloida. Vanhanmallisia olisi varmaan saanut triplamäärän puoleen hintaan tai jotain.
Onhan tuossa selkeästi suurempi reaktoriteho ja hyötysuhde. Hyötysuhteen nostamiseksi on pitänyt nostaa painetta ja lämpötilaa. Kaikki nuo tuovat lisähaasteita. Oishan se mukava, jos pääsisi vielä paljon korkeampiin lämpötiloihin. OL3:n 330 C tuottaa vasta 37% hyötysuhteen. Muilla lämpövoimaloilla lämpötilat ja hyötysuhteet ovat merkittävästi korkeampia.
Oikein arvattu. Lauantaina ajetaan alas ja käppyröissä pari viikkoa nollatehoa.
Hienosti menee koekäyttö!
Meneekö tuo STUKin vaatimuksesta vai omasta päätöksestä?
Mikähän nyt on ollut vialla? Keväällähän jo ehdittiin päästä yli 800 MW:n. Nyt piiitkän seisokin jälkeen ajettiin muutama päivä 430 MW.
jussipa
Aktiivinen jäsen
Vähän automaatiopäivitystä vaan: https://www.tvo.fi/ajankohtaista/ti...atehdaanturbiinipuolenautomaatiopaivitys.html
Aika erikoista. Mitä ehdittiin huomata 430 MW tasaisessa ajossa, jota ei oltu jo huomattu keväällä?
Onpahan melkoinen automaatiohässäkkä, kun sitä pitää viikkotolkulla päivittää. Epäilemättä tuolla on tehty mahdollisimman hienoa ja monimutkaista mahdollisimman yksinkertaisen sijasta, ja "nyt kävi näin".
Olen silti optimisti ja uskon laitoksen starttaavan keväällä. Isompi roisto on Fortum joka seisottaa voimaloitaan. Ensin saadaan maksaa johdon ottamat Uniper-riskit, ja nyt sitten vielä laitosten seisottaminen siihen päälle kohonneena sähkön hintana. Ei hyvänen aika sentään, eikö noilla johtajilla ole minkäänlaista moraalia?
Olen silti optimisti ja uskon laitoksen starttaavan keväällä. Isompi roisto on Fortum joka seisottaa voimaloitaan. Ensin saadaan maksaa johdon ottamat Uniper-riskit, ja nyt sitten vielä laitosten seisottaminen siihen päälle kohonneena sähkön hintana. Ei hyvänen aika sentään, eikö noilla johtajilla ole minkäänlaista moraalia?
pökö
Hyperaktiivi
Veit juuri ajatuksiani sanoiksi molemmissa asioissa
Omistajaohjausta voisi nyt harjoittaa, työkaluksi riittäisi kenkä.
Tuo laitos on vanhempi kuin Kiinan Taishanin ykkösyksikkö, jonka kanssa kaikki näytti ensin menevän hienosti. Sitten tuli takapakkia ja laitos on tainnut sen jälkeen seistä jo lähes kaksi vuotta tuottamatta mitään.
No ei ole. Olin muutaman vuoden Fortumilla töissä. Silloin esimerkiksi Inkoo ajoi turbiinit hehkuen, kun sähkö oli kallista. Siis myös se yksikkö, jossa ei ollut rikinpoistoa lainkaan, mutta siirtymäsääntöjen takia oli vielä käyttötunteja jäljellä suurilla päästöillä, kun laitos oli seisonut. Mullekin soittelivat voiko noita ajaa, kun olin tehnyt useamman projektin noiden päästöjen vähentämiseen. No lakihan ei kieltänyt.
Mikähän muuten pörssissä on muuttunut reilussa 10 vuodessa? Miksi silloin kannatti Inkoon 1 GW ottaa käyttöön ja miksi se ei laskenut hintaa?
Viittaatko Meri-Porin laitokseen, jota ei ole käytetty riittävästi viime vuosina, jotta kulut saisi kasaan ja oli nyt viime vaiheessa reservitukiaisten avulla käynnistysvalmitudessa talvikaudella? Suomen viisas hallitushan viisaan EU:n potkimana on päättänyt, että hiilivoima ajetaan alas ja tuo laitos on samalla radalla kuin Saksan ydinvoimalat (kohteena romuttamona). Tuo oli Suomen uusin ja modernein hiililauhdelaitos ja muut onkin jo vuosia sitten pilkottu palasiksi sulattoon. Romuraudaksi tuomitun laitoksen herättäminen hetkeksi henkiin ei ole ihan yksinkertainen eikä varsinkaan halpa prosessi, tarvitaan kymmeniä tai satoja ammattitaitoisia ukkoja paljon suurempiin kunnostapitohuoltoihin kuin jokin turbiinin automaation päivitys.
Paperiteollisuudessa on ollut rakennemuutos (lukuisia paljon sähköä imeviä laitteistoja on purettu), Ruotsista on tullut paljon halpaa sähköä markkinoille (Pohjois-Ruotsissa näet on rakennettu sellaista tuulivoimaa, joka tuottaa tyynelläkin, kun vieressä on valtavat vesialtaat, joiden patoluukut voidaan panna kiinni, kun ei tuule ja päästää vettä turbiineihin, kun sitä ajoittaisen säästön takia riittää); toisaalta sähköä ei ole voinut dumpata muualle kuin Suomeen, kun Ruotsin byrokratia ei ole mahdollistanut tehokkaampia voimajohtoja Ruotsin oman ja Norjan vuorten välisten altaiden tuottaman sähkön johtamista etelään, missä sille olisi ollut myös käyttöä. Venäjä on vuosia keräännyt sotakassaa ja sieltä on sähköä valunut viime vuosina vuolaasti. Virossakin on ollut ylimääräistä fossiilikapasiteettia, joka on auttanut Suomen, kun tosi pula on talvella muutamaan kertaan iskenyt (ja etelämpänä on Baltiassa käytetty Venäjän maakaasua), Suomessa kulutuksen ja tuotannon volatiliteetti on kasvanut (tuulivoima, yhteistuotannon väheneminen, sähköön perustuvan lämmityksen lisääntyminen) jne. jne.
