Itse laturi tai geneerinen synkronigneraattorikin aiheuttaa melkoisen jännitepiikin, jos irtoaa äkkiä kuormasta (tai akusta), sillä staattorikäämeissä on melkoisesti induktanssia. Jännitettäkään ei voi säätää kovin nopeasti, koska roottorin magnetointikäämilläkin on sydämineen aikamoinen induktanssi, joka vastustaa säätöyrityksiä. Joskus tuota kuorman irrotusta laturista kokeilin ja muistaakseni 12V laturi nauliutui kuormanirroitustilanteessa jonnekin 30 voltin paikkeille ja siellä pysyi, eli säädin putosi pahasti pois pelistä (muttei laite sentään hajonnut). Jos tuo ylijännitepiikki napattiin suojakytkennällä rinnalta pois, jännite pysyi siististi jossakin hiukan yli 14V:n ilman kuormaakin kuormanirrotuksen jälkeenkin. Pienten aggregaattien vastaavalla tavalla säädettyjen synkronigeneraattoreiden tapauksessa merkittävän kuorman irrottaminen voi särkeä rinnalle kytkettyjä herkkiä laitteita.
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
jahonen
Jäsen
Itse asiassa AC-jännitelähde (generaattorin lähdejännite) jonka taajuus ja vaihe on sama kuin verkon taajuus kytkettynä induktanssin (generaattorin oma induktiivinen reaktanssi) kautta verkkoon, käyttäytyy juuri noin säädettävänä loisteholähteenä kun AC-jännitelähteen lähdejännitettä muutetaan.
Generaattorin lähdejännitteen ollessa alle verkon jännitteen generaattorin reaktanssi näyttää induktiiviselta ja lähdejännitteen ollessa yli verkon jännitteen, reaktanssi onkin verkosta katsoen kapasitiivinen. Mikäli taas verkon ja generaattorin jännitteet ja vaiheet ovat samat, ei generaattorin reaktanssin yli vaikuta mikään jännite ja näin ollen ei kulje pätö- eikä loistehoa kumpaankaan suuntaan.
Kun generaattorin vaihetta saadaan jollain keinoin hiukan edistämään verkkoon nähden, esim. koettamalla turbiinilla ajaa generaattoria verkkoa nopeammin, alkaa tehoa siirtymään verkkoon päin. Tietenkin homma toimii myös toiseen suuntaan, eli akselia jarruttamalla jolloin vaihe hiukan jätättää, otettaisiin tehoa verkosta. Puhutaankin ns. tehokulmasta, eli jännitteen vaihekulmaerosta generaattorin sisäisen lähdejännitteen ja verkon jännitteen välillä jonka nollasta poikkeaminen kertoo tehon virtauksesta. Samaa konseptia voi käyttää generaattoreilla ja siirtojohdoilla.
Aurinkosähköinverttereissä tai muissa vastaavissa pitää varmaan rakentaa joku logiikka joka emuloi mekaanista generaattoria, jotta tehoa saadaan siirtymään oikein.
Jos generaattori ei olisi kytkettynä verkkoon joka pystyy siihen syöttämään tehoa, nähtäisiin generaattorin navoista magnetointia muutettaessa (=lähdejännitettä muutettaessa) vain muuttuva AC-jännite, kuten se käyttäytyisi auton laturissa. Eli sama asia, eri tavalla ja tilanteessa käytettynä.
t. Janne
Generaattorin lähdejännitteen ollessa alle verkon jännitteen generaattorin reaktanssi näyttää induktiiviselta ja lähdejännitteen ollessa yli verkon jännitteen, reaktanssi onkin verkosta katsoen kapasitiivinen. Mikäli taas verkon ja generaattorin jännitteet ja vaiheet ovat samat, ei generaattorin reaktanssin yli vaikuta mikään jännite ja näin ollen ei kulje pätö- eikä loistehoa kumpaankaan suuntaan.
Kun generaattorin vaihetta saadaan jollain keinoin hiukan edistämään verkkoon nähden, esim. koettamalla turbiinilla ajaa generaattoria verkkoa nopeammin, alkaa tehoa siirtymään verkkoon päin. Tietenkin homma toimii myös toiseen suuntaan, eli akselia jarruttamalla jolloin vaihe hiukan jätättää, otettaisiin tehoa verkosta. Puhutaankin ns. tehokulmasta, eli jännitteen vaihekulmaerosta generaattorin sisäisen lähdejännitteen ja verkon jännitteen välillä jonka nollasta poikkeaminen kertoo tehon virtauksesta. Samaa konseptia voi käyttää generaattoreilla ja siirtojohdoilla.