Kun useimmat muutokset vievät kohti suota, yhteisvaikutus voi olla aika mojoava.
No lähinnä juurikin tuo oli mielessä tällä kertaa. Jos sitä ei kannata nyt laittaa tulille niin sitten ei koskaan, ja silloin ainoa looginen ratkaisu olisi myydä se romuraudaksi heti. Ilmeisesti aiemmin on jopa saatu voimaloita käyntiin hintojen noustua, jmajan kommenttiin perustuen.
Tässä nyt kannattaa kaikkien huomioida että heinä-elokuut ovat keskimäärin vähäisimmän sähkönkulutuksen aikaa Suomessa vuositasolla. Meillä ollaan nyt elokuun alussa tilanteessa, jossa hinnat ovat täysin pilvissä. Syksyn kääntyessä talveksi käy niin, että sähkölaskuja alkaa jäädä maksamatta, paljon.
Skata
Vakionaama
”Suomen Sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Iltalehdelle: Fortum seisottaa Meri-Porin voimalaitosta pitääkseen sähkön hintaa korkealla”
Suomen Sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Iltalehdelle: Fortum seisottaa Meri-Porin voimalaitosta pitääkseen sähkön hintaa korkealla
Meri-Porissa sijaitsee maan suurin ja modernein kivihiilivoimalaitos. Se vapautui kesällä energiatuotannon tehoreservistä.
yle.fi
Mahtaako päästökaupan suhteen erota? Ehkäpä reservilaitokselle ei tarvitse sen pyöriessä ostella päästöoikeuksia? Ihan hatusta vedetty veikkaus, en ole asiaan perehtynyt.
Inkoo oli tuolloin aika vastaavassa tilassa. Pienehkö henkilökunta paikalla, joka ylläpiti laitosta käyttökuntoisena. Kävin siellä monta kertaa. Optimoitiin sähkösuodattimia ja kanavavetoja. Seisoi pääosin ja varsinkaan tuota rikinpoistotonta yksikköä ei oltu ajettu pitkiin aikoihin. Nopeasti ne käyntiin silloin saatiiin.
Reservivoimaa kaiketi ei ole tarkoitus käyttää kovin monta vuorokautta yhteen menoon, joten hiukan tavallisuudesta poikkeavat käyttötavat riittänevät (tuollehan tehdään testitkin reservikauden aikana, eli on toimittava). Mutta lehtijutunkin perusteella esimerkiksi laitosta käytettiin reservikaudella öljyllä. Noin suuren voimalan öljyhuolto voi käytännössä olla vaikeaa, jos pitäisi ajaa jopa viikkojen aikana melkein joka päivä eikä hiilensiirto-, -jauhatus- ja -puhalluskoneiston elvyttäminen välttämättä onnistu ilman merkittävää erillistä kunnossapitotyötä.
Reservivoimalalle on omat käyttöehtonsa ja kyllä nuo on tarkoitettu melko lyhytaikaisten pulatilanteiden helpottajaksi. Jos jotakin muuta halutaan, pitäisi säätää toisin (ennakolta).
Ei sitä niin vaan tuubata sisään kuten Niben lämpöpumput >>> betatestaus asiakkaila.
Uskon sen. Ja uskon, että automaatiojärjestelmä on valtavan kokoinen kaikkine varmistuksineen.Ei sitä niin vaan tuubata sisään kuten Niben lämpöpumput >>> betatestaus asiakkaila.
Ei tietysti, mutta onhan tuolle simulaattori jne., jolla testausta voi tehdä laitoksen vielä käydessä vanhalla versiolla. Onkohan Kiinan laitoksissa aivan eri softa?Ei sitä niin vaan tuubata sisään kuten Niben lämpöpumput >>> betatestaus asiakkaila.
Tiedä kiinan vehkeistä, mutta varmasti ei niin nökönnuukaa siellä päin...
Räkäkin aina sano että simuloinnit mitään kerro, radalla ne pitää testata.
Johonkin asti simulointi tietysti tehdään mutta kyllä niissä virittämistä ja varmistamista jää kun oikean raudan kanssa tanssivat kunnolla.
Fingridiltä juttu ol3 koekäytöstä lähinnä verkon näkökulmasta
www.fingridlehti.fi
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen yhteensopivuus kantaverkon kanssa varmennetaan koekäyttövaiheessa - Fingrid-lehti
Olkiluoto 3:n koekäyttöohjelma sisältää useita testejä, joissa voimalaitoksen sähkönsyöttö kantaverkkoon keskeytetään salamannopeasti.
www.fingridlehti.fi
Tuossa on mainittu että kesän aikana. Ei tuosta kovin paljoa ole enää jäljellä.
Ne säätivät sitä aikoinaan päivittäin kunnes joku kyllästyi. Nyt ei tekstiin, taulukkoon tai kuvaajaan kannata liikaa luottaa, ei niitä pidetä ajantasalla. Joskus se on lähtenyt vähän etuajassakin, yleensä myöhemmin.
- Tila