Aurinkosähköinverttereissä tai muissa vastaavissa pitää varmaan rakentaa joku logiikka joka emuloi mekaanista generaattoria, jotta tehoa saadaan siirtymään oikein.
Jos generaattori ei olisi kytkettynä verkkoon joka pystyy siihen syöttämään tehoa, nähtäisiin generaattorin navoista magnetointia muutettaessa (=lähdejännitettä muutettaessa) vain muuttuva AC-jännite, kuten se käyttäytyisi auton laturissa. Eli sama asia, eri tavalla ja tilanteessa käytettynä.
t. Janne
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Halvemmissa inverttereissä on ihan vain kanttiaalto, jota se ajaa ulos ja jo sillä toimii melko moni kotitalouden 230VAC laite. Vaan sitten jos mennään laadukkaampiin vehkeisin, niin puhutaan sini-inverttereistä, jotka ajavat ulos enempi-vähempi sinimuotoista jännitettä. Toki näissäkin monissa tarkemmin katseltuna se sini ei ole sekään puhdasta, vaan pykällettyä, vähän kuin AD-muuntimen näytteenotto. Toki korkealla "näytteenottotaajuudella" saadaankin jo melko puhdas lopputulos, joka kelpaa jopa medical-luokan laitteiden jännitesyötöksi
Taisi olla UMM ~60 h täyteen tehoon. https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/218b445a-877e-40ba-b141-334117f2d7fe/9
=> Torstai aamulle menee...
Sitten alkaakin toisen alasajo.
Nyt näyttää muuttuneen aamu klo 10
Eli muutaman tunnin 800 MW ajosta tulikin 1,5 vrk ellei vieläkin viivytetä nostoa suuremmille tehoille. Toivottavasti ei löytynyt pahempaa vikaa.
Toivottavasti löytävät kaikki, edes ne pahimmat, viat ennen talvea..
pökö
Kaivo jäässä
Kai sitten olisi pysäytetty koko laitos
Saattaahan se vielä olla edessä. Taas on siirretty pari tuntia eteenpäin tehonnostoa ja kuvassa lukee päivitetään.
Sauna "palaa" jo.^ Joko saa pistää saunan lämpenemään?
Pikku kevennys, ingressi Kauppalehdestä:
"Olkiluoto 3:ssa on parhaillaan menossa koekäyttövaihe, jossa laitosta käytetään päivä- ja yövuoroissa."
(Juttu maksumuurin takana)
www.kauppalehti.fi
"Olkiluoto 3:ssa on parhaillaan menossa koekäyttövaihe, jossa laitosta käytetään päivä- ja yövuoroissa."
(Juttu maksumuurin takana)
Laiterikko muuttaa Olkiluoto 3:n tuotantoennustetta – Näin TVO kommentoi tilannetta
Olkiluoto 3:ssa on parhaillaan menossa koekäyttövaihe, jossa laitosta käytetään päivä- ja yövuoroissa.
www.kauppalehti.fi
Jullikka
Jäsen
OL3 irti verkosta, turbiinin takia. Saapa nähdä kauanko vika tällä kertaa kestää
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - REMIT UMM
Nytkö nähtiin ensimmäinen järjestelmäsuojan tosipaikan aktivoituminen. Kulutusviiva sakannut vielä paljon suojaa suuremmalti, voisikohan olla että siihen piirtyy hetken virhe kun Ruotsin siirtoyhteyden tilanne muuttuu + / -? Kontrollrummetissa näkyy Ruotsin verkon taajuus laskeneen tuolloin keltaisella alueella, nousten ylitaajuuden punaiselle.
On se vain aika hurjan kokoinen laitos meidän sähköverkkoon.
On se vain aika hurjan kokoinen laitos meidän sähköverkkoon.
Pitäisi aamupäivällä alkaa nostaa tehoa. Eilinen ennuste oli vielä nollaa koko sunnuntai. Mikähän tuolla oli syynä?
Näytti käyneen siirto Pohjois-Ruotsista lähes 1,7 GW:ssä tuossa notkahduksessa. Tukholman alueelta ei tullut suuria tehoja. Nousi hissukseen pohjoisen laskiessa takaisin normilukemiin. Vienti Viroon ei notkahtanut. Ilmeisesti kulutusjoustolla hoidettiin pääosa alkushokista. Vai tuliko tuo taajuuden kautta väkisin?
Hyvä testipaikka sinänsä, että tuulivoimaa ei juuri ollut ja vesivoimaa oli jo reilusti ennen genun tipahtamista.
Näytti käyneen siirto Pohjois-Ruotsista lähes 1,7 GW:ssä tuossa notkahduksessa. Tukholman alueelta ei tullut suuria tehoja. Nousi hissukseen pohjoisen laskiessa takaisin normilukemiin. Vienti Viroon ei notkahtanut. Ilmeisesti kulutusjoustolla hoidettiin pääosa alkushokista. Vai tuliko tuo taajuuden kautta väkisin?
Hyvä testipaikka sinänsä, että tuulivoimaa ei juuri ollut ja vesivoimaa oli jo reilusti ennen genun tipahtamista.
Viimeksi muokattu:
K
korsteeni
Vieras
mitenhä tuo vesivoima?
aika pitkälle rantaviiva fortumun lätäkössä edennyt
yläjuoksulla en tiedä josko heruu hitaasti
puumalansalmessa olisi oiva paikka vaakaturbiineille
aika pitkälle rantaviiva fortumun lätäkössä edennyt
yläjuoksulla en tiedä josko heruu hitaasti
puumalansalmessa olisi oiva paikka vaakaturbiineille
Täytyypä heti huomisaamuna töihin mennessä katsoa, paljonko me annettiin löysää tuohon rysäykseen, ja missä kävi taajuus täällä Kaakkois-Suomessa. Mittaustietoa taajuudesta ei taida löytyä, mutta taajuusohjatun häiriöreservin ohjaukseen käytetyistä taajuusreleistä tulevat laukaisut jäävät kyllä pyydykseen.
Jos ei ollut, niin niitä varmaan pystyy vielä fiksaamaan kuntoon.. Varsinaiset suunnitellut tiputtamiset edessäpäin.
Kyllä korjausliikkeetä näkyy näin OKT:n mittarillakin.
Puistomuuntamosta matkaa noin 50m, joten jännitteet ovat pääsääntöisesti hieman toleranssi yläpäästä.
Kuvassa Aidonin sähkömittarista kerätyt tiedot 2min välein.
Mitäköhän on välissä tehty ettei turbiinihäiriö toistu. Tuntuisi että vuorokudessa ei korjata kyllä softaa eikä rautaa.
Minusta tämä on toistut tehoja nostellessa jo muutaman kerran. Nuo mahtavat säätää turbiinisulun laukaisuparametreja - aikaa kuluu kun ne kysyvät Saksasta siunauksen. Siinä mielessä tehokuvaajasta nähtävä ylösalasjumppa saattaa olla aika jännää aikaa kunhan sinne asti päästään.
No tavallaan tuossa kohtaa ollaan aika samoissa kuin oltiin eilen. Kaikki muut ydinvoimalat paukuttaa täysillä, ja ollaan ennakoitu tämä pikasulku. Yllättävän hienosti meni, kun missään ei lyöty sähköjä poikki, paitsi ilmeisesti noissa valituissa teollisuuden suojissa?
Tämä saattoi olla varsin ratkaiseva testi, eikä oikein mitään suurempaa käynyt.
Tämä saattoi olla varsin ratkaiseva testi, eikä oikein mitään suurempaa käynyt.
Laitoksen käyttöhenkilöstöllä on kyllä hermot äärimmilleen piukassa. En yhtään ihmettele, että pienikin häiriö johtaa alasajoon. Jos olisin ajamassa laitosta, pyörittäisin sitä vajaalla teholla vaikkapa puoli vuotta yhteen putkeen, niin käyttöhenkilöstö rauhoittuisi. Ja samalla rauhoittuisi Suomen kansa ja vieläpä Euroopankin kansa. Vaikuttaisi myös pörssisähkön hintaankin alentavasti.
- Tila